maanantai 29. marraskuuta 2010

Lääkärissä käynti

Sain onneksi heti tälle päivälle ajan lääkärille. Ensin se väänteli ja käänteli aika rajuillakin otteilla Mimmiä eikä saanut mitään reaktiota aikaan. Selkärankaa paineli myös reippaasti, mutta ei siitäkään tapahtunut mitään. Ainoa mistä tuli ihan pieni reaktio oli vasemman takajalan sisäreisi. Sekin hyvin pieni jalan nykäisy. Lopulta Mimmi rauhoitettiin, että saatiin otetuksi luustosta kuvat. Verikokeet otettiin myös. Ultrallakin lääkäri jotain tutki. Kuvausten yhteydessä Mimmi oli pissannut ja siinä oli ihan pikkuisen verta mukana. Jarmo Rintasalo katsoi myös luustokuvat ja oli sitä mieltä, että on täysin priimaa. Huh!

Tässä lääkärin kirjoitus:

Yleistutkimus. Verinäytteiden otto ja tutkimus. Ultraäänitutkimus. Selkärangan ja lonkkien röntgenkuvaus. Mimmillä on hieman lämpöä ja virtsassa on vähän verta. Selkärangassa ja lonkissa ei löydy selvää kipukohtaa. Mimmi aristaa vähän vas. takajalan reisilihaksen tunnustelua reiden sisäpuolelta. Punasolu- ja tulehdusarvot, maksa- ja munuaisarvot ja veren sokeri normaalit. Röntgenkuvissa ei näy luustomuutoksia selässä eikä lonkissa. Kipu ja jäykkyys voi olla peräisin pehmytkudoksista. Mimmillä voi olla myös lievä virusinfektio. Mimmi sai klinikalla antibioottia, kortisonia ja kipulääkettä injektiona. Jatkohoitona tulehduskipulääkitys ja antibioottikuuri verivirtsaisuuden takia. Lepoa ainakin viikon ajan. Säännöllinen selän ja lantion alueen hieronta suositeltavaa. Jos oireet jatkuvat, suositellaan verinäytetutkimusta borrelioosin varalta.

On tuo eläinlääketiede vaan oikeasti hankala laji kun ei voi potilaalta kysellä mihin sattuu ja mikä liike sen aiheuttaa. Borrelioosin tai jonkun muun punkkitaudin itse heitin ilmoille mahdollisuutena, mutta ensin nyt katsotaan paraneeko näin. Punkkikaudesta on jo pitkä aika, mutta niiden aiheuttamat taudithan alkaa oireilla vasta aikojen päästä, joten ei ihan mahdoton ajatus tuokaan.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Huoli Mimmistä :-(

Torstaina käytin Mimmin hierojalla ja oli paremmassa kunnossa kuin koskaan tämän hierojan aikana. Jee!! Vähän oli kiero kropasta. Oikea lonkka vähän alempana ja edempänä. Melkein samalla lailla kuin viimeksi ennen Piiran hoitoa. Tästä jäi kuitenkin hyvä ja positiivinen fiilis kun kerran lihakset kuitenkin oli kunnossa.

Kunnes sitten tänään kaikki meni ylösalaisin.

Eilen Mimmi oli ihan normaali, leikki illalla vielä Pimun kanssa ihan täpinöissään. Aamulla kun heräsin niin huomasin, että Mimmi oli jotenkin tönkkö. Ja kun se lähti liikkeelle niin se todellakin oli tönkkö. Käveli takajalat suorana ja hyvin vaivalloisesti. Tuossa vaiheessa ajattelin vielä, että oisko vaan nukkunut jotenkin huonosti ja sen takia jumissa. Mutta kun "jumitus" vain jatkui niin huoli kasvoi. Välillä näyttää siltä, että varoo vasenta takajalkaa, ei meinaa varata sille ollenkaan. Välillä taas näyttää, että molempien takajalkojen kanssa on yhtä vaikeeta. Nyt illalla se ei enää päässyt makuulta ylös. Ehkä olisi päässyt, jos olisin antanut sen tarpeeksi kauan yrittää. En antanut, vaan menin auttamaan. Sohvalle yrittää hypätä, mutta takajalat pettää eikä onnistu. Takajalat petti myös kun tultiin pihalta sisälle. Muutama rappunen on, että pääsee sisälle.

Ei se tunnu olevan kipeä mistään. Olen käännellyt, väännellyt ja painellut ympäriinsä enkä ole mistään saanut mitään kipureaktiota aikaiseksi. Oisko joku hermo puristuksissa? Pitää huomenna soittaa Seinäjoen Eläinklinikalle ja yrittää saada heti huomiseksi aika. Mieluiten Rintasalolle.

Nyt saa peukuttaa, että ei ois mitään vakavampaa. Ja että saatais äkkiä aika lääkärille. Pelottaa :-((

torstai 25. marraskuuta 2010

Keskiviikon treenit

Olin treenaamassa Eltsun ja Jennin kanssa eilen. Jenni oli suunnitellut koulutettavilleen radan, joka me päästiin korkkaamaan :-). Mulla oli mukana molemmat koirat. Kovasti mietin, että otanko Mimmiä mukaan kun jäi kisoista sellainen olo, että ihan kunnossa ei ole. Päätin kuitenkin ottaa, jos vaikka mun olo oli ollut väärä. Ei ollut :-(

Menin Gimman kanssa ensin. Pientä ehtimisongelmaa joka paikkaan. Luulen, että ehdin, mutta en ehdikään. Suurin ongelma on ehkä siinä, että en uskalla lähteä tarpeeksi ajoissa liikkeelle. En luota vielä tarpeeksi Gimman osaamiseen. Valsseissa välillä valuu ja välillä kieltää hypyn. En vaan osaa tehdä sitä oikein. Ja minä kun olen luullut olevani hyvä valssaamaan :-P. Aa:lle sai lähettää niin, että putki leijeröitiin. Meni makeesti ja otti hienosti myös kontaktin. Ei meinannutkaan varastaa, vaikka kuinka härnäsin nykimällä.

Mimmin radasta en paljon muista, mutta taidettiin päästä läpi melkein koko rata. Vähän tuli senki kanssa ehtimisongelmia, vaikka nihkeästi liikkuikin, mutta sain tilanteet pelastetuksi aika kivasti. Aa onnistui myös Mimmin kanssa putken leijeröinnillä. En olisi uskonut, että ottaa kontaktin kun jään sen verran sivuun, mutta ei ollut mitään ongelmaa. Jäi tosi kurja olo treenien jälkeen :-(. Pieni on ihan intopiukeena, mutta ei vaan pääse niin kovaa kuin ehkä haluaisi. Itselleni olin myös vihainen kun sen treeneihin otin mukaan. Mutta kun halusin varmuuden, että onko se normaali vai ei. En tehnyt sitten tuon enempää.

Gimman kanssa vielä toinen sessio. Hinkattiin niisto-sokkaria. Olen nyt päättänyt, että Gimma sen vielä oppii tekemään niin kuin pitääkin. Olen tehnyt sen väärällä lailla, että saan sen edes jotenkin onnistumaan. Tuo tapa saattaa kuitenkin sekoittua muihin ohjauksiin niin on ihan pakko opetella tekemään se oikein. Autoin lelulla muutaman kerran, että saatiin onnistumisia aikaan. Lopulta meni aika mainiosti ilmankin. Ja tässä taas muistutus, että Gimmaa kohden ei saa kumartua, se vetää heti liinat kiinni. Kiitos Eltsu muistutuksesta :-). Itse olin tuon täysin unohtanut. Lopussa vielä vähän valssien hiomista. Johan alkoi sujua kun en heitä koiraa liikaa hypylle enkä ota täysin hanskaan ennen hyppyä. Tosi helppoa ;-)

tiistai 23. marraskuuta 2010

Noormarkku - Lieto raportti

Lauantaina lähdettiin Eltsun kanssa yhdeksältä aamulla ajelemaan kohti Noormarkkua. 3-luokat alkoivat klo 12:00 ja mentiin järjestyksessä mini-medi-maxi  sillä periaatteella, että kun edellinen loppuu niin seuraava luokka alkaa. Oli muuten mukava ja toimiva tapa. Kisat loppuivat tuntia ennen arvioitua aikaa. Mikäs sen mukavampaa :-). Tuomari, Kari Jalonen, oli tehnyt helpohkot ja lyhyet radat, joten sekin edesauttoi kisojen nopeasti läpiviemistä.

Kisasin vain Gimman kanssa. Alussa käännökset vähän huonoja ja valui hiukan. Pientä liukastelua oli myös tuolla mattopohjalla, joka vähän latisti mun fiilistä. Kepeille olin ajatellut lähettää Gimman pujottelemaan ja vaihtaa puolta kun en halunnut tehdä keppien lopussa päällejuoksua. Liian vähän harjoiteltu sitä. Muuten hyvä idea, mutta en sitten lähettänyt vaan vähän puskin päälle ja Gimma meni väärältä puolelta kepeille sisälle. Harmittava kielto tuosta. Muuten rullasi oikein mukavasti. Puomi tuntui melkeinpä jo nopealta, mutta vaan melkein ;-)

Toinen rata oli kaikin puolin hyvä. Alku oli hyppy-puomi ja jäin siihen puoleen väliin, että saan Gimman menemään mun edellä puomille. On niin paljon parempi noin kuin vedättämällä. Se meni alun niin lujaa, että mulla meinasi jo tulla paniikki, että ehdinkö edes valssaamaan eteen. Onneksi ehdin. Ennen keinua päätin tehdä takaakierto kohtaan takaakierto-päällejuoksun ja lähettää keinulle ja leikata takana. Moni teki tuossa takaakierto-valssin ja siinä kun jäi paikalleen pyörimään niin oli vaikeuksia saada koira keinulle. Gimma meni hienosti tuolla mun ohjauksella keinulle, mutta sekosi jotenkin ja liukastui keinulta pois. Iski siinä samalla alaleuankin keinuun :-(. Tuota leuaniskua en nähnyt itse, vaan siitä tultiin mulle sanomaan. Ei onneksi ainakaan mitään näkyvää tuosta tullut. Otin keinun uudelleen ja meni sen hyvin. Onneksi ei mitään kammoa jäänyt. Loppurata myös aika hyvä. Toiseksiviimeisellä esteellä vähän valui kun ohjasin huonosti.

Kiva fiilis jäi Gimman radoista. Se on selkeesti saanut vauhtia lisää ja sen kanssa on entistä mukavampi mennä :-). Harmittavan pienestä jäi nollat kiinni. Tuo alkoi harmittaa vasta myöhemmin, ei vielä paikan päällä.

Sunnuntaina oli kisat Liedossa, Tsaun hallissa. Kisat alkoivat yhdeksältä aamulla makseilla ja päättyivät mineihin. Kotiin lähdettiin ajamaan joskus puoli kymmenen maissa. Myöhäiseen meni kun piti matkan varrella syödäkin. Ruokaa sai odottaa älyttömän kauan, vaikka oltiin ainoat ihmiset koko paikassa. En sitten tiedä joutuivatko lämmittämään kaikki uunit ja systeemit meidän takia vai miksi kesti. Kotona olin 2:45 ja herätys seuraavana aamuna kuudelta. Oma moka, mitäs lähdit :-D

Ensin menin siis Gimman kanssa. Tuomarina kaikilla radoilla oli Jarmo Jämsä. Ei ihan yhtä sujuvaa menoa ollut meillä kuin edellisenä päivänä. Selkeästi se on alkanut enemmän itse lukea rataa koska lähti ihan hassusti väärille esteille. Sain sen kyllä aina niiltä pois. Olin ihan pihalla kun ei se tavallisesti ole tuota tehnyt. Estehakuisuushan on tietenkin vain hyvä asia, mutta mun pitää nyt taas opetella vielä tarkemmin ohjaamaan ja katsomaan mitä koira näkee missäkin kohden. Kielto saatiin yhden haahuilun seurauksena ja rimakin vielä tipahti. Meni myös väärin kepeille sisälle kun olin itse ihan sekaisin. Aa:lta pomppas ylhäältä pois, joten päätin sen sinne palauttaa.

Toisella radalla alun ihmisnuoli ei ihan onnistunut. En saanut Gimmaa sille puolelle kuin olisin halunnut, vaan se meni selän takaa ja siitä se oli aika vaikeaa saada puomille. Sain sen sinne pyörähdyksen kautta, mutta tuli ylösmenokontaktivirhe. Puomille jäi hienosti odottamaan lupaa ja jatkotilanne onnistui sen takia kivasti. Piti ehtiä aika kauas, että pystyin tekemään suunnittelemani valssin. Tosta tuli aika vau-fiilis. Aa:lta sitten taas tuli ennen lupaa pois. Nyt kyllä tuli alemmas kuin ekalla radalla, mutta silti ennen lupaa pois. Palautin siihen ja poistuttiin radalta.

Viimeinen rata oli hyppäri. Siinä oli muutama kohta, jotka aiheutti hieman harmaita hiuksia. En ollut oikein varma minne ehdin Gimman kanssa, joten tein vähän riskillä suunnitelmat. Tyyliin ehdin, jos ehdin ja jos en niin yritän improvisoida :-D. Pituutta ennen päätin tehdä sokkarin, että ehdin ohjaamaan pituuden jälkeiselle hypylle pyörityksen. Tuli sitten sokkariin niin kiire, että unohdin koiran ohjauksen ja se tuli hypyn ohi ja suoritti pituuden. Loppurata meni enemmän tai vähemmän sekoillessa. Kepeille törkkäys onnistui, mutta juurikaan mikään muu ei. Olin auttamatta myöhässä ihan joka paikassa.

Gimmasta löytyi uusi piirre radalla. Se nimittäin kahteen otteeseen kiljui :-O. En tiedä oliko sitä, että haluais mennä lujempaa vai kiljuiko mulle, että kerro ny hemmetti minne mennään. Mä ihan säikähdin kun siitä lähti ääntä. Yleensä on mennyt ihan hipihiljaa radat. Pitäiskö tuosta olla huolissaan? ;-)

Illalla sitten vihdoin ja viimein pääsi Mimmi baanalle. Mineillä tuomarina oli Leena Rantamäki-Lahtinen. Hänen radat oli taattuun tyyliin helpot :-P. Oli sentään joka radalla joku kohta, jossa piti ihan miettiä, miten kannattaa viedä. Muuten sellaista edes takas juoksentelua. Yleensä tuo olisi mua harmittanut, mutta ei nyt kun vaan halusin Mimmin kanssa radalle.

Ensimmäisellä radalla meillä ei onnistunut alun jälkeen yhtään mikään :-D. Kepeille yritin törkkäystä, mutta sain Mimmin väärälle puolelle keppejä. Uusi yritys ja taas väärin sisälle. Onnistui vasta kolmannella kerralla. Keppien jälkeen pari hyppyä ja sitten pakkovalssi, joka senkin meni pieleen. Tuli pakkovalssiin hyvin, mutta en ehtinyt ohjata hypylle, joten kielto ja hyl. Lisää kieltoja tuli ja lopulta puomilta lähti ilman lupaa ja siihen palautin ja poistuttiin radalta. Tuntui meno kuitenkin normaalilta ja sen takia fiilis oli hyvä.

Toinen rata menikin sitten paremmin. Puomi oli hyvä, vapautin kyllä aika nopeasti, joten en tiedä olisiko sinne jäänyt, jos en olisi vapauttanut. Hyvä kuitenkin näin. Seuraavat neljä hyppyä mietitytti mitä siinä tekisi. Valssivaihtoehdon hylkäsin koska tuntui, että siinä tulee liian kiire. Päädyin sitten tekemään yhden viskileikkauksen ja sen jälkeen vippauksen. Tämä toimi ihan kohtuullisesti. Viskileikkauksessa ajauduin tavalliseen tyyliini liian lähelle leikattavaa estettä, mutta onnistui kuitenkin suht kivasti. Kepeiltä valssilla ulos ja putkeen, siitä hypyn kautta sokkarilla pussiin ja sinne vähän valssailemaan. Lopussa ei ihmeellistä. Saatiin nolla ja voitto :-). Mimmi ♥

Viimeisenä ratana oli hyppäri. Tuostakin puserrettiin nolla. Ei tainnut olla ihan meidän rataprofiili. Melkein joka esteellä Mimmi oli tulossa ohi, mutta aina jotenkin ihmeen kaupalla sain sen oikeille esteille. Ei sujuvaa ollenkaan. Tuli myös sellainen olo, että ei ollut normaalia Mimmin vauhtia. Tultiin toiseksi tällä radalla. Voittaja oli mulle ihan outo.

Tuli vähän kurja olo kun tuntui, että Mimmi ei ehkä sittenkään ole vielä entisensä. Voi toki olla, että rataprofiilikin siihen vaikutti. Onhan mulla ennenkin tiettyjen ratojen jälkeen ollut olo, että ei ole normaali, mutta sitten sopivammalla radalla on taas painellut sen minkä kintuista pääsee. Ei kuulema näyttänyt mitenkään hitaalta muiden mielestä. Yritin sitten ajatella positiivisesti, että se tunne tuli vaan siitä kun ei saatu rataa sujuvasti läpi.

Eilen katsoin meidän radat ja pieni masennus iski. Mun mielestä Mimmin meno ei ollut normaalia tykitystä. Voi olla, että panikoin nyt ihan turhasta kun mulla on sellainen muistikuva, että joskus muulloinkin kylmällä sen vauhti ei ihan normaalia ole ollut. Nyt kuitenkin hiukan ahdistaa. Onneksi sillä on hieroja torstaina niin saan tietää missä kunnossa on.

Jos jaksan niin latailen joitakin ratoja youtubeen ja pistän tänne. Voi olla, että ihan heti en ehdi/jaksa tätä tehdä.

perjantai 19. marraskuuta 2010

Mimmi pääsi treenaamaan!!

Keskiviikkona se sitten tapahtui, Mimmuli pääsi 2,5 kk:n tauon jälkeen treeneihin! Olin ihan täpinöissäni, vaikka pientä jännitystä tuntuikin olevan ilmassa. Samalla olin pikkuisen peloissani, jos se meneekin heti uudelleen jumiin.

Marko oli suunnitellut päivän treeniradan. Aikaisempi ryhmä oli sitä treenaillut ensin ja minä menin Hennan kanssa jälkimmäiseen ryhmään. Vaikka Marko sanoikin, että rata nyt oli vaan tämmönen helpohko niin kyllä siinä meille treenattavaa löytyi oikein mainiosti.

Mimmi aloitti koska rimat oli valmiiksi jo minikorkeudella. Vähän varovaisesti lähdettiin liikkeelle. Siis minä, ei Mimmi :-D. Jotenkin pelkäsin, että Mimmi menee samantien rikki, jos heti mennään lujaa. Ja vähän pelkäsin myös sitä, että entä jos se ei liikukaan niin kuin ennen vanhaan. Ihan turha pelko. Mimmuli paineli minkä kintuista pääsi ♥. Sen verran jännitin, etten meinannut rataa muistaa. Oli pakko aina välillä palkata kesken rataa kun ei vaan raksuttanut minne pitäisi jatkaa. Mutta kyllä oli kivaa!! Mimmi teki täydelliset puomin kontaktit. Keinu oli hyvä. Kaikki mitä tein onnistui. Tehtiin ainakin saksalainen, viskileikkaus, sokkari, tavallinen leikkaus, leijeröinti, päällejuoksuja. Se osas siis kaiken aina vaan :-). Mulla itsellä oli kyllä pieniä vaikeuksia rytmittämisen kanssa, mutta se ei meidän fiilistä haitannut. Oli vaan niin ihanaa!!

Gimma aloitti vähän rauhallisesti, mutta kyllä se sitä vauhtia sitten sai kun matka jatkui. Yleensä mun mielestä samanlaista vauhdin muutosta ei ole tapahtunut. Tein nyt kyllä siinä mielessä eri lailla kun en ensin leikkinyt lelun kanssa. Yleensä olen tavannut niin tehdä. Ja kun radalla tuli muistikatkos myös Gimman kanssa ja palkkasin siitä niin johan sen jälkeen intoa oli ihan toisella lailla. Ehkä mun kannattaa ensin vähän sitten leikittää, jos se kerran saa tytön heti syttymään. Itse treenit meni Gimmankin kanssa tosi kivasti. Puomi ei vieläkään ole sellainen kuin haluan, mutta on sen verran hyvä, että mulla ei mene enää herneet nenää joka kerta.

Viikonloppuna päästään Mimmin kanssa kisaamaankin :-). Lauantaina starttaan Noormarkussa vain Gimman kanssa ja sit sunnuntaina Liedossa pääsee molemmat baanalle. Niin kivaa!

tiistai 16. marraskuuta 2010

Viikon tapahtumat

Pitää yrittää taas tsempata, että saisin kirjoitetuksi tänne vähän useammin. Edes aina sen jälkeen kun olen jotain koirien kanssa touhaillut. Tässä kuitenkin tapahtumat edellisen kirjoituksen jälkeen.

Keskiviikko
Eltsun kanssa treenaamassa kasvihuoneella. Mulla mukana vain Gimma. Otin hyvin pienen pätkän Anjan radasta, joka oli Eyewitness-leirillä ja sovelsin siitä radan. Tulikin aikamoinen takaakiertoharjoitus, mutta mikäpä siinä. Yhden hypyn tilalle laitoin muurin. Pitäisi yrittää muistaa käyttää sitä nyt useammin radalla kun kerran on mahdollisuus sitä treenata koko talvikausi. Olisi Gimmankin mahdollista oppia este kunnolla.

Itse treeneistä ei enää kovin hyvää muistikuvaa ole. Taisi mennä ihan kohtuullisen hyvin. Takaakierroissa ei mitään ongelmaa kyllä ole. Harjoittelin myös sylkkäriä, niisto-sokkaria ja saksalaista. Kivasti meni kaikki. Niin, ja keppien avokulma on kyllä tosi kivasti Gimulilla hanskassa.

Lopuksi pienet kontaktiharkat namikupilla. Meni kivasti. Mun pitäisi ehkä ruveta kisoissakin vaatimaan, että menee ne jalat sinne maahan kun kerran treeneissä onnistuu hyvin. Mulla on vaan kisoissa jostain syystä kiire vapauttaa kontaktilta tavallista aikaisemmin, ettei vaan ehdi varastaa. Outo asenne mulla :-D.

Lauantai
Lauantaiaamun ohjelmassa oli vaihtoehtona shoppailu tai tokotreenit. Tokotreenit voitti taistelun helposti :-D. Treenit alkoi jo kymmeneltä. Oli kiva kun pääsi kerrankin ajoissa ylös myös viikonloppuna. Päivä tuntuu paljon pidemmältä silloin. Itse treeneissä tein jälleen ohjatun noudon perusteita, ruutua ja perusasentoa.

Ohjattu ei mennyt niin hyvin kuin viimeksi. Oikealle ei meinannut millään lähteä. Paremmin lähti kun sain vinkiksi katsoa siihen suuntaan minne koirankin pitää lähteä. Vasemmalle onnistui hyvin. Käytiin edelleen yhdessä viemässä namit kuppiin.

Ruutua otin ensin näytön avulla. Meni tosi hyvin. Gimma on saanut hyvin lisää vauhtia tuohon ruutuun menoon. Aluksi meni aika hissukseen kun aloin ottaa näyttöruutua ilman valmiiksi olevaa lelupalkkaa. Nyt on selkeesti hoksannut jutun. Kertaalleen otin ilman näyttöä ja sekin meni ihan kivasti. Vähän ulkona touhanneet työmiehet just silloin häiritsi ja pientä epävarmuutta oli matkalla, mutta meni kuitenkin ruutuun asti. Lopuksi vielä yksi kerta näytöllä ja lopetin siihen.

Perusasentoja otettiin peilin edessä. Gimma vähän ihmetteli ensimmäisellä kerralla ja nakottikin mua silmiin peilin kautta. Äkkiä kuitenkin hoksas, ettei siitä tarvitse välittää. Hyviä toistoja saatiin aikaiseksi. Selkeästi Gimma on alkanut pitää kontaktia muhun paremmin ja keskittyy hommaan tosi paljon paremmin.

Sunnuntai
Gimman kanssa agilitykisoissa Pietarsaaren Tellus-hallissa. Hitsit, että on ihana kisapaikka. Joskus aikoinaan siellä järjestettiin vuosittain kisat ja oli ainakin meidän Lyylille mitä parhain kisa-alusta. Silloin alustana oli hiekkatekonurmi, joka jossain vaiheessa on vaihtunut tekonurmikumirouheeksi. Pimu kanssa on siellä tehty 2-luokassa yksi sen täydellisistä radoista. Nyt en kyllä muista oisko sen kanssa kisattu siellä jopa 3-luokassakin. Kauan kuitenkin on edellisestä kerrasta kun Mimmi ei tuolla ole kisannut ollenkaan. Itse halli oli jopa vielä parempi kuin muistin. Ja pohja oli ihan täydellinen! Koira eivät sutineet ja itsellä oli sellainen olo, että juoksee höyhenen kevyesti radan läpi. Hiukan mun tunnelmaa latisti kun Mimmi ei päässyt mukaan.

1. rata
Alussa heti kiva suora, jonka päätteeksi takaakierto. Hyppy, aa, pussi, rengas ja sitten takaakierto hypylle. Vähän pelkäsin, että saanko koiran jaloille pussista, mutta ihan kivasti meni. Ehdin saada tarpeeksi etumatkaa ja takaakiertoon ei tullut edes kiire. Tuosta rata jatkui sujuvasti kepeille ja seuraavalle hypylle. Sitten jostain syystä lähdin ihan liian aikaisin kääntämään itseäni ja saatiin kielto. Korjasin ja matka jatkui. Puomi kohtuullisen nopea ja sen jälkeiselle hypylle kohtuullinen valssi. Sitten otin taas kiellon samanlaisessa kohdassa kuin aiemmin. Nyt ei ihan ohi tullut, mutta jouduin hieman korjata, että pääsi hyppäämään hypyn. Jostain kumman syystä maalissa kuitenkin ihan mahtava fiilis. Gimma liikkui hyvin ja tuntui, että itsekin pääsi liikkumaan hyvin, siitä se fiilis varmaan tuli :-)

2. rata
Alku samantyylinen, hyppy, aa, lyhyt putki, mutta sitten ei jatkettukaan suoraan vaan piti kääntyä. Gimma ei kääntynyt vaan jatkoi sujuvasti eteenpäin renkaalle. En ollut yhtään huomioinut, että noinkin voi käydä. Luulin, että se kääntyy niinku itsestään :-D. Mä vaan huutelin hyppää ja sehän hyppäs. Jatkettiin siitä kuitenkin sujuvasti rataa. Lopussa tipahti yksi rima.

3. rata
Viimeisenä oli hyppäri. Gimma vähän varasti lähdössä, mutta ei onneksi liikaa ja pystyin ohjaamaan ihan rauhallisesti. Kepeille meni hyvin, mutta mulle tuli vähän kiire juosta ohi. Gimman pujotteluvauhti aina välillä vähän yllättää mut. Okseri tipahti, mutta jatko meni kivasti. Siinä okserin jälkeen oli just sellainen kohta, jossa aina onnistun ottamaan kiellon, mutta nyt se onnistui, jess. Loppurata oli ihan sujuvaa menoa.

Täällä kaikki kolme rataa peräkkäin.

Maanantai
Treeneissä Gimman kanssa. Paikalla oli vain Jenni Tiutaun kanssa ja minä Gimman kanssa. Tehtiin ihan pikku hyppärin pätkä, mikä oli oikein sopiva eilisen kisapäivän jälkeen. Treenit meni kaiken kaikkiaan oikein mainiosti. Tein väkisin sinne sylkkärin ja viskileikkauksen kun tuntuu, että en niitä osaa. Molemmat kuitenkin onnistui oikein hienosti. Tein myös aika makeita leijeröintejä ja nekin onnistui. Saksalainen oli ainut, jota en saanut sujumaan. Mulla on aina ollut ongelma tehdä se toiseen suuntaan kun mun kroppa ei vaan käänny oikealle niin hyvin kuin vasemmalle. Treeneistä jäi kuitenkin tosi hyvä fiilis.

Keskiviikkona sitten pääse treenaamaan Mimminkin kanssa, ihanaa! Samaan aikaan jännittää ja pelottaa. Jos se meneekin heti uudelleen jumiin... Yritän olla ajattelematta tuota vaihtoehtoa.

tiistai 9. marraskuuta 2010

Mimmille treeni- ja kisalupa vihdoinkin!!

Eilen töiden jälkeen lähdin ajelemaan Seinäjoelle hierotuttamaan koirat. Ensin käsittelyyn pääsi Gimma. Se oli tosi hyvässä kunnossa. Ihan pientä jäykkyyttä oli lanteen seudulla molemmin puolin, mutta ei paha. Antoi sieltäkin hieroa ihan mukavasti. Muuten ei mitään ongelmaa missään. Näytti vain nauttivan käsittelystä :-)

Mimmin hierontaa jännitin ihan sikana. Nyt ollaan kaksi viikkoa syötetty parsaa eikä mulla ollut mitään hajua onko se tehonnut vai ei. Ei oikestaan muutosta missään liikkeissä eikä venyttelyissä ja sen sellaisissa. Ainoastaan nahka on hetken aikaa tuntunut irtonaisemmalta. Ihana oli kuulla, että Mimmi tuntui hierojan käteen ihan erilaiselta kuin aiemmin, paremmalta siis! Vihdoinkin vähän valoa tunnelin päässä :-). Hyvin antoi hieroa oikeastaan joka puolelta. Ainoastaan kyljistä reagoi vähän. Tämä oli ihan ymmärrettävää kun sitä hemmetin kuonaa siellä oli vileä pikkuisen. Selkeästi vähemmän kuitenkin kuin aiemmin. Hieroja suositteli, että parsaa syöttäisin vielä pari viikkoa ja sitten pitäisin tauon. Päätettiin myös, että en vielä mene ensi viikonlopun Pietarsaaren kisoihin, vaan menen parin viikon päästä Lietoon. Niin ihanaa!! Yhdet pikku treenit käyn ottamassa ensi viikon keskiviikkona ja sitten sunnuntaina kisaamaan. Kisojen jälkeisellä viikolla tsekataan jälleen kunto. Toivottavasti nyt pysyisi kunnossa ja saataisiin treenailla ja kisailla edes harvakseen.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Agilityserti Gimmalle :-)

Keskiviikkona olin pitkästä aikaa agilityharkoissa Gimman kanssa. Marko oli jostain Huittisen radasta (en muista kumman) kehittänyt treeniradan. Oli kohtuullisen hankala näin tauon jälkeen, ainakin se yksi kohta, jossa piti leijeröidä vaikka mitä. Kontaktit meni ihan yli odotusten. Gimma meni loppuun saakka ihan ok-vauhtia ja pysähtyi odottamaan lupaa jatkaa rataa. Pujotella se osasi edelleen :-D (miksihän mä sitä edes epäilin?). Radalla tein myös niisto-sokkarin ja saksalaisen ja ne molemmat toimi mukavasti. Tuo leijeröintikohta oli meille lähes mahdoton. Piti tehdä jossain ylikaukana hypystä sylkkäri ja siitä sitten lähteä itse suoraviivaisesti juoksemaan suoran putken toiseen päähän. Otettiin tuo sylkkäri varmaan 20 kertaa ennen kuin alkoi sujua edes jotenkin. Kamalan hankala! Jäikin sellainen olo, että lauantain kisoissa ei ole kovin hyvää menoa meiltä odotettavissa.

Lauantaina Vöyrin kisoissa kaksi rataa Gimmalla. Tuomarina oli Tuomo Pajari. Ensimmäinen rata oli mun mielestä helppo. Tauko kuitenkin teki tehtävänsä siinä mielessä, että ihan tosissani lähdin sille radalle tekemään töitä. Ja ihan hyvin menikin, mitä nyt vähän kaarratti ehkä tavallista enemmän kun ohjaaja oli vähän jäljessä. Nollaa tehtiin toiseksi viimeiselle esteelle saakka. Siinä sitten tuli ohjaamattomuuden takia kielto ja kun sen korjasin niin vielä rima tipahti. Jollakin oli jo nollankuvat silmissä, joten ei ihme, ettei enää ohjausta näkynyt :-P. Ehkä taas hetken muistan, että pitää ohjata loppuun saakka.

Toinen rata oli ehkä vähän haastavampi kuin ensimmäinen. Ainoa kohta, jota vähän pelkäsin oli puomin jälkeinen elämä. Tutustumisessa tulin siihen tulokseen, että en ehdi tekemään valssia pituuden ja puomin väliin vaan teen puolen vaihdon puomin edessä, vaikka en ollut yhtään varma pysyykö Gimma siellä kun teen noin. No, ei pysynyt ihan tarpeeksi kauan ja vähän menikin soosaamiseksi puomin jälkeinen elämä. Taisteltiin kuitenkin ja tuomari oli niin kiltti, ettei antanut kieltoa vaan saatiin radalta nolla. Itse olin maalissa ihan varma, että ainakin yksi kieltovirhe saatiin. Jotenkin ihmeen kaupalla tuo suoritus riitti voittoon ja näin Gimma sai ensimmäisen agilityertinsä 3-luokasta :-).

Radat löytyvät täältä.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Vihdoin taas treeniä!

Tänään sain vihdoin ja viimein itsestäni sen verran irti, että lähdin tokoilemaan Hennan kaveriksi. Gimma oli jo kotona ihan täpinässä kun näki mun pakkaavan treenireppua ja vain se pääsi mukaan. Raukka pieni on ollut ihan ihmeissään kun ei edes pikku pihatokoja olla tehty. Ainoastaan ihan pientä ruokakuppitreeniä välillä.

Mietittiin Hennan kanssa mitä meidän kannattaisi nyt tehdä. Alokasluokan liikkeitä on hinkattu jo ihan kyllästymiseen asti, että jotain muuta ois jo kiva tehdä. Kokeeseen en ole menossa kuin vasta keväällä seuraavaksi. Niinpä päätettiin tehdä edes jotain ihan uutta.

Henna aloitti treenit Karkin kanssa ruudulla. Voi vitsi mikä ruutu se olikin! Karkki paineli sinne niin määrätietoisesti ja täysillä, VAU! Henna meinas ottaa sen uusiksi, mutta mun kommentin "ooks ihan varma, että tuo kannattaa ottaa uudelleen?" päättikin lopettaa siihen. Tuon kun itsekin aina muistaisi, että kun onnistuu heti hienosti niin miksi pitää hinkata uudelleen. Toisia on niin helppo neuvoa :-D

Me sitten käytettiin ruutu hyväksi ja otettiin sitä muutama toisto lyhyeltä matkalta. Ensin näyttöruutu ja meni vallan loistavasti. Sitten kokeilin ilman näyttämistä. Lähti hyvin, ehkä käväisi ihan ruudussa asti, mutta kääntyi sitten takas mun luo. Toinen toisto eikä paljon paremmin se mennyt. Sen verran hyvin, että sain palkatuksi. Vielä yksi näyttöruutu ja tosi hyvä näin. Selvisi sitten se, että Gimma ei vielä tajua oikeesti mikä on ruutu. Mä voisin paremmin myös ajatella tuota palkkaamista. Nyt palkkaan heittämällä narupallon Gimman yli kun se on ruudussa ja se saa juosta pallon kanssa mun luo ja sitten leikitään toisella lelulla kun pallon kanssa ei oikein vetoleikeistä tule mitään. Viimeisen toiston teinkin niin, että pallo lensi ja minä juoksin perään ja revitin lelulla ruudun takareunalla. Ajattelin myös kotona kokeilla naksun käyttöä ruudun hahmottamisessa. Katsotaan kuinka siinä sitten käy.

Ihan uutena otettiin ohjatun noudon alkeita kolmella namikupilla. Vietiin yhdessä nami ensin oikealla olevaan kuppiin, Gimma seisomaan merkille ja käskystä kupille. Kaksi toistoa ja molemmat tosi hyvin. Sama juttu toiselle puolelle ja tosi hyvin meni sekin. Käskyinä päätin käyttää ruotsinkielisiä sanoja kun pitäisi olla kuitenkin sellaiset, joita ei muuten käytä. Lyhensin niitä vielä vähän eli oikea on höö ja vasen on vänn. Ei oikein sopinut mun suuhun, mutta ehkä mä vielä totun niihin :-D

Viimeisenä sitten ihan vaan sivulla oloa ja patoamista. Tuota mun pitää varmaan kuitenkin ottaa melkein joka treenissä kun se on se, joka meillä tökkii. Hetsausta lelulla, koira istumaan, itse viereen, jäykistyminen (itsellä siis) ja sivu-käsky. Gimma oli niin hienosti! Nakotti koko ajan mua eikä ilmekään värähtänyt. Henna sanoi, että se nielaisi kerran, mutta suu pysyi koko ajan kiinni ja katsekontakti päällä. VAU! Ikinä ei vielä ole ollut noin hyvä. Pakko oli ottaa kerta kiellon päälle ja jälleen yhtä hyvin. Uskomatonta, miten tauon jälkeen voi olla noin paljon parempi! Tähän lopetettiin harkat oikein hyvillä mielin :-). Tuossa hetsausvaiheessakin oli havaittavissa kovempaa vimmaa lelun perään kuin ennen taukoa. Tyttö oli tauon aikana vähän padonnut ihan itsekseen :-D.

Niin hyvä mieli jäi näistä treeneistä. Kiitos tuhannesti Hennalle seurasta ja neuvoista jälleen kerran :-)

Huomenna päästään pitkästä aikaa myös aksailemaan. Harmi vaan kun Mimmi taukoilee edelleen :-(.

Ai niin, Mimmillä kävi hieroja eilen. Edelleen tuntui kyljissä kuonaa, mutta ei ihan yhtä paljon enää. Ja ainakin mun silmään näytti siltä, että antoi huomattavasti paremmin koskea kylkiin kun vielä joku aika sitten. Ehkä tämä tästä. Tuntuu kuitenkin, että Pietarsaaren kisat tulee ehkä vähän liian pian. Tai sitten mennään sinne treenaamatta. Jos näin käy niin mitähän siitäkin tulee kun silloin on jo yli 2 kk taukoa takana :-D