perjantai 31. elokuuta 2012

Treeniä, kisaa, Gimma

Keskiviikkona (22.8.) tehtiin Timo Vertasen radoista muunnelma treeneihin. Aika haasteellista kun on vain kaksi putkea käytössä, mutta ihan hyvä siitä kuitenkin tuli. Ihan samat ongelmat oli treenitilanteessa kuin kisoissakin. Kun saan tämän dieselin kiihtymään niin sen jälkeen on ihan hirmu vaikeaa saada vauhti hidastumaan tai pysähtymään. Sain kyllä loppujen lopuksi kaiken onnistumaan, mutta en kyllä hetikään. Hyvät harkat oli. Kiitos Nina seurasta :-)

25.-26.8. olin kisaamassa Oulussa. En saanut ketään seuraksi, joten lähdin sinne yksikseen. Piia P oli jo mennyt aiemmin vanhempiensa luokse Iihin ja sain hänet houkutelluksi kisoihin lauantaina. Takuuvarmasti siis ainakin yksi tuttu oli paikalla :-). Olihan siellä muutama muukin, vaikka en kovin montaa tuolta seudulta tunnekaan.

Oli kisallisesti oikein hyvä viikonloppu. Lauantain eka rata (tuomarina Sari Mikkilä) oli hyvä, viimeisen riman tiputin kehumalla Mimmiä hyvästä etenemisestä. Se oli Mimmiksi todellakin ihan huippu. Meni mun edelle eikä kääntynyt katsomaan, että mihin sitten. Toinen rata oli sitten Eevaliisa Pohjasen käsialaa ja tästä saatiin nolla, jolla voitettiin. Siinä kohta ennen aa:n alle menevää putkea mietitytti, että miten se kannattaa tehdä. Päätin sitten tehdä sokkarin edelliselle hypylle ja pakkovalssin putkelle. Meni muuten hyvin, mutta jämähdin siinä paikalleni ja meinasi olla kiire ohjaamaan jatkotilanne.

Yöksi pääsin Pinoloille. Aivan ihana juttu! Kokkoa poltettiin Venetsialaisten kunniaksi ja illalla saunottiin. Mua varten oli lämmitetty savusaunakin. Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni savusaunaan saunomaan. Olipa kiva kokemus. Mahtavat löylyt! Iltaa istuttiin Piian kanssa sitten aika pitkään. Piti oikein pakottaa itsensä nukkumaan kun kisat oli seuraavanakin päivän. Kiva ajella Iihin, että pääsen Piian kanssa höpöttelemään :-D

Sunnuntain molemmilla radoilla tuomarina oli Sari. Ensimmäinen rata meni jälleen oikein mukavasti. Tein tälläkin radalla yhden sokkarin. Mitä ihmettä? Mähän en tykkää sokkareista ollenkaan! Niin vaan näyttää, että joihinkin kohtiin se vaan on ihan pätevä ohjaus :-). Tästä tulokseksi nolla ja voitto. Toisella radalla sain aikaiseksi kaksi kieltoa. Toinen tuli liian voimakkaasta putkijarrutuksesta. Mimmi oli jo täysillä menossa putkeen, mutta mun jarrutuksen takia vetäisi liinat kiinni eikä mennytkään sinne. Toinen tuli aa:n jälkeisestä kepeillemenosta. Hukkasin täysin kepit, mutta Mimmipä menikin ihan oikein sisälle. Tästä intoutuneena lähdin vähän liian aikaisin liikkeelle. Olisi yksi keppiväli pitänyt malttaa odottaa. Alla kaikki radat peräkkäin.



Tosi hyvä mieli jäi Mimmin kisoista ja menosta. Selkeästi näyttää olevan apua Jaana-Kaisan vinkistä Mimmin lämmittelyyn. Sen kanssa kannattaa ottaa kunnon spurtteja, että paikat aukeaa kunnolla. Samaahan mä joudun itsekin tekemään kun on jalat niin tönköt aina ennen ensimmäistä starttia. Eikös sitä sanot, että koira on kuten ohjaaja ;-)

Tämän viikon tiistaina oltiin sitten treenaamassa Huittisen Annen koukeroita ja keppikulmia. Sanotaanko nyt näin, että ei ihan heti putkeen mennyt joka kohta. Kyllähän ne kaikki saatiin lopulta onnistumaan. Pujotteluun menot tuntuu nyt kyllä aika varmalta Mimmin kanssa. Toki se pitää ohjata, eikä olettaa mitään, mutta kivasti se ne hakee.

Gimman maha on aika kovasti nyt kasvanut. Vyötärö on kadonnut ihan kokonaan. Karvankin se on kasvattanut, että näyttää tosi tankilta. Jo nyt! Jännä nähdä kuinka isoksi se oikein meinaa tulla. On kyllä niin jännää aikaa tämä kun ei tiedä mitä sieltä tulee. Montako tyttöä ja montako poikaa. Lenkillä se on jo aika rauhallinen, ei pahemmin ryntäile mihinkään. Muutenkin nukkuu mielestäni tavallista enemmän.

Vähän haikeetakin on tietty kun noin viikon päästä Gimma muuttaa kasvattajan luo ja on siellä sitten kauan. Ikävä on jo etukäteen mun pientä :-(. Onneksi se on kuitenkin hyvässä hoidossa, että siitä ei tarvitse olla huolissaan :-)

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Lyhennetty ketomus parista kisasta Mimmin kanssa ja Gimman tiineydestä

Ihan surkeata tämä mun kirjoittaminen! En vaan saa aikaiseksi...

Joitain kisoja ollut tässä karsintojen jälkeen Mimmin kanssa. Ja kerran jopa treenit (!). Vaasassa (12.9.) pari starttia, joista toinen ihan nollavoitto. Enää tuplanolla ja neljä irrallista nollaa karsintoihin ;-). Mikäs tässä. Ois vaan niin kiva saada Mimmulin kanssa nollat kasaan ennen kuin Gimma palailee kisakentille niin saisin sitten keskittyä pelkästään Gimmaan. Aika toivottomalta näyttä tällä hetkellä.

Tänään Pietarsaaresta kolme hyllyä Timo Vertasen radoilta. Oli ihan sairaan hauskat radat, mutta olisi pitänyt olla joku pikajuoksija, että niistä olisi selvinnyt. Ei siis mahdollista mun tämän hetken kunnolla eikä näillä läskeillä :-P. Mutta kivaa oli silti :-)

Gimma kävi ultrassa 14. pv. Siellä näkyi lääkärin mukaan monta pentua. Ensin oli kaksi, sitten kolme... neljä... kuusi... ja monta!! Eli ainakin kuusi, voi olla jopa tuplaten. Gimma parka ;-)

Mitään tiineyteen viittaavia oireita ei ollut ennen ultraa. Ehkä sen tissit oli isommat kuin tavallisesti, mutta tuostakaan en ole varma kun tyhmänä ihmisenä en ole niitä aiemmin tutkinut juoksun jälkeen. Ainoa erilaisuus on aamuisin. Kun herään niin Gimma tulee mulle "juttelemaan", mitä ei ole aiemmin tehnyt. Ihan kauhea uu-uuu-uuuu-uu juttelu käyntiin ja minä tietty sitä vielä innostan juttelemalla suunnilleen samalla lailla takaisin. Se voisi olla sivullisista hauskaa kuunneltavaa :-D. Tänään huomasin, että Gimma nuolee mahaansa ja vikisee samalla. Saattaa tuntua pentuset vähän oudoilta :-). Poistin myös punkin siitä tänään :-/

Voijjee, että tämä on jännää mulle ensikertalaiselle, vaikka en itse niitä pentuja teetäkään enkä maailmaan saata. Silti se on mun pieni lapsonen, joka ne pennut synnyttää. Mun rakas ♥. Pentue on siis seuraava Eyewitness-pentue ja täällä jotain tietoa asiasta.

Innostuin sitten ilmoittamaan Mimmin Oulun kisoihin 25.-26.8., kaksi starttia molempina päivinä. Mä kyllä jostain syystä pidän Mimmiä jo vanhana ja että se ei kestä enää kaksipäiväisiä kisoja. Nyt kuitenkin päätin, että tuon on paskapuhetta ja Mimmi on elämänsä kunnossa, kuten se vaikuttaa nyt olevan :-). Se on nyt 8,5-vuotias ihan pian, joten ei sheltiksi edes paha. Mä luulen, että sen sairastelut vaikuttaa tässä ja samaten uuden pennun tulo vaikuttaa siihen, että Mimmi pitää pian jättää jo sivuun. No, se pian ei tule kovin äkkiä vastaan kun tulevan pennun kanssa menee melki kaksi vuotta, että se on kisakunnossa. Päätin nyt, että Mimmi ei ole vielä vanha. Se vaan tarvitsee ehkä vähän enemmän huoltoa, mutta ikäloppu se ei kuitenkaan vielä ole. Sen näytti jo tämän päivän kisojen vauhtikin :-)