lauantai 22. tammikuuta 2011

Pimu 13 vuotta

Pimu, Pimpula, täytti tänään 13 vuotta. Paljon onnea ikinuorelle mummelille ♥. Vanhuuden huomaa oikeastaan vain siitä, että Pimu ei enää kuule juuri ollenkaan, muuten on oikein viriili edelleen.


 

Gimman juoksu

Gimman juoksu alkoi eilen, joten ei päästy tänä aamuna tokotreeneihin :-(. Hyvä kuitenkin, että tuo juoksu nyt alkoi niin voin alkaa suunnitella tulevia kisoja ihan tosissaan. Nyt en ole uskaltanut mitään suunnitella kun ei mitään hajua ollut milloin juoksu alkaa.

Mähän olen tuota odottanut jo kauan aikaa. Mun mielestä aikaisemmilla kerroille juoksu on alkanut kun Gimma on ollut ihan karvaton. Nyt se kuitenkin on kasvattanut jo tovin uutta karvaa ennen kuin se alkoi.

Nyt voisi ehkä ilmoittaa sekä Mimmin että Gimman ATT:n helmikuun kisoihin. Koirilla olisi myös aika Piiralle tuon viikonlopun jälkeisenä maanantaina. Mietitään, mietitään :-)

perjantai 21. tammikuuta 2011

Treenit ja paljon lunta

Nytkö tämä kirjoittaminen alkaa tökkiä? Yllättävän hyvin olenkin jaksanut kirjoitella, mutta nyt tuntuu, että kaikki tulee viiveellä ja sitten ei muistakaan enää mitä on treeneissä tehnyt... Yritän kuitenkin.

Maanantaina olin agilityharkoissa Mimmin ja Gimman kanssa. Tehtiin yhdestä Jokisaaren Minnan radasta alkua. En ole kysynyt lupaa julkaisuun, joten en sitä uskalla tänne laittaa.

Menin ensin Mimmin kanssa. Pujottelussa otin ensin varmalla tavalla, lähetin pujotteluun ja leikkasin takana ja siitä menin keppien ohi ja seuraavalle hypylle, josta seuraavalle poispäinkäännös. Meni kivasti. Poispäinkäännöksenkin tein ihan oikein enkä vippaamalla kuten yleensä Mimmin kanssa. Toisella kerralla menin keppien ohi toiselta puolelta ja tein sokkarin päässä, hyvin kesti sen. Itse pujottelu oli Mimmiksi tosi hidas. Piia sanoikin, että Mimmi hyppii pujottelun kun se ennen on sukeltanut sen. Ehkä se sitten on edelleen kyljistä jumissa. Muuten kuitenkin tuntuu, että on ihan kunnossa. Hieronta-aikaa yritin varata, mutta en vielä sitä saanut.

Mitäs vielä? Rata oli aika helppo, eikä siellä siis ollut meille Mimmin kanssa oikein mitään ihmeellistä. Viskileikkaus onnistui kivasti sellaisessa kohdassa, missä en sitä varmaan koskaan olisi kisatilanteessa tehnyt. Hyvä tietää, että voin sen jatkossa tehdä hyvillä mielin. Puomin kontakti oli ihan jees.

Jotain Mimmin menosta edelleen puuttuu ja olen vähän kahden vaiheilla, että kannattaako sen kanssa edes treenata. Meillä on kaksi kertaa viikossa treenit ja oon nyt varannut paikan Gimmalle molemmille päiville ja Mimmille vain yhdelle. Toivon, että se sen kestää. Mä kuitenkin haluaisin sen kanssa vielä treenata ja kisata ja saada ne pari puuttuvaa irtonollaa arvokisoihin. Vähän silti ahdistaa, ja pelottaa, että hajotanko koiran kokonaan kun treenaan :-(

Gimman kanssa aika lailla samoja juttuja pujottelussa. Jestas, että se pujottelee lujaa!! Varmaan nyt oikein korostuu kun Mimmi ei parhaaseen pysty. Mä jouduin ihan tosissaan kipittämään, että pääsin ohi ja ehdin tehdä sokkarin keppien jälkeen. Ehdin, ja hyvin meni :-). Mulla on sellainen tunne, että Gimma ei ihan herkästi kesken pujottelua lopeta, vaikka tapahtuis mitä.

Kontakti oli ekalla kerralla ihan VAU! Aa oli täydellinen. Mulla oli namit alastulolla, mutta ei Gimma edes niitä huomannut :-D. Teki silti ihan täydellisen kontaktin ja vielä nopeesti. Puomilla myös namit valmiina. Gimma meni mun edellä hyvää vauhtia loppuun asti ja tosi hyvä kontakti, 2 on 2 off. Eikä taaskaan huomannut nameja :-D. Hmmm... onkohan toi hidastelu vaan mun päässä? Kun tiedän, että on namit valmiina  niin menee hyvin, vaikka ei koko nameista edes piittaa. No... toisella kerralla ei enää niin hyvin mennyt, mutta hyvin kuitenkin Gimmaksi. Tästä opin sen, että ei ehkä kannata liikaa toistoja ottaa.

Poispäinkäännös keppien jälkeisessä tilanteessa oli tosi hyvä. Tein sen aika kaukaa lähettäen hypylle ja meni empimättä, wuhuu! Keinulla otettiin vähän vauhtiharkkaa samaan tyyliin kuin viimeksi. Lelu jonkun metrin päähän keinusta ja juostiin kilpaa sille. Näytti oikein hyvältä nyt! Toivotaan, että kisoissa ei enää pelota tuo este.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä tuli ihan älyttömän paljon lunta! Mimmi hyppäsi aika lumettomalta kuistilta pihalle, jäykistyi kun upposi kokonaan lumeen ja hyppäsi paniikissa takaisin kuistille. Raukka upposi ihan kokonaan lumeen. Sitä oli tullut varmaan se 40 cm, mitä uutisissa sanottiin, että parhaimmillaan oli Vaasaan tullut. Mehän ei Vaasassa asuta, vaan noin 15 kilsan päästä sieltä, mutta varmasti saman verran tännekin tuli. Mulla jäi auto tienpäähän jumiin ja myöhästyin töistä sellaiset 40 minuuttia :-D. En saanut eteen enkä taakse sitä. Automaattivaihteinen on tuossa tilanteessa ihan perseestä! Ja vielä luistoneston kera. Ei mitään mahiksia päästä liikkeelle. Manuaalivaihteisella en ole ikinä jäänyt jumiin kun sillä osaan hyvin nytkytellä eteen ja taakse ja aina jossain vaiheessa sitten saa pitoa sen verran, että pääsee liikkeelle. Niin, ja lumitöissä meillä meni ihan vaan "hetki". Molemmat tehtiin yli kaksi tuntia lumitöitä :-P. Harri kolasi pihan ja minä tien.Jouduin lumitöiden takia jättämään treenitkin väliin. Ei olisi illan tunnit riittänyt molempiin.

Metsäpolkuja en ole jaksanut vielä käydä aukaisemassa. Olenkin käynyt Mimmin ja Gimman kanssa porkukelkkailemassa tiellä ja Pimun kanssa sitten erikseen kävelyllä. Mummokoira on ollut ihan täpinässä kun pääsee yksin mun kanssa lenkille ♥.

lauantai 8. tammikuuta 2011

Lisää vaatimista tokoon

Aamu alkoi tokoilulla. Enpä olisi uskonut, että joskus vielä vapaaehtoisesti herään aikaisin, että pääsen tokotreeneihin kymmeneksi. Niin se mieli muuttuu :-D. Mukana treeneissä oli Henna, Susanna ja Piksu. Kiitos taas kaikille!

Päätin nyt kokeilla seuraamisessa pientä pakotetta, jos sillä saisi hissipään kuriin. Sain Hennalta treenin ajaksi käyttöön lukkopannan, jolloin pakote tulee oikea-aikaisesti. Piksulta sain käyttöön lyhyemmän remmin, joka oli tässä paljon näppärämpi kuin normaalipituinen. Tein seuraamista peiliä kohden, joten näin hyvin mitä Gimma teki enkä tarvinnut ulkopuolisten apua. Olipas vaan vaikee homma. Mun ajoitukset oli jotain ihan kauheeta. Tai siis, niitä nyppäyksiä ei meinannut ensin tulla, vaikka kuinka pää laski. Ei vaan mennyt käsky käteen asti :-D. Vaikka en huomannutkaan nypätä pään laskusta niin palkkasin kuitenkin vain oikeasta suorituksesta. Lopulta sain muutaman remmistä nyppäämisenkin aikaiseksi ja Gimma korjasi tosi hienosti homman sen jälkeen ja sitten biletettiin. Vähän aina etukäteen hirvittää, mitä koira pakotteista tykkää, mutta ei näyttänyt vaikuttavan Gimmaan yhtään mitenkään :-). Yksi pätkä, oiskohan ollut 20 askelta, saatiin onnistumaan ilman pään laskua. Vau! Vähän välillä tulee seuraamiseen väljyyttä, mutta annetaan sen nyt olla ja keskitytään pään asentoon. Muuten koko seuraaminen alkaa näyttää tosi kivalta. Mii laik :-))

Otin jälleen paikallamakuuta toisen koiran treenin aikana. Henna treenasi Karkin kanssa ja odotettavissa oli pallon kanssa leikkimistä ja ehkä jopa pallon heittelyä. Henna oli maneesin toisessa päässä ja minä pistin Gimman makaamaan toiseen päähän. Hyvin pysyi koko ajan paikalla, vaikka Karkilla oli aikamoiset bileet välillä. Kävin palkkaamassa ja vapautin ja vein vielä vähän lähemmäs treenaajia. Edelleen pysyi hienosti paikalla. Hyvä Gimma!

Pitkästä aikaa otettiin myös jääviä liikkeitä. En ole tainnut näitä ottaakaan viime kisojen jälkeen. Peruuttamalla aloitin ja seisomista oisin halunnut, mutta meni maahan. Sen jälkeen joka kerta oikein. Pienen neuvottelun jälkeen Susannan kanssa päätin sekoittaa käskyt samaan treeniin. Aiemmin mulla on aina ollut vain joko seisominen tai maahanmeno, ettei vaan mene sekaisin. Nyt aloin miettiä, että voisiko niitä jo sekoittaa ja Suusanin mielestä voi, joten näin tein. Ja meni niin hienosti. Peruuttamalla maahan - seiso - seiso - maahan. Joka kerta oikein, wuhuu!! Lopuksi kerran liikkeestä seisominen ja oli ihan täydellinen.

Lopuksi otettiin vielä paikallamakuu kimpassa. Mukana liikkeessä oli Timpe, Gimma ja Mali. Gimma otti vähän paineita Malin ääntelystä ja vauhkoomisesta. Ei meinannut sen takia tulla mun sivulle ollenkaan, vaan jäi selän taakse. Aikani kun sitä siihen viereen yritin eikä tullut niin nappasin kiinni ja pistin siihen mihin pitääkin. Hyvin se siinä pysyi ja piti kontaktinkin mainiosti. Tietty se kontakti katkes just ennen kuin "tuomari" antoi luvan antaa käskyn  eikä tietenkään mennyt maahan. Toisella meni. Paikalla pysyi hyvin, vaikka olikin sen näköinen, että "apua, mua pahoinpidellään". Piksu vapautti Timpen aiemmin ja lähti seurauttamaan Timpen makuusta pois. Gimma pysyi paikalla! Menin tuon jälkeen heti palkkaamaan ja kehumaan sen. Taitava pieni!

perjantai 7. tammikuuta 2011

Tokottelua

Kiva kun oli lomaa niin pääsin vihdoin ja viimein perjantain tokotreeneihin Gimman kanssa. Paikalla oli Susanna, Henna ja Leena. Mikäs sen parempaa treeniseuraa :-)

Otin paikallamakuuta pienellä häiriöllä. Vieläkin muistissa viime kisojen paikallamakuulta lähtö vieruskaverin perään. Leena treenasi Olavin kanssa merkkiä ja tunnaria. Oli sopivan rauhalliset treenit näin ekalla kerralla häiriöpaikallaoloon. Kerran Gimma lähti kun Leena kiekasi hyvin iloisesti VAPAA!!. Toruin siitä ja laitoin takaisin makaamaan. Ei lähtenyt enää iloisista vapautuksista, joten kävin kehumassa lapsukaisen. Hyvä treeni. Seuraavaksi ehkä jo enemmän häiriötä.

Seuraamista halusin ottaa vähän pidempää pätkää välillä. Ollaan niin kauheen kauan tahkottu pelkästään sivulla oloa ja yhtä askelta. Nytkin toki aloitin tuolla tutulla kaavalla. Väliin otin pari pidempää seuraamista. Alku hyvä, keskellä pää laskee, välillä hyvä, ja taas välillä pää laskee. Pään liikkeestä huolimatta aika makeen näköistä touhua on kuitenkin. Vielä kun tuo hissipää saataisiin kuriin niin siinä se on!

Ohjattua noutoa otettiin namikupein kuten aiemminkin. Erona se, että ei enää viety yhdessä nameja, vaan Susanna toimi liikkurina ja vei namit. Teki liikkeen niin kuin kisoissakin ja kiersi kaikki kupit läpi. Oikeelle Gimma meni sairaan hienosti. Vasen tökkäsi. Matkan varrella oli jotain hajuja, jotka häiritsi. Ei pitäisi häiritä, mutta nyt häiritsi. Mä olin vähän liian kiltti kun en mitenkään torunut tuosta. Kun päätin, että jos jää haistelemaan niin sanon sille painavan höpö-höpön ja heti meni hienosti. Kuuleeko noi koirat jo käskystä, että nyt toi on tosissaan? En tiedä, mutta siltä välillä tuntuu :-D

Huomenna aamulla uudelleen tokoilemaan :-)

Huonot juoksulinjat

Olin torstaina treenaamassa Jennin ja Markon kanssa. Jenni oli bongannut Itävallasta jossain talvicupissa olleen radan. Oli kyllä aika jännä rata. Oli pakko juosta outoja linjoja kun oli esteitä järkevämmillä juoksulinjoilla ja siten oli tosi vaikea kertoa koiralle minne mennään. Tässä rata (jota jouduttiin aika paljon kaventamaan, että saatiin kokonaan mahtumaan):


Gimmalla meno tökkäsi heti toiseen esteeseen. Ei suostunut menemään keinua. Ehkä sille siitä Noormarkun liukastumisesta jäi joku kammo kuitenkin. Seinäjoen kisoissa oli keinu ja ekalla radalla se meni hyvin, mutta toisella sitten taas hyppäsi pois ennen aikojaan. Sain onnistumisen lelupalkalla. Myöhemmin otettiin niin, että lelu oli jotain viiden metrin päässä ja mentiin vauhdilla keinu ja kilpailtiin lelusta. Mä sen oisin voittanut joka kerta, jos vaan oisin saanut sen napatuksi maasta. Tuli huti joka ikinen kerta :-D. Mutta näitä tehdään nyt lisää. Kiitos vinkistä Jenni :-).

Keinulla otin puolivalssilla ja siitä kolmosen taakse takaakiertoon ja sitten uudelleen neloselle takaakierto. Siitä piti lähteä tosi aikaisin liikkeelle, että sai kerrotuksi koiralle, että seuraava este on puomi. Aika hyvän ennakon tuossa ohjauksessa Gimma kestää, joten saatiin onnistumaan.

Pussin jälkeen mun oli tarkoitus leijeröidä 19-hyppy, mutta se ei vaan onnistunut mitenkään. Otin puomilta 7-hypyn takaa valssilla ja juoksulinja ei ollut parhain mahdollinen kun piti väistää pujottelu. Tää väistö hidasti vauhtia sen verran, että ei vaan irronnut 10-hypylle. Piti sitten vielä kovempaa juosta, että pääsee itse kiertämään 19-esteen ja sitten homma onnistui.

Seuraava töksähdys tuli pituudella. Jälleen pujottelu niin pahasti edessä, että en tarpeeksi hyvin ehtinyt ohjaamaan edestä pituudelle. Kyllä se sen meni, mutta arpoi kovasti muita esteitä. Leikkaus pituudella oli hyvä ja irtosi kivasti 13-hypylle. Jee! Aa:ta ennen tein valssin ja 16-hypyn kierrätin muurin puolelta, jolloin oli lyhyempi matka kepeille törkkäämään. Ekalla kerralla tää onnistu mainiosti, mutta toistoissa taisin hätäillä ohjauksen kanssa eikä Gimma mennyt putkeen millään, vaan haki keppejä.

Pientä hakemista joka paikassa, mutta rata läpi. Jenni sanoi ennen treenejä, että sitten vasta treenit loppuu kun kaikki on saanut nollalla läpi. Tässä vaiheessa tuntui, että eihän se ole mitenkään mahdollista :-D.

Gimmalla oli puomilla ja aa:lla namit alustalla ja nyt näytti kyllä kontaktit tosi hyviltä. Viimeisellä kerralla en enää niitä laittanut ja silti oli tosi nopsat kontaktit - Gimmaksi.

Toisella kerralla otettiin ensin sitä keinuharkkaa lelu jonkin matkan päässä ja kilpaa juosten. Sitten otettiin koko rata. Meni keinu radallakin hyvin, vaikka olin itse sivussa valmiiksi taaksetökkäämään kolmoselle. Melkein nollana saatiin läpi, kielto tuli ainoastaan pituuden jälkeisellä hypyllä. En tainnut sitä ohjata kunnolla kun oli mennyt niin kauheen hienosti monta kertaa aikaisemmin. Ihan mietinkin itsekseni, että vau kun Gimma irtoo noissa tilanteissa jo kivasti. Irtoohan se kun sen vaan ohjaa sinne :-P.

Mimmi oli myös mukana treeneissä. Vähän harmitti kun sää oli sellainen, että lumet valui kasvihuoneen katolta alas. Mimmiä ahdistaa se ääni. On aina ennenkin reagoinut siihen. Ei meinaa pysy paikallaan ja on muutenkin pelokas. Itse rata meni kuitenkin kohtuullisesti ja sehän vaan on hyvä, että pelko ei näy radalla niin pahasti. Ei se omaa vauhtia kuitenkaan mennyt. Jenni katsoi miltä Mimmin meno näyttää, mutta ei se siitä mitään vikaa löytänyt. Muuta kuin tuo pieni varovaisuus, joka nyt saattoi johtua tuosta lumen tippumisesta. Mun mielestä se kulki jopa paremmin kuin tiistaina, vaikka pelotti. Voisiko olla niinkin, että kestää hetken ennen kuin Mimmi pääsee kunnolla agilityn vauhtiin? En tiedä.

Ei se kuitenkaan ihan normaalia vauhtia vieläkään mennyt kun ehdin niin hyvin joka paikkaan. Voihan se asia olla niin kuin Jenni sanoi. Tunnen Mimmin niin paljon paremmin ja pystyn lähettämään sitä ja itse jo liikkumaan toiseen suuntaan ja siksi tuntuu, että ehdin hyvin joka paikkaan. Voi kun se olisikin vain tuota!

Oli miten oli. Oli kiva treenata Mimmulin kanssa ja normaalielämässä en ole huomannut mitään outoa siinä kahdesta treenikerrasta huolimatta. Liikkuu rennosti lenkillä. Eilen kävin molempien koirien kanssa yhtä aikaa potkukelkkailemassa ja tosi hyvä, pitkä ravi oli Mimmillä. Kai mä vaan turhaan stressaan, mutta en voi itselleni mitään :-P

tiistai 4. tammikuuta 2011

Pakkasagility

Niin se vaan taas vuosi vaihtui. En ole mitään kummempia tavoitteita tälle vuodelle miettinyt. Mimmin kanssa olisi kiva päästä taas agilityn makuun ja saada tulokset SM-kisoihin ja karsintoihin. Muistaakseni puuttuu vain muutama yksittäinen nolla. Gimman kanssa tavoitteena saada ehjiä ratoja enemmän ja jos sen seurauksena tulisi niitä nolliakin niin se vasta kiva juttu olisi. Kaikista tärkein juttu, ei niinkään tavoite, vaan toive, olisi se, että koirat pysyisivät kunnossa.

Olen tämän viikon lomalla ja senpä takia varasin itselleni muutaman päiväajan kasvihuoneelle: tälle päivälle ja torstaille. Tämän päivän harkat meinasi kyllä jäädä pakkasen takia väliin. Aamulla oli mukava, noin 9 asteen pakkanen. Kun lähdin koirien kanssa lenkille oli se laskenut jo -13 asteeseen. Lenkiltä kun tulin niin nappasin vain treenikamat mukaan ja lähdin ajelemaan Koivulahteen niin auton lämpömittari senkun laski... Perillä näytti -18. Huh, huh! Päätin kuitenkin käydä sisällä kurkkaamassa mitä siellä lämpömittari näytti ja se oli "vain" -10, joten päätin treenata.

Tein pikku pätkän, jossa vain hyppyjä ja pujottelu. Teemoina valssin teko oikein (käsi ei vaihdu lennossa ja että liike lähtee seuraavaa estettä kohden), niisto-sokkarin vahvistaminen (liikkeelle lähtö aikaisemmaksi), puomin kontaktiharkkaa ja sen perään okseri.

Otin pitkästä aikaa Mimmin mukaan. Oli aika onnellinen pieni shellie ♥. Sen kanssa on nyt voinut tehdä niin kauheen vähän. Piir.mest. kisojen (4.9.) jälkeen oli pitkä tauko kunnes marraskuun loppupuolella päästiin taas treenaamaan. Sitä iloa ei kauan kestänyt. Treenit - kisat - treenit viikon aikana ja taas tauko. Nyt sitten jälleen koitetaan kun on kerran kunnossa ollut.

Mun ei saisi mennä yksin treenaamaan kun en näe miten Mimmi liikkuu. Nyt koko ajan tuntui, että se ei ole normaali. Ehkä mä en enää edes muista millainen se on ja luulen omiani. Tai sitten se on edelleen kipeä, jostain. Lenkillä se on kuitenkin ollut ihan normaali. Onneksi torstaina tulee muitakin treenaamaan niin voivat katsoa miltä tuo touhu näyttää. Ahdistaa!

Mimmi kanssa en meinannut saada valsseja ollenkaan menemään oikein. Joka ikinen kerta vaihdoin lennosta käden, niin kuin olen aina sen kanssa tehnyt. Uutta tutustumista kehiin, jossa homma toimii, mutta kun koira mukaan kuvioihin niin ei toimi. Sain mä ne lopulta jotenkin omaan päänuppiin ja mielestäni onnistuin joka valssissa kuten pitääkin. Myös oma liike mielestäni meni aina seuraavaa estettä kohden. Niisto-sokkareissa Mimmin kanssa ei ole ongelmaa. Kestää multa aika aikaisen liikkeellelähdön niissä. Pujottelussa otin ohijuoksun + sokkarin, pujotteli hyvin loppuun (sikäli mikäli näin oikein). Otin myös päällejuoksua ja onnistui ihan älyttömän hyvin.

Kontaktitreeniin otin mukaan namikupin, kuppi parin metrin päässä kontaktista. Ei ole tainnut ennen olla Mimmillä tuo kuppi käytössä noin. Ekalla kerralla juoksi läpi, joten kutsuin pois kupilta. Toisella kerralla ihan yhtä hyvä vauhti kuin ensimmäiselläkin kerralla ja loistopysäytys, josta vapautus kun katse oli kuppiin päin. Meni ihan hirmu hyvää vauhtia ja vielä mun edellä! Siirsin kupin okserin taakse. Edelleen hyvä vauhti loppuun asti, hieno pysähdys, josta vapautus okserin kautta kupille. Loistavasti meni loppuun asti, eikä vilkuillut mua. Jee!! Tätä pitää muistaa aina välillä tehdä.

Gimman kanssa samat jutut. Jostain syystä mulla meinaa tulla Gimman kanssa kiire joka paikkaan. (Voisiko tuosta johtua se tunne, että Mimmi ei enää kulje? Osat vaihtuneet, tai jotain...). Kumma juttu, mutta Gimman kanssa mun käsi ei niin helposti vaihdu lennosta. Voi olla, että johtui siitä, että jouduin sitä ensin Mimmin kanssa hinkkaamaan niin monta kertaa :-D. Joka tapauksessa tuo onnistui Gimman kanssa niin paljon paremmin. Niisto-sokkarissa ei kovin hyvin kestä mun aikaisempaa liikkeellelähtöä. Vahvistin sitä sitten lelulla, heiluttelin lelua niistokädessä ja tipautin lelun niin, että Gimma hyppäsi saadakseen sen ja itse lähdin viilettämään toisaalle. Tuntui auttavan. Pujottelussa kestää hyvin ohijuoksut, sokkarit ja päällejuoksut. Testasin sitten huvin vuoksi mitä tapahtuu, jos kävelen vastaan. Kääntyi kesken pujottelun pujottelemaan takaisin päin. Jätin lelun loppuun palkaksi ja näin onnistui.

Kontaktilla laitoin tuplapalkan. Namia alustalle puomin loppuun ja namikuppi 3-4 metrin päähän. Näytti oikeastaan aika hyvältä noin tehden. Ehkä tuohon vielä vauhtia saadaan. Ehkä. Paremmin kuitenkin menee nyt loppuun kun siellä on namia oikeassa paikassa. Se on tällä hetkellä pääasia kun muuten hidastaa niin hemmetisti. Puomin jälkeisellä okserilla ei ongelmaa. Hyppäsi joka kerta hyvin. Myös silloin kun leikkasin takana.

Mukavat pikku treenit. Auton mittari näytti -20°C kun lähdin kotiin (sisällä oli edelleen se -10°). Enpä ole aiemmin noin kylmässä säässä treenannut :-D.