Illan suussa otin Gimman kanssa pikku treenit. Ensin kontaktiharkkaa namiavustuksella. Alkoi näyttää tosi hyvältä. Selkeästi menee jo varmemmin loppuun saakka. Kun on namit syönyt vapautus lelulle ja hyvin kelpaa myös lelu. Nyt sain jopa vähän hetsatuksi niskavilloista kiinnipitämällä. Aiemmin tuo ei ole millään onnistunut. Otin toistoja lähettämällä, yhtä aikaa menemällä ja vedättämällä. Ei ihan kamalaa vaikutusta vauhtiin. Ehkä menee parhaiten kun saa mennä yksin edellä.
Seuraamista otin jälleen ja se tuntuu paranevan koko ajan. Välillä oli jo ihan loistavaa menoa. Jee! Edelleenkään en ota pitkiä pätkiä kerrallaan, vaan muutamasta askeleesta johonkin 10 askeleeseen saakka. Nyt kyllä alkaa näyttää siltä, että voisi ehkä vähän pidempiäkin ottaa välillä. Ehkä ensi kerralla sitten. Liikkeestä seisomista jälleen ja se ei meinaa mennä jakeluun ollenkaan. Pysähtyy kun annan käskyn ja saman tien heitän namin, mutta jos mun heittoliike jää pois niin ei mitään hajua mitä pitää tehdä. Okei, ei me tuota paljon ole otettu, joten ehkä sen ei vielä tarvitse sitä osatakaan. Lopuksi paikallamakuu, jonka päätteeksi sai iltaruuan palkaksi. Tuota olen ottanut niin kamalan vähän, että aloitin aika lyhyellä ajalla, että saadaan onnistumaan. Rauhakseen se siellä makoili, että varmaan ihan hyvin voin lisätä aikaa reilustikin.
Mimmillä on joku ihme patti kyljessä. Kun sen sieltä bongasin niin eka ajatus oli "KASVAIN!!". Hölmöä, mutta ainahan sitä pahinta pelkää. Patti on kova, mutta se liikkuu, joten tuskin mikään paha juttu on. Tarkemmin kun sitä maanantaina Jennin kanssa katsottiin niin taitaakin olla vain jokin ruhje. Ehkä se on johonkin tikkuun sen tökännyt metsässä kirmatessaan. Karvatkin siitä kohdasta oli lähtenyt, joten puoltaisi tuota ruhjetta. Mimmiä se ei näytä häiritsevän ollenkaan. Kertaakaan ei ole sitä nuollut tai raapinut, ainakaan mun nähden. Seuraillaan tilannetta ja jos se ei lähde pienenemään tai jopa kasvaa niin mennään sitten näyttämään sitä lekurille.
keskiviikko 28. huhtikuuta 2010
tiistai 27. huhtikuuta 2010
Eijan koukeroita
Mua jäi niin harmittamaan maaliskuun Tsau:n kisat kun en päässyt Mimmin kanssa Eijan radoille kun ne näytti niin makeilta. Sain radat käsiini ja eilen sitten rakennettiin yksi niistä:
Oltiin Jennin kanssa kahdestaan treenaamassa Vöyrillä ja kyllä oli raskasta siirtää kontaktiesteet paikoilleen! Eivät todellakaan ole mitään kevyitä versioita nuo. Melkein teki mieli jo luovuttaa, mutta sisulla ne paikoilleen saatiin. Radan rakentamiseen meni 40 minuuttia aikaa :-O. Ihan puhki poikki oltiin jo ennen kuin treenit edes alkoi.
Gimman kanssa alkua sekä takaakierto-niistolla että takaakierto-päällejuoksuna. Molemmilla tavoilla meni hyvin. Aa oli jokaisella kerralla kohtuullinen. Sain hyvin muurille ja tosi kivasti lähti seuraavalle hypylle takaakiertoon. Kerran vein muurille jotenkin tosi huonosti kun Gimma kaatoi tolpan. Se kaatui suoraan mun pohkeeseen ja kyllä muuten sattui. Kiva mustelma tulossa siihen :-P. Muurin jälkeiselle hypylle päällejuoksu ja siitä putkeen. Keinu oli hyvä. Meni aika kivasti loppuun saakka, vaikka itse jäin taakse. Valssilla seuraava hyppy ja siitä puomille. Hiidaaass.... Otin puomin loppua kerran hetsaamalla, että Gimmalle jäisi tunne, että se pitää mennä lujaa loppuun. Joo, ei jäänyt :-P. Ärsyttää kun se pitää tuohon loppuun hidastaa. Alku menee sellaista vauhtia, että jos se pysyisi loppuun saakka niin olisin ihan tyytyväinen (ainakin nyt tuntuu siltä). Jennillä oli nameja mukana, joten otettiin sitten muutama puomi niin, että siellä oli namit valmiina. Näin meni loppuun saakka, mutta ei mitenkään salamannopeasti. Pääasia, että liikkui kuitenkin koko ajan. Ehkä mun pitää nyt hetkeksi ottaa namit tuossa käyttöön kun ei muut temput näytä tepsivän.
Puomilta läpsyllä putkeen ja pakkovalssilla kepeille. Hyvin kesti kepeillä reippaankin sivuttaisirtoamisen. Pussin jälkeisellä hypyllä mulla oli ongelmia. Pussi oli nyt tosi nopea koska tuuli niin, että pussi oli enemmänkin putki. Yritin pussin jälkeiselle hypylle niisto-sokkaria, mutta en ehtinyt sinne tarpeeksi hyvin. Perinteinen pyöritys sujui paljon paremmin tuossa kohden. Lopussa leikkaus hypyllä 18. Se vaatikin pientä hiomista ennen kuin onnistui. Mun piti vähän enemmän liikkua Gimman mukana edellisillä hypyillä niin sain oman liikkeen paremmin 18:lle, jolloin leikkaus onnistui. Mun leikkaava liike vaan tuli jälleen liian myöhään. Toisella kerralla otettiin tuo poispäinkäännöksenä ja se oli kyllä tosi paljon parempi. Ja mä kun luulin, että en poispäinkäännöksiä Gimman kanssa osaa. Luulo ei näemmä ole tiedon väärtti :-)
Mimmin kanssa alkua myös niistolla ja takaakierto-päällejuoksulla. Niisto sopii kyllä Mimmin ohjaukseen paremmin. Noita ois kyllä joskus kiva kellottaa, että mikä oikeesti olisi se nopein tapa. Pitäisi jostain hommata kunnon sekunttari niin voisi tuotakin joskus tehdä kun puhelimesta ei ajanottotoimintoa löydy. Muurille sain myös Mimmin hyvin (sillä kertaalleen kaatui myös muurin tolppa!) ja siitä hienosti takaakiertoon, jonka perään päällejuoksu ja putkeen. Keinu oli nyt tosi huono. Johtuu luultavasti siitä, että meillä oli Woffin huonompi keinu käytössä, on korkeampi ja raskaampi kuin keinut yleensä.
Puomi oli nopea, mutta pysähtyi ihan liian aikaisin. Ärsytys!! Viime treeneissä meni niin hienosti yksikseen loppuun ja nyt taas ei tajunnut yhtään mitään. Otettiin sitten Mimmillekin namit käyttöön ja kyllä lähti :-D. Ensimmäisellä kerralla se ei tajunnut, että siellä oli namit. Oikea paikka jostain syystä silloin löytyi aika kivasti, mutta en sitten vapauttanut kun sen piti ne namit syödä. Ilme oli hyvä kun se sai yhtäkkiä hajun nenään, Jee! makkaraa!!! Toisella toistolla täydellinen puomi namien kanssa. Nyt siis molempien kanssa hetkeksi namit käyttöön vähän matkan päähän alastulosta, että paikka tulisi niille taas selväksi.
Kepeille yritin viedä pakkovalssilla ja voi jestas, että se oli Mimmin kanssa hankalaa. Varmaan kymmenes toisto vasta toi tulosta :-P. Hyvää kuitenkin oli, että Mimmikin kesti sivuttaisirtoamisen kepeillä hienosti. Pussin jälkeen niisto-sokkari onnistui ja leikkaus 18:lla oli oikein mainio. Ei juurikaan hidastanut ennen leikkausta. Hyvä Mimmi :-)
Oltiin Jennin kanssa kahdestaan treenaamassa Vöyrillä ja kyllä oli raskasta siirtää kontaktiesteet paikoilleen! Eivät todellakaan ole mitään kevyitä versioita nuo. Melkein teki mieli jo luovuttaa, mutta sisulla ne paikoilleen saatiin. Radan rakentamiseen meni 40 minuuttia aikaa :-O. Ihan puhki poikki oltiin jo ennen kuin treenit edes alkoi.
Gimman kanssa alkua sekä takaakierto-niistolla että takaakierto-päällejuoksuna. Molemmilla tavoilla meni hyvin. Aa oli jokaisella kerralla kohtuullinen. Sain hyvin muurille ja tosi kivasti lähti seuraavalle hypylle takaakiertoon. Kerran vein muurille jotenkin tosi huonosti kun Gimma kaatoi tolpan. Se kaatui suoraan mun pohkeeseen ja kyllä muuten sattui. Kiva mustelma tulossa siihen :-P. Muurin jälkeiselle hypylle päällejuoksu ja siitä putkeen. Keinu oli hyvä. Meni aika kivasti loppuun saakka, vaikka itse jäin taakse. Valssilla seuraava hyppy ja siitä puomille. Hiidaaass.... Otin puomin loppua kerran hetsaamalla, että Gimmalle jäisi tunne, että se pitää mennä lujaa loppuun. Joo, ei jäänyt :-P. Ärsyttää kun se pitää tuohon loppuun hidastaa. Alku menee sellaista vauhtia, että jos se pysyisi loppuun saakka niin olisin ihan tyytyväinen (ainakin nyt tuntuu siltä). Jennillä oli nameja mukana, joten otettiin sitten muutama puomi niin, että siellä oli namit valmiina. Näin meni loppuun saakka, mutta ei mitenkään salamannopeasti. Pääasia, että liikkui kuitenkin koko ajan. Ehkä mun pitää nyt hetkeksi ottaa namit tuossa käyttöön kun ei muut temput näytä tepsivän.
Puomilta läpsyllä putkeen ja pakkovalssilla kepeille. Hyvin kesti kepeillä reippaankin sivuttaisirtoamisen. Pussin jälkeisellä hypyllä mulla oli ongelmia. Pussi oli nyt tosi nopea koska tuuli niin, että pussi oli enemmänkin putki. Yritin pussin jälkeiselle hypylle niisto-sokkaria, mutta en ehtinyt sinne tarpeeksi hyvin. Perinteinen pyöritys sujui paljon paremmin tuossa kohden. Lopussa leikkaus hypyllä 18. Se vaatikin pientä hiomista ennen kuin onnistui. Mun piti vähän enemmän liikkua Gimman mukana edellisillä hypyillä niin sain oman liikkeen paremmin 18:lle, jolloin leikkaus onnistui. Mun leikkaava liike vaan tuli jälleen liian myöhään. Toisella kerralla otettiin tuo poispäinkäännöksenä ja se oli kyllä tosi paljon parempi. Ja mä kun luulin, että en poispäinkäännöksiä Gimman kanssa osaa. Luulo ei näemmä ole tiedon väärtti :-)
Mimmin kanssa alkua myös niistolla ja takaakierto-päällejuoksulla. Niisto sopii kyllä Mimmin ohjaukseen paremmin. Noita ois kyllä joskus kiva kellottaa, että mikä oikeesti olisi se nopein tapa. Pitäisi jostain hommata kunnon sekunttari niin voisi tuotakin joskus tehdä kun puhelimesta ei ajanottotoimintoa löydy. Muurille sain myös Mimmin hyvin (sillä kertaalleen kaatui myös muurin tolppa!) ja siitä hienosti takaakiertoon, jonka perään päällejuoksu ja putkeen. Keinu oli nyt tosi huono. Johtuu luultavasti siitä, että meillä oli Woffin huonompi keinu käytössä, on korkeampi ja raskaampi kuin keinut yleensä.
Puomi oli nopea, mutta pysähtyi ihan liian aikaisin. Ärsytys!! Viime treeneissä meni niin hienosti yksikseen loppuun ja nyt taas ei tajunnut yhtään mitään. Otettiin sitten Mimmillekin namit käyttöön ja kyllä lähti :-D. Ensimmäisellä kerralla se ei tajunnut, että siellä oli namit. Oikea paikka jostain syystä silloin löytyi aika kivasti, mutta en sitten vapauttanut kun sen piti ne namit syödä. Ilme oli hyvä kun se sai yhtäkkiä hajun nenään, Jee! makkaraa!!! Toisella toistolla täydellinen puomi namien kanssa. Nyt siis molempien kanssa hetkeksi namit käyttöön vähän matkan päähän alastulosta, että paikka tulisi niille taas selväksi.
Kepeille yritin viedä pakkovalssilla ja voi jestas, että se oli Mimmin kanssa hankalaa. Varmaan kymmenes toisto vasta toi tulosta :-P. Hyvää kuitenkin oli, että Mimmikin kesti sivuttaisirtoamisen kepeillä hienosti. Pussin jälkeen niisto-sokkari onnistui ja leikkaus 18:lla oli oikein mainio. Ei juurikaan hidastanut ennen leikkausta. Hyvä Mimmi :-)
maanantai 26. huhtikuuta 2010
Treeniä
Kävin torstaina yksikseen treenaamassa Vöyrillä. Tein yhdestä Rauno Virran radasta alun ja lopun. Siinä sai tehdä kaikkea mukavaa. Varsinkin takaakiertoja sai tehdä eri variaatioilla kuten twistillä, saksalaisella ja niisto-sokkarilla. Myös jaakotusta ja pakkovalssi-jaakotusta sai ympättyä muutamaan paikkaan. Kaikki sujui kyllä tosi kivasti. Alussa harjoittelin välistävetoa. Se on mulle jotenkin kaikista vaikein juuri radan alussa kun koira lähtee paikaltaan. En osaa arvioida yhtään mitä vauhtia ne sieltä tulee. Molempien kanssa ensimmäinen kerta meni pipariksi, Gimmalla tipahti välistävetoa edeltävä rima ja Mimmiä en saanut vedetyksi välistä. Gimman kanssa malttia niin toimi ja Mimmin kanssa selkeämpi kropan kääntö välistävedossa niin alkoi silläkin toimia.
Puomin kontaktia otin erikseen. Sain Gimman tosi hyvällä vauhdilla kontaktille sivusta useamman kerran, joten päätin kokeilla koko puomia. Otin varmuuden vuoksi remmissä, että saan sen autettua oikeaan paikaan mikäli alkaa hidastella. Moka!! Ei todellakaan hidastellut, vaan minä hitaampana juoksijana hidastin remmillä, aargghh!! Mutta hyvää tässä on se, että tuo mun treeni alkaa tuottaa tulosta :-)
Mimmin kanssa keksityin puomin itsenäiseen menemiseen. Kuumensin lelulla aika hulluksi ja jätin lelun puomista n. kolmen metrin päähän ja vein Mimmin puomin alkuun, koko ajan "kiusaten". Muutama uusi hampaanjälki tästä seurauksena käsissä :-D. Mutta kyllä kannatti, Mimmi paineli tosi hyvällä vauhdilla puomin loppuun saakka, pysähtyi ja jessillä lelulle, vaikka mä itse jäin melkein paikalleni seisomaan. Vitsit kun hienoa. Pakko oli ottaa vielä toisen kerran, ettei vaan ollut vahinko ja nyt se meni vielä kovempaa loppuun. Älyttömän makee fiilis jäi tuosta :-). Nyt pitäisi muistaa lisätä vielä sivuttaisetäisyyttä kun niissä liian helposti tulee ennen aikojaan sivusta pois.
Lopuksi vielä leikkausharjoituksia. Laitoin putken jälkeen neljä hyppyä siksakkiin, jolloin sain neljä leikkausta. Rataa mennessä jo huomasin Gimman kanssa, että kyllä se vetoon tulee kun en tee siitä mitään numeroa ja päätin kokeilla samaa nyt tässä treenissä. En vetänyt olkapäällä ollenkaan. Sanoin selkeästi Gimma ja löin käden alas oman suunnan ollessa suoraan seuraavaa estettä kohden ja saman tien hyppy-käsky. Meni ihan sikahienosti kaikki. Nyt ainoa ongelma on enää se, että mä lähden ihan liian myöhään tekemään leikkausta. Toistoilla sain senkin kyllä jo paljon paremmaksi. En kuitenkaan saanut itseäni toimimaan kuten olisin halunnut. Ihan liikaa varmistelin sitä, että Gimma menee hypylle ennen kuin itse vaihdoin puolta. Enköhän mä tuonkin opi kun vaan treenaan :-).
Mimmin kanssa leikkaukset meni yllättävän hyvin. Se ei oikeastaan yhtään hidastellut kuten yleensä. Mä oikein keskityin nyt siihen, että annan Mimmin mennä mun edellä enkä lähde rynnimään, jolloin mun liike hidastuu ihan liikaa ennen leikkausta, joka myös hidastaa Mimmiä. Ehkä tuosta oli apua. Tai sitten nyt tuo kuvio oli jotenkin Mimmille loogisempi. Mikä sitten olikaan syynä niin kivaa oli, että onnistui :-)
Lauantaina otin pikkuisen tokoa kaikkien koirien kanssa. Gimman kanssa seuraamista, liikkeestä seisomista ja luoksetuloa. Seuraaminen on kyllä nyt tosi kivan oloista. Voin tehdä jo vähän pidempiä pätkiä käännöksineen. Makeeta! Liikkeestä seisominen on vielä ihan alkutekijöissään. Näytti unohtaneen koko käskyn merkityksen :-P. Kyllä se jälleen saatiin mieliin ja ihan hyviä toistoja tuli lopulta. Luoksetulo on aika kiva.
Mimmin kanssa jälleen samat kuviot kuin Gimman kanssa. Seuraaminen aika siistiä. Liikkeestä seisahtuminen oli totaalisesti unohtunut. Tarjosi istumista ja maahanmenoa. En meinannut millään saada tajuamaan mitä ajoin takaa. Saatiin kuitenkin lopulta jokunen onnistunut pysähtyminen. Luoksetulo hyvä, mutta hyppää käteen ennen kuin tulee sivulle. Saakohan ohjaaja seistä kädet selän takana luoksetulossa? Silloin nimittäin Mimmi ei hyppää. Pelkkiä sivulletuloja otettiin myös ja ne menee koko ajan paremmin, mutta edelleen mun on pidettävä kädet piilossa. Pitäisi kai ne jotenkin saada hivutetuksi sivulle roikkumaan. Mitenkähän se mahtaa onnistua?
Pimun kanssa vähän mummotokoa. On se vaan niin kamalan täpinässä kun saa tehdä jotain <3. Vahvistettiin samoja kuin viimeksi eli luoksetuloa ja liikkeestä pysähtymistä.
Lauantaina päätin kokeilla pitää hiilarimättöpäivän. Aamupala oli edelleen normaali karppiaamupala, mutta päivällä kävin sitten Keskisen reissun kunniaksi syömässä hampurilaisaterian. En ole neljään kuukauteen moista syönyt ja oletinkin, että se on suuri makuelämys. Ei muuten ollut! Kyllähän se ihan syötävää oli, mutta ei mitään sellaista, että sitä olisi pakko saada. Illalla söin vielä Kartanon sipsejä. Niistä ehkä kourallinen maistui ihan hyvältä ja sen jälkeen aika puulta. Pari karjalanpiirakkaa söin myös. Seuraavana päivänä olo ei ollut mitenkään hyvä. Vatsa oli kuin pallo. Vielä illalla ennen nukkumaan menoa vatsa oli ihan järkyttävän kokoinen. Edelleen vähän ahdistaa... Eipä tarvi taas hetkeen tuotakaan kokeilla. Ei enää epäilystäkään, mistä mun aiemmin kärsimäni turvotukset on johtuneet.
Puomin kontaktia otin erikseen. Sain Gimman tosi hyvällä vauhdilla kontaktille sivusta useamman kerran, joten päätin kokeilla koko puomia. Otin varmuuden vuoksi remmissä, että saan sen autettua oikeaan paikaan mikäli alkaa hidastella. Moka!! Ei todellakaan hidastellut, vaan minä hitaampana juoksijana hidastin remmillä, aargghh!! Mutta hyvää tässä on se, että tuo mun treeni alkaa tuottaa tulosta :-)
Mimmin kanssa keksityin puomin itsenäiseen menemiseen. Kuumensin lelulla aika hulluksi ja jätin lelun puomista n. kolmen metrin päähän ja vein Mimmin puomin alkuun, koko ajan "kiusaten". Muutama uusi hampaanjälki tästä seurauksena käsissä :-D. Mutta kyllä kannatti, Mimmi paineli tosi hyvällä vauhdilla puomin loppuun saakka, pysähtyi ja jessillä lelulle, vaikka mä itse jäin melkein paikalleni seisomaan. Vitsit kun hienoa. Pakko oli ottaa vielä toisen kerran, ettei vaan ollut vahinko ja nyt se meni vielä kovempaa loppuun. Älyttömän makee fiilis jäi tuosta :-). Nyt pitäisi muistaa lisätä vielä sivuttaisetäisyyttä kun niissä liian helposti tulee ennen aikojaan sivusta pois.
Lopuksi vielä leikkausharjoituksia. Laitoin putken jälkeen neljä hyppyä siksakkiin, jolloin sain neljä leikkausta. Rataa mennessä jo huomasin Gimman kanssa, että kyllä se vetoon tulee kun en tee siitä mitään numeroa ja päätin kokeilla samaa nyt tässä treenissä. En vetänyt olkapäällä ollenkaan. Sanoin selkeästi Gimma ja löin käden alas oman suunnan ollessa suoraan seuraavaa estettä kohden ja saman tien hyppy-käsky. Meni ihan sikahienosti kaikki. Nyt ainoa ongelma on enää se, että mä lähden ihan liian myöhään tekemään leikkausta. Toistoilla sain senkin kyllä jo paljon paremmaksi. En kuitenkaan saanut itseäni toimimaan kuten olisin halunnut. Ihan liikaa varmistelin sitä, että Gimma menee hypylle ennen kuin itse vaihdoin puolta. Enköhän mä tuonkin opi kun vaan treenaan :-).
Mimmin kanssa leikkaukset meni yllättävän hyvin. Se ei oikeastaan yhtään hidastellut kuten yleensä. Mä oikein keskityin nyt siihen, että annan Mimmin mennä mun edellä enkä lähde rynnimään, jolloin mun liike hidastuu ihan liikaa ennen leikkausta, joka myös hidastaa Mimmiä. Ehkä tuosta oli apua. Tai sitten nyt tuo kuvio oli jotenkin Mimmille loogisempi. Mikä sitten olikaan syynä niin kivaa oli, että onnistui :-)
Lauantaina otin pikkuisen tokoa kaikkien koirien kanssa. Gimman kanssa seuraamista, liikkeestä seisomista ja luoksetuloa. Seuraaminen on kyllä nyt tosi kivan oloista. Voin tehdä jo vähän pidempiä pätkiä käännöksineen. Makeeta! Liikkeestä seisominen on vielä ihan alkutekijöissään. Näytti unohtaneen koko käskyn merkityksen :-P. Kyllä se jälleen saatiin mieliin ja ihan hyviä toistoja tuli lopulta. Luoksetulo on aika kiva.
Mimmin kanssa jälleen samat kuviot kuin Gimman kanssa. Seuraaminen aika siistiä. Liikkeestä seisahtuminen oli totaalisesti unohtunut. Tarjosi istumista ja maahanmenoa. En meinannut millään saada tajuamaan mitä ajoin takaa. Saatiin kuitenkin lopulta jokunen onnistunut pysähtyminen. Luoksetulo hyvä, mutta hyppää käteen ennen kuin tulee sivulle. Saakohan ohjaaja seistä kädet selän takana luoksetulossa? Silloin nimittäin Mimmi ei hyppää. Pelkkiä sivulletuloja otettiin myös ja ne menee koko ajan paremmin, mutta edelleen mun on pidettävä kädet piilossa. Pitäisi kai ne jotenkin saada hivutetuksi sivulle roikkumaan. Mitenkähän se mahtaa onnistua?
Pimun kanssa vähän mummotokoa. On se vaan niin kamalan täpinässä kun saa tehdä jotain <3. Vahvistettiin samoja kuin viimeksi eli luoksetuloa ja liikkeestä pysähtymistä.
Lauantaina päätin kokeilla pitää hiilarimättöpäivän. Aamupala oli edelleen normaali karppiaamupala, mutta päivällä kävin sitten Keskisen reissun kunniaksi syömässä hampurilaisaterian. En ole neljään kuukauteen moista syönyt ja oletinkin, että se on suuri makuelämys. Ei muuten ollut! Kyllähän se ihan syötävää oli, mutta ei mitään sellaista, että sitä olisi pakko saada. Illalla söin vielä Kartanon sipsejä. Niistä ehkä kourallinen maistui ihan hyvältä ja sen jälkeen aika puulta. Pari karjalanpiirakkaa söin myös. Seuraavana päivänä olo ei ollut mitenkään hyvä. Vatsa oli kuin pallo. Vielä illalla ennen nukkumaan menoa vatsa oli ihan järkyttävän kokoinen. Edelleen vähän ahdistaa... Eipä tarvi taas hetkeen tuotakaan kokeilla. Ei enää epäilystäkään, mistä mun aiemmin kärsimäni turvotukset on johtuneet.
torstai 22. huhtikuuta 2010
Agilitya ja vähän tokoa
Maanantaina käytiin tekemässä Treeniringin maaliskuun radasta loppu, esteestä 22 eteenpäin. Meni oikeastaan tosi kivasti molemmilla.
Gimman kanssa harmaita hiuksia aiheutti suoran putken jälkeisellä hypyllä leikkaus. Jestas, että se ottaa noissa vaan lisää etäisyyttä muhun. Mä vaan en osaa! Kun laitoin palkan hypyn taakse niin meni hyvin, muutama toisto näin. Ilman palkkaa, taas valui. Minä ja mun piiloon menevä olkapää >:(. Muurin jälkeiselle hypylle lähti hienosti takaakiertoon, vaikka itse jäinkin tosi kauas. Hyvin silläkin on kierrä-käsky mennyt jakeluun :-). Erikseen otin aa:n ja puomin kontaktia sivusta, remmissä hetsaamalla. Aika hyviä toistoja sainkin näin.
Mimmin kanssa ongelmia myös leikkauksissa. Se ei todellakaan väistä mua kauemmas, mutta vauhti tökkii ihan kamalasti. En tykkää yhtään. Teinkin sitten niin, että otin kunnolla etumatkaa suoralla putkella, luottaen, että se menee putkeen, ja tein sokkarin putken ja hypyn välissä. Näin tehtynä tuli vain yksi leikkaus (muuri), joka olikin tosi hyvä. Ja niin hienosti Mimmikin painelee kierrä-käskyllä hypyn taakse :-). Lopuksi otin puomin ja se oli täydellinen, joten en ottanut sitä enää toista kertaa :-D
Ihan lopuksi vielä muurilla pakkovalssia, pakkovalssi-jaakotusta, niistoa ja niisto-sokkaria. Harvemmin tulee noita erikoisia ohjauksia harjoitelluksi muurilla, joten tämä oli hyvinkin tarpeen. Gimma meni hyvin, ei tainnut kertaakaan tipahtaa muurin palat ja kääntyi mainiosti kaikilla ohjaustavoilla. Mimmi vähän näyttää hätäilevän (tai sitten minä) muurilla ja palaset lenteli vähän turhan usein. Alkoi ne lopulta pysyä kun vähän sanoin sille höpö-höpö. Huomaa, että muurilla ei moisia juttuja juurikaan ole tehty, menty vaan aina suoraan tai valssaten.
Tiistaina otin tosi pienet toko-sessiot kaikkien kanssa pihalla. Gimman kanssa seuraamista. Olikin vallan mainiota touhua. Seurasi jopa 10 askelta oikein nätisti. Otin myös liikkeestä maahanmenoja. Nämä alkaa mennä jo aika kivasti. Välillä menee vähän liian hitaasti maahan, mutta pääasiassa ihan kivalla vauhdilla. Mun oli tarkoitus vielä myöhemmin illalla ottaa jotain, mutta en sitten jaksanutkaan :-P.
Mimmin kanssa samat jutut. Seuraaminen sillä on kyllä aika nättiä. Sivulle se ei osaa tulla kovin hyvin kun aina yrittää hypätä mun käteen namin toivossa. Tietenkin, kun namilla tuon olen sille opettanut ja mun käsi on aika korkeella Mimmin kokoiselle koiralle. Sain onnistuneita suorituksia kun pistin käden selän taakse. Tuli muutaman kerran oikein mallikkaasti, ilman pomppua sivulle. Myös Mimmin kanssa liikkeestä maahanmenoa. Sen se kyllä osaa :-)
Pimun kanssa otettiin mummo-tokoa. Se kun ei enää juurikaan kuule niin ajattelin opettaa vähän käsimerkkejä. Ensin kyllä senkin kanssa otettiin ihan vaan seuraamista. Senhän se tekee pyytämättäkin kun vaan tietää, että mulla on namia. Kivasti mummo seurasi. Kaukokäskyjä, istu-maahan, otettiin käsimerkeillä. Nehän on ennenkin ollut suullisen käskyn lisänä, joten siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Innokkaasti, tukka hulmuten se teki asennonvaihdot (joo, pitäisi siistiä korvakarvat). Sitten vahvistin luoksetuloa, jonka teen käsimerkillä. Otettiin myös liikkeestä pysähtymistä käsimerkillä. Nämä meni vallan mainiosti. Kyllä oli mummokoira onnellinen kun sen kanssa tehtiin jotain ja se sai siitä vielä ruokaa palkaksi :-D
Gimman kanssa harmaita hiuksia aiheutti suoran putken jälkeisellä hypyllä leikkaus. Jestas, että se ottaa noissa vaan lisää etäisyyttä muhun. Mä vaan en osaa! Kun laitoin palkan hypyn taakse niin meni hyvin, muutama toisto näin. Ilman palkkaa, taas valui. Minä ja mun piiloon menevä olkapää >:(. Muurin jälkeiselle hypylle lähti hienosti takaakiertoon, vaikka itse jäinkin tosi kauas. Hyvin silläkin on kierrä-käsky mennyt jakeluun :-). Erikseen otin aa:n ja puomin kontaktia sivusta, remmissä hetsaamalla. Aika hyviä toistoja sainkin näin.
Mimmin kanssa ongelmia myös leikkauksissa. Se ei todellakaan väistä mua kauemmas, mutta vauhti tökkii ihan kamalasti. En tykkää yhtään. Teinkin sitten niin, että otin kunnolla etumatkaa suoralla putkella, luottaen, että se menee putkeen, ja tein sokkarin putken ja hypyn välissä. Näin tehtynä tuli vain yksi leikkaus (muuri), joka olikin tosi hyvä. Ja niin hienosti Mimmikin painelee kierrä-käskyllä hypyn taakse :-). Lopuksi otin puomin ja se oli täydellinen, joten en ottanut sitä enää toista kertaa :-D
Ihan lopuksi vielä muurilla pakkovalssia, pakkovalssi-jaakotusta, niistoa ja niisto-sokkaria. Harvemmin tulee noita erikoisia ohjauksia harjoitelluksi muurilla, joten tämä oli hyvinkin tarpeen. Gimma meni hyvin, ei tainnut kertaakaan tipahtaa muurin palat ja kääntyi mainiosti kaikilla ohjaustavoilla. Mimmi vähän näyttää hätäilevän (tai sitten minä) muurilla ja palaset lenteli vähän turhan usein. Alkoi ne lopulta pysyä kun vähän sanoin sille höpö-höpö. Huomaa, että muurilla ei moisia juttuja juurikaan ole tehty, menty vaan aina suoraan tai valssaten.
Tiistaina otin tosi pienet toko-sessiot kaikkien kanssa pihalla. Gimman kanssa seuraamista. Olikin vallan mainiota touhua. Seurasi jopa 10 askelta oikein nätisti. Otin myös liikkeestä maahanmenoja. Nämä alkaa mennä jo aika kivasti. Välillä menee vähän liian hitaasti maahan, mutta pääasiassa ihan kivalla vauhdilla. Mun oli tarkoitus vielä myöhemmin illalla ottaa jotain, mutta en sitten jaksanutkaan :-P.
Mimmin kanssa samat jutut. Seuraaminen sillä on kyllä aika nättiä. Sivulle se ei osaa tulla kovin hyvin kun aina yrittää hypätä mun käteen namin toivossa. Tietenkin, kun namilla tuon olen sille opettanut ja mun käsi on aika korkeella Mimmin kokoiselle koiralle. Sain onnistuneita suorituksia kun pistin käden selän taakse. Tuli muutaman kerran oikein mallikkaasti, ilman pomppua sivulle. Myös Mimmin kanssa liikkeestä maahanmenoa. Sen se kyllä osaa :-)
Pimun kanssa otettiin mummo-tokoa. Se kun ei enää juurikaan kuule niin ajattelin opettaa vähän käsimerkkejä. Ensin kyllä senkin kanssa otettiin ihan vaan seuraamista. Senhän se tekee pyytämättäkin kun vaan tietää, että mulla on namia. Kivasti mummo seurasi. Kaukokäskyjä, istu-maahan, otettiin käsimerkeillä. Nehän on ennenkin ollut suullisen käskyn lisänä, joten siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Innokkaasti, tukka hulmuten se teki asennonvaihdot (joo, pitäisi siistiä korvakarvat). Sitten vahvistin luoksetuloa, jonka teen käsimerkillä. Otettiin myös liikkeestä pysähtymistä käsimerkillä. Nämä meni vallan mainiosti. Kyllä oli mummokoira onnellinen kun sen kanssa tehtiin jotain ja se sai siitä vielä ruokaa palkaksi :-D
tiistai 13. huhtikuuta 2010
Siksak-treenit
Koska sunnuntaina oli kisat niin otettiin tänään vain pikku treenit. Laitettiin puomilta meno mutkaputkeen, josta sitten 5 hyppyä siksakkina aika väljästi. Tätä sitten oli tarkoitus viedä valssaten, leikaten, sokkareilla ja kauko-ohjauksena edestä (tähän vähän tiivistettiin sivusuunnassa hyppyjä).
Mimmin kanssa ensin valssaten. Alun turhan varmistelun jälkeen alkoi toimit. Ja kun otin uudelleen niin menikin ihan älyttömän hyvin eikä mun tarvinnut juurikaan saatella hypylle päin. Se lukee kyllä niin hyvin noita valsseja ja lähtee suorittamaan hypyn itsekseen, vaikka mä olen jo ohjaamassa seuraavalle esteelle. Sokkareilla oli tosi vaikea viedä. En meinannut millään osata tehdä sokkaria tarpeeksi aikaisin. Taisi se sitten viimeisellä toistolla mennä ihan kivasti. Leikkaukset myös ihan kohtuulliset. Mä en vaan osaa sitä oikein! Mä tiedän, että niissä ei saa rynniä eteenpäin, mutta silti mä teen sen. Kohtuullisesti sain tuon kuitenkin onnistumaan. Ja mikä parasta, Mimmi mun kökköleikkauksilla kuitenkin tekee ne hypyt. Vähän hitaammin kyllä kuin valssatessa, mutta menee kuitenkin.
Kauko-ohjaus olikin aika kinkkinen juttu. Tässä ei otettu putkea ollenkaan, vaan jätettiin koira istumaan ekan hypyn taakse ja itse mentiin kauemmas vastaanottamaan. Menin ensin 3-hypyn taakse ja tämä onnistui heti ensimmäisellä kerralla. Vähän myöhässä oli kääntö 2-hypyltä, joten vaati aika tiukkaa ohjausta 3-hypylle. Seuraavaksi kokeilen 4-hypyn takaa, mutta sitä en vaan saanut onnistumaan. Tuli heti ensimmäisen hypyn jälkeen suoraan mun luo. Jonkun kerran tuota yritin, mutta kun ei onnistunut millään niin annoin sen olla. Lopuksi vielä 3-esteen takaa onnistunut suoritus. Jos totta puhutaan niin en ois uskonut, että edes noinkaan kaukaa saan sitä ohjatuksi kun ne esteet oli kuitenkin ihan eri linjassa. Eli tämä meni paremmin kuin olin uskonut :-)
Puomia ei otettu kokonaan kertaakaan. Otin useamman eri kerran pelkkää alastuloa häiriöllä. Ensimmäisellä kerralla varasti varmaan neljä kertaa peräkkäin ennen kuin tajusi, että siinä pitää pysyä vaikka mä teen mitä. Palkaksi pysymisestä pääsi aina putkeen. Ihanaa kun sen saa tekemään treeneissä virheen niin saa antaa siellä palautetta.
Gimman kanssa valssailut meni ihan kivasti. Mutta on sitä vaan niin eri ohjata kuin Mimmiä. Mimmi kääntyy pennin päälle ja Gimma ei tollasella pätkällä ainakaan käännyt. Tuntui, että se valui joka hypyn jälkeen vaikka kuinka kauas, mutta ei kuulema valunut. Aika pienellä ohjauksella sain tuonkin menemään. Mutta sitten ne leikkaukset, en osaa. En osaa kummankaan koiran kanssa, mutta se korostuu vielä enemmän Gimman kanssa. Mä pistän koko olkapään ja ohjaavan käden piiloon kun yritän vetää sitä hypylle ja tästä seuraa se, että Gimma vaan kaartaa kauemmas. Ärsyttävän vaikeeta. Gimma rukka alkoi jo läkähtyä kun otettiin uudelleen ja uudelleen, joten laitoin sen hetkeksi lepäämään ja keräämään voimia.
Toisella kerralla otettiin palkka avuksi. Yksi leikkaus menee hyvin, mutta toinen ei millään, joten pistettiin sinne lelu valmiiksi. Tämä auttoi ja sain kuin sainkin Gimman oikealle esteelle. Muutama toisto näin. Otettiin valmis palkka pois ja kun onnistui näin niin Jenni palkkasi heittämällä lelun. Kun tuo metrin hanki tuosta meidän pihalta sulaa niin tätä on pakko siinä kyllä harjoitella.
Lopuksi puomia. Otin ensin koko puomin hetsaamalla remmissä ja auttamalla loppuun ja palkka. Sitten otettiin pelkkää alastuloa. Käytin siinäkin remmissä hetsaamista avuksi niin saatiin vähän vauhtia touhuun. Muutama nopea alastulo ja nopea palkkaus ja treenit jätettiin siihen. Tätä mä voin tehdä hyvin kotonakin. Miten ihmeessä mä en ole tajunnut, että voin tuota remmissä hetsaamista tehdä myös pelkällä alastulolla. Kuinka tyhmä voi ihminen olla?? Onneksi Jenni ystävällisesti kertoi, että käytä remmiä siinäkin apuna... Remmi on ainoa millä mä saan Gimman kiihtymään. Kepeille onnistuu niskakarvoista kiinnipitämälläkin, mutta ei puomille, vielä :-).
Mimmin kanssa ensin valssaten. Alun turhan varmistelun jälkeen alkoi toimit. Ja kun otin uudelleen niin menikin ihan älyttömän hyvin eikä mun tarvinnut juurikaan saatella hypylle päin. Se lukee kyllä niin hyvin noita valsseja ja lähtee suorittamaan hypyn itsekseen, vaikka mä olen jo ohjaamassa seuraavalle esteelle. Sokkareilla oli tosi vaikea viedä. En meinannut millään osata tehdä sokkaria tarpeeksi aikaisin. Taisi se sitten viimeisellä toistolla mennä ihan kivasti. Leikkaukset myös ihan kohtuulliset. Mä en vaan osaa sitä oikein! Mä tiedän, että niissä ei saa rynniä eteenpäin, mutta silti mä teen sen. Kohtuullisesti sain tuon kuitenkin onnistumaan. Ja mikä parasta, Mimmi mun kökköleikkauksilla kuitenkin tekee ne hypyt. Vähän hitaammin kyllä kuin valssatessa, mutta menee kuitenkin.
Kauko-ohjaus olikin aika kinkkinen juttu. Tässä ei otettu putkea ollenkaan, vaan jätettiin koira istumaan ekan hypyn taakse ja itse mentiin kauemmas vastaanottamaan. Menin ensin 3-hypyn taakse ja tämä onnistui heti ensimmäisellä kerralla. Vähän myöhässä oli kääntö 2-hypyltä, joten vaati aika tiukkaa ohjausta 3-hypylle. Seuraavaksi kokeilen 4-hypyn takaa, mutta sitä en vaan saanut onnistumaan. Tuli heti ensimmäisen hypyn jälkeen suoraan mun luo. Jonkun kerran tuota yritin, mutta kun ei onnistunut millään niin annoin sen olla. Lopuksi vielä 3-esteen takaa onnistunut suoritus. Jos totta puhutaan niin en ois uskonut, että edes noinkaan kaukaa saan sitä ohjatuksi kun ne esteet oli kuitenkin ihan eri linjassa. Eli tämä meni paremmin kuin olin uskonut :-)
Puomia ei otettu kokonaan kertaakaan. Otin useamman eri kerran pelkkää alastuloa häiriöllä. Ensimmäisellä kerralla varasti varmaan neljä kertaa peräkkäin ennen kuin tajusi, että siinä pitää pysyä vaikka mä teen mitä. Palkaksi pysymisestä pääsi aina putkeen. Ihanaa kun sen saa tekemään treeneissä virheen niin saa antaa siellä palautetta.
Gimman kanssa valssailut meni ihan kivasti. Mutta on sitä vaan niin eri ohjata kuin Mimmiä. Mimmi kääntyy pennin päälle ja Gimma ei tollasella pätkällä ainakaan käännyt. Tuntui, että se valui joka hypyn jälkeen vaikka kuinka kauas, mutta ei kuulema valunut. Aika pienellä ohjauksella sain tuonkin menemään. Mutta sitten ne leikkaukset, en osaa. En osaa kummankaan koiran kanssa, mutta se korostuu vielä enemmän Gimman kanssa. Mä pistän koko olkapään ja ohjaavan käden piiloon kun yritän vetää sitä hypylle ja tästä seuraa se, että Gimma vaan kaartaa kauemmas. Ärsyttävän vaikeeta. Gimma rukka alkoi jo läkähtyä kun otettiin uudelleen ja uudelleen, joten laitoin sen hetkeksi lepäämään ja keräämään voimia.
Toisella kerralla otettiin palkka avuksi. Yksi leikkaus menee hyvin, mutta toinen ei millään, joten pistettiin sinne lelu valmiiksi. Tämä auttoi ja sain kuin sainkin Gimman oikealle esteelle. Muutama toisto näin. Otettiin valmis palkka pois ja kun onnistui näin niin Jenni palkkasi heittämällä lelun. Kun tuo metrin hanki tuosta meidän pihalta sulaa niin tätä on pakko siinä kyllä harjoitella.
Lopuksi puomia. Otin ensin koko puomin hetsaamalla remmissä ja auttamalla loppuun ja palkka. Sitten otettiin pelkkää alastuloa. Käytin siinäkin remmissä hetsaamista avuksi niin saatiin vähän vauhtia touhuun. Muutama nopea alastulo ja nopea palkkaus ja treenit jätettiin siihen. Tätä mä voin tehdä hyvin kotonakin. Miten ihmeessä mä en ole tajunnut, että voin tuota remmissä hetsaamista tehdä myös pelkällä alastulolla. Kuinka tyhmä voi ihminen olla?? Onneksi Jenni ystävällisesti kertoi, että käytä remmiä siinäkin apuna... Remmi on ainoa millä mä saan Gimman kiihtymään. Kepeille onnistuu niskakarvoista kiinnipitämälläkin, mutta ei puomille, vielä :-).
maanantai 12. huhtikuuta 2010
Avoimin mielin Mujusen radoille
Sunnuntaina oli agilitykisat Vöyrillä ja tuomarina 3-luokilla oli Salme Mujunen. Sen radat ei yleensä ole oikein meille sopinut, suoria putkia, joista vielä pitää jatkaa suoraan eteenpäin. Yritin nyt kuitenkin pitää mielen avoimena hänen radoilleen, ettei etukäteen jo niitä hävitä. Aika huonolla menestyksellä :-D. Itse radat ei kuitenkaan niin pahoja ollutkaan kuin olin etukäteen pelännyt.
Mimmi sai kunnian startata ensin. Alkuun olin ajatellut mennä tarpeeksi pitkälle, että ei tarvitse kuin vähän näyttää hyppyjä ennen keinua ja itse vain pikkuisen peruutella. Ei sitten mennyt ihan nappiin. Liikuin ihan liikaa varmistaakseni 2-hypylle irtoamisen, jonka seurauksena olin 3-hypyllä aika lailla myöhässä. Rima tipahti enkä saanut Mimmiä suoraan keinulle. Keinulta kepeille mun piti mennä törkkäämään, mutta enpäs sitten ehtinytkään, joten tuli hyvä harjoitus avokulmaan lähettämisessä. Mimmi oli menossa kakkosväliin, mutta kerrankin mun kroppa pysyi tarpeeksi kauan kepeille päin niin Mimmi ihanainen korjasi oman linjansa oikeaan väliin. Mun taitava pieni <3. Keppien jälkeen suoraan putkeen ja sen jälkeiselle hypylle piti tarkasti ohjata, ettei tullut liikkeen mukana ohi. Seuraavaan putkeen tein putkijarrutuksen sihinällä ja sairaan hyvin Mimmi kääntyikin putkelta! Siitä sitten luukutusta loppuun. Ennen aa:ta tein sokkarin, että pääsen aa:n vasemmalle puolelle. Tässä kohden meinasi mennä pieleen ja mua alkoi ihan naurattaa koko tilanne :-D. Onnistui se kuitenkin, eikä edes näyttänyt pahalta, tuntui vain. Toiseksi viimeiselle hypylle mun piti tehdä päällejuoksu, mutta jotenkin ajauduin niin lähelle edellistä hyppyä, että en sitä sitten ehtinytkään tekemään, joten tein ihan tavallisen niiston.
Gimman kanssa sama rata. Koitin ottaa alun tarkemmin kuin Mimmin kanssa, mutta ei se vieläkään onnistunut. Jostain kumman syystä aloin huitoa (en pääse tuosta ikinä eroon!) 3-hypyllä ja se rima tipahti. Keinulle kuitenkin sain koiran, mutta siitä se sai ylösmenovirheen :-O. No, mun mielestä se ei ollut virhe, mutta eipä sillä ole väliä onko tulos 5 vai 10 :-). Keinun jälkeen olin päättänyt kokeilla lähettämistä avokulmaan ja kyllähän Gimma sen osaa. Jestas, että se on jo niin taitava kepakoilla! Jatkossa ei mitään ihmeellistä, meni aika kivasti kaikki. Aa oli kohtuullisen vauhdikas Gimmaksi ja lopun päällejuoksua en sitten tehnyt nytkään vaan niiston.
Mimmin toinen rata alkoi ihan mukavasti. Tein ihmisnuolen 3-hypyllä, josta sain Mimmin hyvin putkeen. Olisin halunnut mennä valssaamaan putken päähän, mutta totesin tutustumisessa, että en sinne ehdi ja päädyin odottelemaan ja leikkaamaan hypyllä ennen keinua. Tuo menikin ihan hyvin ja keinu oli hyvä. Sitten aa:lla tapahtui jotain ihmeellistä. Se ei oikein tuossa videolla näy, mutta jo aa:lle kiivetessä Mimmillä meni jotenkin askeleet sekaisin eikä suorittanut aa:ta normaalisti vaan otti kontaktivirheen. Se hyppäsi tosi korkeelta ja mun taakse jalkoihin. Hyvä, etten tallonut sitä :-P. Myös muurin palanen tipahti. Kepeille vienti näytti helpolta, mutta sitä se ei kuitenkaan ollut vaan tosi moni koira valitsi putken keppien sijaan. Mimmin sain kiilatuksi hyvin kepeille ja silti pystyin aika hyvin irrottautumaan kepeiltä seuraavaa putkea kohden. Lopussa ei enää mitään ihmeellistä sitten ollutkaan.
Gimman kanssa päätin tehdä alun eri lailla. Halusin valssaamaan putken päähän, joten menin aika paljon kauemmaksi ottamaan vastaan kuin Mimmin kanssa. Kohtuullisesti tuo onnistui, mutta ei nyt mitenkään kovin sujuva ollut. Keinun jälkeinen rima tipahti. Aa hitaampi kuin ensimmäisellä radalla, mutta pääasia, että ei nyt ottanut virhettä siitä. Ja sitten se tapahtui, Gimma bongasi keppien sijaan putken :-D. Se tiputtaa rimankin kun sen mielestä mä tulen eteen kun se suuntaa putkeen. Ei sitten pienellä käynyt mielessä, että kun mä kiilaan niin se tarkoittaa, että mennään kepeille. No, ehkä mun ois pitänyt olla vähän edempänä ohjaamassa... Mä olisin niin halunnut ottaa putkelta asti tuon saman kuvion, mutta en sitten kehdannut, joten otin vaan yhden hypyn takaa eikä se ollut yhtään sama tilanne tietenkään. Lopussa tuli vielä yhden hypyn ohitus, mutta sitä en enää viitsinyt korjata.
Kyllähän nuo radat olisi ollut ihan suoritettavissa. Hyvin erilaisia olivat kyllä muiden tuomareiden ratoihin verrattuna, mutta ei mitään kamalan pahoja. Vähän hassu politiikka vaan oli ihanneajoissa. Ensimmäisellä radalla minien ia oli 50 sekkaa, medien 40 ja maksien 35. Itse rata oli kaikilla ihan sama.
Mimmi sai kunnian startata ensin. Alkuun olin ajatellut mennä tarpeeksi pitkälle, että ei tarvitse kuin vähän näyttää hyppyjä ennen keinua ja itse vain pikkuisen peruutella. Ei sitten mennyt ihan nappiin. Liikuin ihan liikaa varmistaakseni 2-hypylle irtoamisen, jonka seurauksena olin 3-hypyllä aika lailla myöhässä. Rima tipahti enkä saanut Mimmiä suoraan keinulle. Keinulta kepeille mun piti mennä törkkäämään, mutta enpäs sitten ehtinytkään, joten tuli hyvä harjoitus avokulmaan lähettämisessä. Mimmi oli menossa kakkosväliin, mutta kerrankin mun kroppa pysyi tarpeeksi kauan kepeille päin niin Mimmi ihanainen korjasi oman linjansa oikeaan väliin. Mun taitava pieni <3. Keppien jälkeen suoraan putkeen ja sen jälkeiselle hypylle piti tarkasti ohjata, ettei tullut liikkeen mukana ohi. Seuraavaan putkeen tein putkijarrutuksen sihinällä ja sairaan hyvin Mimmi kääntyikin putkelta! Siitä sitten luukutusta loppuun. Ennen aa:ta tein sokkarin, että pääsen aa:n vasemmalle puolelle. Tässä kohden meinasi mennä pieleen ja mua alkoi ihan naurattaa koko tilanne :-D. Onnistui se kuitenkin, eikä edes näyttänyt pahalta, tuntui vain. Toiseksi viimeiselle hypylle mun piti tehdä päällejuoksu, mutta jotenkin ajauduin niin lähelle edellistä hyppyä, että en sitä sitten ehtinytkään tekemään, joten tein ihan tavallisen niiston.
Gimman kanssa sama rata. Koitin ottaa alun tarkemmin kuin Mimmin kanssa, mutta ei se vieläkään onnistunut. Jostain kumman syystä aloin huitoa (en pääse tuosta ikinä eroon!) 3-hypyllä ja se rima tipahti. Keinulle kuitenkin sain koiran, mutta siitä se sai ylösmenovirheen :-O. No, mun mielestä se ei ollut virhe, mutta eipä sillä ole väliä onko tulos 5 vai 10 :-). Keinun jälkeen olin päättänyt kokeilla lähettämistä avokulmaan ja kyllähän Gimma sen osaa. Jestas, että se on jo niin taitava kepakoilla! Jatkossa ei mitään ihmeellistä, meni aika kivasti kaikki. Aa oli kohtuullisen vauhdikas Gimmaksi ja lopun päällejuoksua en sitten tehnyt nytkään vaan niiston.
Mimmin toinen rata alkoi ihan mukavasti. Tein ihmisnuolen 3-hypyllä, josta sain Mimmin hyvin putkeen. Olisin halunnut mennä valssaamaan putken päähän, mutta totesin tutustumisessa, että en sinne ehdi ja päädyin odottelemaan ja leikkaamaan hypyllä ennen keinua. Tuo menikin ihan hyvin ja keinu oli hyvä. Sitten aa:lla tapahtui jotain ihmeellistä. Se ei oikein tuossa videolla näy, mutta jo aa:lle kiivetessä Mimmillä meni jotenkin askeleet sekaisin eikä suorittanut aa:ta normaalisti vaan otti kontaktivirheen. Se hyppäsi tosi korkeelta ja mun taakse jalkoihin. Hyvä, etten tallonut sitä :-P. Myös muurin palanen tipahti. Kepeille vienti näytti helpolta, mutta sitä se ei kuitenkaan ollut vaan tosi moni koira valitsi putken keppien sijaan. Mimmin sain kiilatuksi hyvin kepeille ja silti pystyin aika hyvin irrottautumaan kepeiltä seuraavaa putkea kohden. Lopussa ei enää mitään ihmeellistä sitten ollutkaan.
Gimman kanssa päätin tehdä alun eri lailla. Halusin valssaamaan putken päähän, joten menin aika paljon kauemmaksi ottamaan vastaan kuin Mimmin kanssa. Kohtuullisesti tuo onnistui, mutta ei nyt mitenkään kovin sujuva ollut. Keinun jälkeinen rima tipahti. Aa hitaampi kuin ensimmäisellä radalla, mutta pääasia, että ei nyt ottanut virhettä siitä. Ja sitten se tapahtui, Gimma bongasi keppien sijaan putken :-D. Se tiputtaa rimankin kun sen mielestä mä tulen eteen kun se suuntaa putkeen. Ei sitten pienellä käynyt mielessä, että kun mä kiilaan niin se tarkoittaa, että mennään kepeille. No, ehkä mun ois pitänyt olla vähän edempänä ohjaamassa... Mä olisin niin halunnut ottaa putkelta asti tuon saman kuvion, mutta en sitten kehdannut, joten otin vaan yhden hypyn takaa eikä se ollut yhtään sama tilanne tietenkään. Lopussa tuli vielä yhden hypyn ohitus, mutta sitä en enää viitsinyt korjata.
Kyllähän nuo radat olisi ollut ihan suoritettavissa. Hyvin erilaisia olivat kyllä muiden tuomareiden ratoihin verrattuna, mutta ei mitään kamalan pahoja. Vähän hassu politiikka vaan oli ihanneajoissa. Ensimmäisellä radalla minien ia oli 50 sekkaa, medien 40 ja maksien 35. Itse rata oli kaikilla ihan sama.
perjantai 9. huhtikuuta 2010
Päivätreeniä keskiviikkona
Käytin viimeisen lomapäivän hyväksi ja menin Piian kanssa päivällä treenaamaan. Tehtiin treeniringin maaliskuun rata esteestä 11 eteenpäin. Radalla sai tehdä jälleen kaikkea kivaa.
Gimman puomi oli tällä kertaa aika kohtuullinen. Varsinkin toiseen suuntaan se meni sen jo ihan mukavaa vauhtia ja pysähtyi hyvin loppuun. Tehtiin ensimmäisen puomin jälkeiseen kohtaan saksalainen + vastakäännös sekä päällejuoksu + poispäinkäännös. Molemmat toimi oikein hyvin. Kepeillä onnistui takaaleikkaus, pakkovalssi ja päällejuoksu. Päällejuoksu ei toiminut heti ensimmäisellä kerralla vaan jätti viimeisen välin pujottelematta. Laitoin palkan keppien päähän valmiiksi ja onnistui. Tämän jälkeen onnistui joka kerta ilman valmiina olevaa palkkaa. Mä itse vaan en tuossa osannut liikkua tarpeeksi ripeästi, joten jatko oli sitten aika haasteellinen, mutta onnistui kuitenkin. Keppien jälkeen tehtiin valssia, vastakäännöstä, sokkaria, leijeröintiä yms. Kivasti meni kaikki. Gimma on kyllä nyt alkanut lukea rataa tosi kivasti eikä enää pahemmin tule hypyiltä pois, vaikka itse jo lähden seuraavaa estettä kohden.
Lopuksi yritin saada Gimmalle vauhtia puomille. Namit ei kyllä tuossa pelitä kun se ei ole mitenkään ahne. Lelu on sen juttu. Tein sitten muutaman toiston niin, että lelu oli valmiina siinä kohden, mihin halusin Gimman pysähtyvän. Gimma remmiin ja hetsausta. Tällä sainkin sen aika hyvin kiskomaan puomille ja 2/3 puomista menikin aika hurjaa vauhtia, mutta sitten alkoi hiipua. Tässä kohden autoin remmistä Gimman oikeaan paikkaan ja saman tien vapautus ja lelulla repimistä. Oisinko ottanut jotain viisi toistoa ja viimeisellä kerralla en juurikaan ehtinyt auttamaan remmistä yhtään. Ehkä me jatketaan tällä linjalla nyt kun voin tuota yksin tehdä. Harmi kun kotona ei ole puomia :-(
Mimmi on kyllä ihan sikataitava. Ainoastaan keppien päällejuoksu epäonnistui ensimmäisellä kerralla, kaikki muut oikeastaan heti. Hyvin se kestää kepeillä leikkauksenkin kun vaan maltan odottaa, että se ehtii pujotella pari väliä ennen kuin lähden tekemään leikkausta. Etukäteen olin ajatellut, että keppien jälkeinen leijeröinti ei meiltä ikinä onnistu, mutta kuinkas sitten kävikään :-D. Mimmi irtos tosi hienosti eikä mitään ongelmaa tuon kanssa. Uskomatonta! Muutenkin se on kyllä alkanut kulkea vähän kauempana musta. Ensimmäisellä kerralla kun keppien jälkeen olin mennyt viereisen hypyn taakse (kepeiltä sivuun ja takaisin päin) jo ottamaan vastaan niin Mimmi painelikin kepeiltä suoraan edessä olevalle hypylle. Ihanaa kun se ei enää ole niin mussa kiinni, mutta toisaalta haastavaa muistaa tuo jatkossa. Yhä enemmän tulee tärkeäksi se ajatus, että ei saa olettaa yhtään mitään. Puomi Mimmulilla oli joka kerta hirmu hieno. Hyvin kesti mun häiriötkin.
Gimman puomi oli tällä kertaa aika kohtuullinen. Varsinkin toiseen suuntaan se meni sen jo ihan mukavaa vauhtia ja pysähtyi hyvin loppuun. Tehtiin ensimmäisen puomin jälkeiseen kohtaan saksalainen + vastakäännös sekä päällejuoksu + poispäinkäännös. Molemmat toimi oikein hyvin. Kepeillä onnistui takaaleikkaus, pakkovalssi ja päällejuoksu. Päällejuoksu ei toiminut heti ensimmäisellä kerralla vaan jätti viimeisen välin pujottelematta. Laitoin palkan keppien päähän valmiiksi ja onnistui. Tämän jälkeen onnistui joka kerta ilman valmiina olevaa palkkaa. Mä itse vaan en tuossa osannut liikkua tarpeeksi ripeästi, joten jatko oli sitten aika haasteellinen, mutta onnistui kuitenkin. Keppien jälkeen tehtiin valssia, vastakäännöstä, sokkaria, leijeröintiä yms. Kivasti meni kaikki. Gimma on kyllä nyt alkanut lukea rataa tosi kivasti eikä enää pahemmin tule hypyiltä pois, vaikka itse jo lähden seuraavaa estettä kohden.
Lopuksi yritin saada Gimmalle vauhtia puomille. Namit ei kyllä tuossa pelitä kun se ei ole mitenkään ahne. Lelu on sen juttu. Tein sitten muutaman toiston niin, että lelu oli valmiina siinä kohden, mihin halusin Gimman pysähtyvän. Gimma remmiin ja hetsausta. Tällä sainkin sen aika hyvin kiskomaan puomille ja 2/3 puomista menikin aika hurjaa vauhtia, mutta sitten alkoi hiipua. Tässä kohden autoin remmistä Gimman oikeaan paikkaan ja saman tien vapautus ja lelulla repimistä. Oisinko ottanut jotain viisi toistoa ja viimeisellä kerralla en juurikaan ehtinyt auttamaan remmistä yhtään. Ehkä me jatketaan tällä linjalla nyt kun voin tuota yksin tehdä. Harmi kun kotona ei ole puomia :-(
Mimmi on kyllä ihan sikataitava. Ainoastaan keppien päällejuoksu epäonnistui ensimmäisellä kerralla, kaikki muut oikeastaan heti. Hyvin se kestää kepeillä leikkauksenkin kun vaan maltan odottaa, että se ehtii pujotella pari väliä ennen kuin lähden tekemään leikkausta. Etukäteen olin ajatellut, että keppien jälkeinen leijeröinti ei meiltä ikinä onnistu, mutta kuinkas sitten kävikään :-D. Mimmi irtos tosi hienosti eikä mitään ongelmaa tuon kanssa. Uskomatonta! Muutenkin se on kyllä alkanut kulkea vähän kauempana musta. Ensimmäisellä kerralla kun keppien jälkeen olin mennyt viereisen hypyn taakse (kepeiltä sivuun ja takaisin päin) jo ottamaan vastaan niin Mimmi painelikin kepeiltä suoraan edessä olevalle hypylle. Ihanaa kun se ei enää ole niin mussa kiinni, mutta toisaalta haastavaa muistaa tuo jatkossa. Yhä enemmän tulee tärkeäksi se ajatus, että ei saa olettaa yhtään mitään. Puomi Mimmulilla oli joka kerta hirmu hieno. Hyvin kesti mun häiriötkin.
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Pääsiäiskisat Purinalla
Torstaina lähdin jo yhdeksän maissa aamulla ajelemaan etelää kohden. Menin ensin Tuijan hallille katsomaan kun Anja treenasi kontakteja koiriensa kanssa. Aikaa oli niin vähän, että mä en ehtinyt tehdä mitään. Enkä kyllä olisi jaksanutkaan heti ajamisen jälkeen keskittyä yhtään mihinkään. Hallilta suuntasin Itäkeskukseen kun Anjan piti vielä mennä käymään töissä. Mun oli tarkoitus hakea Jessica Itiksestä mukaan, mutta en millään meinannut löytää sieltä Faunatarta. Infotaululta toki katsoin, että missä se on, mutta eipä auttanut yhtään... Nauroinkin, että maalaistollo liikenteessä kun meinaa Itikseen eksyä :-D. Mutta ei kai se ihme ole kun se on isompi kuin Vaasan keskusta :-D. Sain sitten Anjalta puhelimen kautta opastusta ja löytyihän se oikea paikka lopulta :-).
Perjantaina kisat alkoivat makseilla. Tuomarina makseilla oli kahdella ensimmäisellä radalla Johanna Nyberg ja viimeisellä Anne Viitanen. Ensimmäinen rataantutustuminen oli klo 8:00. Radassa ei oikein mitään ihmeellistä ollut. Vähän mietitytti keppien jälkeinen elämä. Halusin keppien vasemmalle puolelle enkä jostain syystä uskaltanut mennä tekemään sokkaria keppien päähän, joten päädyin heittämään edestä kepeille, jolloin pystyin siirtymään haluamalleni puolelle. Tästä se seuraus, että kepeillä tuli kielto kun en antanut Gimman rauhassa lähetä pujottelemaan ennen mun rynnimistä. Lisäksi okseri tipahti. Muuten rata rullasi mukavasti ja jäi hyvä mieli. Rata on täällä.
Seuraavalla radalla saatiin kielto heti neljänneltä hypyltä. Pelkäsin, että Gimma ampuu neloshypyn jälkeen renkaalle ja otin aika tiukasti hanskaan ennen hyppyä sillä seurauksella, että ei hypännyt koko hyppyä. Siinä sitten pyöriskeltiin ympäri ja jatkettiin hypyn kautta matkaa. Puomin jälkeisellä hypyllä mun leikkaus oli myöhässä, jonka takia Gimma kääntyi väärään suuntaan. Tästä se seuraus, että pussille ei tullut suora linja ja jouduin laittamaan sen sinne vinosti. Kova tömähdys kuului, mutta ehjänä se tuosta taisi kuitenkin selvitä. Ei ainakaan vielä ole mitään oireluja ollut, eikä paikat kuumota. Tämä rata löytyy täältä.
Viimeinen rata oli sitten hyppäri. Tämä rata ainakin todisti sen, että meillä ei todellakaan ole ongelmana putken pimeät kulmat. Hyvin tyttö ne haki molemmilla kerroilla. Ensimmäisen putken jälkeiset kuviot meni kauheen huonosti, olin koko ajan koiran edessä. Enkä muuten ollut ainoa, jolla noin kävi :-D. Videolta katsottuna ei se onneksi niin pahalta näyttänyt kuin miltä se tuntui. Rata oli muuten mun mielestä oikein sujuva. Ennen muuria oleva hyppy tipahti kun en tarpeeksi ajoissa osannut kertoa minne rata jatkuu, vaan tein juuri riman päällä jotain tyhmää... Tämä rata täällä.
Maksien ja minien välissä oli medit ja mun oli tarkoitus tuossa välissä ehtiä ottamaan tirsat. Enpä ehtinyt... Käytiin mäkkärissä syömässä ja siellä meni sitten sen verran aikaa, että ehdin Anjan luona olla jotain vajaan tunnin kun piti jo Mimmin kanssa lähteä kohti kisapaikkaa. Mineillä tuomarin toimi Johanna Wüthrich. En muista olenko ollut hänen radoillaan aiemmin, mutta nyt radat ainakin olivat aika lailla helppoja.
Mimmi varasti ensimmäisellä radalla puomilta. Otti selkeästi kontaktin, mutta ei meinannutkaan pysähtyä. Enkä palauttanut, vaan jatkettiin rataa. Kivasti rullasi koko rata paitsi aan jälkeen putkelle menossa Mimmi vähän empi. Taisin jäädä siitä vähän liikaa jälkeen. Oli jo kaartamassa pois kunnes korjasi linjan putkelle. Huh, ehdin jo säikähtää, että se ei sinne menekään. Loppuun tein sitten saksalaisen kun se sopi siihen niin hyvin :-). Mimmi voitti tämän radan. Rata löytyy täältä.
Toisen radan alun otin ihmisnuolella ja se tuntui toimivan aika hyvin. Seuraavalle hypylle olisi ehkä pitänyt jonkinmoinen vekki tehdä, että olisi siitä jatkanut ilman koukeroita kepeille. Pituuden jälkeisellä hypyllä Mimmi empi, mutta onneksi olin tuon tiedostanut jo tutustumisessa, että pitää viedä tarkasti loppuun saakka tuo kohta. Jälleen koukkaus ennen putkea kuten edelliselläkin radalla. Keinu oli huono kun otin sivuttaisetäisyyttä. Videolta katsottuna näytti olevan jopa virhe kun lähti ennen kuin keinu otti maahan. Tuosta ei kuitenkaan saatu virhettä. Seuraavan putken jälkeinen rima tipahti ja sen innoittamana otin sitten puomin kontaktin uusiksi kun tälläkään kerralla ei sinne pysähdytty. Rata on täällä.
Viimeinen rata oli hyppäri. Sen rataantutustuminen piti olla klo 21:15, mutta olikin vasta 22:30 :-O. Oikeat yökisat siis... Rata lähti kohtuullisesti liikkeelle parilla valssilla. Keppien jälkeinen kohta aiheutti mulle päänvaivaa. En kuitenkaan keksinyt siihen mitään järkevää tapaa, joten päädyin ottamaan kepeillä sivuittaisetäisyyttä ja luottamaan siihen, että ehdin Mimmin edelle ohjaamaan oikeille hypyille. Vähän alkoi arveluttaa kun Nooralla kävi Bonon kanssa juuri niin kuin ajattelin, että siinä käy, jos on myöhässä. En kuitenkaan vaihtanut omaa ohjaussuunnitelmaa. Oli lähellä, että meilläkin ei olisi käynyt samalla lailla, mutta sain kuitenkin tökätyksi Mimmin oikealle esteelle. Pituuden jälkeen oli myös läheltäpititilanne, mutta senkin sain pelastetuksi. Nolla tältä radalta ja voitto.
Sunnuntain kisat alkoi mineillä klo 7:00 aamulla. Haukotus! Onneksi nykyään näkee lähtöjärjestyksen etukäteen ja kun kerran Mimmin kanssa startattiin ihan viimeisten joukossa niin ei tarvinnut kovin aikaisin paikalle kun ehti tutustumisen jälkeen hyvinkin lämppärilenkille. Mineillä oli tämän päivän radoilla tuomarina Anne Savioja. Oli kyllä tosi paljon haasteellisemmat radat kuin perjantaina. Kivaa :-))
Ensimmäinen rata meni oikeastaan ihan käsikirjoituksen mukaan lukuun ottamatta aan jälkeistä muuria, josta tulikin kielto. Meidän ongelma on juoksu-aa ja sen jälkeen tiukka käännös takaisinpäin. Aika usein olen nuo selvittänyt, mutta nyt taisi muuri olla vähän hukassa ja käänsin Mimmin vähän liian tiukasti. Tällä radalla Mimmi pysähtyi puomilla ja lähti vasta luvalla pois, hyvä hyvä. Rata löytyy täältä.
Toinen rata oli hyppäri. Mimmi vähän varasti alussa ja ihan vähän sekoitti mun pakkaa. Ei onneksi kovin pahasti kuitenkaan. 3-hypyn niisto-sokkari vähän töksähti. Pituuden jälkeiselle hypylle mun piti tehdä myös niisto-sokkari, mutta en sitten ehtinytkään. Sain Mimmin kuitenkin esteeltä toiselle oikeassa järjestyksessä. Törkkäys kepeille oli hyvä, vaikka ei näitä viime aikoina olekaan harjoiteltu. Koko rata meni tiukoilla käännöksillä eikä oikein mistään olisi voinut sen suhteen nipistää (paitsi alun kökkökohta), mutta silti musta tuntui tuo rata kauhean nihkeältä. Tuntui kuin Mimmi ei olisi liikkunut yhtään mihinkään. Samaten tuntui, että aina ennen käännöstä se oli jo melkein ottamassa kiellon kunnes päättikin hypätä esteen. Ihan hirvee fiilis maalissa. Yllättävintä tässä tietty oli se, että tämä nihkeä rata riitti voittoon... Kai se oli vain tuo rataprofiili, joka teki sen tunteen, että koira ei liiku mihinkään kun ei päässyt yhtään luukuttamaan. Rata onpi täällä.
Päivän viimeinen rata lähti kivasti käyntiin. Alun ihmisnuolessa olin ihan varma, että Mimmi hyppää jälleen päin mun kättä, mutta nyt tulikin tosi kivasti ohjaukseen mukaan. Hienoa! Pussin jälkeen vähän jännitin kääntyykö Mimmi mun jalkoihin vai jatkaako suoraan, onneksi meni sen verran suoraan, että sain nätisti ohjatuksi seuraavalle hypylle. Kepeille tein pakkovalssin, jossa lähdin vähän liian aikaisin liikkeelle ja Mimmi meni 2-väliin. Loppurata ihan hyvä. Täältä voi katsella radan.
Medien ajaksi Anjan luo. Ehdittiin hyvin tehdä ruoka, syödä ja ottaa tunnin tirsat ennen kuin piti lähteä takaisin kisapaikalle. Tirsat vaan teki mulle sen, että kesti hetken ennen kuin heräsin uudelleen :-P. Makseilla tuomarina oli Johanna Wüthrich. Nyt radat oli kivempia kuin perjantaina mineillä.
Gimman ensimmäinen rata meni aika lailla nappiin ja se saikin siitä ensimmäisen nollatuloksen 3-luokasta. Olipas kivaa :-). Sijoitus oli 14. 85 koiran joukosta, ei paha ollenkaan. Hävittiin voittajalle sellaiset 2,5 sekuntia. Aika kaukana on kärki vielä, mutta eiköhän me tässä pikku hiljaa kiritä tuota eroa umpeen :-). Nollarata nähtävissä täällä.
Seuraavaksi oli vuorossa hyppäri. Alku lähti jälleen hyvin liikkeelle. Ei paljon olisi voinut parantaa. Muurin jälkeen sitten tökkäsi meno. Olin ehkä vähän liian takana ohjaamassa tuossa tilanteessa enkä saanut Gimmaa muurin jälkeiselle hypylle. Jos olisin ollut hieman edessä näyttämässä minne mennään niin tuokin kohta olisi onnistunut. Jos ja jos :-D. Kielto siis hypyltä, jonka korjasin ja seuraavan hypyn sain Gimman hyppäämään väärään suuntaan, joten tulokseksi hylly. Tosi kiva fiilis oli kuitenkin radan jälkeen. Hyppärit taitaa olla tällä hetkellä meidän juttu kun siellä ei ole niitä ärsyttävän hitaita kontaktiesteitä :-P. Hyppäri löytyy täältä. Alku vähän sumun sekaista, mutta kirkastuu matkan varrella...
Viimeinen rata oli jälleen agilityrata. Eipä siinäkään paljon parantamisen varaa ollut. Aa mentiin kahteen kertaan ja jälkimmäiseltä saatiin kontaktivirhe. Ehkä pitäisi katsoa kuitenkin koiraa niin tietäisi milloin sen sieltä vapauttaa. Gimma vaan hidastaa entisestään kun mä alan sitä tuijottaa... Mutta ehkä mieluummin vielä hitaammat kontaktit virheettömästi kuin vähän nopeammat virheellä. Jotain noille pitäisi tehdä, mutta mitä?? Rata on täällä.
Tosi hyvä mieli jäi molempien kisoista. Mimmillä kuusi starttia, joista kolme nollaa, kaksi hyvää vitosta ja yksi tahallinen hylly, joka olisi ollut myös hyvä vitosrata. Tasaisuus suorituksissa on nyt lisääntynyt, mikä on oikein hyvä asia. Gimman kanssa viikonloppu toi uskoa, että me selvitään 3-luokan radoista siinä missä muutkin. Gimman kanssa me nyt käydään vain nauttimassa kisailemista ilman mitään tavoitteita. Otetaan toki vastaan mielellään nollat, jos niitä vaan siunaantuu :-)
Maanantaina ennen kotiinlähtöä käytiin vielä Tuijan hallilla treenaamassa. Mimmillä näytettiin shelttimenoa joillekin Iiriksen tutuille, jotka meinaavat hommata sheltin. Gimman kanssa koitettiin namia palkkana puomilla. Ei ainakaan näin yhdellä kerralla ollut mitään apua vauhtiin :-(
Kiva oli käydä kisaamassa isoissa kisoissa ja nähdä jälleen paljon tuttuja joka puolelta Suomea. Varsinkin maksikisaajia oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Niitä kun ei ole näillä nykyisillä kisajärjestyksillä juurikaan nähnyt.
Kiitos Anjalle jälleen täyshoidosta :-)). Teillä on aina niin kiva käydä <3
Perjantaina kisat alkoivat makseilla. Tuomarina makseilla oli kahdella ensimmäisellä radalla Johanna Nyberg ja viimeisellä Anne Viitanen. Ensimmäinen rataantutustuminen oli klo 8:00. Radassa ei oikein mitään ihmeellistä ollut. Vähän mietitytti keppien jälkeinen elämä. Halusin keppien vasemmalle puolelle enkä jostain syystä uskaltanut mennä tekemään sokkaria keppien päähän, joten päädyin heittämään edestä kepeille, jolloin pystyin siirtymään haluamalleni puolelle. Tästä se seuraus, että kepeillä tuli kielto kun en antanut Gimman rauhassa lähetä pujottelemaan ennen mun rynnimistä. Lisäksi okseri tipahti. Muuten rata rullasi mukavasti ja jäi hyvä mieli. Rata on täällä.
Seuraavalla radalla saatiin kielto heti neljänneltä hypyltä. Pelkäsin, että Gimma ampuu neloshypyn jälkeen renkaalle ja otin aika tiukasti hanskaan ennen hyppyä sillä seurauksella, että ei hypännyt koko hyppyä. Siinä sitten pyöriskeltiin ympäri ja jatkettiin hypyn kautta matkaa. Puomin jälkeisellä hypyllä mun leikkaus oli myöhässä, jonka takia Gimma kääntyi väärään suuntaan. Tästä se seuraus, että pussille ei tullut suora linja ja jouduin laittamaan sen sinne vinosti. Kova tömähdys kuului, mutta ehjänä se tuosta taisi kuitenkin selvitä. Ei ainakaan vielä ole mitään oireluja ollut, eikä paikat kuumota. Tämä rata löytyy täältä.
Viimeinen rata oli sitten hyppäri. Tämä rata ainakin todisti sen, että meillä ei todellakaan ole ongelmana putken pimeät kulmat. Hyvin tyttö ne haki molemmilla kerroilla. Ensimmäisen putken jälkeiset kuviot meni kauheen huonosti, olin koko ajan koiran edessä. Enkä muuten ollut ainoa, jolla noin kävi :-D. Videolta katsottuna ei se onneksi niin pahalta näyttänyt kuin miltä se tuntui. Rata oli muuten mun mielestä oikein sujuva. Ennen muuria oleva hyppy tipahti kun en tarpeeksi ajoissa osannut kertoa minne rata jatkuu, vaan tein juuri riman päällä jotain tyhmää... Tämä rata täällä.
Maksien ja minien välissä oli medit ja mun oli tarkoitus tuossa välissä ehtiä ottamaan tirsat. Enpä ehtinyt... Käytiin mäkkärissä syömässä ja siellä meni sitten sen verran aikaa, että ehdin Anjan luona olla jotain vajaan tunnin kun piti jo Mimmin kanssa lähteä kohti kisapaikkaa. Mineillä tuomarin toimi Johanna Wüthrich. En muista olenko ollut hänen radoillaan aiemmin, mutta nyt radat ainakin olivat aika lailla helppoja.
Mimmi varasti ensimmäisellä radalla puomilta. Otti selkeästi kontaktin, mutta ei meinannutkaan pysähtyä. Enkä palauttanut, vaan jatkettiin rataa. Kivasti rullasi koko rata paitsi aan jälkeen putkelle menossa Mimmi vähän empi. Taisin jäädä siitä vähän liikaa jälkeen. Oli jo kaartamassa pois kunnes korjasi linjan putkelle. Huh, ehdin jo säikähtää, että se ei sinne menekään. Loppuun tein sitten saksalaisen kun se sopi siihen niin hyvin :-). Mimmi voitti tämän radan. Rata löytyy täältä.
Toisen radan alun otin ihmisnuolella ja se tuntui toimivan aika hyvin. Seuraavalle hypylle olisi ehkä pitänyt jonkinmoinen vekki tehdä, että olisi siitä jatkanut ilman koukeroita kepeille. Pituuden jälkeisellä hypyllä Mimmi empi, mutta onneksi olin tuon tiedostanut jo tutustumisessa, että pitää viedä tarkasti loppuun saakka tuo kohta. Jälleen koukkaus ennen putkea kuten edelliselläkin radalla. Keinu oli huono kun otin sivuttaisetäisyyttä. Videolta katsottuna näytti olevan jopa virhe kun lähti ennen kuin keinu otti maahan. Tuosta ei kuitenkaan saatu virhettä. Seuraavan putken jälkeinen rima tipahti ja sen innoittamana otin sitten puomin kontaktin uusiksi kun tälläkään kerralla ei sinne pysähdytty. Rata on täällä.
Viimeinen rata oli hyppäri. Sen rataantutustuminen piti olla klo 21:15, mutta olikin vasta 22:30 :-O. Oikeat yökisat siis... Rata lähti kohtuullisesti liikkeelle parilla valssilla. Keppien jälkeinen kohta aiheutti mulle päänvaivaa. En kuitenkaan keksinyt siihen mitään järkevää tapaa, joten päädyin ottamaan kepeillä sivuittaisetäisyyttä ja luottamaan siihen, että ehdin Mimmin edelle ohjaamaan oikeille hypyille. Vähän alkoi arveluttaa kun Nooralla kävi Bonon kanssa juuri niin kuin ajattelin, että siinä käy, jos on myöhässä. En kuitenkaan vaihtanut omaa ohjaussuunnitelmaa. Oli lähellä, että meilläkin ei olisi käynyt samalla lailla, mutta sain kuitenkin tökätyksi Mimmin oikealle esteelle. Pituuden jälkeen oli myös läheltäpititilanne, mutta senkin sain pelastetuksi. Nolla tältä radalta ja voitto.
Sunnuntain kisat alkoi mineillä klo 7:00 aamulla. Haukotus! Onneksi nykyään näkee lähtöjärjestyksen etukäteen ja kun kerran Mimmin kanssa startattiin ihan viimeisten joukossa niin ei tarvinnut kovin aikaisin paikalle kun ehti tutustumisen jälkeen hyvinkin lämppärilenkille. Mineillä oli tämän päivän radoilla tuomarina Anne Savioja. Oli kyllä tosi paljon haasteellisemmat radat kuin perjantaina. Kivaa :-))
Ensimmäinen rata meni oikeastaan ihan käsikirjoituksen mukaan lukuun ottamatta aan jälkeistä muuria, josta tulikin kielto. Meidän ongelma on juoksu-aa ja sen jälkeen tiukka käännös takaisinpäin. Aika usein olen nuo selvittänyt, mutta nyt taisi muuri olla vähän hukassa ja käänsin Mimmin vähän liian tiukasti. Tällä radalla Mimmi pysähtyi puomilla ja lähti vasta luvalla pois, hyvä hyvä. Rata löytyy täältä.
Toinen rata oli hyppäri. Mimmi vähän varasti alussa ja ihan vähän sekoitti mun pakkaa. Ei onneksi kovin pahasti kuitenkaan. 3-hypyn niisto-sokkari vähän töksähti. Pituuden jälkeiselle hypylle mun piti tehdä myös niisto-sokkari, mutta en sitten ehtinytkään. Sain Mimmin kuitenkin esteeltä toiselle oikeassa järjestyksessä. Törkkäys kepeille oli hyvä, vaikka ei näitä viime aikoina olekaan harjoiteltu. Koko rata meni tiukoilla käännöksillä eikä oikein mistään olisi voinut sen suhteen nipistää (paitsi alun kökkökohta), mutta silti musta tuntui tuo rata kauhean nihkeältä. Tuntui kuin Mimmi ei olisi liikkunut yhtään mihinkään. Samaten tuntui, että aina ennen käännöstä se oli jo melkein ottamassa kiellon kunnes päättikin hypätä esteen. Ihan hirvee fiilis maalissa. Yllättävintä tässä tietty oli se, että tämä nihkeä rata riitti voittoon... Kai se oli vain tuo rataprofiili, joka teki sen tunteen, että koira ei liiku mihinkään kun ei päässyt yhtään luukuttamaan. Rata onpi täällä.
Päivän viimeinen rata lähti kivasti käyntiin. Alun ihmisnuolessa olin ihan varma, että Mimmi hyppää jälleen päin mun kättä, mutta nyt tulikin tosi kivasti ohjaukseen mukaan. Hienoa! Pussin jälkeen vähän jännitin kääntyykö Mimmi mun jalkoihin vai jatkaako suoraan, onneksi meni sen verran suoraan, että sain nätisti ohjatuksi seuraavalle hypylle. Kepeille tein pakkovalssin, jossa lähdin vähän liian aikaisin liikkeelle ja Mimmi meni 2-väliin. Loppurata ihan hyvä. Täältä voi katsella radan.
Medien ajaksi Anjan luo. Ehdittiin hyvin tehdä ruoka, syödä ja ottaa tunnin tirsat ennen kuin piti lähteä takaisin kisapaikalle. Tirsat vaan teki mulle sen, että kesti hetken ennen kuin heräsin uudelleen :-P. Makseilla tuomarina oli Johanna Wüthrich. Nyt radat oli kivempia kuin perjantaina mineillä.
Gimman ensimmäinen rata meni aika lailla nappiin ja se saikin siitä ensimmäisen nollatuloksen 3-luokasta. Olipas kivaa :-). Sijoitus oli 14. 85 koiran joukosta, ei paha ollenkaan. Hävittiin voittajalle sellaiset 2,5 sekuntia. Aika kaukana on kärki vielä, mutta eiköhän me tässä pikku hiljaa kiritä tuota eroa umpeen :-). Nollarata nähtävissä täällä.
Seuraavaksi oli vuorossa hyppäri. Alku lähti jälleen hyvin liikkeelle. Ei paljon olisi voinut parantaa. Muurin jälkeen sitten tökkäsi meno. Olin ehkä vähän liian takana ohjaamassa tuossa tilanteessa enkä saanut Gimmaa muurin jälkeiselle hypylle. Jos olisin ollut hieman edessä näyttämässä minne mennään niin tuokin kohta olisi onnistunut. Jos ja jos :-D. Kielto siis hypyltä, jonka korjasin ja seuraavan hypyn sain Gimman hyppäämään väärään suuntaan, joten tulokseksi hylly. Tosi kiva fiilis oli kuitenkin radan jälkeen. Hyppärit taitaa olla tällä hetkellä meidän juttu kun siellä ei ole niitä ärsyttävän hitaita kontaktiesteitä :-P. Hyppäri löytyy täältä. Alku vähän sumun sekaista, mutta kirkastuu matkan varrella...
Viimeinen rata oli jälleen agilityrata. Eipä siinäkään paljon parantamisen varaa ollut. Aa mentiin kahteen kertaan ja jälkimmäiseltä saatiin kontaktivirhe. Ehkä pitäisi katsoa kuitenkin koiraa niin tietäisi milloin sen sieltä vapauttaa. Gimma vaan hidastaa entisestään kun mä alan sitä tuijottaa... Mutta ehkä mieluummin vielä hitaammat kontaktit virheettömästi kuin vähän nopeammat virheellä. Jotain noille pitäisi tehdä, mutta mitä?? Rata on täällä.
Tosi hyvä mieli jäi molempien kisoista. Mimmillä kuusi starttia, joista kolme nollaa, kaksi hyvää vitosta ja yksi tahallinen hylly, joka olisi ollut myös hyvä vitosrata. Tasaisuus suorituksissa on nyt lisääntynyt, mikä on oikein hyvä asia. Gimman kanssa viikonloppu toi uskoa, että me selvitään 3-luokan radoista siinä missä muutkin. Gimman kanssa me nyt käydään vain nauttimassa kisailemista ilman mitään tavoitteita. Otetaan toki vastaan mielellään nollat, jos niitä vaan siunaantuu :-)
Maanantaina ennen kotiinlähtöä käytiin vielä Tuijan hallilla treenaamassa. Mimmillä näytettiin shelttimenoa joillekin Iiriksen tutuille, jotka meinaavat hommata sheltin. Gimman kanssa koitettiin namia palkkana puomilla. Ei ainakaan näin yhdellä kerralla ollut mitään apua vauhtiin :-(
Kiva oli käydä kisaamassa isoissa kisoissa ja nähdä jälleen paljon tuttuja joka puolelta Suomea. Varsinkin maksikisaajia oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Niitä kun ei ole näillä nykyisillä kisajärjestyksillä juurikaan nähnyt.
Kiitos Anjalle jälleen täyshoidosta :-)). Teillä on aina niin kiva käydä <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
