Mulla on ollut jo pidemmän aikaa pentukuumetta ja muutamia kyselyjäkin olin jo laittanut tulevien pentujen suhteen. Yksi yhdistelmä jäi tyhjäksi ja toista olisi joutunut odottamaan vaikka kuinka kauan, eikä tietenkään varmaa tietoa olisiko edes tullut mitään.
Sitten sattuma astui kehiin. Jennille tulleen Kevinin veli, Juju, oli edelleen vapaana odottamassa omaa kotia. Isäkoira Spockin tiedän ja kovasti tykkään tyypistä, mutta äitikoirasta ei ollut mitään tietoa, eikä oikein mahdollisuutta nähdäkään tässä kohden kun asustelee jossain Oulun seudulla. Tämä kiinnosti kun Jennikin oli tästä pentueesta pennun uskaltanut ottaa. Meillä on aika lailla sama maku koirien suhteen :-)
Ainoa este tässä oli se, että kyseessä oli uros. Mun mies ei niitä aiemmin ole halunnut ja olen hänen mielipidettään kunnioittanut. Hertz oli meillä onneksi taas vähän pidemmän aikaa hoidossa ja antoi hyvää uroksen mallia ja lopulta se mieskin leppyi ja antoi luvan ottaa uroksen. Siitäpä sitten viestiä kasvattajalle ja siinä se sitten aika lailla olikin. Lähdin yksikseen viime torstaina pentua hakemaan Karjaalta ja oli melkoisen rankka reissu kun kilometrejä tuli lähes 1000. Mutta Heppu matkusti oikein hyvin ja kotiin päästiin ehjinä. Kotona tämä entinen Juju tunnetaan nimellä Heppu. Todellinen heräteostos, mutta eikö ne olekin just niitä parhaita? :-)
Heppu tuli meille 13-viikkoisena ja on nyt jo yllättävän hyvin oppinut nimensä :-). Kasvattikodissa sitä alettiin kutsua "Ju... eiku Heppu":na heti kun selvisi, minkä niminen siitä tulee. Ehtivät parisen päivää nimeä asentaa ja minä jatkoin sitten kotona samaa hommaa. Tänä päivänä tuntee jo tosi hyvin nimensä. Tästä jatketaan uusiin temppuihin pikkuhiljaa.
Kuva: Harri Haka-Aho
Tämä pikku poika on kyllä sulattanut ihan täysin meidän sydämet ♥. Tyttölauman sydämiin ei Heppunen vielä ole päässyt, mutta ehkä sekin vielä joskus tapahtuu (Mimmiä lukuunottamatta) :-). Jopa vähän yllättävää, että nuo kaikki mörisee Hepulle kun se yrittää tehdä lähempää tuttavuutta. Oletin, että bortsut olisi ottaneet sen tuosta noin vain porukkaan mukaan. Ehkä sitten ajan kanssa.
Ihana päivä! Aurinko paistoi, vaikka säätiedotus lupasi ajoittaista sadetta. Eniten aurinkoa päivään toi kuitenkin seura ♥. Ei ihan hetkeen ole noin monta meikäläistä ollut samoissa kisoissa :-)
Yksilökisoissa tuomarin oli Jari Helin ja tykkäsin kyllä hänen radoistaan. Gimmalla oli tällä kerralla ensimmäinen starttivuoro mun koirista. Rata onnistui hyvin rimantiputusta lukuunottamatta. Yritin ennen hyppyä kertoa, että putkeen ei mennä sanomalla Gimma. Olin niin myöhässä!! Ja rimahan siitä tipahti. Ihana Gimma kun painelee putkiin vaikka kuinka kaukaa niin saan etumatkaa tämmöisillä radoilla hyvin :-)
Daamilla oli ekalla radalla kamalan nihkeätä meno... Ei mitään intoa tekemiseen ja otti kieltoja hypyiltä ja tiputteli rimoja. Sentään loppusuora oli hyvä :-D
Gimman agilityratakin oli ihan jees. Tuossa ennen aa:ta oli vähän niinku pakko tehdä leikkaus ja en uskonut, että se onnistuu. Siksi kai se ei onnistunutkaan :D. Loppuradan pelasti ihana Gimma ♥. Jäin vielä enemmän jälkeen kuin etukäteen ajattelin ja Gimma vaan meni ja tuli jopa ihan kivasti sylkkärinomaiseen ohjaukseen lopussa. Gimma kuitenkin näillä kahdella vitosella sai piirinmestaruushopeaa :-)
Daamilla oli agilityradalla ihan eri meininki kuin hyppärillä. Se jätti pujottelussa viimeisen kepin pujottelematta, mutta en lähtenyt sitä korjaamaan kun tytöllä oli niin paljon parempi asenne kuin ekalla radalla :-). Kontaktit tällä kertaa taas hitaahkot, mutta keinu oli aika kiva nyt. Leikkaus (mun heikkous edelleen!) ei onnistunut aa:ta ennen olevalla hypyllä ja lopussakin hieman säätöä ja annoin mennä viimeisen hypyn ohi kun kerran oli siitä ohi menossa. Tästä radasta jäi kaikesta huolimatta hyvä fiilis.
Pitää kyllä miettiä tuota Daamin virettä kun se on aina toisella radalla niin paljon parempi kuin ensimmäisellä. Nytkin yritin herätellä sitä lämmittelyhypyillä, mutta tein sen ehkä liian lähellä starttia. Lapualla kun satartattiin Daamin kanssa ekana niin tein nuo lämmittelyt tosi paljon aiemmin ja silloin kahden radan menossa ei suurempaa eroa ollut. Täytyy tämä pistää muistiin, että hyvissä ajoin lämmitteyhypyt ja sitten katsoa auttaako menoon mitenkään.
Joukkuekisoissa tuomarin oli Johanna Nyberg. Gimma (sekä Spock, Loox ja Hertz) oli joukkueessa ja Daami varakoirana. Gimman kanssa onnistuin tekemään nollan!! :-). Radalla piti tehdä leikkauksia ja ne ei todellakaan ole mun vahvaa osaamista. Sain kuitenkin runnotuksi radan läpi leikkauksineen nollana. Marko teki Looxin kanssa nollan, Spockin kanssa kympin ja Herbertin kanssa hyllyn. Meidän tulos riitti piirinmestaruuskultaan!! Hyvä me! :-)
