Pimun, Mimmin ja Gimman elämää

Pimpula 14 vuotta

2012-01-24T20:49:00.000+02:00

Pimu täytti sunnuntaina 14 vuotta. Mun rakas mummeli ♥. Mun mielestä se on tosi hyvässä kunnossa ikäisekseen. Nukkuu kyllä aika paljon, mutta kun on hereillä niin ei vanhuutta kyllä pahemmin mistään näe. Toivottavasti jatkossakin pysyy kunnossa!

Kuva: Harri Haka-Aho (25.9.2011)

Gimman juoksu alkoi eilen. Aika tarkkaa touhua kun viimeksi alkoi 21. ja nyt 23. päivä :-). Hyvä, että alkoi. Nyt voi suunnitella kevään kisakalenteria! Pitäis vaan ensin päästä treenaamaan. Kaikenmoista ollut viime aikoina, etten ole aksailemaan päässyt. Harmittaa, mutta kyllä kai pikku tauko voi tehdä hyvääkin.

Yhtä tokoa

2012-01-14T18:55:00.001+02:00

Tänään aamu alkoi jälleen Gimman tokotreeneillä. Vähän ärsyttää herätä ennen aikojaan kun saisi nukkua, mutta kun vaan hilaa ahterinsa treenipaikalle niin johan on mukavaa :-).

Otettiin ensin ohjattua noutoa. Nyt laitettiin jälleen laitimmaiset kupit aika paljon lähemmäksi kuin se keskimmäinen. Ensin kaksi toistoa vasemmalle ja se on kyllä hyvin hanskassa. Sitten otettiin oikea puoli ja Gimma vaan paineli vasemmalle. Ei auttanut, vaikka ensin käänsin katseen oikean puoleiseen kuppiin ja sitten vasta lähetin. Gimma oli ihan varma, että sinne vasemmalle pitää mennä. Tein sitten liioitellun ohjauksen oikealle ja sitten vasta onnistui. Toinen toisto ja se oli jo ihan kiva. Susanna vihjaisi, että voisin tuossa koittaa samanlaista käsiohjausta kuin Henna tekee eli tehdä vähän niinku sylkkäri. Sillä se kaari tulisi ehkä jopa ihan itsestään. Pitää pistää muistiin ja koittaa seuraavalla kerralla noin.

Oli ihan pakko näyttää Susannallekin Gimman seuraamista ja oli se Susannankin mielestä hienon näköistä. Niin siistiä! Mun mielestä se tuntuu nyt ihan seuraamiselta ja Gimma on tosi hyvässä vireessä sitä tehdessään. Kiva kuulla, että ei ole vain mun tunne, vaan se oikeasti näyttää hyvältä. Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin ;-). Asento on suora, mutta tuo hyvä vire aiheuttaa pientä edistämistä ja painamista. Silti mä olen niin fiiliksissä! On sellainen olo, että Gimma oikeasti tykkää tehdä tuota ♥. Tästä on kyllä nyt oikein kiva jatkaa treenaamista :-)

Ruutu: ensin kaksi näyttöruutua ja otin ensimmäistä kertaa naksun merkkaamaan oikean suorituksen/paikan. Johtuiko tuosta vai mistä, mutta kolmannella toistolla päätin lähettää ilman näyttämistä ruutuun ja Gimmahan paineli sinne oikein hienosti. Bileet pystyyn enkä enää ottanut lisää toistoja. Antoi uskoa, että ehkä se ruutu pikku hiljaa alkaa hahmottua Gimmalle :-)

Oli kyllä kivat aamutokot. Kiitos Piksulle ja Susannalle seurasta ja vinkeistä :-)

Maanantain agility vaihtui tokoksi

2012-01-13T22:32:00.000+02:00

Päivitystä jälleen viiveellä... Maanantaina olisi pitänyt olla agilityharkat kasvihuoneella, mutta kun mittari näytti -13° niin ei tehnyt mieli mennä aksailemaan. Varmaan ensimmäisten kunnon pakkasten aiheuttamaa paniikkia, mutta päätettiin silti vaihtaa treenit tokoksi. Sitä nyt voi vähän kylmemmälläkin tehdä. Mimmi rukka joutui myös tokoilemaan :-D

Gimman kanssa otettiin ensin vähän seuraamista. Viimeksi se meni mun mielestä niin hienosti niin halusin toiset silmät katsomaan hommaa. Ja eihän se Hennankaan silmään huonolta näyttänyt :-). Vire Gimmalla alkaa olla kohdillaan!

Ruutua otettiin nyt kolme toistoa näyttöruutuna eri etäisyyksiltä. Viimeksi ei mennyt ilman näyttöä niin nyt ajateltiin, että pitää tehdä varmoja suorituksia. Ja varmoja ne olikin kun kaikki onnistui.

Mimmin kanssa vähän seuraamista. Mimmi on kyllä aika taitava, jos se sille päälle sattuu. Ja nyt sattui. Aika valtavan hienoa touhua.

Ruutua otettiin Mimmulinkin kanssa. Ei ole sitä ikinä ennen tehnyt, joten otettiin namikuppi apuun. Vietiin ensin yhdessä namit kuppiin ja sitten jonkin matkan päähän ja lähetys. Ehkä kaksi toistoa näin kunnes Henna sanoi, että kannattaisi ehkä jättää Mimmi istumaan ja viedä itse yksikseen namit kuppiin. Näin tehtiin ja oli kyllä tosi paljon parempi eteneminen kupille :-)

Hitto vie kun treeneistä on jo niin kauan aikaa, että en muista mitä tein. Gimman kanssa kuitenkin otin vielä ohjattua noutoa namikupeilla. Nyt vietiin kuppeja jo lähemmäksi oikeaa paikkaa ja taisi Gimma mennä sinne vähän liian suoraan. Mä nyt vasta tajusin miksi ne reunimmaiset kupit on olleet lähempänä kuin kokeessa. No, että koira oppii sen kaaren, millä menee kapulalle! Ou jee... Eipä ole kukaan tuota mulle aiemmin sanonut, enkä sitä itse ole ymmärtänyt. Olen vaan luullut, että se nyt vaan on helpompaa kun ne reunimmaiset on lähempänä :-D

Mimmin kanssa otin kans vielä jotain, mutta mitä? Ainakin hyppyä kokeiltiin. Ei lähtenyt ilman apua. Namikuppi kehiin niin johan lähti. Jopa silloin kuin ei olisi pitänyt.

Kivat tokotreenit, vaikka Mimmin kanssa mun touhu on tyyliin "ei se kuitenkaan mitään osaa". Miksi ihmeessä ei osaisi, jos vaan opettaisin? Ei vaan jostain syystä nappaa kun näyttää siltä, että Mimmi ei nyt ihan ole syttynyt tokoon (mun vika tietenkin!) vaan agilityyn!

Seuraamista ja jääviä

2012-01-09T12:19:00.000+02:00

Työkaveri pyysi multa apua tokon aloitukseen kun ei ole päässyt millekään kurssille ja sovittiinkin treffit sunnuntaille. Siis pyysi mua!! Mähän en osaa tokoa ollenkaan! Tai siis ainakaan koirakkokohtaisesti en osaa opastaa. Päätinkin sitten opettaa kuten olen itse Gimman kanssa aloittanut ja hyvin niillä näytti se homma sujuvan. Sovittiin, että hän harjoittelee kotona opittuja juttuja ja katsotaan jonkin ajan kulutta miten ne sujuu.

Itse otin Gimman kanssa hieman seuraamista eri mittaisina pätkinä. Välillä palkka ihan vaan sivulla olosta, välillä heti askeleen jälkeen ja välillä sitten taas pidemmän pätkän jälkeen. Gimma seurasi mun mielestä tosi hienosti koko ajan. Vähän samaan tyyliin kuin se tapaa tehdä ennen agilityradalle pääsyä. Josko se tästä pikku hiljaa alkaa näyttää siltä kuin pitääkin :-)

Jääviä otin myös. Ensin seisomista ja sitten maahanmenoa. Molemmat meni tosi hienosti! Aina oikein. Eikä edes epäröinyt käskyä kun vaihdoin seisomistreenistä maahanmenoon. Tuossa on melkein joka kerta käynyt niin, että kerran on tehnyt väärän asennon kun käskyä vaihtaa. Nyt siis heti oikein. Hyvä Gimuli!!

Enemmänkin olisi ollut kiva tehdä, mutta tuli käsiin jo sen verran kylmä, että oli pakko lopettaa. Mukavat hyvänmielen treenit :-)

Ihana talvipäivä ♥

2012-01-07T22:11:00.000+02:00

Vihdoin se on täällä! Talvi nimittäin ♥. Lunta on ehkä sellaiset 10-15 cm (metsässä vähemmän) ja pakkasta. Tänään vielä paistoi päivällä aurinko. Aivan ihana päivä siis :-)

Päivä alkoi Gimman tokotreeneillä puoli kymmeneltä aamulla. Oli tosi kiva pitkästä aikaa olla muiden kanssa treenailemassa :-)

Nouto: otin vauhtinoutoa muutaman toiston ja se kyllä toimii hienosti. Yhden kapulan sivulletuonninkin otin ja kivasti sekin meni. Noottia sain siitä, että Gimma istui vinoon. Pitäisi varmaan siihen jotenkin puuttua, mutta nyt olin vain iloinen, että toi kapulan sivulle ja piti kapulaa suussa kunnes sai luvan irrottaa. Tuo kun on ollut meille se vaikein osuus noudossa.

Ohjattu nouto: kerran vasemmalle ja kerran oikealle. Vasemmalle meni hyvin, mutta kun oikealle yritin lähettää niin lähti vasemmalle... Uusi toisto ja oikein. En ottanut tätä enempää.

Ruutu: näyttöruutu niin, että Gimma istui aika kaukana ruudusta. Oli varmasti suunnilleen sen matkan päässä kuin kokeessakin ollaan. Lähti tosi hyvällä draivilla ruutuun ja heitin pallon palkaksi. Ahnehdin ja kokeilin heti perään ruudun ilman näyttöä. Lähti tosi hyvin ruutua kohden, mutta taisi joku epäusko iskeä matkalla ja tuli takaisin. Yritin varmaan vielä kolmisen kertaa lähettää ja joka kerta lähti hyvällä vauhdilla, mutta ei vaan ruutu löytynyt. Piti antaa periksi ja tehdä näyttöruutu ja se oli jälleen loistava. Ei tietenkään voi olettaa pitkän taon jälkeen, että kaikki oppi olisi pysynyt päässä. Enkä mä ole tainnut montaa toistoa ottaakaan ilman näyttöä.

Hyppy: kerran hyppy + istu ja kun meni hyvin niin palkkasin siitä. Takaisinhyppyjä otin eri kulmista. Hienosti hyppää, vaikka ois kuinka sivussa.

Hyvä mieli jäi treeneistä. Jos nyt taas yrittäisin noissakin treeneissä käydä niin voisi tässä talven aikana hyvinkin hinkata ylemmän luokan liikkeitä ja sitten kun kevät lähestyy niin keskittyä avoimen liikkeisiin. Tokon SM-kisoihinkin mua ollaan houkuteltu, mutta mä en nyt ihan tiedä kun ne on Kuopiossa asti... Katellaan.

Tänään on meikäläinen saanut mukavasti raitista ilmaa. Ensin tokot kasvihuoneella, jossa lämpötila sisällä oli -7 astetta. Sen päälle pitkä metsälenkki n. 15 asteen pakkasessa ja illalla vielä innostuin korkkaamaan potkukelkkailukauden Mimmin ja Gimman kanssa. Tässä vaiheessa oli jo aika lailla lauhtunut ja pakkasta enää sellaset 6 astetta. Päivän päätteeksi kävin vielä Pimu-mummon kanssa privalenkillä. Mummeli nautti kun pääsi yksin lenkille ♥.

Nämä säät saisi nyt jatkua sinne kevääseen saakka! :-)

Tokokärpäsen herättelyä

2012-01-05T22:06:00.000+02:00

Olen ollut laiska. Ihan liian laiska. Koirien kanssa en ole tehnyt mitään muuta kuin lenkit. Sentään ne, mutta ei se oikein riitä koirille, jotka on tottuneet enempään.

Keskiviikkona piti mennä aksailemaan parin viikon tauon jälkeen. Järjestin työvuoronkin niin, että ehdin hyvin lämmittelemään koirat ennen treenejä. Mr. Murphy iski ja tuli ihan kamala pääkipu. Ei toivoakaan lähteä treenaamaan kun pienikin pään liike aiheutti tunteen, että aivot tulee pihalle. Töissä otettu burana ei auttanut yhtään mitään. Kotona sitten otin toisen ja menin nukkumaan ja heräsin melkein uutena ihmisenä. Edelleen hieman outo olo päässä, mutta ei enää paha. Harmitus oli kova kun en treeneihin päässyt. Onneksi koirat ei tienneet, että olisi ollut treenit tiedossa ;-)

Tänään sitten ajattelin, että ihan pakko edes jotain Gimman kanssa tehdä ja päätin herätellä uinumassa olevaa tokokärpästä. Se onkin ollut nukkumassa jo ihan liian kauan aikaa. Otin tosi pienen session, mutta sitäkin mukavamman. Gimma pieni oli ihan onnessaan kun sen kanssa tehtiin pitkästä aikaa jotain ♥.

Otin seuraamista vähän. Monta palkkausta ihan vaan sivulla olosta ja kontaktista. Voiettä kun se on niin tikkana siinä sivulla! Pari muutaman askeleen seuraamista ja todella hienoa oli. Otin myös muutaman käännöksen vasemmalle ja sekin tuntui oikein kivalta.

Otin myös noutokapulan tuontia sivulle. En uskaltanut mitään vauhtinoutoa tai edes noutoa ottaa lumisella pihalla. Gimma menee aika reippaasti kapulalle ja voi siinä sitten liukkaalla loukata itsensä. Päätin sitten ottaa vain kapulan tuontia. Ja sehän meillä se huonoin osio tosta liikkeestä onkin. Kolme toistoa niin, että iskin (heh) kapulan suuhun ja annoin käskyn ja Gimma toi joka kerta kapulan hienosti sivulle. Ja piti kapulaa just niin kauan kunnes vapautin! Mitä ihmettä on tapahtunut?? Tää oli ihan kamalan vaikea silloin kun sitä oikeasti viimeksi treenasin. Taisi tauko tehdä taas terää. Ennenkin olen huomannut kun olen pidemmän tauon pitänyt tokossa niin seuraavalla kerralla Gimma osaakin sen, mitä ennen taukoa ei osannut. Niin kävi nytkin.

Oli siis oikeat hyvänmielen tokot :-). EHKÄ mä taas vähän innostuin!

Ihanaa Joulua!

2011-12-22T17:11:00.000+02:00

Muutamat treenikerrat jäänyt tänne kirjaamatta, mutta ei anneta sen häiritä vaan nautitaan Joulun rauhasta ♥

Oikein ihanaa Joulua kaikille!

Ensi jouluksi haluan opetella tekemään hienon kortin. Nyt tämä on vain tämmöinen "lisää tekstiä kuvaan" - tylillä tehty. Ystävillä on aivan ihania joulukortteja ja haluan myös oppia tekemään sellaisia!

Gimmalle triplanolla, FI AVA-titteli sekä arvokisatulokset kasassa :-)

2011-12-12T10:40:00.004+02:00

Huh, mikä päivä lauantaina! Gimma tekas triplanollaan ja sai SERTin, jonka myötä tuli agilityvalioksi. Myös arvokisanollat on nyt kasassa. Gimma pääsee ensimmäisiin karsintoihinsa ensi kesänä. Ihanaa!! En ihan vieläkään voi käsittää, että onnistuttiin tekemään kolme nollaa. En ole ikinä, millään mun koiralla, onnistunut tuota tekemään. Ja nyt sitten Gimman kanssa onnistui, vaikka ei tosiaankaan ole kovin kovasti sen kanssa nollia onnistuttu tekemään. Olipa aika mahtava olo kisojen jälkeen :-).

Toki joka radalla oli jotain pientä, mitä olisi voitu tehdä paremmin, mutta ne ei kyllä haittaa tippaakaan. Suurin osa radoista sujui kuitenkin juuri niin kuin olin ajatellut. Gimma on alkanut edetä melkein kuin ajatus. Eikä tarvitse enää pelätä sen kanssa kieltoja kuten alkutaipaleella. Gimman kanssa on oikea nautinto mennä ♥

En nyt tarkempaa analyysia kirjoittele Gimman radoista. Video kertoo enemmän kuin sanat :-)

Kuva: Anki Molander

Taisin vielä leijailla jossain pilvissä Mimmin ratojen aikana, joten sen kanssa ei kovin hyvin kisat mennyt. Ensimmäisellä radalla Mimmi ei pysähtynyt puomilla, loikkasi jopa kontaktin yli :-O. Tuota mietin sitten tovin ja harmittelin kun en huomannut palauttaa. Yksi rima myös tipahti aika pian kontaktivirheen jälkeen. En ihan keskittynyt tuossa vaiheessa. Loppurata ihan hyvä.

Hyppärillä saatiin kuin ihmeen kaupalla nolla aikaiseksi. Pientä ehtimisongelmaa suoran putken pakkovalssissa ja lopussa takaakierto-päällejuoksujen kanssa sekä loppusuoran (suora putki - hyppy) kanssa. Mimmi oli jo tulossa viimeisen hypyn ohi, mutta kääntyi kuin kääntyikin vielä hypylle. Nolla ja toinen sija.

Viimeinen rata 10. Kääntyi suoralta putkelta väärään suuntaan, jonka seurauksena tuli seuraavan hypyn ohi. En kyllä tajua, miksi kääntyi noin. En löytänyt videoltakaan syytä. Tilastotappio ehkä :-D. Nyt otettiin puomin kontakti kunnolla. Pituudella onnistunut sivuirrotus. Tää oli kyllä aika vau! :-) Toiseksiviimeinen rima vielä alas kun päätin kokeilla ehdinkö sinne tekemään valssin. Ehdin, mutta sillä seurauksella, että valssin jälkeinen rima tipahti kun en pystynyt pyörimisen jälkeen ohjaamana kunnolla.

Kuva: Anki Molander

Mukava oli kisata jälleen Seinäjoen Wall Sport areenalla. Kisapaikka sai lisää hyviä muistoja aikaiseksi :-).

Ai niin, tuomarina makseilla joka radalla ja mineillä ensimmäisellä radalla oli Kari Jalonen. Minien muut radat olivat Johanna Nybergin käsialaa. Varsinkin Jalosen radoista tykkäsin kovasti. Johannan radat oli vähän erilaiset, mutta eipä niissäkään mitään vikaa ollut.

Ihana vapaapäivä!

2011-12-05T20:36:00.001+02:00

Pikku pakkanen, ihan vähän jotain lumen tapaista maassa ja vapaapäivä :-). Niin siistiä päästä valoisan aikaan lenkille! Tehtiinkin tavallista pidempi lenkki. Sports Trackerillä olen matkoja mittaillut ja katsellut karttaa, missä olen kävellyt. Ihan mahvata ohjelma kyllä! Puhelinkin piti tuota varten vaihtaa :-D. Nyt näyttää siltä, että mulla on paljon tutkimatonta metsää vielä jäljellä ihan pikku heinikkoalueen takana. Olen aiemminkin ajatellut, että siellä puolella pitäisi käydä, mutta en ole uskaltanut kun ajattelin, että ajaudun kuitenkin jonkin talon pihalle. Nyt kun näen google mapsin kautta kartan niin eipä tuolla ole vaaraa ihan heti pihaan eksymisestä. Siispä huomenna suunnataan uusiin maisemiin, jos vaan säät suosii. Sateella tyydyn tuttuihin ja turvallisiin reitteihin :-P

Pari kännykkäkuvaa tältä päivältä kun alkaa jo ihan pikkuisen hämärtää. Oikeasti taivas oli paljon hienomman näköinen kuin näissä kuvissa. Oikea nautinto ♥

Myöhäisillan treenit keskiviikkona

2011-12-05T20:15:00.000+02:00

Laahaa taas kirjoitukset... Ja ihan sen takia, että töissä ei tällä hetkellä ehdi enkä kotona sitten enää jaksa.

Pääsin viime keskiviikkona Pawsin hallille treenaamaan Ninan sijaan kun Ronjalla on juoksu. Olikin ensimmäinen kerta kun treenasin siellä koko kentällä enkä vain puolikkaalla. Mukana mulla oli siis vain Gimma. Ajattelin ottaa sen mukaan kun ei päässyt Pietarsaaressa kisaamaan. Katsotaan muistanko enää yhtään mitään radasta kun ei ole ratapiirrostakaan... Kiitos taas Tuovilan suuntaan mukavasta treeniradasta :-)

Pimeä putkikulma löytyi tosi hienosti. Puolen vaihto putken edessä ja sen jälkeiselle hypylle valssi myöhässä, joten valui. Myös seuraava valssi töksähti kun menin vähän liikaa siinä mukaan. Ihan kohtalaisen hyvin tuo siis meni heti, mutta mä halusin tehdä ne pienillä käännöksillä. Ja kyllähän se lopulta onnistui. Putkelta Gimma tulee sen verran lujaa, että sitä pitää jarrutta tosi paljon aikaisemmin kuin tavallisesti. Seuraava valssi onnistui kun vaan lähetin hypyllä enkä liikkunut (juurikaan liikkunut) hypylle päin. Aika vau!

Puomille ohjatessa olisi ollut järkevää mennä puomin vasenta puolta, mutta päätin nyt mennä oikeaa puolta ja tehdä puomin edessä päällejuoksun. En ihan uskonut, että se onnistuu kun ei tuota ole taidettu koskaan treenata, mutta niin vaan meni hienosti :-). Itse puomikin tosi jees vauhdiltaan. Aa:lta koitin ensin niin, että lähetin putkeen ja leijeröin pussin ja menin ohjaamaan jatkohypyt. Olin liian hidas ja Gimma kääntyi putkelta mua kohden, josta sen kuitenkin sain oikealle hypylle. Jouduin vaan sen verran "huiskaisemaan" sinne, että liiteli aika kauas. Kääntyi kuitenkin mukaan ja siitä seuraavalle hypylle ja siitä poispäinkäännöksellä putkeen. Aa:n kontaktilta kohta uudelleen niin, että jätin Gimman kontaktille ja otin jonkin verran etumatkaa, josta sitten vasta vapautin putkeen (nyt en siis leijeröinyt pussia) ja jatkohyppyjen ohjaus oli tosi hyvä. Kovin tyytyväinen olin meidän poispäinkäännökseen :-). Koitin tuon kohdan myös valssilla eikä siinäkään moitittavaa ollut.

Eniten päänvaivaa aiheutti okserin jälkeinen kohta. Oli kohtuullisen kova luukutussuora okserille ja siinä päädyin siihen, että leikkaan okserilla. Yritin myös toista puolta, mutta en vaan ehdi ja kun jään liikaa jälkeen niin ei Gimma etene, vaan kääntyy ja suorittaa sitten väärän esteen. Tässä toki jälkeen päin ajateltuna olisi voinut käyttää leluapua okserin takana, että olisi onnistunut, mutta kun ei vaan tajua silloin kuin pitäisi. Leikkaamalla tuo kyllä meni kamalan hyvin. Hyvin Gimma hyppää okserin, vaikka leikkaan. Huippua! Mutta se jatko! Tässä olisi tarvinnut kyllä jonkun toisen aivoja. Ongelmana oli seuraavalle putkelle vienti. Sain sen menemään oikein, ei siinä mitään, mutta ei se mennyt ollenkaan sujuvasti. En vaan keksinyt, mitä oli radan suunnittelija siihen kohtaan ajatellut. Itse päädyin siihen, että okserin leikkauksen jälkeen tein seuraavalle hypylle twistin, siitä sitten hypylle ja puolivalssilla seuraavalla ja tästä putkeen. Koiran linja ei tuossa tullut kovain hyväksi ja tuli sellainen tunne, että piti ohjata vastaisella kädellä putkeen. Ei vaan tuntunut hyvältä. Ja ahdisti kovasti kun en keksinyt mitään muuta tapaa ohjata! Avuton olo ja epäreilu olo kun koiran nokka osoittaa ihan eri suuntaan kuin sen pitäisi mennä :-(

Putken jälkeiselle hypylle tein sylkkärin. Ja ihan vaan sen takia kun en sitä vielä osaa kunnolla. Enkä osannut nytkään heti, vaikka Gimma sen tekikin oikein. Annoin ihan liian vähän tilaa! Kun tämän tajusin niin johan alkoi sujua empimättä. Loppuradassa ei sitten enää mitään ihmeellistä.

Nyt en enää muista yritinkö lopuksi tehdä koko radan kerrallaan. Luultavasti en kun ei kerran jäänyt mieleen. Mutta mikä jäi mieleen oli se, että treenit oli aivan mainiot! Saatiin treenatuksi asioita, jotka ei vielä tule multa automaattisesti. Antoi taas uskoa siihen, että mä opin :-)

Telluskisat Pietarsaaressa

2011-11-28T21:32:00.000+02:00

Voi jee! Tellushalli vaan on niin mahtava! Niin siistiä oli lähteä sinne kisaamaan molempien koirien kanssa. Viime vuonna olin vain Gimman kanssa kun Mimmi ei ollut kunnossa. Kisat alkoi minien kolmella radalla, sitten medit ja viimeisenä maksit. Pitkä päivä siis tiedossa. Minien tuomarina oli Minna Räsänen ja makseilla Vesa Sivonen.

Ensimmäisellä radalla Mimmillä tippui kaksi rimaa. Aa:n jälkeinen rima tipahti vähän ahnehditusta käännöksestä. Viimeisen putken jälkeen tipahti myös rima. Tälle en keksi mitään syytä, vaikka kuinka videolta katson. Voiko siis olla niin, että kun tuo tippunut rima oli 35 sentissä ja sitä ennen (alkua lukuun ottamatta) rimat oli kolmessakympissä, se olisi yllättänyt? Eipä tuolla ollut väliä, vitonen tai kymppi, aivan sama :-). Rimantiputukset ei mitenkään vienyt mun fiiliksiä vaan olin oikein tyytyväinen mun pieneen. Sen kanssa on taas niin kiva mennä kun kipittää entiseen malliin tai ainakin hyvin lähelle sitä.

Seuraavana oli vuorossa hyppäri. Tykkäsin siitä kovasti! Valssia, valssin perään :-D. Ne tuli kyllä heti radan alussa. Seitsemän valssia peräjälkeen putkea lukuun ottamatta. Kiire tuli, mutta mikäs sen mukavampi tunne :-D. Rata meni tosi kivasti ja Mimmi pinkoi ♥. Kepeillä sitten mokasin täydellisesti. Mun piti mennä törkkäämään, mutta jostain syystä jämähdin paikalleni ja kun tajusin, että mun piti törkätä niin lähdin muka törkkäämään ja Mimmi ajautui väärälle puolelle keppejä eli kielto tuosta. Se ois mennyt ihan oikein kepeille kun olisin siitä vaan jatkanut normaalia ohjausta. Mikä ihmeen katkos tuossa tuli? Mutta tuosta huolimatta olin tosi tyytyväinen rataan.

Viimeisenä oli taas agilityradan vuoro. Alussa oli kiva puomi-putki-erottelu, joka on meillä tosi hyvässä mallissa. Ollut oikeastaan aina. Niin nytkin :-). Puomilta vähän karkasi ja ehkä sen seurauksena kääntyi puomin jälkeisen hypyn väärään suuntaan enkä saanut siitä sujuvasti jatketuksi rataa ja Mimmi hyppäsi seuraavan hypyn väärään suuntaan. Tuosta tietty jatkettiin matkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kepeillä olin päättänyt ottaa aika reippaasti etäisyyttä sivusuunnassa ja Mimmi kesti sen tosi hyvin. Niin mahtava fiilis tuosta!

Vaikka tulosta ei tullut niin olen tosi tyytyväinen Mimmin menoon. Ja omaankin kohtuullisen tyytyväinen. Mulla taitaa nyt olla pieniä rytmitysongelmia kiihtyneen vauhdin takia. Tai sitten mä vaan fiilistelen kun Mimmi liikkuu hyvin eikä mun tarvitse ajatella, että onko se kipeä vai eikö ole. Niin mahtavaa taas nauttia Mimmi-aksasta ♥

Viimeisen radan jälkeen otin Gimmankin mukaan kävelylle ja kävin vähän pidemmän lenkin kun kerran aikaa oli monta tuntia. Gimma-paralla oli ihan kamala hätä. Meni aika lailla heti pusikkoon sontimaan ja vatsa olikin ihan sekaisin :-(. Perskarvat mukavasti värjäytyneenä jatkettiin matkaa. Monen monta kertaa kävi lenkin aikana ruikkuamassa ja takalisto senkun komistui. Mun oli ihan pakko jättää sen kanssa kisat väliin :-(. Ensinnäkin, en tiennyt kuinka kipeä se oikeasti on, vaikka ei mitenkään siltä vaikuttanut. Toiseksi, en olisi millään voinut viedä tuota sontapyllyä hienoon, puhtaaseen halliin. Se sonta oikeasti roiskui ympäriinsä kun Gimma käveli. Näin mun pitkästä päivästä tuli aika nysä.

En tiedä mikä Gimmalle tuli, mutta nyt se taas on ihan kunnossa. Eilen kävi vielä illalla pari kertaa hädillä, mutta sen jälkeen ei enää mitään. Yö meni hyvin kuten myös tämä työpäivä. Outo juttu. Ja harmittaa ihan sikana kun en päässyt Gimman kanssa tuossa ihanassa hallissa kisaamaan. Onneksi pian on yhtä hyvässä hallissa kisat. Toivottavasti sinne pääsen molempien kanssa!

Ei seuraavaa tasoa Gimmalle ja mulle :-(

2011-11-24T20:22:00.000+02:00

Hain Next Level Agility Team:iin enkä sitten mahtunut mukaan. Hakijamäärä kuulemma yllätti ja joutuivat jättämään puolet hakijoista pois. Sitä en sitten tiedä millä perusteella sinne porukat valittiin kun hakemukseen piti laittaa vain koiran nimi, ikä, rotu ja kilpailuluokka. No, eipä tästä sen enempää. Harmittaa vaan kovasti. Olisin niin halunnut mukaan!

Eilen olin kahden viikon tauon jälkeen treenaamassa. Piira-reissun takia piti taukoilla. Treenattiin siis Maalahdessa. Pitkästä aikaa jouduin (/sain) suunnitella radan. Voi jestas kun se oli taas vaikeeta! Oikein "Nyhjää tyhjästä" - touhua :-D. Sain mä jotain aikaiseksi ja ihan ok siitä tuli. Vaikeaksi sitä ei kyllä voinut sanoa. Sain kuitenkin treenatuksi pakkovalssia vauhdissa niin, että en ehdi hypyn taakse sekä leikkauksia.

Gimman kanssa meni tosi kivasti treenit. Onnistui niisto-sokkari ja tavallinen niisto yhtä kertaa lukuun ottamatta. Heti kun kumarrun epähuomiossa Gimmaa kohden se kieltää. Mun pitää tuohon joka kerta keksittyä ihan hulluna, että osaan tehdä sen oikein. Pääasia kuitenkin, että se on alkanut sujua ja mä tiedän miten se pitää tehdä :-)

Leikkaukset oli oikein mainiot. Taidan vihdoin ja viimein osata tehdä ne oikein. Tai ainakin tarpeeksi oikein. Onnistui sekä normaali leikkaus että viskileikkaus. Mutta poispäinkäännös! Voi jestas kun se on vaikea. Jenni mulla rautalangasta väänsi miten se pitää tehdä. Tajusin rautalankaväännön oikein hyvin, mutta se toteutus. Ei vaan riitä mun pää miettimään montaa asiaa yhtä aikaa. Jalat tonne päin, käsi tossa noin ja sitten vasta tietyssä kohdassa käännetään koira pois eikä saa katsoa koiraa, vaan sitä seuraavaa estettä. Ei tullut sitten yhtään mitään koko hommasta! Jenni sitten kokeili Gimman kanssa ja tottakai se onnistui :-D. En epäillyt hetkeäkään, ettei olisi onnistunut. Mutta nyt mä tiedän, miten se tehdään niin voin harjoitella tuota pihassa. Mähän opin tuon, prkl!

Pakkovalssi vauhdissa ja ohjaaja myöhässä meni tosi hyvin. Mulla on ollut ongelmia ajoittaa pakkovalssi kun sinne valssipaikkaan tulee kiire tai ei oikein edes ehdi sinne. Valtavan hienoa oli huomata, että sen pakkovalssin voi merkata jo ennen kuin on itse ehtinyt hypyn taakse. Toimi tosi hyvin molempien kanssa!

Mimmin kanssa meni kaikki oikeastaan tosi kivasti. Yhdessä kohdassa tökkäsi viskileikkaus, mutta siihenkin löytyi syyt valvovien silmien ansiosta. Normaali leikkaus oli oikein jees ja lopun viskissä ei mitään vikaa. Poispäinkäännös menee Mimmin kanssa hyvin. Se ei niinkään piittaa mihin mun jalat osoittaa, vaan seuraa enemmän mun käsiä. Toki mä haluan oppia tekemään sen oikein Mimminkin kanssa, mutta sillä tuo on kuitenkin siinä mallissa, että uskallan kisoissa kyllä tehdä jatkossakin (vaikka sitten vähän väärin).

Lopuksi Mimmin kanssa puomin kontaktia aika isolla sivuttaisetäisyydellä kun ei lähempää päässyt juoksemaan. Meni ylihyvin! Kisoissa kun olen joskus moista kokeillut niin aina on kääntynyt katsomaan mua ja hypännyt pois ennen aikojaan. Nyt onnistui kyllä niin mainiosti, että ehkä sitä voisi uskaltaa joskus taas kokeilla kisoissa, jos sellainen tilanne vaan tulee, että siitä on hyötyä.

Yhtä jumia

2011-11-15T09:20:00.000+02:00

Pialla oli eiliselle pari ylimääräistä aikaa Piiralle ja antoi ne mulle. Kiitos! :-)

Mimmi oli kauttaaltaan jäykkä. En enää muista, mitä kaikkea sieltä löytyi, mutta tosi hankala oli Piiran saada liikettä siihen. Niin ihanaa, että päästiin nyt tuonne! Olin ihan varma, että joka puolella on vielä MM-kisojen liukasteluiden aiheuttamia jumeja ja niinhän niitä olikin. Viikon verran nyt vain ravilenkkiä, että alkaa taas käyttää kroppaa oikein.

Gimma oli yllättäen myös kovin jäykkä. Muistaakseni pahin alue oli rintaranka. Mutta aika lailla kokonaan sekin jumissa. En kyllä keksi, missä se olisi iskuja saanut. Ehkä sitten ihan vaan metsälenkillä kun siellähän on nyt aika liukasta eikä Gimma mitenkään rauhakseen siellä koko aikaa mene. Oisko siellä liukastellut? Ravilenkkiä määrättiin myös Gimmalle.

Mulla on nyt sitten tiedossa "rakastamaani" remmilenkkeilyä koirien kanssa. Eipä siinä mitään. Näillä mennään. Koirien ehdoilla. Ja voihan se olla ihan kivaakin välillä :-). Ainakin piristystä lenkkeilyyn tuo puhelimeen asentamani Sports Tracker ohjelma. Tuo ohjelma näyttää kävellyn reitin, ajan, nopeuden ja ties vaikka mitä. Mukava lelu :-)

9.11. aksailut

2011-11-15T09:04:00.000+02:00

Viime viikon keskiviikkona olin jälleen treenaamassa Paws:in hallilla. Treenirata oli jälleen oikein mukava.

Alussa sai harjoitella sivuttaisirtoamista hypyillä. Gimman kanssa nämä menee kyllä kamalan hyvin. Kokeilin ensimmäistä kertaa niin, että en koiran lähtöön jättämisen jälkeen kiertänyt enää ulkokautta kaikkia suoritettavia esteitä. Ajattelin kokeilla, että tajuaako koirat asian ihan vain mun rintamasuunnan avulla. Ja tajusihan ne. Kerran tuli Gimma 2-hypyn ohi, mutta mä olinkin ihan väärässä asennossa siinä. Mimmi tuli yhden kerran ekan hypyn ohi. Taisin huolimattomasti ohjata sen. Mutta tosi luottavainen mieli tuli molempien suhteen tässä asiassa.

Muuten radalla oli paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Mimmin kanssa ei ongelmaa kun menee kuitenkin aika paljon hitaampaa kuin Gimma. Ehdin hyvin joka paikkaan ja aika lailla kaikki onnistui mielestäni hyvin. Gimman kanssa oli sitten vähän enemmän ehtimisongelmia. Mutta kun vaan luotin siihen, että se suorittaa esteet itsenäisesti ja lähdin itse jo liikkumaan seuraavia ohjattavia esteitä kohti niin alkoi senkin kanssa rytmi löytyä.

Oikein mukavat treenit :-)

Muistelua 1,5 viikon ajalta...

2011-11-06T18:25:00.003+02:00

Anteeksiantamatonta olla päivittämättä blogia! Ensin oli kamala nuha, että ei vaan kiinnostanut kirjoitella tänne. Sitten oli töissä niin kiire, että ei vaan ehtinyt, eikä kotona enää jaksanut. Seli seli... Nyt taas ei muista enää oikein mistään mitään :-D

Keskiviikkona 26.10. kävin ensimmäistä kertaa treenaamassa Paws:in hallilla. Lämmin, hiekkapohjainen halli. Ehkä jopa vähän liian lämmin. Jenni oli suunnitellut treenin eikä taaskaan pettänyt. Haastetta oli ihan riittämiin. En nyt enää ala muistella mitä kenellekin kävi, mutta varsinkaan Gimman kanssa ei oikein mennyt putkeen homma.

Torstaina 27.10. siirrettiin esteet kentältä talviteloille. Osa Nennulle säilöön ja osa Koivulahden kasvihuoneelle.

Maanantaina 31.10. aksatreenit Koiviksessa. Edelleen nuha, mutta ei enää niin paha. Ensin pienet tokotreenit ja sitten aksat päälle. Tehtiin yksi Rauno Virran rata kun on Vöyrillä tuomarina. Helpon näköinen rata, jota se ei sitten ollutkaan.

Tiistaina pienet pihatokot. En nyt enää muista mitä otin.

Torstaina tokot Hennan ja Susannan kanssa.

seuraaminen: alku hyvä, sitten hajoo homma. Välillä painaa niin, että meinaan kompastua koiraa :-D
liikkeestä maahan - ei tajunnut. Palkka vaihtui namiin niin tajusi heti... hmmm
luoksetulon pysäytys. Ei toimi. Pienellä käsiavulla toimii. Riskin paikka kokeessa?
Kierrätys + seiso tosi hyvä. Ei vaan tajua, että on sama juttu luoksetulossa
vauhtinouto: itse heitin kapulan kauas. Hieno!!

Perjantaina pihatokot

Paikallamakuu vähän yli 3 min. oikein hyvä
peruuttamalla seiso maahan sekaisin, aina oikein
liikkeestä maahan hyvä, liikkeestä seiso - menee maahan tai istuu
kierrätys +seiso on hyvä. Luoksetulo + seiso toimii vasta pienellä käsiavulla. Tosi pieni apu riittää.
kapulan tuontia sivulle. Tuntui, että tajusi.

Lauantaina aksakisat Vöyrillä. Tuomarina oli Rauno Virta. Eka rata onnistui molempien kanssa ja toinen meni sitten ei-niin-hyvin :-D. Mimmi voitti oman luokkansa ja Gimma tuli Split-veljen jälkeen toiseksi. Siistiä :-D. Mimmin rata täällä ja Gimman täällä.

Tänään, sunnuntaina, tokokokeessa Gimman kanssa. Kyllä taas huomasi, että ei olla treenattu tarpeeksi. Toki tuli myös niitä "ei tää ikinä ennen ole noin tehnyt". Seuraaminen todella huonoa. Alkoi hyvin ja ihan hyviä pätkiä välissäkin, mutta muuten otti etäisyyttä, nuuskutteli maata ja ties vaikka mitä. Liikkeesta maahan. Meni hyvin maahan. Jess! Käännyin ja lähdin takaisin koiraa kohden niin nousi seisomaan ja väisti?? Sama liikkeestä seisomisessa. Hyvä pysäytys, mutta väisti kun tulin takas. Luoksetulossa ei pysähtynyt (vaikka näytin pienen käsimerkin), mutta kun ei tullut suoraan sivulle niin nollillehan se meni. Nuuskutteli jälleen maata. Nouto hyvä, mutta ei tuonut ihan sivulle asti. Eikä voikaan, kun ei vielä osaa. Kaukot melkein hyvät kunnes toisessa istumaan nousussa keksi istumisen jälkeen, että "hei, mä osaan myös nousta seisomaan!". Hyppy ihan jees. Hyppäsi jälleen vähän sivuun, mutta osasi silti hypätä takaisin. Väisti jälleen jotain. Ihan oudolla fiiliksellä oli tyttönen tänään mukana. Hyvin se silti yritti tehdä kaikki liikkeet ♥

Seuraava tokokoe varmaan sitten vasta keväällä. Pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja treenata nyt talven aikana liikkeet kuntoon. Ja vähän jotain ylempienkin luokkien liikkeitä.

Mimmi ♥

2011-10-24T19:17:00.000+03:00

Pakko laittaa tämä kuva tännekin. Mimmi on tässä niin söpö ♥. Kuva siis on otettu MM-kisoissa Eukanuba-ständillä. Siellä sai kaikki ämmämmiin osallistuneet kuvan koirastaan tai vaihtoehtoisesti koirasta ja ohjaajasta. Vaikea arvata, että mä valitsin pelkän koiran :-D. Päivä oli sateinen ja Mimmi oli tosi rapainen kun tulin jäähdyttelylenkiltä hallille. Onneksi sain Pellikoilta lainata pyyhettä, että edes vähän sain kuivatuksi. Kammalla sain suurimman osan ravasta pois. Onhan se märän näköinen, mutta ei haittaa kun muuten on niin ihana.

Mimmihän on ihan kamalan vaikea kuvattava, ainakin yksikseen. Se vetää aina korvat sivulle ja taakse ollen kovin edustava. Tuolla oli hyvä kun sai mennä kuvaajan taakse hihkumaan koiralle. Mun MM-kisoissa ilmitullutta herkkyyttä ilmentää myös mun reaktio kun sain kuvan. Se oli niin ihana, että jälleen tuli tippa linssiin. Voi elämä! Mutta kun Mimmi oli tossa kuvassa niin kovin söpö ♥

Nilkkavammaisenakin voi saada nollia

2011-10-24T19:08:00.000+03:00

Sunnuntaina nousin ylös aamulla kuudelta tunnustelemaan miltä nilkka tuntui. Yllättäen se oli aika hyvä. Kävely ei juurikaan tuntunut kun vaan piti nilkan 90 asteen kulmassa. Kävely siis näytti ihan kamalalta klenkkaamiselta. Mietin siinä sitten, että säästänkö jalkaa ja jätän Mimmin kotiin. En malttanut. Olinhan sen takia jo herännytkin. Enkä olisi enää unta saanut. Joten teippasin jalan ja lähdin molempien koirien kanssa kohti Kokkolaa.

Koiria lämmitellessä tuli kyllä mieleen, että onkohan tässä mitään järkeä. Sen verran hankalaa oli kävely ja nilkka tuntui kipeytyvän mitä enemmän kävelin. Päätin koittaa kuinka monta rataa jalka kestää. Järkevää? Mimmin ja Gimman ekoilla radoilla varoin vähän liikaakin jalkaa, vaikka oikeasti itse radalla se kipu ei juurikaan tuntunut. Adrenaliini tai joku ilmeisesti vaikutti. Varomisesta tai yksinkertaisesti huonosta ohjaamisesta johtuen molempien rata meni hyllyksi. Sain molemmat menemään putken väärään päähän, tosin eri putkilla. Ai niin, tuomarina tuolla kaikilla radoilla oli Ritva Herrala.

Kun jalka kerran kesti niin sisuunnuin yrittämään kunnolla. Mimmin kanssa saatiin aika nätti nolla aikaiseksi. Se jopa pysähtyi puomin kontaktille. Vapautin sen tosi nopeasti, mutta selkeästi stoppasi. Keinu oli hyvä. Meni vauhdilla päähän asti. Ihan ei ehkä tarpeeksi kauan malttanut odottaa keinun laskeutumista, mutta tuomarin mielestä tarpeeksi eli ei virhettä. Olipa mahtava fiilis maalissa kun onnistuttiin :-)

Gimman kanssa rata ihan samalla lailla ohjattuna. Gimma olikin varsin pätevä. 3-rima kolahti ja olin ihan varma, että se tipahti. Onneksi ei kuitenkaan. Niin vaan Gimmakin kirmaili nollan ja tuli sillä toiseksi. Niin siistiä. Veli Herbert vei voiton ja Loox oli kolmas. Olipa aika siistiä seistä yhdessä palkintopallilla :-)

Mimmin viimeinen rata oli jälleen ihan hyvä. Puomin jälkeinen tilanne vähän mietitytti ja se olikin ainoa kohta, jossa vähän töksähti meno. En päässyt kontaktilla tekemään päällejuoksua. Noita ei kyllä ole harjoiteltukaan, joten pitää pistää ihan muistiin. Keinu jälleen oikein hyvä, ihan samanlainen kuin edelliselläkin radalla. Käännökset oli jälleen taattua Mimmiä ♥. En kyllä oikeasti tajua miten se voi kääntyä noin hyvin. Ja pakko vielä sanoa, että nyt alkoi oikeasti tuntua, että vanha Mimmi alkoi löytyä. Oli niin kiva mennä sen kanssa ♥ (tai sitten alan jo tottua vähän hitaampaan vauhtiin...)

Gimman kanssa menin radan melkein samalla lailla. Harmittavasti 4-tima tipahti. Ohjauskäsi pysyy, enkä ole koiran hyppylinjalla, mutta käännän pään jo keinua kohden. Liekö tuossa syy riman tippumiseen? Keinun jälkeen pari hyppyä ja ennen putkea tein valssin. Musta tuntui, että en saa Gimma vetämällä oikeaan päähän kuten tein Mimmin kanssa. Hyvin ehti valssailemaan. Gimman kanssa pelkäsin enemmän puomin jälkeistä kohtaa, mutta mun kulta pieni pysähtyikin oikein hienosti kontaktille ja lähti vasta luvan kanssa pois ♥. Hieno rata, mutta harmittava rima. Saa nähdä kuinka tiukille tällä kertaa menee tuplanollan saaminen kun viime vuonna sitä ei sinne karsintoihin saatu ollenkaan. Nyt sentään kun (jos) tupla tulee niin se kelpaa molempiin arvokisoihin :-)

Nilkka on tänään edelleen ihan kohtuullisen hyvä. Taittaminen sattuu, mutta muuten kipua ei ole. Mutta mulla on pohkeet tosi kipeät. Ikinä ennen ei ole kisapäivän jälkeen ne kipeytynyt. Johtunee mun koko päivän konkkaamisesta :-D

Täällä on Mimmin nolladata. Ja täällä Gimman nolla- ja vitosrata.

Ihana syyspäivä, hyvät treenit, nilkka rikki

2011-10-22T21:14:00.000+03:00

Ihana syysilma! Kävin pitkällä metsälenkillä Mimmin ja Gimman kanssa. Otti itselläkin oikein voimille kun rämmin poluttomia reittejä osan matkasta. Ihanaa :-)

Ja kun ilma tosiaan oli oikein kiva niin päätin lähteä treenaamaan agilitya seuran kentälle. Olin varautunut, että kenttä on märkä ja pehmeä, mutta se olikin oikein hyvässä kunnossa. Rakensin Jennin Sleepless-päiville tekemän radan kun pääsin siellä vain tutustumaan, enkä koiran kanssa menemään. En saanut ihan samanlaista aikaiseksi, mutta lähestulkoon kuitenkin.

Ensin Mimmin kanssa pätkissä. Ja hyviä pätkiä olikin! Alun pakkovalssi oikein hyvä, ei katsonutkaan tyrkyllä olevaa putkea. Poispäinkäännös oli ihan älyttömän hyvä. Ja mä kun luulen koko ajan, että en sitä osaa tehdä. Ainakin tuohon suuntaan näytti toimivan. Keinu myös tosi hyvä. Meidän keinulle on nyt tapahtunut jotain kun kesti ihan älyttömän kauan, että se meni Mimmin painosta maahan asti. Onkohan vähän kyllästynyt vedellä kun maalipinta on aika huono. Sinänsä hyvä, että on vähän painavampi kun Mimmi ei tahdo siellä kovin kauaa malttaa odottaa kisoissa, jos kestää vähänkään kauemman. Nyt malttoi hyvin. Oikeastaan kaikki, mitä me tänään tehtiin, onnistui. Radalla ei ollut keppejä niin laitoin ne vielä loppuun niin, että sinne mentiin 90 asteen avokulmasta sisälle. Siinäkään ei mitään ongelmaa. Taitava Mimmi ♥

Gimman kanssa myös ensin pätkissä. Eipä senkään kanssa ollut mitään ihmeellistä missään kohdassa. En muista milloin mulla olisi näin putkeen mennyt kaikki Gimman(kin) kanssa. Toinen oli niin onnellinen kun pääsi pitkästä aikaa agilityesteille. Varmaan sellainen neljän viikon tauko ollut Gimman kanssa noiden MM-kisojen takia. Ei se mitään ollut tuossa ajassa unohtanut. Varsin taitava Gimma ♥

Mimmin kanssa uudelleen ja oli tarkoitus tehdä koko rata nollana läpi. Niin katkesi meidän matka esteelle nro 13. Astuin ilmeisesti johonkin kuoppaan ja kuului (tai ainakin tuntui) kunnon rusahdus nilkan etupuolella. Ja kyllä sattui, pahasti :'(. Palkkasin Mimmin siihen, mutta sekin oli vähän ihmeissään, että mikä nyt on hätänä. Hetken kävelin edes takas ja tunnustelin kuinka pahasti jalka meni. Ja menihän se. Joka askeleella tuntui. En vaan mitenkään voinut lopettaa treenejä kesken, joten jatkoin Mimmin rataa. Tosin mun nollana läpi fiilis kyllä kaikkosi tuossa vaiheessa. Yritin kuitenkin. Loppujen lopuksi mentiin kolmessa pätkässä kun en vaan ehtinyt ohjaamaan konkkaamalla kuten olisin halunnut. Mimmi otti mun liikkumisesta myös vähän häiriötä eikä edennyt ihan niin hyvin kuin yleensä. Sinnillä rata läpi ja oli kyllä oikein hyvä mieli Mimmin tekemisen suhteen.

Pakko mun oli ottaa vielä Gimman kanssa koko rata. Päätin kokeilla saanko radan läpi konkkaamalla. Ja sainhan minä! Gimma ei piitannut mun ihmeellisestä liikkumisesta yhtään vaan meni aivan älyttömän hienosti. En ehtinyt tekemään pakkovalssia pariin kohtaan, jonne ne ois pitänyt tehdä ja sovelsin. Ei vissiin ihan huonoa soveltamista kun Gimma meni oikein eikä yhtään empinyt. Sain sen kanssa radan läpi nollana! Vitsit mikä fiilis! On se vaan niin ihana ja kultainen lapsonen ♥

Onneksi päästin koirat hääräämään mukaan kun keräsin esteet. En nimittäin pystynyt niiden kanssa käymään jäähdyttelylenkillä ollenkaan. Yritin kyllä, mutta sattui jalkaan ihan liikaa, joten piti hyvinkin pian kääntyä takaisin. Toivottavasti ne sai tarpeeksi jäähdyttelyä siinä kun esteet keräsin.

Huomenna ois kisat Kokkolassa. Olen niin odottanut niitä! Jos nilkka yhtään kestää astumista aamulla niin menen kyllä. Harjoittelin jo nilkan teippaamistakin. Hyvin tuntuu tukevan. Mietin jo sitäkin vaihtoehtoa, että jätän Mimmin pois ja menen vain Gimman kanssa. Mulla on jotenkin sen kanssa ihan kamala hinku päästä kisaamaan. Toki Mimminkin kanssa ois kiva päästä, mutta jotenkin nyt olin enemmän odottanut Gimman kisoja. Nyt jalka tuntuu kuitenkin jo tosi paljon paremmalta ja kestää astumista hyvin, joten ehkä mä huomenna pääsen kisoihin. Nilkka ei siis mennyt perinteisesti tuosta sivulta, vaan etuvasemmalta (vasen jalka siis). Ihan oudosti. Onneksi on automaattivaihteinen auto. En nimittäin olisi kyllä paljon kytkintä pystynyt painelemaan treenien jälkeen.

Sleepless-päivä ja Gimma pääsi treenaamaan

2011-10-17T13:15:00.000+03:00

Lauantaina oli Pian järjestämä Sleepless-päivä hänen kasvateilleen. Minäkin osallistuin sinne Pimun kanssa. Ensin oli nuoremmille Sliippareille tarjolla agilitya. Menin myös tuota katsomaan kun sai osallistua rataan tutustumiseen ja koulutukseen ilman koiraa. Hain Pimun vasta sitten paikalle kun agility oli jo loppumaisillaan. Pimu sai mennä putken kaksi kertaa. Oli onnellinen mummeli ♥

Aurinko paistoi koko päivän, joten sää oli mitä parhain päivän järjestämiselle. Ajankohta vähän etukäteen pelotti kun olisi vaikka lunta voinut jo sataa. Onneksi ei kuitenkaan näin käynyt. Oli tosi kiva tavata muita Sleepless-shelttejä ja heidän omistajiaan. Varsinkin Pimun veli Lupus oli oikein kiva nähdä. En ole tainnut sitä nähdäkään sitten pentulaatikon. Ihana papparainen se oli!

Sunnuntaina pääsi Gimma parin viikon harrastustauon jälkeen tokoilemaan. Voi että kun tyttö oli onnellinen ♥. Se oli ihan hulvattomalla päällä :-D. Leikki itsekseen pallolla, joka aiemmin ei ole oikein kelvannut. Nyt se oli paljon mukavampi kuin patukka.

Noutoa otettiin ensin Pekka Korrin vinkin mukaisesti jatkoheiton kanssa. Minä heitin kapulan ensin ja Susanna heitti vielä pidemmälle. Käsky kun kapula iskeytymässä maahan, mutta kuitenkin vielä liikkeessä. Gimma lähti tosi hyvää vauhtia hakemaan ja toi ihan yhtä hyvää vauhtia takaisin, vaikka seisoin normaalisti enkä kehunut. Vapautin kyllä lelulle jossain vaiheessa. Toinen toisto ja nyt vapautus aika paljon myöhemmin. Ei hidastanut siltikään. Jess! Niin hyvä vinkki tuo jatkoheitto ja patsastelu.

Luoksetulon pysäytystä otettiin kierrättämällä siivekkeen ympäri. Ensin kierrätys läpijuoksuna, sitten käsky ja pallo lensi saman tien. Toinen toisto käsky ja pallo lentää samaan aikaan ja mitä tekee Gimma, jää paikalleen. Mun piti vapauttaa se pallolle :-D. On se niin ihana ♥. Vielä toisto pelkällä käskyllä. Hyvin pysähtyy. Lopuksi läpijuoksuna. Jälkeen päin tajusin, että taisin pysäyttää aina aika lailla samaan paikkaan, melkein heti kun oli kiertänyt siivekkeen. Tuohon täytyy jatkossa kiinnittää huomiota, että vaihtelen etäisyyksiä.

Hyppyä otettiin myös kun päästiin ihan oikeaa hyppyestettä treenaamaan. Koitin ensin ihan liikkeenä. Lähtee hyvin hypylle ja istuu hyvin, mutta vähän vinoon eikä sen takia hypännyt hyppyä takaisin. Tätä sitten treenattiin niin, että jätin Gimman hypyn taakse vinoon. Ensin vain vähän ja koko ajan vaikeuttaen. Ensimmäisellä kerralla vähän autoin kropalla. Muilla kerroilla ei enää tarvinnut apua. Oli vaan sen näköinen, että joo, joo, kyllä mä tiedän, että tuo pitää hypätä. Tuota pitää jatkossakin vielä muistaa treenata.

Lopuksi vielä vasemmalle käännöksiä. Yritin tehdä Korrien opin mukaan ympyrää vasemmalle imuuttamalla. Treenin tarkoitus on kuitenkin opettaa koiralle takapään käyttöä ja sitä sen ei tuossa tarvinnut tehdä. Susannan vinkistä pyörin sitten paikallani vasemmalle edelleen namipalkalla. Tai yritin. Mä kuulema liikuin koko ajan. Omasta mielestä olin ihan samassa pisteessä koko ajan :-D. Totesin, että ei ole mun juttu. Menee vaan pää sekaisin. Päätin jatkossa tehdä ihan vaan paikallaan käännöksiä ja lelupalkalla. Katsotaan kuinka käy.

Unohdetut kiitokset

2011-10-15T21:46:00.000+03:00

MM-raportin kirjoitin töissä vähän kiireen keskellä niin jäi unohtumaan muutamat hyvinkin tärkeät kiitokset.

Ilman joukkueenjohtoa, Tiiaa ja Harria, ei varmasti mistään olisi tullut mitään. He hoitivat hommansa aivan loistavasti! Ei tarvinnut itse huolehtia milloin on oma vuoro kun siitä huolehdittiin mun puolesta. Iso kiitos teille molemmille kaikesta ♥

Ja Patricia! Ihanaa kun olit mukana ja hoidit Mimmin (kuten tietenkin muidenkin) liukastelun aiheuttamia vammoja. Uskalsin ehkä vähän rennommin mennä radalle kun tiesin, että Mimmi pääsee hoitoon, jos kovin pahasti kyntää maata. Kiitos ♥

MM-Liévin, Ranska

2011-10-12T15:14:00.003+03:00

MM-kisat onnellisesti takana. Kone pysyi mennen tullen ilmassa, vaikka varsinkin tullessa rytyytti ihan kamalasti. Olin ihan varma, että se on menoa nyt. Onneksi ei kuitenkaan niin käynyt :-). Mimmi ♥ oli ihanan cool koko reissun, vaikka ei ole ikinä mennyt junalla eikä lentokoneella. Kisapaikallakin oli normaali itsensä eikä välittänyt metelistä juurikaan. Avajaisissa ehkä ihan vähän, mutta sekin voi olla mun vainoharhaisuutta :-D

Keskiviikkona lähdettiin junalla köröttelemään Tikkurilaan ja siitä taksilla (en jaksanut katsella sopivaa linja-autoa) lentokentälle. Olin vähän liian aikaisin paikalla. Rauhassa tehtiin lähtöselvitys, jonka jälkeen kävin syömässä jotain pientä. Meinasi tulla ihan pitkäksi aika kun en kovin aikaisessa vaiheessa halunnut mennä turvatarkastuksen läpi kun sieltä ei sitten enää päässyt pois. Lento meni ihan kohtuullisesti. Laskeutuessa pilvien läpi, kone tärisi ja hyppeli oikein kunnolla. Ja mua pelotti. Pelkäsin, että tartutan pelkoni Mimmiin, mutta eipä niin tainnut käydä. Ihan omana itsenään tuli lentolaukusta ulos :-)

Torstaina oli harjoitukset ja eläinlääkäritarkastus. Kentälle oli rakennettu yksi rata, jota ei oltu jaettu mitenkään. Joukkueen johto sen sitten paperilla jakoi kolmeen osaan, että jokaiselle säkäryhmälle on omat treeniesteet, joita sitten vaihdettiin aina muutaman minuutin päästä. Kisapaikalle oli hyvää ajatellen tuotu ihan uusi keinonurmimatto. Se vaan oli ihan kamalan liukas. Mimmi-rukka ei pysynyt pystyssä ollenkaan :-(. Sehän ei juurikaan liukastele, ei aikoinaan edes Serti-matolla, jota moni haukkui liukkaaksi. Vitsit, että tuossa vaiheessa meni jo fiilikset aika lailla.

Harjoituksissa. Kuva: Jukka Pätynen

Eläinlääkärintarkastus oli aika pikainen. Tarkistivat mikrosirun, rabies-rokotuksen ja tsekkasivat onko koiralla juoksu. Mitään muuta ei tehty! Ei katsottu koiran liikkeitä, ei tunnusteltu imusolmukkeita eikä varsinkaan ihmetelty Mimmin puuttuvaa häntää. Kukaan ei koko kisarupeaman aikana kysynyt Mimmin hännästä :-O. Ihan turhaan sen käännöksen häntätodistuksesta hommasin :-D. Tosin, jos sitä ei olisi ollut niin ehkä sitä sitten olisikin kyselty. Parempi aina varautua pahimpaan :-)

Perjantaina oli heti aamulla aikaisin avajaiset. Kamala ruuhka oli kun sinne ajettiin ja jouduttiinkin auton kyydistä poistumaan ennen aikojaan ja kävelemään paikan päälle, että ehdittiin mukaan. Silti jouduttiin odottelemaan käytävällä aika kauan ennen kuin päästiin areenalle. Mulla tuli tuossa odotellessa yhtäkkiä mieleen ajatus, että hitto vie, me ollaan MM-kisoissa! Silmät kostui ja meinasi tulla kunnon tunteenpurkaus, jonka kuitenkin sain kuriin. En mielestäni ole mikään pillipiipari, mutta näköjään jossain tilanteessa sitten olen :-D.

Kun en tiennyt miten Mimmi reagoi meteliin niin päätin ottaa sen mukaan avajaisiin ja katsoa kuinka käy. Aika kivasti se siinä oli. Vähän liikaa räksytti jossain vaiheessa niin nappasin sen syliin. Pikkasen läähätteli (saattoi olla myös kuuma) sylissä, mutta ei mitään sen kummempaa. Ja kun tilaisuus loppui niin ei ollut enää mitään hätää.

Avajaiset. Kuva: Henkka Luomala

Avajaiset: Kuva: Jukka Pätynen

Mineillä oli perjantaina kaksi rataa, joista ensin oli yksilöhyppäri ja myöhemmin joukkueagilityrata. Molemmilla radoilla tuomarina oli David Powell.

Yksilörata oli ahdas paikka paikoin, mutta mielestäni kiva.

En antanut omia fiiliksiä häiritä muiden kauhistelu radasta. Keskityin miettimään, miten saisin sen parhaiten ohjatuksi. Mielestäni sainkin ihan hyvät suunnitelmat aikaiseksi. Alussa tuli vähän kiire pussi-pituus-takaakiertohypyllä, mutta ehdin kuin ehdinkin. Kepit oli ainoa, joka vähän mietitytti. Ne loppui suunnilleen metri ennen edessä, poikittain olevaa kiiltävää putken kehikkoa. En tuosta kovin huolestunut kun Mimmi pujottelee kuitenkin aika varmasti loppuun asti. Maneesikaudella ollaan aina välillä harjoiteltu seinää päin pujottelua eikä siinä ole ollut mitään ongelmaa. Nyt kuitenkin oli ja lopetti kesken. Päätin korjata vain pujottelun lopun ja siinä meni ikuisuus kun en osannut. Korjasin ensin väärin ja sitten vielä uudelleen viimeisen välin. Melkein alkoi hävettää :-D. Tuota ennen oli muurin palanenkin tipahtanut. Tuomari ei vaan tainnut sitä nähdä kun meillä oli tuloksissa vain 5 ja hieman yliaikaa.

Mimmi meni useamman kerran radalla nurin ja se kyllä harmitti kovasti. Oli tosi kurja fiilis koiran puolesta. Uskon, että tuo liukastelu oli syynä siihen, että huono tulos ei kovin kovasti edes harmittanut. Ja ehkä myös se pelko liukastelusta vaikutti rataan keskittymiseen, vaikka yritinkin olla ajattelematta sen kummemmin asiaa muistaen lauseen: "Älä anna sellaisen asian häiritä, jolle et voi mitään". Yritin ajatella niin, että seuraan tarkasti, mitä missäkin tapahtuu ettei liukastelun takia tulee typeriä esteen ohituksia.

Liukastelua. Kuva: Jukka Pätynen

Päivän päätti minien joukkueagilityrata.

Se ei ollut mitenkään kamalan vaikea, mutta oli siellä ne hankalammatkin kohdat olemassa. Oikeastaan rata oli hyvinkin sopiva joukkueradaksi. Liina teki ennen meitä hyllyn, joten siinä mielessä ei ollut enää suorituspaineita. Rata meni muuten ihan suunnitelmien mukaan, mutta pöydältä sain ohjatuksi Mimmin puomin ohi. Pelkäsin liikaa ihan vieressä ollutta muuria. Mutta täytyy myös miettiä, mitä pienen päässä liikkuu kun mitään muuta estettä ei näy kuin puomi ja juoksee sen vierestä ohi :-P. Aa:n jälkeen Mimmi veti totaalisesti lipat, samaten liukui 8-hypyn takana sekä vielä kepeiltä lähtiessä. Raukka :-(

Hyvällä fiiliksellä radalle. Kuva: Jukka Pätynen

Kylkimyyryä. Kuva: Jukka Pätynen

Lauantaina oli joukkuekisojen finaalit. Mineillä tässä oli tuomarina Rolf Graber. Rata oli mun mielestä oikein mukava.

Alku ihan jees. 2-3-hyppyjen välissä vähän tuli jaloille ja 5-putkelle meni vähän kyljittäin. Pituuden palaseen osui jalat ihan reippaasti ja luulinkin, että siitä tuli virhe. Ei tullut. Yksi rima tipahti kaarteessa ja pussista tuli ihan kuonolla kyntäen ulos. Lopussa meinasin sitten minä vetää lipat :-D. Sain kuitenkin Mimmin oikein viimeiselle hypylle ja kuin ihmeen kaupalla pysyin itse pystyssä. Tämä taisi sitten olla tulosten perusteella meidän paras rata, vain vitonen.

Kuva: Jukka Pätynen

Sunnuntaina oli yksilöiden finaalit. Mineillä tässä oli tuomarina Rolf Graber. Minien radassa mentiin hypyt 6 ja 11 toisin päin kuin piirroksessa.

Tämä rata oli ainoa, jossa mulla oli oikein hyvä fiilis mennä. Mimmi ei juurikaan enää liukastellut. Oli tainnut matto sen verran jo kulua tuossa vaiheessa. Ja sen seurauksena, että ei liukasteltu, mulle tuli kiireen tuntu. Puomin jälkeen tuntui, että en ehdi tehdä mitään. Ei se kyllä videolta siltä näytä, mutta jotenkin olin myöhässä koko ajan. Pituudelle jouduin kuitenkin kunnolla ohjaamaan kun en ollut siellä, missä piti. Keinun jälkeen Mimmi lähtee hakemaan putkea, mutta saan sen sieltä oikein hypylle. Putken jälkeen se sitten tapahtui. Sain Mimmin muurin taakse. Mimmi lähtee niin pirun helposti takaakiertoihin. Lopussa vielä lopetti pujottelun kesken. Siinä en kyllä keksi mitä tapahtui. En jaksanut korjata kun ei muutenkaan ollut tulosta tulossa.

Kuva: Jukka Pätynen

Sunnuntaipäivän kruunasi maksien finaalin jännitysnäytelmä, jossa Tuulia nousi Punssin kanssa 21. sijalta 2. sijalle. Ihan mielettömän mahtava suoritus!! Rata oli ihan täydellinen! Sairaan siistiä oli olla paikan päällä jännittämässä ja eläytymässä suoritukseen. Snif!!!! Kiitos Tuulia ja Punssi ♥

Siinä ne kisat sitten oli. Mimmin sijoitus taisi olla 52. jos oikein muistan. Oli kamalan hienoa olla mukana suurkisoissa! Itse yllätyin, että siellä ei sitten jännittänytkään niin kovasti kuin olin odottanut. Ihan normaali, isompiin kisoihin kuuluva, pikku jännitys. Aika ajoin ahdisti, lähinnä juuri ennen kuin tultiin kentälle, mutta muuten tosi hyvä olo koko ajan ja kova hinku päästä radalle. Jäi niin kovasti hampaankoloon, että tahdon ehdottomasti uudelleen mukaan!! Eikun treeniä lisää niin ehkä se onnistuu vielä uudelleen :-)

Kiitos kaikille joukkuetovereille ikimuistoisesta matkasta. Kiitos Mimmiliigalaisille, jotka olitte meitä ja muita kannustamassa ♥. Kiitos myös muille Suomen faneille, jotka olitte paikan päällä joukkueelle hurraamassa. Kivaa oli!

Se on menoo nyt!

2011-10-04T21:11:00.000+03:00

Laukut pakattu. Mimmi kertaalleen tungettu lentolaukkuun. Ei tykännyt liian matalasta laukusta, mutta söi nameja siellä ihan kivasti. Eiköhän se tuon matkan siellä kestä. Mennään ensin junalla Tikkurilaan, sieltä linja-autolla Helsinki-Vantaa lentokentälle ja sieltä sitten lentäen. Kääk! Toivottavasti on hyvä sää niin en ehkä pelkää ihan niin kamalasti :-P. Kovasti tulee mulle (ja Mimmille) uusia kokemuksia kun olen vain autolla matkustanut koiran kanssa. Eiku oon mä joskus metrolla mennyt ainakin Gimman kanssa kun Anja pakotti ;-)

Nyt jännittää ja samalla en vaan malta odottaa päästä radalle. Olen ajatellut asian niin, että jo se, että me tuonne päästään mukaan on aivan sairaan mahtava saavutus. Siellä toki tehdään mitä sillä hetkellä osataan ja pystytään, mutta mitään tulos- tai sijoitustavoitteita en ole laittanut. Yritän keskittyä ratoihin hyvin ja joka esteen suorittamiseen, myös niiden helppojen. Jos hyvin käy niin onnistutaan ja sitten nähdään mihin se riittää. Niin kivaa! Ja samalla ihan kauheeta. Saa nähdä saanko ens yönä nukutuksi enää ollenkaan... Pari yötä mennyt jo junalla ja lentokoneella matkustaessa :-P

Tending-Korrien tokoviikonloppu

2011-10-03T21:37:00.000+03:00

Viime vuonna olin vain kuunteluoppilaana Korrien tokoviikonlopussa ja päätin, että jos he tänne uudelleen tulee niin yritän saada Gimman koirakkopaikalle. Ja sainhan minä! Lauantaina kouluttajana oli Pekka Korri ja sunnuntaina Riitta Jantunen-Korri. Oli jälleen hyvin antoisa viikonloppu. Ja toki siitä sai vielä enemmän irti kun oli oma koira mukana. Voin vilpittömästi suositella heidän koulutukseen menemistä, jos vaan suinkin on mahdollista. Tässä jotain muistiinpanoja, joita ehdin kirjoitella neuvoista, joita minä sain Gimman suhteen. (Varmistin, että itseä koskevat neuvot saa kirjoittaa tänne.)

Lauantai – Pekka Korri

Gimman noudon opettamiseen saatiin vinkkejä. Sehän menee aika kivasti kapulalle ja lähtee tuomaan, mutta sitten loppuu usko kisatilanteessa. Ja tämähän tietenkin johtuu siitä, että minä treeneissä hihkun ja hillun kun Gimma tuo kapulaa ja kisoissa olen hiljaa. Pitää kääntää treeneissä tämä niin, että on hyvä juttu, jos minä en hihku. Pikku hiljaa tätä, ensin hetki hiljaa kun koira kääntyy ja sitten vapautus lelulle. Tätä sitten pidennetään kunnes tuo perille asti. Vaihdellen tuota matkaa aina välillä.

Noutoon saatiin myös vinkiksi pidentää noutomatkaa. Itse aina heitetään ensimmäinen heitto ja appari jatkoheittää kapulan vielä kauemmas. Jestas, mikä vauhti Gimmalle tuli tuolla tavalla. Tuli aivan eri sykkeellä kapula suussa takas. Eikä meinannut tiputtaa kapulaa ollenkaan :-O. Vau! Oikeesti toi ei ole vau, mutta Gimman tapauksessa on kun ei ole sitä malttanut mulle tuoda. Tässähän pitäisi olla niin, että kapula on vain keino päästä aivan sairaan makeelle palkalle! Jos ei ole apparia käytettävissä niin silloin laitetaan koira istumaan ja mennään itse heittämään jonkin matkan päästä kapula kauas. Lähetys kapulalle joko heittopaikalta tai palaamalla koira sivulle ja siitä lähetys. Kokeiltiin tuota heittopaikalta lähettämistä, mutta tarvitsi aika paljon apuja, että lähti. Hyviä vinkkejä nämä!

Käännökset, varsinkin vasemmalle, on olleet Gimman kanssa huonoja, joten pyysin siihen apua. Käännöksen voi merkata katseella. Ainakaan vielä tuomarit eivät rokota, jos katseen kääntää etukäteen käännössuuntaan. Ensin siis katse vasemmalle ja muutaman askeleen päästä itse käännytään. Näytti jo muutaman toiston jälkeen oikein hyvältä. Lisäksi peräpään käyttöön saatiin vinkkejä, joka auttaa tuossa vasemmalle käännöksessä. Imuuttamalla ympyrää vasemmalle. Ensin laajaa ympyrää ja siitä vähitellen tiukennetaan, jolloin joutuu koko ajan enemmän tekemään töitä peräpäällä. Sivuaskeleita oikealle kellotaulun mukaan. Eli aloitetaan esim. klo 12:sta ja siitä siirrytään klo 21:een ja sitten 18 ja 15. Tää meni Gimmalla kyllä aika kivasti jo nyt.

Tunnaria ei ole otettu kertaakaan, joten päätin guruilta kysyä miten sen opettaminen kannattaa aloittaa. Appari vie kapulan piiloon esim. heinikkoon. Piilon pitää olla aika koskematon. Ei siis revitä heinää kapulan päälle koska revitty heinä haisee voimakkaammalle kuin ohjaajan haju kapulassa ja koira ehdollistuu heinän hajulle. Ei myöskään kaiveta maahan, hiekan alle. Sama syy kuin heinäjutussakin. Kun appari vie kapulan piiloon, pitäisi koira saada katsomaan apparia (liikkeenohjaajaa) kuten myös ohjatussa noudossa. Eka kerta Gimmalla meni aika pieleen. Eihän se tietenkään tajunnut, että yhtäkkiä pitäisi käyttää nenää. Pitiköhän sitä kapulaa pari kertaa näyttää ja laittaa uudelleen piiloon ennen kuin se löytyi. Selkeästi näki kun sai hajun ja sen jälkeen alkoi parempi työskentely. Toinen kerta oli jo parempi ja kolmas tosi nopea. Kolmannella kerralla se kyllä näki vähän liian hyvin, mihin kapula laitettiin kun tuntui, että meni vaan sinne ja nappasi kapulan :-D. Tätä pitäisi noin viikon verran harjoitella päivittäin ja sitten mukaan hajuttomat kapulat. Ensin hajuttomat kauas, että eivät oikeasti häiritse ja siitä lähennetään pikku hiljaa kunnes ovat yhdessä läjässä. Kapulat saa noin viikossa hajuttomaksi kun ne pitää ulkona muovipussissa. Sellaiset kapulat, joihin on koiran kuolaa tullut ei voi enää käyttää, itse ainakaan.

Sunnuntai – Riitta Jantunen-Korri

Aamun ryhmää kun olin kuuntelemassa niin kuulin kaukoissa sanan sekatekniikka. Olin etukäteen ajatellut, että en ota kaukoja ollenkaan kun mulle vaan neuvotaan, että opeta seisominen uudelleen. Mutta nyt halusin tietää mikä on tuo sekatekniikka. Riitta kertoi, että on etujalat paikallaan tekniikka, takajalat paikallaan tekniikka ja sitten tää sekatekniikka, ns. napa paikallaan tekniikka. Riippuu tuomarista kuinka tuommoisen tulkitsee, mutta niiden pitäisi tuokin oikein osata katsoa. Otin vähän asennonvaihtoja ja Riitan mukaan näytti hyvältä. Istu-seiso, vähän meinaa tulla eteenpäin, joten tähän pitää jatkossa kiinnittää huomiota: eli oma liike vähän eteen ja palkka taakse –> koiran ajatukset taakse. Samaten seisomasta maahan vaihdossa pitää olla tarkkana, että ei tule eteenpäin. Tässä voi käyttää namia apuna viemällä nami vähän etujalkojen väliin. Oli ihana kuulla, että ei tarvitse opettaa uudelleen. Riitta oli mun kanssa samaa mieltä, että jos koira on osannut homman jo ihan pennusta asti niin sitä on tosi vaikea opettaa uudelleen.

Luoksetulon pysäytykseen myös halusin apua kun olen vähän huonosti uskaltanut sitä ottaa. Pelkään ennakointia ja pelkään palkata lelulle. Kaukoissa kokeilin joskus lelua ja se jumitti siinä tosi pahasti. Nyt kuitenkin otettiin kierrätys + käsky ja samaan aikaan palkka pallolla. Ei kuulemma haittaa, jos tässä jumittaa kun ei ole kuitenkaan oikea liike. Voi ottaa myös niin, että apuohjaaja pitää koirasta kiinni ja ohjaaja lähtee poispäin ja kutsuu arkisesti ja kun koira lähtee tulemaan niin kääntyy, antaa käskyn ja heittää pallon. Liikkeenä kokeiltiin myös, että itse kutsuin, sanoin käskyn ja heitin pallon. Sinänsä oikea-aikainen heitto, mutta ehkä vähän liian lyhyt. Tässäkin kannattaisi käyttää apuohjaajaa. Appari voi ensin olla niin, että koira näkee sen ja tajuaa, että joku muukin voi heittää lelun. Jatkossa sitten appari takana sivussa ja heittää taakse pomppupallon. Jos jumittaa kovasti pallolla niin voidaan ottaa takapalkka tai etutargetti käyttöön. Takapalkalla ensin hidastaa, mutta sen pitäisi jäädä toistojen jälkeen pois. Targetti pitää erikseen opettaa ja se sitten laitetaan siihen kohtaan, johon halutaan koiran pysähtyvän ja siitä sitten häivytetään pois. Näin saadaan melkein itsestään seisominen aikaiseksi. Päätin nyt sitten kokeilla tuota palloa ja katsotaan miten käy.

Merkkiä otettiin ihan ensimmäisen kerran. Oon mä sitä silleen ottanut, että ennen ohjatun harjoitusta olen laittanut Gimman seisomaan merkille ja siitä sitten lähettänyt namikupille. Kertaakaan en ole kuitenkaan merkille lähettänyt. Tehtiin nyt niin, että jätin Gimman istumaan, kävin taputtamassa merkin taakse, kiersin merkin ja menin koiran vierelle. Käsky ”merkki” (jota ei ole ennen kuullut) ja lähti saman tien merkille ja meni sinne taakse seisomaan. Whaat! :-O. Toki meni sen merkin yli eikä kiertänyt, mutta siitä ei kuulemma kannata olla huolissaan. Erikseen sitten otetaan niitä merkin taakse menemisiä namin avulla lähietäisyydeltä. Kaksi näyttömerkkiä ja kerran ilman näyttöä. Sairaan hyvin meni. Olen hämilläni tuon koiran oppimiskyvystä!

Aikaa oli vielä jäljellä ja piti oikein keksimällä keksiä vielä juttuja. Tuli sitten mieleen liikkeestä istuminen, että miten se kannattais opettaa. Ja varmaan aika lailla samalla tavalla oisinkin opettanut, mutta tulipa nyt tehtyä sama juttu asiantuntijan edessä. Otettiin ensin peruuttamalla, käsky + käsiapu + palkka. Tajusi aika pian. Otettiin myös seuraamisen yhteydessä, jossa pieni hidastaminen ja käsiapu taakse + palkka. Hyvin meni :-)

Ja kun edelleen aikaa oli niin otettiin ohjattua noutoa namikupeilla. Tätä tehty vissiin joskus talvikaudella viimeksi. Keskimmäinen kuppi normaalisti ja reunakupit oikealla sivuetäisyydellä, mutta lähempänä merkkiä. Vasemmalle Gimma lähti hyvin, oikealle ei meinannut lähteä ollenkaan. Teen varmasti siinä jotain eri lailla. En vaan tiedä mitä, eikä Riittakaan huomannut siinä eroa. Jos koira ei heti tajua niin voi tehdä niin, että jättää koiran merkille ja käy näyttämässä kuppia (voi nostaa oikein sitä) ja palaa takaisin koiran eteen ja uudelleen lähetys. Tämä toimi! Kun alkaa mennä nämä hyvin niin pikku hiljaa siirretään kupit oikeille paikoille. Ja kun nouto on kunnolla hanskassa niin sitten noutokapulat namikuppien tilalle. Katseen kääntäminen oikeaan suuntaan ennen käskyä on sallittu. Käskyn vaan pitää tulla heti pään käännön jälkeen.

Oli kyllä niin hyvä kurssi!! Ja varsinkin juuri se, että pitää tehdä itsestä mielenkiintoinen kun vaan olla möllöttää. Voi elämä kun tuo on varmasti vaikeeta, mutta pitää yrittää nyt pitää tämä asia mielessä. Antaa ihan uuttaa ilmettä kyllä treeniin :-)

Hiomista Mimmin kanssa

2011-09-28T07:52:00.000+03:00

Maanantaina kävin Mimmin kanssa treenaamassa. Gimma saa nyt olla pois agilitykuvioista siihen saakka kun palaan takaisin Ranskasta. Tein sellaisen radan, jossa oikeastaan vain vahvistin asioita, jotka Mimmi jo osaa.

Lähtötilanteessa niisto-sokkari 2-hypyllä on tosi hyvä. Samaten tässä toimi sylivekki-jaakotus. Pyörityksellä otin myös, mutta se ei tuntunut hyvältä.

Puomi oli oikein mainio joka kerta. Silloinkin kun otin jonkin verran sivuttaisetäisyyttä.

Mutkaputkelta kääntyminen tuottaa tuskaa kun rata jatkuu 90 astetta sivuun. Meinaa tulla ohjauksen läpi. Onnistuu kun jarrutan vähän koiraa kohti sen tullessa putkesta ja siitä lähden ohjaamaan.

Keppejä otin pitkästä aikaa niin, että avokulman takana ihan lähellä oli putken suu tyrkyllä. Ei meinannutkaan mennä putkeen :-). Kulma kepeille oli vähän vajaa 90 astetta. Vetämällä meni aina 2-väliin. Jouduin auttamaan tosi paljon, että lähti oikein pujottelemaan. Ehkä se putki siellä takana vähän hämäsi. Toiselta puolelta ohjattuna (miten se sanotaan kun ei vedetä pujotteluun?) joka kerta oikein. Törkkäämällä oli ehkä kaikista paras. Pelkäsin, että törkkäämällä saan sen putkeen, mutta enpäs saanutkaan :-). Keppien jälkeen sokkari ja hyvin pujotteli loppuun. Otin muutaman toiston näitä ja aina oikein. Ehkä uskaltaa tähän luottaa. Törkkäystä myös avokulman ulkopuolelta ja sulkukulman molemmin puolin. Oli aika huonoja. Osaan vain avokulmatörkkäyksen sisäpuolelta.

Takaakierto-päällejuoksut hyvät, mutta jos on oikein pitkät välit niin jään jälkeen. Olen siis ihan liian hidas.

Vippaus toimii ihan hirmu hyvin Mimmillä.

Keinu tosi hyvä joka toistolla. Niin kiltisti jää odottamaan lupaa lähteä pois.

Perjantaina olisi tarkoitus käydä ottamassa vielä jotain pientä ja ehkä vielä maanantainakin.

Gimmalle luonnetestissä 207 pistettä

2011-09-26T10:45:00.000+03:00

Huh! Kyllä mä tiesin, että Gimma on ihan täyspäinen koira, mutta en silti odottanut, että se ihan noin hyvin toimii :-). Etukäteen ajattelin, että saattaisi jopa kuormittua peräkkäisistä pelotteista, mutta eipä niin käynytkään. Siksi ajattelin sen kuormittuvan kun reagoi niin voimakkaasti kaikkeen.

Testi oli siis eilen Alavudella ja tuomareina oli Kai Tarkka ja Jorma Kerkkä. Kerkkä oli meillä se ns. päätuomari. Sää suosi ja ihan aurinkokin näyttäytyi meidän testin aikana :-)

Tuomarin kanssa tutustuminen oli yllättävän hillitty Gimmaksi. Yleensä menee häntä heiluen ihan mutkalla moikkaamaan ihmisiä. Nyt otti tilanteen vähän rauhallisemmin. Ehkä se oli jopa hyvä asia. Puukapulalla ei alkanut leikkiä tuomarisedän kanssa ollenkaan. Eikä sitten pehmoisemmankaan lelun kanssa. Mun piti sitä vähän leikittää, jonka jälkeen leikit tuomarinkin kanssa sujui.

Kelkka oli Gimmalle ehkä se pahin. Haukkui karvat pystyssä ja oli suurimman osan ajasta mun takana. Kurja tunne itsellä kun remmi kiristyi taakse päin. Ei siis pahemmin puolustushalua tytöllä ole. Aika kauan kesti, että meni nuuskimaan sitä. Kauheesti hökötys Gimmaa kiinnosti, mutta ei vaan uskaltanut mennä nuuskimaan ilman apua. Kun kiersin toiselle puolelle seisomaan niin nenu kävi jo tosi lähellä ukkelia. Ja kun mitään ei tapahtunut niin Gimma meni istumaan. Kun kyykyin kelkan viereen niin tuomari kehotti mua puhumaan sille "ukolle". Minä ja mun mielikuvitus ei keksitty yhtään mitään sanottavaa :-D. Ja Gimma pisti maate :-D. Kun nostin hihan mun jalan päälle niin kyllähän se sitä ihan reippaasti sitten tutki. Kun lähdettiin kelkalta kävelemään pois niin Gimma lähti ihan normaalisti, häntä vähän pystyssä, mun mukaan. Ja kun käveltiin kelkan ohi niin ensin näytti, että se otti vähän etäisyyttä, mutta menikin sitten aika läheltä ja katseli, että tuossa tuo hökötys on aina vaan. Häntä ei tässäkään kohden laskenut.

Seuraavaksi katsottiin, että puolustaako Gimma mua. No eihän se puolusta. Setä tuli uhkaavasti, risua heilutellen kohti, ja Gimma vaan heilutti sille häntää. Mua tuossa kohden melkein säälitti se. Ei Gimman pieneen päähän mahdu, että joku voisi jotain pahaa tehdä ♥. Loppuun asti häntä heilui, vaikka välillä vähän pelottikin. Kun setä kävi heittämässä risun pois ja tuli takaisin niin tässä vaiheessa oli ainoa kohta, missä Gimma vähän vinkui. Kai se odotti, milloin setä tulee rapsuttelemaan tai jotain :-P

Seuraavaksi tuli haalari-tynnyriyhdistelmä. Haalari nousi ylös ihan nenän edestä ja niin kuin etukäteen arvelinkin, Gimma väisti tilanteen täysillä taakse. Taisi siinä anaalitkin tyhjetä samalla kun alkoi takapuolta putsailla. Näin on käynyt ihan arjessakin joskus ja osasin tuotakin odottaa. Jännä kyllä tässäkin, vaikka reagoi voimakkaasti niin heti ihan normaalisti käpyttelee pois. Ei jää häntä alas :-). Vähän väisti haalarikohtaa kun mentiin siitä uudelleen ohi.

Tynnyriin reagointi ei ollut yhtä voimakas. Tosin se tapahtui takana kun tuo haalari lävähti naaman edestä ylös. Tynnyrin kohdalla se tuntui ajattelevan, että aijjaa sieltä tuli tollanen tällä kertaa. Ja sitten se näkikin kehän reunalla tuttuja ja piti vähän häntää heilutella ♥. Tynnyriä meni huomattavasti nopeammin katsomaan kuin kelkkaa. Tuossa mä kyllä sain sitä pyytää katsomaan. Uskon, että kelkkakin ois mennyt paremmin, jos siinä olisi saanut puhua jotain koiralle. Tuosta lähdettiin uudelleen kohti haalaripaikkaa ja jälleen häntä pystyssä eikä se nyt enää muistanut koko haalarijuttua. Vähän ihmetteli miksi kehun sen haalarin haistelua :-D

Pimeä huone oli aika huono suoritus. Gimma jäi istumaan huoneen toiseen päähän kuin tatti. Ei elettäkään, että olisi lähtenyt mua etsimään. Tuomarin kehotuksesta niiskautin. Vähän korvat heilahti. Uudelleen niiskautus ja Gimman korvat heilahti. Yskäisystä taisi jopa vähän nykäistä. Vasta kun kuiskasin sen nimen niin lähti liikkeelle. Aika paniikinomaisesti (kuten tuomarikin asian ilmaisi) lähti mua etsimään ja löysikin. Olisin olettanut sen tekevän tuolla paremmin töitä.

Sitten laitettiin Gimma seinään kiinni ja itse menin piiloon. Tuo kohta näkyy videolla tosi huonosti kun ei ollut parempaa paikkaa mistä kuvata. Hyvin näkyy kuitenkin, että jälleen häntä heiluu, vaikka setä uhkaa. Ihan lähellä oleva uhka sai Gimman vasta reagoimaan. Itse olin tosi yllättynyt kun kuulin sen haukkuvan! Tuomari sanoikin lopussa, että Gimma yrittää hoitaa kaikki tilanteet olemalla kiva, mutta kun tarpeeksi ahdistaa nurkkaan niin sitten se on kyllä ihan tosissaan hoitamassa tilanteen.

Lopuksi ampuminen. Eipä juurikaan reagoinut. Vähän korvien asento muuttui kun kuuli laukauksen.

Oon kyllä niin ylpeä mun pienestä! Oli tosi reipas koko ajan. Ei läähättänyt eikä muutenkaan hötkyillyt. Häntä heilui ja pysyi normaalina koko ajan. Tämä vahvisti mun tunnetta siitä, että Gimma vaan on niin täydellinen!! Eipä paljon upeampaa koiraa olisi voinut toivoa. Kiitos Jenni ♥

Video koko testistä loppuyhteenvetoineen löytyy täältä.

Osa-alueiden pisteet:
Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +3, Kohtuullinen, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1, Pieni
Taisteluhalu +2, Kohtuullinen
Hermorakenne +2, Tasapainoinen
Temperamentti +3, Vilkas
Kovuus +1, Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukausvarma +++

Toko avo 152 p ja joukkuekultaa piirinmestiksissä :-)

2011-09-24T19:08:00.002+03:00

Tihkusateinen päivä vietetty tokon merkeissä Nykarlebyssä. Sää olisi voinut olla huonompikin, joten en valita :-). Oli siis piirinmestaruustokoista kyse ja tuomarina oli Juha Kurtti.

Alokas-luokka aloitti ja antoikin heti aika hurjaa katseltavaa katsomoon. Paikallamakuusta yksi rotikka lähti haastamaan vieressä maannutta berniä vihamielisesti. Tämän seurauksena suunnilleen kaikki koirat lähtivät paikallamakuusta (paitsi Paavo ♥). Jossain vaiheessa tää karannut rotikka meni Ronja-dobberin päälle niin, että niskaan tuli reikä :-(. Niin harmillista, että se osui juuri Ronjaan kun sen edellisissä tokoissa oli ihan vastaavanlainen tapahtuma. Paikallamakuu siirrettiin viimeiseksi liikkeeksi ja rotikka ja berni (joka oli aggressiivinen sen jälkeen kun rotikka saatiin kiinni) poistettiin kisasta. Oikea ratkaisu tuomarilta! Tämä vähän taustatietona sille, että jotain hajuja kenttään tuon kahnauksen seurauksena jäi. Oliko veren haju vai oisko joku jopa anaalit sinne tyhjännyt, mutta melkein jokainen koira jäi yhteen paikkaan haisteleemaan maata. Niin myös Gimma :-P.

Gimman paikallamakuuta mä jännitin tosi kovasti. Olin ihan varma, että se ei onnistu. Onneksi olin väärässä :-). Meni hienosti ekasta käskystä maahan (eikä ennakoinut käskyä!), makasi paikallaan ja nousi ekasta käskystä sivulle istumaan. 10 pistettä. Jess!!

Seruaaminen oli ihan jees. Välillä tuntui tosi hyvältä ja välillä taas oli väljyyttä. Vasemmalle käännöksissä en osaa rytmittää omaa liikkumista oikein. Tuomarikin tästä mainitsi, että askeleet ei sopinut käännöksiin. Muuten kyllä tosi hyvä mieli tästäkin liikkeestä. 9 pistettä.

Liikkeestä maahanmeno oli aika nappisuoritus ja tästä saatiinkin 10 pistettä. Huomasin vaan videolta, että mä menen liian eteen seisomaan sivulle palatessani. Kun Gimman nousee sivulle istumaan niin se joutuu heittämään peppua eteen päin. Eipä tuosta nyt rokotettu, mutta ilmeisesti tuossa olisi kuitenkin tarkoitus, että peppu pysyy paikallaan ja siitä nousee istumaan ja on tällä systeemillä oikeassa paikassa. Tähän pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Luoksetulossa meni maahan seisomisen sijaan. Luulin sen johtuvan mun kovasta käskystä, mutta ei se nyt niin kova ollut, että sen takia ois maahan pitänyt mennä. Ei vaan osaa tuota vielä. 6 pistettä.

Tässä alkoi sitten maan haistelu. En meinannut saada minkäänlaista kontaktia Gimmaan. Se vaan ois halunnut nuuskutella maata. Ihan kamala tunne tuli itselle kun hajut vie. Eipä ole ennen noin meille tapahtunut. Täytyi siis olla tosi mielenkiintoiset tuoksut maassa. Päästiin kuitenkin jatkamaan hommia jotenkuten.

Liikkeestä seisominen meni ihan plörinäksi. Ei lähtenyt hajujen takia heti seuraamaan, vaan vasta toisella käskyllä. Ei sitä siltikään seuraamiseksi voi sanoa, meni jossain kahden metrin päässä mun sivulla. Pysähtyi kyllä hienosti käskystä ja pysyi paikallaan mun mennessä taakse. Mitään muuta hyvää tässä ei sitten ollutkaan. 6 pistettä.

Noudossa lähti hyvin hakemaan kapulaa ja toi takaisinkin kivasti alkumatkan. Sitten vauhti ja usko hiipui ja pysähtyi jonkin matkan päähän mun eteen ja tiputti kapulan. Tuomarin kehotuksesta nostin kapulan. Ties monennellako käskyllä sain Gimman sivulle. 5 pistettä.

Kaukokäskyt muuten hyvät, mutta istu-käskyn jouduin antamaan kahteen kertaan molemmilla kerroilla. 8 pistettä.

Hypyssä lähti hyvin hyppäämään, mutta vasta toisella käskyllä istui. Jäi hyvin istumaan keskelle hyppyä, mutta silti kun annoin käskyn palata sieltä niin meinasi kiertään hypyn. Teki sellaisen vilkaisun hypyn ohi, mutta päätti sittenkin hypätä sen. Tuli sivun tuntumaan, mutta ei istunut, joten jouduin tässäkin antamaan lisäkäskyn. 6 pistettä.

Kokonaisvaikutus oli 8. Se oli varmasti ihan ok pistemäärä kun musta itsestäkin tuntui, että Gimma ei oikein ollut mun kanssa tekemässä hommia. Tuosta tuli itselle tosi huono fiilis. Pisteillä ei väliä. Tiesin, että me ei vielä osata tarpeeksi hyvin. Mutta tuo, että se ei ole täysillä tekemässä mun kanssa laski fiiliksiä. Mutta näin tällä kertaa. Ja ihan tyytyväinen olen meidän tekemiseen kuitenkin. En oikeesti edes uksonut mihinkään mahtipisteisiin, mutta salaa toivoin, että 1-tulos olisi saatu. Eikä se kyllä kaukana ollutkaan :-). Gimma teki juuri sen, minkä tällä hetkellä osaa ♥

Muuten meidän tiimillä meni tosi hienosti! Paavo sai alo-luokasta 191 pistettä. Sisulle avoimen luokan voitto hienolla 1-tuloksella. Karkki teki myös 1-tuloksen. Olen niin onnellinen Hennan puolesta kun nyt vihdoin onnistui Karkin kanssa ♥. Timpe osallistui ensimmäiseen voi-kisaansa ja heti 1-tulos ja olikohan tämäkin voitto. Taisi olla. OCA:n joukkue Ronja, Gimma, Sisu, Timpe ja Cola voittivat joukkuepiirinmestaruuden! Hyvä me :-))

Huomenna sitten Gimman kanssa luonnetestiin :-)

Oli ihan pakko!

2011-09-23T20:55:00.000+03:00

Niin siinä sitten kävi, että ihan vähän otin vielä tänäänkin tokoa. Maltoin sentään ottaa vain pari juttua. Just niitä, jotka ei eilen onnistunut.

Noutokapulan sivulle tuomista otin muutaman toiston. Pari oikein mainiota ja jokunen vähän huonompi. Välillä tiputtaa kapulan. Uskon, että tuo liike menee niin, että Gimma hakee kapulan ihan kivasti ja tulee sivun tuntumaan ja tiputtaa kapulan. Luultavasti tippuu kuitenkin sen verran lähelle, että saan sen noukituksi liikuttamatta jalkoja. Toivottavasti näin!

Liikkeestä seisomisessa ei eilen pysynyt paikallaan kun menin taakse. Tätä oli ihan pakko kans ottaa. Nyt ei ollut yhtään mitään ongelmaa, vaan seistä nakotti oikein kivasti. En kyllä ottanut liikkeenä ollenkaan, pistin vaan seisomaan ja menin ensin edelle ja sitten palasin ja menin taakse. Hyvin meni.

Olisin halunnut tehdä vielä vaikka mitä, mutta päätin lenkin aikana, että otan vain noi kaksi ja pysyin päätöksessäni. Huomenna voi kyllä käydä ihan miten vaan. Me voidaan jopa osata jotain tai sitten kaikki menee pieleen. Kävi kummin tahansa niin voin sanoa, että oli viime hetkin treenin syytä tai ansiota :-D

Kaikki liikkeet läpi

2011-09-22T21:01:00.000+03:00

Meni treenisuunnitelmat muiden kanssa ristiin, joten en nyt sitten päässyt kertaakaan ottamaan ryhmässä paikallamakuuta piilossa ollen. Ehkä se sen silti osaa. Pihassa pysyy hyvin, mutta eipä siinä mitään häiriötäkään ole. No, toivotaan parasta ja pelätään pahinta :-D

Päätin tänään ottaa kaikki liikkeet ja huomenna pitää sitten vapaata tokosta. Saapa nähdä maltanko :-P. Tässä kuitenkin, miten tänään liikkeet meni.

Paikallamakuu: ennakoi maahan-käskyä. Toivottavasti ei kokeessa sitä sitten tee. Hyvin meni sitten käskystäkin maahan. Olin piilossa vähän yli kolme minuuttia ja hyvin Gimma pysyi paikallaan. Puskan takaa pikku raosta sitä aina katselen. Saattaa olla, että sekin näkee mut. Näin on vaan hyvä yksikseen treenata kun näkee, mitä toinen tekee.

Seuraaminen: painaa nyt jo ehkä vähän liikaa :-D. Ei taida tokotuomarit tykätä. Pysähtymisessä istuu peppu mun selän taakse. Tätä se on kyllä aiemminkin tehnyt. En vaan ole muistanut koko asiaa treenata :-P. No, se on vaan pieni kauneusvirhe. Käännökset ihan jees ja juoksussa seuraaminen parasta tähän asti.

Jäävät: maahan meni hyvin, vaikka oli märkä nurtsi. Kesti mun taaksemenon hyvin. Vapautin ennen perusasentoa. Seisomaan jäi myös hyvin. Jostain syystä nyt meni istumaan kun palasin takaisin. Ihan outoa. Teki sen parikin kertaa. Sitten kun pysyi seisomassa, kääntyi kun menin taakse. Ahdistus!

Luoksetulo: meni läpijuoksuksi. Siitäkin toki pisteitä saa. Kun kokeilin uudelleen ja annoin vähän tiukemmin käskyn niin meinasi mennä maahan. Tosi paljon kiinni maahan- ja seisokäskyt mun äänen painosta. No, jos ei pysähdy kokeessa niin sitten annan tulla läpi :-)

Nouto: hakee tosi innoissaan kapulan ja tuo hyvää vauhtia takaisin. Ehkä vähän hitaampaa takaisin päin kuitenkin, mutta ei pahasti. Yritti tulla sivulle, mutta ei löytänyt tietä ihan perille asti. Ehkä oisin tuosta yltänyt ottamaan kapulan, mutta päätin vähän ottaa sivuaskeleita, että saan sen tulemaan sivulle asti. Onnistui ja piti kapulaa niin kauan, että annoin irti-käskyn.

Kauko-ohjaus: tosi hyvät asennonvaihdot! Nyt palasin vielä sivulle, jota en ole aiemmin tehnyt. Nousi ylös ja väisti... Pistin uudelleen maahan, kävin jonkin matkan päässä ja palasin sivulle. Nyt pysyi.

Hyppy: tää on kyllä ihmeen hyvässä mallissa. Hyppäsi mennen tullen ja meni istumaankin heti käskystä. Perusasento vaan puuttui.

Sen verran jäi hampaankoloon, että ehkä pitää kuitenkin ottaa huomenna jotain ihan pientä. Seisomista kun menen taakse/kierrän koiraa. Kapulan sivulle tuontia. Ja ehkä noita luoksetulon pysäytyksiä. Järkevää olisi varmaan pitää treenivapaa päivä. Eri asia maltanko :-D

Ehkä sittenkin osataan

2011-09-21T20:44:00.000+03:00

Jälleen pihassa lenkin päätteeksi pikku tokot Gimman kanssa.

Kaukot: kokeenomaisesti lukuun ottamatta perusasentoon nousua. Meni ihan hirmu hyvin. Nopeat asennonvaihdot eikä ennakointia havaittavissa. Palkitsin viimeisestä maahanmenosta.

Luoksetulo: kokeilin liikkeenä. Tavalliseen tapaani ahnehdin taas liikaa aluksi. Jätin istumaan ja menin niin kauas kuin kuvittelen, että kisoissa täytyy mennä ja kutsuin koiran. Seiso-käsky hidasti sen vauhtia ja lopulta pysähtyikin. Taisi olla aika yllätys tuo käsky ja piti vähän miettiä, mitä se ohjaaja oikein sanoi. Toisen toiston otin lyhyemmältä matkalta. Pysäytin aika pian liikkeellelähdön jälkeen. Nyt oli tosi hyvä! Lopuksi otin vielä läpijuoksuna.

Nouto: kerran sivulletulo kapulan kanssa ja nyt onnistui heti. Sitten kokeilin koko liikkeenä. Nykäisi vähän sivulla kun kuvitteli mun antavan käskyn, mutta ei kuitenkaan varastanut. Lähti hyvää vauhtia kapulalle ja toi hyvää vauhtia takaisin. Ja se tuli kapula suussa sivulle!! Megabileet!! Vähän vino oli perusasento, mutta se ei nyt tässä vaiheessa haittaa. Pääasia, että tuota voi jo sanoa kokonaiseksi liikkeeksi :-)

Seuraaminen: lopuksi vähän seuraamista. Hitsit, että mä tykkään tällä hetkellä Gimman seuraamisesta! Vähän käännöksissä kyllä tulee väljyyttä, mutta muuten menee älyttömän kivasti.

Tämän päivän treenit antoi uskoa siihen, että me ehkä jokunen piste saatetaan saada lauantain kokeesta. Täytyy ottaa huomioon, että olen noita uusia juttuja harjoitellut oikeastaan vain omassa pihassa ilman häiriötä, joten itse kokeessa saattaa sattua ihan mitä vaan.

Tokokoe tulee jälleen ihan liian pian

2011-09-20T20:43:00.000+03:00

Taitaa tulla tokokoe ihan liian aikaisin! Miksi ihmeessä ilmoitin avoimeen, vaikka ei kaikkia liikkeitä vielä osata. Selkeästi haluan lisää jännitystä elämään :-D

Maanantai
Jäävät: seisominen seuraamisen yhteydessä. Meni heti oikein. Toinen toisto ja jälleen oikein. Nyt siirryin myös taakse ja pysyi. Yksi toisto maahanmenolla. Heti oikein, josta bileet. En hinkannut enempää näitä.

Luoksetulo: muutama puun kierrätys ilman pysäytystä ja yksi pysäytyksen kanssa. Hyvä pysähdys! Jätin liikkeen siihen.

Tiistai
Nouto: vauhtinoutoja, oikein hyviä. Sivulla kapulan pitoa, ihan jees, aluksi tiputteli. Sivulle tuloa kapulan kanssa. Tarvitsee mun liikettä taakse päin, että tajuaa tulla sivulle. Liike kokonaan, tiputti kapulan mun eteen ennen kuin tuli sivulle, sain noukituksi kapulan. Tästä ilmeisesti joitain pisteitä tulisi.

Luoksetulo: kierrä - ei pysäytystä - lelupalkka, kierrä - pysäytys - namin heitto, uudelleen pysäytyksen kanssa ja lopuksi kierrä - ei pysäytystä - lelupalkka. Hyvät pysähdykset.

Kaukot: maasta istumaan lyhyeltä etäisyydeltä, heti oikein. Oikealta etäisyydeltä ja teki oikein. Oikealta etäisyydeltä istumasta maahan, oikein. Jess!

Tässä siis mennään ja koe on lauantaina :-D

Maajoukkueleiri - agilitya, tutustumista ja hauskanpitoa

2011-09-20T18:57:00.000+03:00

Perjantaiksi otin vapaapäivän töistä, että ehdin ajoissa maajoukkueleirille Turun liepeille. Leiri alkoi siinä kolmen maissa. Matkalla sain viestin, jota oli pelännyt, mutta silti toivonut, että sitä ei koskaan tulisi. Rakas ystävä, Tiina, oli pitkän taistelun jälkeen nukahtanut ikiuneen :-(. Aivan liian nuorena tuli hänen aikansa. Ilo oli häneen tutustua ja ystävystyä. Kiitos yhteisestä ajasta ♥

Majoituttiin Kuralan kartanossa ja perjantain treenitkin oli siellä. Ne oli tarkoitus pitää hallissa, mutta se oli ihan hirmu pieni, joten oltiinkin ulkona. Onneksi sää suosi ja oli vain ajoittaisia sadekuuroja.

Radan oli ilmeisesti suunnitellut Huittisen Harri MM-tuomareille ominaisista kuvioista, jos oikein ymmärsin. Radalla oli pöytä kolme kertaa :-D. Meillä ei nuo treenit kovin hyvin mennyt. Hyviä pätkiä, mutta ei oikein muuta. Pöydälle Mimmi meni kamalan varovaisesti eikä lopuksi enää suostunut hyppäämään koko pöydälle. Ihan outo homma! Pöydän pinta oli hiekoitettu ja maalattu, joten saattoi tuntua vähän inhottavalta jaloissa. Tiedä tuota. En sitten hinkannut sitä sen enempää kun lauantaina ja sunnuntaina päästiin ATT:n hallille treenaamaan parempaa pöytää.

Lauantaina aamulla herätys 6:45 ja aamupalan jälkeen siirtyminen ATT:n hallille, jonne tuli matkaa n. 50 km. Miniohjaajille oli ensin Tiian pitämä tuokio yhteishenki-teemalla. Osa siinä oli sellaista, joka ei ole oikein mun juttu, mutta suurimmalta osin oikein mukavaa :-). Tämän jälkeen Jerry kävi meidän kanssa läpi, miten kannattaa lämmitellä. Lopulta päästiin agilityn pariin.

Ratana oli Mikon tekemä kooste toisen MM-tuomarin, Rolf Graberin kuvioista. Rata oli oikein mukava! Ahtaita paikkoja, puomi-putki-erottelua, pöytää ja vaikka mitä. Meillä meni treenit aika kivasti. Ainakin pätkittäin. Ensimmäisen kerran puomilla varasti kontaktilta ja palautuin takaisin. Tämän jälkeen pysyi joka kerta. Keinu ihan hirmu hyvä Mimmiksi. Ei varastanut sieltäkään. Pöytä oli nyt oikein hyvä. Ei se sinne itsekseen mene mun edellä, vaan vaatii mut mukaan, mutta hyppää reippaasti sinne ja pysyy. Onneksi! Perjantainen oli siis vain "huonon" pöydän tuomaa epävarmuutta. Yhtä kohtaa jouduin ottamaan uudelleen ja uudelleen kun ei vaan mennyt sujuvasti. Lopulta sain sen ihan tyydyttävästi onnistumaan ja oli pakko tyytyä siihen. Jalat oli jo niin puhki, ettei enää jaksanut juosta :-D

Treenien jälkeen siirryttiin takaisin kartanoon. Jerry oli tehnyt sinne testiradan ihmisille. Oli spurttia, käännöksiä, taaksepäin juoksua, hyppelyä, kuperkeikkaa ja vaikka mitä. Jerry oli pukeutunut joksikin ranskalaiseksi valmentajaksi ja voi jestas kun se oli hulvattoman hauska :-DD. Mä jouduin menemään radalle ensimmäisenä. Kiiruhdin radan hitaasti :-D. Kuperkeikassa tuli pieni pysähdys ja mietintä, että miten se tehtiinkään, mutta onnistuin kuitenkin. Aika tylyä oli katsella aikoja. Tiedänhän minä, että olen hidas, mutta yllätys oli, että noin hidas muihin verrattuna. Tarttis varmaan tehdä jottain ;-)

Iltaa istuttiin hetkisen verran ja olihan meillä hauskaa! Pidennettiin ikää aika lailla, jos nauru sen tekee. Porukan kanssa olisi voinut istua vaikka kuinka kauan, mutta kun jälleen seuraavana aamuna oli herätys 6:45 niin piti mennä nukkumaan.

Sunnuntaina siirryttiin jälleen treenaamaan ATT:n hallille. Nyt siellä oli kaksi rataa rinnakkain. Vähän pienempi putki-pussi-putki-hässäkkä ja pidempi (muistaakseni 37 estettä) Powellin kooste (Mikon tekemä). Eilinen testirata painoi aika lailla jaloissa, mutta yllättävän hyvin jaksoin kuitenkin. Mineillä oli ensin tuo lyhyempi pätkä. Se meni aika kivasti. Koitettiin sitten eri vaihtoehtoja joihinkin kohtiin, että nähtiin, mikä meille sopii. Aika hyvin olin itse valinnut ne parhaimmat. Jälleen puomi joka kerta hyvä ja niin myös pöytä.

Muutaman tovin päästä oli sitten pidemmän radan vuoro. Tässä mun suunnitelma ei ihan onnistunut yhdessä kohdassa. Väkisin sitä yritin, mutta ei vaan onnannut. Koitin sitten Tiian vihjaamaa ohjausta ja kyllä se vaan oli parempi. Ja tietenkin oli kun sillä sain Mimmin oikeille esteille :-). Tässäkin oli yksi kohta, jota jouduin ottamaan aika monta kertaa ennen kuin onnistui. Muuten jäi oikein hyvä mieli. Jälleen puomi ja keinu hyviä. Ja Mimmin käännökset kaikilla radoilla tosi hyviä. En kyllä itsekään tajua, miten se kääntyy niin pienessä tilassa :-)

Lopuksi Patricia kävi Mimmin läpi. Ei mitään kovin pahaa missään. Ne normaalit, mitä aina ennenkin. SI-nivel oikealta hieman jumissa, mutta aukesi helposti. Samaten jumissa ylimenoalueelta (olikohan noin nimitys?) eli heti siitä, mihin kylkiluut loppuu.

Vitsit kun oli kiva tutustua uusiin ihmisiin :-). Leirin olisi ehdottomasti pitänyt olla ennen PM:iä, mutta siinä välissä vaan ei ehtinyt sitä pitää. Nyt on kiva mennä porukalla Ranskaan kun tunnetaan paremmin :-).

Mimmin treeneistä jäi tosi hyvä meili. Puomi toimi sitä ensimmäistä suoritusta lukuun ottamatta tosi hyvin. Keinu oli joka kerta hyvä. Vaikka toistoja tuli niin ei hidastunut suoritus kuten yleensä tapahtuu. Pöydästä varsinkin jäi oikein hyvä mieli. Sitä kun me ei oikeesti edes osata ja silti meni joka kerta sen oikein.

Tämän viikon Mimmi lepäilee agilitystä ellen sitten pihassa ota jotain ihan pientä.

Jäävät menee sekaisin aina vaan!

2011-09-14T21:15:00.000+03:00

Gimman kanssa jälleen pihatokot. 1,5 viikkoa aikaa kokeeseen.

Paikallamakuu piilossa vähän yli kolme minuuttia. Hyvin makasi ja malttoi pysyä paikallaan kun jäin odottamaan oletetun tuomarin käskyä siirtyä koiran viereen. Itse olen aika tiiviin puskan takana piilossa, josta näen makaako Gimma vai ei. Voi olla, että sekin näkee mut. En tiedä. Hyvin kuitenkin näkyi kuinka se reagoi kun Mimmi haukkui sisällä ja silti pysyi paikallaan. Aika varma mieli tämän suhteen.

Nouto. Yritin saada tuomaan kapulan mun viereen. Nyt mun hae-käsky sai sen jostain syystä pysähtymään ja tiputtamaan kapulan. Lopulta sain sen tuomaan sivulle. Matka siis ihan vaan jotain metrin, korkeintaan kaksi. Malttaa tosi hyvin odottaa irti-käskyä. Sain koskea kapulaan molemmilla käsillä ja vähän liikutellakin. Saa nähdä kuinka tämän liikkeen kanssa käy.

Hyppy. Otin heti kokonaisena liikkeenä ja meni aivan hirmu hyvin. Vähän istui vinoon hypyn taakse, mutta hyppäsi kuitenkin hyvin myös takaisin päin. Toinen toisto pelkästään hyppäämistä mun luo vähän vielä sivummalta kuin se itse meni. Hyvin hyppäsi. Tästä liikkeestä hyvä mieli :-)

Seuraamista ja käännöksiä. Nyt sain pari hyvän oloista käännöstä vasemmalle. En tietenkään tiedä, miltä ne oikeasti näytti, mutta se mitä itse näin, näytti hyvältä. Oikealle kääntyy mun mielestä hyvin koko ajan. Itse seuraaminen oli kans tosi hyvän oloista.

Jäävät. Jostain syystä tässä seuraaminen aivan luokatonta, otti väljyyttä ja vähän edisti. Annoin käskyn vasta kun seurasi hyvin. Meni sentäs maahan heti ekalla käskyllä. Kesti taakse siirtymisen hyvin. Tää liike on sinänsä kunnossa, kunhan ei sekoita seiso- ja maahan-käskyjä. Otin myös seisomista ja siinä tarjosi nyt maahan menoa. Miksi hemmetissä tämän pitää olla näin kamalan vaikeeta?! Pakko oli vielä ottaa noita peruuttamalla (Gimma tulee siis mua kohden ja mä peruutan) ja annoin randomina maahan- ja seiso-käskyjä. Meni joka kerta oikein. Epätoivo iskee näiden kanssa!

Sadesään pikaiset tokoilut

2011-09-12T21:44:00.000+03:00

Tänään on satanut koko päivän. Mutta kun me ei olla sokerista niin lähdettiin metsään kunnon lenkille. Sen päätteeksi innostuin vielä ottamaan pihassa pikku tokot Gimman kanssa. Vähän niinku pakko kun se on nyt sitten ilmoitettu avoimeen ja kisat on kahden viikon päästä. Saa nähdä kuinka meidän käy :-D

Seuraaminen: painaa välillä, mutta tykkään!! Vasemmalle käännös jees, mutta täyskäännös ei vielä onnistu, ei pysy mukana. Täyskäännös oikealle parempi.

Liikkeestä maahanmeno: ekalla kerralla jäi seisomaan ja annoin uuden käskyn, jolla meni maahan. Muutama toisto lisää ja aina oikein. Nämä siis seuraamisen yhteydessä. Lopuksi kokonainen liike ja oli oikein hyvä. Kestää kyllä maatessa hienosti mun taakse menon.

Kauko-ohjaus: pari kertaa tarjosi seisomista, uudella käskyllä istui. En palkannut enkä torunut. Kolmannella kerralla heti oikein. Pari toistoa vielä maasta istumaan ja aina oikein. Bileet!!

Liikkeestä seisominen: kerran kokonaisena liikkeenä ja voi että kun se jää hienosti seisomaan! Vähän kääntyi kun menin koiran taakse. Korjasin asennon ja uudelleen eteen kauemmas ja taakse ohi. Pysyi.

Luoksetulon pysäytys: kerran kierrätys siivekkeen ympäri + palkka. Kerran kierrätys + pysäytys + palkka. Vitsit, että tuossakin pysähtyy hienosti.

Viikonlopun kisailut

2011-09-12T11:04:00.000+03:00

Mun selkäkipu rupesi antamaan periksi kun aloin siihen laittaa Voltaren-geeliä. Saattaa tietenkin olla myös sattumaa, mutta tosi nopeasti tokeni. Joten suuntasin hyvillä mielin viikonlopun kisoihin.

Lauantaina oli agilityn piirinmestaruuskisat Pietarsaaressa. Tuomarina sekä hyppy- että agilityradalla oli Sari Mikkilä. Radat oli ehkä astetta helpommat kuin Sarilla yleensä. Hyppyrata oli hiekkapohjalla ja agilityradan oli tarkoitus olla sateen liukastamalla nurmikolla. Minit ja medit kisasi nurtsilla, mutta makseille rata siirrettiin hiekalle. Hyvä niin, koska pikku koiratkin liukasteli aika lailla. Ei mennyt kauaa kun kilpailijat kantoi esteet kentältä toiselle ja muu porukka sitten tuomarin johdolla rakensi radan. Varmaan nopeiten ikinä tyhjästä valmiiksi saatu rata. Hyvä Sari, toimihenkilöt ja muut apulaiset!! :-)

Mimmi starttasi ensin. Kohtuullisen kivasti rata rullasi, mutta yksi rima tipahti. Ei muuta ihmeellistä. En kyllä vieläkään käsitä miksi se rima tipahti, vaikka olen yrittänyt sitä videolta tutkailla. Tilastorima?

Gimman kanssa myöhemmin sama rata. Samat ohjaussuunnitelmat kuin Mimminkin kanssa, paitsi lopussa kun sitä vähän muutettiin. Ja juurikin tuo loppu meillä sitten vähän tökkäs, mutta sain taisteltua sen läpi. Rimat pysyi ylhäällä ja tulokseksi nolla, joka riitti ihan voittoon asti :-). Rata löytyy täältä.

Mimmillä tuli agilityradalta kontaktivirhe. Hyppäsi sen sivuun. Yksi rimakin tipahti päällejuoksussa. Se tippui jotenkin viiveellä, että en edes huomannut kisatilanteessa sitä. Videokin piti muutaman kerran katsoa ennen kuin tajusin mikä rima se oli. Ihan jees rata muuten.

Gimman kanssa agilityrata lähti mukavasti käyntiin. Yhdessä kohdassa kääntyi väärään suuntaa, mutta sain sen kuitenkin oikein. Puomille annoin mennä edellä, että ei tule ylösmenovirhettä. Gimma meni kohtuullisen lujaa kontaktin ja mulla tuli ylikova kiire päästä puomin ohi juoksemaan. Tästä seurasi se, että en siinä kiireessä huomannut ohjata puomin jälkeistä hyppyä ja Gimma tuli ohi. Korjasin ja tipautti vielä sen riman. Että mä voin olla huolimaton!! Muuten rata oli tosi hyvä ja jäi oikein hyvä fiilis Gimman menosta.

Piirinmestaruuden voitti Marko ja Konna ja toiseksi tuli Jenni ja Loox. Oikein paljon onnea vielä molemmille taitureille! :-)

Joukkuekisassa mineillä oli vajaa joukkue. Mukana Lilo, Frau ja Mimmi. Lilo otti heti harmittavasti hyllyn, joten meidän tuloshaaveet meni siinä. Ajattelin ensin jättää koko radan Mimmin kanssa väliin, mutta mikäs sen parempi paikka harjoitella puomin kontaktia kuin tuollainen kisa, missä tuloksella ei ole mitään merkitystä. Mentiin siis radalle. Ja Mimmi varasti puomilta virheen arvoisesti. Takaisin kontaktille ja siitä loput kaksi hyppyä. Hemmetti mikä ajoitus kontaktien räiskimiselle!! Toivottavasti saadaan ne vielä kuntoon.

Makseissa OCA:lla oli kolme joukkuetta. Marko hanskasi yksikseen yhden joukkueen, jossa oli Hertz, Konna, TiuTau ja Split. Jäätävää menoa heillä! Kaikilla koirakoilla nollat ja samalla joukkuepiirinmestaruus. Onnea!! Meidän jämätiimi (nimi siitä kun jäi vain kolme koiraa joukkueeseen) tuli toiseksi kokoonpanolla Gimma (0), Sylvester (5,5) ja Karkki (5). Ja sitten kolmas joukkue (jonka nimeä on muista) tuli kolmanneksi kokoonpanolla Ronja, Cola, Jiksu ja Tiki. Hyvä meidän maksitiimi!! Kaikki joukkuepalkinnot meidän pikku seuralle :-))

Sunnuntaina sitten oli Kokkolan kisojen vuoro. Jälleen aikainen herätys kun kisat alkoivat yhdeksältä maksi kolmosilla. Eipä haitannut yhtään. Kivaa kun pääsi ajoissa kotiin niin oli iltaakin vielä jäljellä :-). Täällä tuomarina oli Eija Berglund. Ensin agilityrata ja sitten hyppäri.

Gimma siis aloitti. Alussa pientä takkua, mutta oikeassa järjestyksessä päästiin esteet ilman kieltoja. Sarjaesteellä olin päättänyt leikata c-osalla, vaikka pelkäsinkin, että se ei onnistu. Ja eihän se onnistunut, vaan tuli kielto. Hetken mietin, että korjaanko sarjan alusta asti, mutta en sitten jaksanut palata niin paljon taaksepäin ja jatkoin c-osalta eli hylly tuli tulokseksi. Puomin jälkeen leikkaus kyllä onnistui. Pitääkin oikein katsoa, että mitä teen siinä eri lailla. Siinä se kääntyi jopa liian hyvin enkä saanut putkeen. Mentiin sitten suoraan viimeiselle esteelle.

Mimmin kanssa alku takkusi myös hiukan, mutta saatiin taisteltua se läpi. Kepeillä tuli kielto. Oli muurin jälkeen noin 90 asteen kiertokulmassa kepit. Pitäisi olla meidän vahvuus, mutta meni nyt väärältä puolelta sisälle. Kyllä mä taisin siinä vähän turhan aikaisin liikkua eteenpäin kuten mulle sanottiinkin. Mimmi tosin on tuon kestänyt aiemmin. Kepeillä vielä uudelleen samanlainen kielto, vasta kolmannella kerralla onnistui. Jatko ihan jees puomille asti. Jälleen varasti!! Nyt otti kyllä selkeästi kontaktin, mutta lähti ilman lupaa. Palautin.

Hyppärillä sitten jälleen onnistuttiin Gimman kanssa. Eipä paljon muuta sanottavaa kuin että 4-hypyn pakkovalssi oli vähän myöhässä. Se tuntui kamalan huonolta, mutta eipä sitten näytäkään kovin pahalta. Rata löytyy täältä. Sisaruksille tuli tällä radalla kolmoisvoitto :-). Gimma voitti, Hertz toinen ja Split kolmas. Siistiä!!

Mimmin hyppäri meni samoilla kuvioilla kuin Gimmankin. Vielä pahempi takku 4-hypyllä. Mimmi lähti jo hakemaan putkea siinä. Onnistuttiin vihdoin ja viimein tekemään Mimmulin kanssa nolla ja se riitti jopa voittoon :-). Rata täällä.

Nämä oli Mimmin viimeiset kisat ennen MM-kisoja. Voisi sanoa, että kovin hyvin ei ole karsintojen jälkeiset kisat menneet. Toivottavasti se tietää sitä, että onnistutaan sitten isoissa kisoissa! Ärsyttää tuo puomin kontaktijuttukin. Toisaalta hyvä, että se tuli nyt eikä sitten Ranskassa. Toivottavasti nuo varastamiseen puuttumiset auttoi asiaa. Ensi viikonloppuna maajoukkueleiri ja sitten parin viikon päästä MM-kisat. Ne tulee ihan liian pian!!

Selkävaivaisen agilitya

2011-09-09T17:50:00.001+03:00

Rankka päivä töissä. Koulutuksessa koko päivän. Pää ihan puhki kaikesta uudesta tiedosta. Ihana oli sen päälle pääsetä treenaamaan. Ei haitannut edes sade :-). Lämmintäkin oli. Ihanaa!

Jenni ja Marko oli ennen meitä ollut treenaamassa ja jättivät meille valmiin radan ja ratapiirroksen. Kohtuullisen kauan meni kun yritettiin saada päähämme miten se rata oikein menee :-D. Lopulta siinä sitten onnistuttiinkin.

Rimat oli maksikorkeudella, joten Gimma meni mun koirista ekana. Alku meni tosi hyvin. Mun oli tarkoitus palkata se heti siinä alku kuvioiden jälkeen, mutta en muistanut. Kun meni niin hyvin. Onneksi hyvinmeno jatkui ja keppien jälkeen sitten palkkasin. Keppien jälkeen putkeen ja sen jälkeen hypylle takaakierto-valssi. Vähän oli ajoituksen kanssa ongelmia, mutta onnistui sentään. Aa oli tosi hyvä! Nopea ja pysähtyi odottamaan. Aa:n jälkeen pakkovalssi ja sitten jälleen pakkovalssi, päällejuoksu ja seuraavan hypyn jälkeen puolivalssi ja siitä putkeen. En kyllä yhtään tiedä, miten tuo oli tarkoitus mennä. Tuon kahden pakkovalssin ajoitukset ei meinannut mulla onnistua millään! Kyllä se siitä sitten alkoi sujua kun uskalsin ensimmäisestä lähteä aiemmin liikkeelle. Puomia en ottanut edelleenkään kokonaan. Ainoastaan alastuloa. Hyvä mieli jäi :-)

Mimmin kanssa sitten samat jutut. Alku hyvä. Kepit myös hyvät ja kesti mun jättäytymisen oikein hyvin. Olen vihdoin ja viimein oppinut tuossa oikean rytmityksen Mimmin suhteen :-). Putken jälkeen takaakierto-valssi, jonka jälkeen älytön kiire aa:n jälkeiseen kohtaan. En ehtinyt. Mikä ihana tunne, kiire!! Putken jälkeen pakkovalssi, jolloin ehdin paremmin, mutta en siltikään tarpeeksi hyvin. Otin tuota kohtaa monta kertaa ja aina pieleen. Jälleen aa:lle pysähtymättömyyden huono puoli tuli esiin. Lopulta sain aa:n jälkeisen kohdan onnistumaan kun tein aa:n jälkeen pakkovalssin ja seuraavalle viskileikkauksen. Pakkovalssiin tuli tosi kova kiire, mutta onnistui juuri ja juuri. Jatko meni oikein hyvin.

Tässä vaiheessa alkoi jo selässä tuntua tosi pahalta. Se on ollut kipeä viikonlopusta asti eikä näyttänyt kovin kovasti tykkäävän mun aksaamisesta. Olisin niin halunnut ottaa vielä koko radan. Päätin nyt sitten kuitenkin olla menemättä ja toivota, että selkä paranee viikonloppuun mennessä.

Nyt onneksi selkä alkaa jo tuntua lähes normaalilta ja pääsee viikonloppuna kisaamaan :-). Vaikka oisinhan mä kipeälläkin selällä mennyt ;-)

Pikkuhiljaa liikkeiksi

2011-09-09T17:45:00.000+03:00

Tiistaina otin jälleen pihalla Gimman kanssa tokoa.

Ensin paikallamakuu 3 min piilossa. Pysyi hyvin. Mutta kun tulin takaisin odottamaan "lupaa" mennä takaisin niin nousi ylös. Komensin takaisin maahan ja menin vielä hetkeksi piiloon. Takaisin odottamaan "lupaa" ja nyt pysyi maassa. Palkka tästä. Ehkä oli mun moka kun katsoin liikaa koiraa tuossa ensin. Pitää muistaa katsoa sen yli, ettei tule mieleen, että pitäisi tulla mun luo.

Seuraamisessa käännöksiä. Nyt näyttä aika hyvältä. Mun pitää kohtuullisen hitaasti tehdä käännökset tällä hetkellä, että Gimma pysyy mukana.

Peruuttamalla otin maahan- ja seiso-käskyjä sekaisin. Meni joka kerta oikein. Eli kyllä sen tuo pitäisi näköjään osata.

Luoksetulon pysäytystä puskaa kiertämällä. Pari pysäytystä ja useampi toisto läpijuoksuna. Pysähtyy tosi hyvin.

Noutoa kokeilin ihan huvikseen liikkeenä. Hyvin pysyi sivulla kun kapula lensi ja lähti vasta käskystä hakemaan. Hyvällä vauhdilla haki ja lähti tuomaan. Uskonpuute tuli matkan varrella, joten pysähtyi ja tiputti kapulan. Pikku houkuttelulla ja taakse päin liikkumisella sain tuomaan kapulan sivulle. Ei ole enää paljosta kiinni.

Kauko-ohjauksessa tarjosi jälleen istumisen sijaan seisomista. Ainoastaan ihan läheltä onnistui.

Tokoilua sunnuntaina

2011-09-06T12:32:00.003+03:00

Sunnuntaina innostuin ottamaan pikku tokosession Gimman kanssa.

Paikallamakuu piilossa 1,5 minuuttia. Tällä kertaa oli ajanottolaitteet mukana :-). Ei mitään ongelmaa. Tosi rauhakseen makoilee, joten voinen kokeilla ehkä jo ihan koko aikaakin.

Jääviä mun oli tarkoitus ottaa ihan liikkeenä pitkästä aikaa. Ensin maahanmeno. Gimma ei tajunnut mitä maahan tarkoittaa, vaan jäi seisomaan. Uudelleen ja meni istumaan. Just. Enpä sitten ottanut koko liikkeenä kun ei kerran tajua. Harjoittelin sitten vain koiran kiertämistä ympäriinsä sen maatessa ja seisoessa. Meni ihan kivasti.

Vauhtinouto näyttää kyllä nyt tosi hyvältä. Annoin irrotuskäskyn aika paljon myöhemmin kuin aiemmin ja tosi hyvin kapula pysyi suussa. Kapulan pitoa erikseen ja on jo aika hyvä. Kesti hyvin käsien viemisen kapulaan kiinni. Otin myös kapulan kanssa sivulletuloa ja se meni ihan yli odotusten. Eli onnistui :-)). Nyt vaan nää kaikki yhteen niin se on siinä ;-)

Hyppyä ensin niin, että lähetin hypylle ja annoin istu-käskyn. Meni hyvin, joten siitä palkka. Pari toistoa niin, että oli istumassa hypyn takana, josta kutsuin hyppäämään mua kohden. Nyt hyppäsi heti ja empimättä, joten palkka siitä. Toisella toistolla odotin tuleeko viereen ja tulihan se :-)

Kamalaa räpellystä ja yksi nolla

2011-09-06T12:19:00.000+03:00

Lauantaina oli BAC:in järjestämät kisat Vaasassa. Kaksi agilityrataa, joissa molemmissa tuomarina oli Eija Berglund. Eija oli tehnyt oikein mukavat radat. Niitä ei ainakaan voi syyttää mun huonosta päivästä.

Mimmin eka rata lähti kohtuullisen mukavasti liikkeelle. Alun takaakierto, niisto-sokkari, valssi ja lähetys putkeen toimi aika kivasti. Vähän tuli kiire, mutta ei pahasti. Keinulle meni jostain syystä kamalan lujaa. Pysähtyi kuitenkin hyvin odottamaan laskeutumista. Suoralta putkelta oikealle oli hyppy aika kaukana, jolle en Mimmiä saanut, tuli kielto siitä. Aa:n jälkeinen pakkovalssi meni ihan pieleen ja Mimmi hyppäsi hypyn väärään suuntaan. Lopussa vielä yksi rima alas. Puomin kontakti ihan jees.

Gimman kanssa alku vähän eri lailla. Onnistuin sen kanssa ottamaan kiellon takaakierrossa. Vaikka mielestäni ohjaus pysyä päällä. Tippui sitten kuitenkin liian aikaisin. Hemmetti! Sain sen menemään hypyn väärään suuntaan kaiken lisäksi. Uudelleen ja onnistui. Pakkovalssi, normaali valssi ihan hyvät. Suoralta putkelta ampui edessä näkyvälle hypylle eikä oikealla olevalle. Tuota en kyllä yhtään osannut edes odottaa. Vaikka jälkiviisaana olisi pitänyt tajuta. Aa:n jälkeen tein takaakierto-valssin ja jäin vähän eteen könnäämään, joten rima alas. Sitten hemmetinmoista säätämistä, ei vaan sujunut. Puomi ihan hyvä ja siitä renkaan ja hypyn kautta maaliin.

Toinen rata Mimmin kanssa oli vielä huonompi kuin ensimmäinen, jos vaan suinkin mahdollista. Heti alkumetreillä hylly kun en kääntänyt Mimmiä tarpeeksi. Uudelleen sama kohta ja sain kuin ihmeen kaupalla oikein. Suora putki, josta oikealle hyppy (samanlainen tilanne kuin ekalla radalla) ja taas kielto. Jumankekka kun se kääntyy putkelta taas vaihteeksi ihan liian hyvin! Keinu hitaampi kuin ekalla, mutta edelleen ihan hyvä. Puomi-putki-erottelu toimi ja hyvin löydettiin putki. Seuraavalta mutkaputkelta kepeille n. 45 asteen kiertokulmassa. Tuli putkesta lujaa ulos enkä saanut käännetyksi tarpeeksi kepeille. Meni ties mihin väliin. Sentäs jotain hyvää tässä radassa, kesti hyvin mun sivuttaisirrotuksen kepeillä, vaikka kaikki esteet oli sillä puolella, jonne irrottauduin. Hyvä Mimmi! Loppu taisi olla ihan ok. Kiva tunne kun oikeastaan mikään ei toimi :-P

Gimma sitten pelasti mun päivän tekemällä nollan toisella radalla :-). Ja oli vielä hieno nolla. Ainoastaan yhdessä kohdassa lähti vähän lukitsemaan väärää estettä. Mimmin virheestä oppineena ekan putken ja hypyn jälkeen olin hyvin kääntämässä koiraa ja onnistuin. Suoralta putkelta kuin itsestään hypylle ja sieltä keinulle. Puomi-putki-erottelu toimi myös Gimmalla. Puomilta unohdin vapauttaa jess-sanalla ja hetkeksi ajatukset jäi siihen kiinni. Onneksi onnistui kuitenkin ohjaukset. Kepeillä kesti sivuttaisirrotuksen. Ennen aa:ta olevalla hypyllä lähti ensin hakemaan putkea, mutta sain huudetuksi sen pois. Aa oikein kivan vauhdikas. Viimeiset rimat vähän kolisi, mutta onneksi ei tippunut. Eli tulokseksi nolla ja toinen sija. Hertz-veli voitti meidät 0,1 sekunnilla :-). Gimman rata löytyy täältä.

Mulla tuli Mimmin menosta vähän sellainen olo, että se liikkuu nyt vähän lujempaa kuin vielä hetki sitten. Videoita kun katsoin niin ehkä näin onkin. Se tietenkin voi omalta osalta selittää, että itse olen aina väärässä paikassa ja sen takia tulee virheitä. Nyt pitää yrittää tutustua rataan enemmän sillä asenteella, että Mimmi menee lujaa. Ja jos ei menekään niin sitten himmaan omaa vauhtia.

Aksaa välillä

2011-09-02T10:33:00.000+03:00

Olin eilen treenaamassa Ninan kanssa ja rakennettiin toisen MM-tuomarin, Rolf Graberin, rata:

Muurin tilalla meillä oli hyppy ja viimeinen hyppy puuttui. Puomi jäi vähän suorempaan, joten ihan samanlainen radasta ei sen takia tullut. Tämän herran radat ei mitenkään kamalan vaikeilta näyttänyt. Pitää jonaki päivänä oikein ajan kanssa katsoa niitä läpi kun pikaisella silmäyksellä siellä näkyi aika paljon samantyylisiä kuvioita. Tänään päätin, että meillä on heti nollana läpi päivä.

Mimmi pääsi radalle ensin. Pituudella en ole ihan varma kopahtiko jalat siihen, mutta muuten mentiin nollana läpi :-). Lähetys 2-putkeen, valssi okserin ja pituuden välissä, 6-hypyltä valssilla aa:lle ja jälleen valssilla 9-hypyltä kepeille. Puomilta lähetys putkeen ja valssaamaan hypyn (muurin) ja keinun väliin. Lopussa 17-hypyllä niisto-sokkari. Sarjaeste suorassa pitkästä aikaa radalla ja hyvin Mimmi ne hyppeli. Kamala kun ne onkin lähekkäin :-O

Gimman kanssa tarkoitus oli myös mennä nollana läpi. No ei ihan onnistunut. Mokasin 8-9-hypyillä jälleen kääntämällä rintamasuunnan ties mihin kun sen olisi pitänyt pysyä 9-hypyn taakse. Alusta uudelleen ja nyt meni sitten nollana läpi. Keinu oli ehkä vähän liian vauhdikas, mutta ei muuta ihmeellistä. Samalla lailla vein kuin Mimminkin. Lopun niisto-sokkari onnistui oikein hyvin. Samaten sarjaeste, jota ei olla Gimman kanssa vielä otettu koskaan ennen.

Mulla jäi tosi hyvä mieli molempien menosta, että en enää ottanut uudelleen rataa. Mimmin kanssa otin lopuksi vähän pujottelua. Kokeilin 90 asteen lähetystä ja leikkausta molemmin puolin. Toimi! Sulkukulmasta lähetettynä vähän empi, mutta jatkoi kuitenkin oikein. Avokulmasta ei mitään ongelmaa.

Kävin ennen treenejä klinikalla punnitsemassa Mimmin kun klinikka on melkein niinku matkan varrella. Mimmi painoi nyt 5,8 kg. Jess!! Se on päässyt takaisin normaalimittoihin :-). Onhan se mun käteen jo tuntunutkin hoikalta, mutta piti hakea asiaan vielä varmuus. Gimmaa en punninnut kun tiedän, että se on laiha, ehkä vähän liiankin. Olen vähän lisännyt sen ruokaa.

Avoimen liikkeet kuntoon 3,5 viikossa

2011-09-01T09:08:00.001+03:00

Päätin, että Gimma oppii avoimen liikkeet 3,5 viikossa. Kunhan mä vaan jaksan ottaa melkein joka ilta jotain pientä niin ihan varmasti oppii. Täytyy nyt vaan itse tsempata kovasti :-)

Eilen otin taas lenkin jälkeen pihassa vähän tokoa. Nyt kyllä vähän enemmän kuin edellisenä päivänä. Ihan ensiksi kokeilin paikallamakuuta, että menen piiloon. Tätä ei ole tehty vielä kertaakaan. Pistin Gimman makaamaan ja menin itse autotalliin kun ovi oli sopivasti auki ja kurkin oven saranapuolelle jäävästä raosta, että näin makaako Gimma paikoillaan. Mun oli tarkoitus olla minuutin verran piilossa. Kello unohtui, joten laskin vain mielessä sekunteja, jotka ovat paljon pidempiä yleensä kuin oikeat sekunnit. Jossain 30 kohdalla näkyi ihan pientä levottomuutta, mutta en silloin halunnut tulla esiin vaan odotin vielä hetken. Rauhoittui ja 40 kohdalla palasin takaisin. Halusin palkata onnistuneesta suorituksesta. Koitan tän nyt saada kuntoon ensin omalla pihalla ja sitten sitä pitää päästä treenaamaan vielä porukassa. Mutta ihan hyvältä näytti homma kuitenkin :-)

Seuraaminen tuntuu nyt tosi hyvältä koko ajan. Vähän ehkä jopa painaa, mutta se ei mua haittaa. Oikeastaan tykkään siitä, vaikka tuomarit ei tykkääkään. Otin myös juoksuaskeleita. Vähän huononee seuraaminen, mutta kun juoksen vähän pidempään niin paranee. Rytmin vaihdoksessa laskee pää vähän. Käännöksiä koitin myös hinkata kun ne on meillä aika huonot. Oikealle kääntymistä on mun mielestä helpompi treenata ja sainkin siinä hyvän näköisiä käännöksiä. Vasemmalle tehtäessä tuo on jotenkin kamalan vaikee. Kyllä mä sitäkin ehkä vähän paremmaksi sain, mutta en oikein tiedä mitä tuossa pitäisi tehdä.

Luoksetulon pysäytystä harjoittelin kierrättämällä puskan ympäri ja siitä pysäytys. Ensin pelkkä kierrätys ja palkka, sitten kierrätys ja pysäytys. Ei pysähtynyt, joten uudelleen. Nyt aivan loisto pysähdys ja siitä palkka. Uudelleen kierrätys ilman pysäytystä ja tämän jälkeen pysäytyksen kanssa. Nyt meni hyvin.

Hypyllä kokeilin istuuko Gimma heti käskystä hypyn taakse. Istui pikku avulla. Toisella kerralla istui pelkästä käskystä. Muutaman toiston tein pelkästään tuohon istumiseen asti ja aina oikein. Tästä tuli luottavainen mieli, että se tuon oppii. Takaisin hypyn kanssa pitää tehdä vähän enemmän töitä. Ei meinannut tajuta, että saa hypätä myös takaisin. Otin sitten muutaman toiston pelkästään tuota eli istutin hypyn taakse ja itse siirryin toiselle puolelle kutsumaan. Kyllä se tuonkin vielä oppii!

Lenkkeilyä ja vähän tokoa

2011-08-31T09:16:00.000+03:00

Eilen kävin ihanan syksyisen ilman innoittaman pitkän lenkin koirien kanssa. Tuplasti sen, mitä yleensä jaksan töiden jälkeen tehdä. Vitsit kun oli kivaa ja koirat selkeästi nautti :-). Sen verran hyvä fiilis oli, että päätin ihan vähän tokoilla Gimman kanssa.

Kaukokäskyjä aina yksi vaihto kerrallaan. Meni joka kerta oikein! Pidin tahallani pitkän viiveen ennen kuin annoin käskyn. Halusin nähdä ennakoiko Gimma, mutta ei sitä tehnyt.

Jäävissä harjoittelin koiran taakse menemistä. Kyllä se näemmä sen kotipihalla osaa. En ottanut liikkeenä ollenkaan. Ensin laitoin maahan ja sain kävellä vaikka mistä ja miten koiran ympäri niin pysyi hyvin. Sama homma seisomisessa eikä siinäkään ollut mitään ongelmaa.

Noutokapulan pitoa ensin sivulla ollessa. Kivasti ottaa kapulan suuhun, mutta edelleen pitää vähän löysällä otteella. Nyt en koskenut kapulaan, mutta käytin käsiä kapulan lähellä. Kesti sen. Jokunen toisto näin. Sitten päätin ottaa sitä liikkeessä. Koira kulkemaan mukaan (ei seuraamalla), kapula suuhun ja ihan kivasti piti. Jonkun aikaa hömpötettiin näin ja ihan yhtäkkiä Gimma otti kapulan ihan uudella innolla suuhun ja näytti pitävänkin sitä tosi paljon jämäkämmin suussa. Pari toistoa näin. Gimma oikein innostui touhusta! Päätin sitten lopettaa tähän, jos sille ois jäänyt toi fiilis päälle.

Ei sen tarvitse heti osata!

2011-08-25T09:16:00.001+03:00

Olin eilen tokoilemassa Hennan kanssa Botniahallin parkkiksella. Ajettiin siihen autot vierekkäin takaluukut auki ja istuttiin retkituoleissa autojen takana ja samalla mietittiin mitä treenataan tällä kertaa. Tuosta parkkiksen vierestä ajelee aika ajoin autoja ohi ja eräs onnistui ajamaan juuri sillä hetkellä kun istuttiin ja juteltiin ja juotiin vettä isoista pulloista. Autossa olijat nauroi meille :-D. Miettivät varmaan, mitä hölmöläisiä nuo on kun tulee tämmöiseen paikkaan retkelle. Saatiin hyvät naurut tästä :-DD. Mutta kyllä me siis treenattiinkin eikä vain istuskeltu.

Kerran olen kokeillut kotona avoimen kaukokäskyjä kisaetäisyydeltä ja ajattelin kokeilla samaa vieraammassa paikassa. Ensin maasta istumaan, nousi seisomaan. Menin lähemmäs ja istuminen onnistui. Uudelleen kauempaa ja nyt onnistui. Muutama yksittäinen toisto maasta istumaan ja istumasta maahan. Lopuksi vielä putkeen istu-maahan ja siitä palkka ja tämä liike oli siinä.

Alkukesästä testasin kuinka Gimma kestää sen, että menen sen taakse jäävissä liikkeissä. Silloin näytti hyvältä, joten päätin nyt kokeilla samaa liikkeestä seisomisessa. Näytti ensin siltä, että kestää mun liikkumisen taakse, mutta sitten alkoi kääntyä. Tein tuota liikaa tai liian vaikeesti heti. Hennan vinkistä sitten vähän helpotettiin ja palasin koiran luo mutkitellen. Tämän kesti. Koiran ei kuulemma tarvitse heti tuota osata ;-)

Gimma ei meinannut jäädä seisomaan ilman kehua kun tein tuota peruuttamalla. Koitin sitten kerran mitä tapahtuu kun pysäytän seuraamisesta. Seuraaminen oli niin hienoa, että ei koskaan aikaisemmin treeneissä ja mun oli ihan pakko palkata siitä enkä malttanut seisottaa. Vitsit kun oli hienoa! Toinen toisto, seuraaminen edelleen hienoa, mutta nyt annoin myös seisomiskäskyn ja hyvin jäi sinne, vaikka en kehunut.

Noudossa otin ensin vauhtinoutoja. Lähtee hyvin kapulan perään, ottaa kiinni ihan kivasti, mutta irrottaa kun kehun ja tulee lelulle. Vinkiksi sain tähän kehumisen aloittamisen saman tien kun Gimma ottaa kapulan suuhun. Tämä toimi! Nyt toi kapulaa hyvin ja piti suussa siihen asti kunnes pyysin irrottamaan. On se joskus pienestä kiinni.

Kapulan pitoa sivulla istuessa. Kivasti Gimma ottaa nykyään kapulan jo ihan itse suuhun. Pitää vielä aika löysällä otteella. Ei pure kapulaa. Mun vika on se, että laitan kapulan vähän liian syvälle. Tähän täytyy kiinnittää huomiota. Ei kestänyt kun otin kapulasta kiinni ja ihan vähän sitä liikutin (viimeksi kotona treenatessa kesti). Jälleen sain kuulla, että ei heti tarvitsekaan kestää. Mitä ihmettä?! ;-)

Kyselin myös, että missä vaiheessa voisi ottaa treenilistalle kapulan sivulle tuonnin. Ensin kapulan pitäminen hyväksi ja vasta sitten tuo. On kuitenkin helppo sitten jossain vaiheessa yhdistää nuo jutut. Voi koittaa myös välillä vaihtelun vuoksi seurauttaa kapula suussa.

Seuraaminen oli Hennan silmään hyvän näköistä ja sitä se oli myös mun mielestä. Alussa ehkä ihan vähän vaisumpaa, mutta muutaman askeleen jälkeen oikein hienoa. Hennan mielestä ei kannata tuosta alusta tehdä ongelmaa, koska sekin oli oikein hyvää, mutta ei niin hyvää kuin sitten myöhemmin. Juoksua kokeilin myös. Ensin vähän ihmetteli, mutta sitten meni hyvin. Tätä en olekaan treenannut kertaakaan, ainoastaan kisoissa tullut vastaan. Mä oon niin taitava :-P. Käännöksissä molempiin suuntiin on vähän ihmeissään, pää vähän laskee. Tämä pitää nyt ottaa työn alle.

Tosi mukavat treenit ja taas kerran mulle hätähousulle muistutettiin, että ei koiran tarvitse heti osata kaikkea täydellisesti. Niinpä niin :-D

Aikamoinen vauhtirata

2011-08-24T10:07:00.001+03:00

Maanantaina olin treenaamassa Hennan ja Ninan kanssa. Halusin treenata pakkovalssia kauempana tehtynä sekä PM-kisojen putki puomin takana kohtaa. Niiden ympärille sitten väänsin väkisin jotain muutakin :-D. Mä olen niin kamalan huono suunnittelemaan minkäänlaisia ratoja... Tämmöinen siitä nyt sitten tuli:

Mimmi pääsi radalle ensin. Menin tekemään pakkovalssin 3-hypyn tasalle eikä siinä ollut yhtään mitään ongelmaa. Ihan turhaan siis pelkäsin vastaavanlaista kohtaa peeämmissä. Kolmoselle tein valssin ja siitä lähetys kepeille. Pystyin leijeröimään kaksi hyppyä ja juosta 5:n taakse tekemään niisto-sokkarin. En ihan heti ois uskonut, että Mimmi pujottelee loppuun asti. Ehkä nyt pikku hiljaa voisin jo luottaa pienen tekemisiin.

6-hypylle takaakierto-valssi, 8:lle valssi ja sitten jatkotilanteesta olikin ihan vahingossa tullut aika hankala. Pientä ehtimisongelmaa 13-hypylle. Muutaman yrityksen jälkeen sain sen onnistumaan. Piti vain irrottaa koira 9-hypylle ja lähteä jo ohjaamaan kymppiä. Tein niiden väliin sokkarin, että oma liike pysyy paremmin päällä. 12:lle tein päällejuoksun, josta sai hyvin ohjatuksi 13:n taakse. Aika kovaa sai pinkoa, että tuonne ehti.

Keinu on meillä kyllä valitettavan huono. Menee kun ole tukena ja turvana, mutta jos jään jälkeen niin ei mene tarpeeksi pitkälle. Ei edes niin pitkälle, että keinu lähtisi laskemaan. Pakko vaan vissiin hyväksyä, että Mimmi ei koskaan opi tykkäämään keinusta. Päätin nyt kuitenkin kokeilla, mitä olisi tapahtunut peeämmissä, jos oisin jäänyt leijeröimään puomin. Kävi just niinku pelkäsinkin. Mimmi tuli hypyn ja puomin välistä mun luo. Ja kun en edes saa tuon keinun takia etumatkaa niin tuo oli helppo arvata. Yritin lähettää keinun vierestä putkeen niin, että sain oman liikkeen kohti hyppyä kun Mimmi tuli putkesta ulos, mutta eipä tuostakaan apua ollut.

Sain onnistumaan kuitenkin kun lähetin putkeen ja lähdin samalla itse jo lujaa juoksemaan puomin loppua kohden. Hyvin lähti putkeen kun pidin ohjauksen päällä ja katseen putkelle päin. Putken jälkeen teki pienen mutkan, mutta meni kuitenkin hypylle. PM:ssä keinu mun mielestä oli vähän pidemmällä, joten siellä mulla olisi ollut pidempi matka juosta tuonne puomin päähän. Tein siis PM:ssä oikean ratkaisun, mutta se kaatui mun ihan liian hätäisesti tekemääni putkeen ohjaukseen.

Siitä huolimatta, että jouduin aika lähelle 17-hyppyä ohjaamaan, sain Mimmin hyvin menemään renkaan ja 19-hypyn, vaikka leijeröin pituuden. 21-hypyllä kierrätin pidemmän kautta sekä tekemällä valssin 20 ja 21 väliin ja 21:lle twisti. Molemmat onnistui, mutta ei tuntunut kovin sujuvilta.

Toisella kerralla koitin parissa kohdassa eri ohjauksia. 8-13 esteet onnistui ihmeen sujuvasti myös seuraavasti: 8:lla valssi, lähetys 9:lle ja sokkari sisäpuolella, josta heitto 10:lle, sokkari 11 ja 12 välissä sekä poispäinkäännös 13:lle. Tää oli sellainen "kokeillaan, ei se kuitenkaan onnistu" juttu, mutta niin vaan meni sujuvasti :-). Radan loppupuolella kokeilin vielä pakkovalssi 21:lle ja se oli kaikista sujuvin ohjaus tuohon kohtaan. Oletin, että mulla on liian kova liike tuossa pakkovalssiin, mutta eipä sitten ollutkaan.

Gimman kanssa ei myöskään ollut alun pakkovalssissa mitään ongelmaa. Oonkohan mä joskus sittenkin tämmöistä treenannut kun heti ajoitukset ja kaikki onnistui ihan nappiin? En kyllä muista. Kahden hypyn leijeröinti Gimman pujotellessa onnistui. Tätä nyt en edes epäillyt. Niisto-sokkari 5-hypyllä tosi hyvä. Ja kesti mun liikkeelle lähdön jo aika paljon aikaisemmin kuin ennen. Wuhuu!!

Mutta sitten tuo juoksukohta. Ei hemmetti kun Gimma menee niin paljon lujempaa kuin Mimmi. En meinannut millään ehtiä. Mun piti uskaltaa vielä aikaisemmin lähteä tekemään 9-10 välin sokkaria ja heittää 10:lle luottaen, että se sinne menee, vaikka itse jo lähden juoksemaan eteenpäin. Menihän se ja mä ehdin tekemään päällejuoksun ja takaakierron. Huh! Myös Gimman kanssa sain onnistumaan sen toisen vaihtoehdon. Tätä epäilin kyllä vielä enemmän kuin Mimmin kanssa :-D. Ehkä noita sokkareita ois ihan hyvä joskus kisoissakin käyttää kun noin hyvin tuntuu toimivan :-). Poispäinkäännös vähän tökki tällä kertaa.

Myös Gimma tuli muutaman kerran 16-putkelta hypyn ja puomin välistä. Laitoin sen aina kuitenkin menemään hypyn ja sitten vasta otettiin uudelleen. Huomasin, että tässä mulla oli ajoitus tosi tärkeä. En saanut olla liian aikaisin liian edellä. Onnistui kun lähetin putkeen ja maltoin hetken odottaa ennen kuin lähdin ohjaamaan hyppyä. Tuon yhden onnistumisen jälkeen meni joka kerta oikein :-).

Pituuden leijeröinti onnistui hyvin. 21-hypylle samat jutut kuin Mimmin kanssa. Ulkokautta kierrättäminen ja twisti onnistui, mutta vähän töksähdelleen. Paras myös Gimman kanssa oli pakkovalssi.

Puomia ei olla nyt viime treeneissä otettu ollenkaan kokonaisena. Ainoastaan alastuloa. Mä haluaisin sille siihen sellaisen raivon, millä menee kontaktille. En vaan osaa kiihdyttää Gimmaa. Ei toimi niskavilloista hetsaaminen kuten monilla muilla, vaan sillä on melkeinpä päinvastainen vaikutus. Tein sitten niin, että tökin Gimmaa kylkiin ja ärsytin sitä. Johan likka kuumui ja todisteena siitä mulla aika mojovia mustelmia käsivarsissa :-D. Ja meni vauhdilla kontaktille ja siitä pikainen vapautus putkeen ja treenit loppui tähän :-)

Treeniä lenkkeilyn sijaan

2011-08-19T21:02:00.000+03:00

Kun mun kunto on vielä aika huono niin ei innosta lähteä kunnon lenkille koirien kanssa. Päätin sitten pitkästä aikaa ottaa Gimman kanssa vähän tokoa pihassa. Edellisestä kerrasta näyttäisi blogin mukaan olevan kolme kuukautta (18.5.) :-P. Mimminkin kanssa oli tarkoitus jotain pientä tokoa ottaa kunnes ulosmennessä näin pöydän ja päätin sitä vähän vahvistaa.

Ensin Gimman tokoilut. Gimma oli selkeästi jo kaivannut tokotouhuakin. Oli ihan innoissaan :-) (sehän on kyllä innoissaan, vaikka mitä sen kanssa tekisi). Ensin otin seuraamista palkkausaikaa vaihdellen. Ensin palkka ihan vaan kontaktin pitämisestä sivulla. Hyvin muuten pitkin! Sitten parin askeleen päästä. Ei laskenut päätä ollenkaan, vaan napitti mua koko ajan. Jess!! Vielä käännöksiä vasemmalle ja oikealle. Oikea on ihan jees, vasemmalle taidan itse kääntyä vielä tässä vaiheessa vähän liian nopeasti kun ei meinaa pysyä mukana. Muuten seuraaminen oli koko ajan mun silmään tosi hienon näköistä. Tauko teki terää, kuten olen aiemminkin huomannut.

Kaukokäskyjä ensin aika läheltä. Toimi hyvin. Päätin kokeilla n. viiden metrin päästä (eikö se ole se kisamitta avoimessa?) ja tosi hyvin pelitti siinäkin. En siis ottanut koko istu-maahan-istu-maahan vaan ihan yksi vaihto kerrallaan ja palkka siitä. Aika varmalta tuntuu tämä tällä hetkellä.

Noutoa ensin kapulan hakemisella. Pieni hetsaus kapulalla, koiran pannasta kiinni ja kapulan heitto. Käskyllä kapulalle ja johan muuten lähti lujaa!! Hyvin otti kapulan suuhun ja lähti tuomaan, vapautus ja sai tulla lelulle. Muutama toisto näin ja mun mielestä meni hyvin. Otettiin myös kapulan pitoa. Nyt se onnistui tosi hienosti. Viimeksi ei meinannut pitää suussa ollenkaan. Nyt meni sen verran kivasti, että pystyin ottamaan jo kapulasta kiinni ja vähän heilutella sitä ja silti piti kiinni. Niin, ja otti kapulan itse suuhun, mun ei tarvinnut sitä sinne laittaa. Kyllä tämä vielä liikkeeksi saadaan :-)

Mimmin kanssa tosiaan pöytäharkkaa. Pöytä oli vähän huonossa paikassa ja halusin siirtää sen nurmikolle. Oli aika haastava siirto-operaatio kun Mimmi koko ajan meni pöydän päälle :-D. Selkeesti tiesi, mitä oltiin menossa tekemään.

Ensin otin lähettämistä pöydälle. Saman tien naksu kun ponnisti sinne. Pysyi myös pöydällä hyvin ja menin palkkaaman sinne. Näitä jokunen toisto molemmilta puolilta lähetettynä. Sitten vauhdilla eli minä juoksin ja vein niin pöydälle. Juoksin siis myös pöydän ohi. Tässä vaatii pysäytyskäskyn, että pysyy siellä. Tosi kivasti meni näinkin. Jos tässä jonaki päivänä jaksaisi hyppyjäkin vähän sirotella tuohon nurtsille niin saisi enemmän radanomaista harkkaa pöydälle. Vaikka ei tässä meidän pihalla todellakaan mitään rataa saa aikaiseksi, mutta on se varmasti kuitenkin eri asia mennä muutaman hypyn jälkeen pöydälle kuin vain pelkästään pöydälle.

Koulutusradan testausta

2011-08-19T19:57:00.000+03:00

PM-kisojen tuliaisina sain nuhan. Alkoi maanantaina illalla vähän kutitella kurkkua ja tiistaina se sitten tuli päälle ja on edelleen. Sinänsä outoa kun mulla nuha kestää yleensä tasan kaksi päivää ja nyt mennään jo neljättä päivää. Töissä tietenkin olin kun ei kerran kuumetta ollut. Tälle päivälle hain kuitenkin saikkua kun tuntui, että olo vaan pahenee. Taisi olla hyvä ratkaisu. Olen nukkunut melkein koko päivän ja nyt olo on jo aika paljon parempi.

Eilen oli kuitenkin pakko päästä treenaamaan. Meillä oli treeneissä Jennin suunnittelema rata, jota käytetään lauantaina mun ja Mimmin kannatustreeneissä. Mullakin on siellä yksi ryhmä. Ja musta tuntuu, että pystyn kouluttamaan paremmin kun ensin itse testaan radan. Mun huonon kunnon takia menin pätkissä. Kerrankin onnistui noin eikä tullut mieleenkään ahnehtia liian pitkää pätkää :-)

Menin ensin Mimmin kanssa. Sen kanssa ei tainnut mitään suurempaa ongelmaa tulla missään kohden. Alun takaakierto kaukaa tehtynä meni tosi hyvin, enkä mä muuta odottanutkaan. Mimmi osaa sen hyvin ja ymmärtää kierrä-käskyn älyttömän hyvin. Valsseihin nyt oikein keskityin, että en mene koiran linjalle sitä tekemään. Tuntui, että tässä onnistuinkin. Radan loppupuolella oli valssikohta, jonne tuli kamalan kiire. Mimmin kanssa kuitenkin ehdin tuon tekemään oikein hyvin. Myös leikkaamalla kyseinen kohta onnistui hyvin, mikä on todella yllättävää. Mimmi ei epäröinyt ollenkaan, vaan paineli mun edellä hypylle ja sain jo tosi aikaisin lähteä takana leikkaamaan. Vippaus-valssi toimi myös mukavasti.

Gimman kanssa olikin sitten vähän enemmän haastetta. Ehkä tauon takia tai sitten sen vauhdin takia. Menee aika paljon lujempaa kuin Mimmi. Alun takaakiertohommeli onnistui tosi hyvin. Oli mun mielestä jopa vähän yllättävää. Mutta hyvä näin :-). Meidän ongelmakohta oli tuo valssikohta, jonne Mimminkin kanssa tuli vähän kiire. Gimman kanssa en oikein ehtinyt sinne ollenkaan. Muutaman kerran ehdin, mutta meni sellaiseksi hätäilyksi, että seuraava rima tipahti. Pakko oli saada se onnistumaan ja tulihan se hyvä suorituskin sieltä. Leikkaamalla kohta meni paremmin. En vaan tainnut uskaltaa leikata tarpeeksi ajoissa kun Gimma vähän valui hypyltä. Sain sitä kaarrosta kyllä paremmaksi kun vaan leikkasin aiemmin. Tässä vaiheessa olin jo aika puhki enkä siksi jaksanut tuota enää hinkata kun kerran onnistui jotenkin. Myös Gimman kanssa vippaus-valssi toimi. En sen kanssa juurikaan ole noita tehnyt, joten oli kiva huomata, että toimii.

Treenirata oli tosi mukava kuten myös itse treenitkin. Eikä vähiten sen takia, että pitkästä aikaa meitä oli enemmän porukkaa yhtä aikaa :-). Tuo rata olisi ollut tosi kiva mennä vielä kokonaankin, mutta en nyt jaksanut. Eikä siinä olisi ollut mitään järkeäkään.

PM-kisaraportti

2011-08-16T11:03:00.003+03:00

Ja niin on Pohjoismaiset mestaruuskisat ohi ja samalla mun ensimmäinen maajoukkueen edustustehtävä. PM-kisat oli tänä vuonna Liedossa, Tsaun hallissa. Mukava kun ei sen kauemmas tarvinnut lähteä :-). Jännitin koko viikon noita kisoja, mutta kun pääsin perille Turkuun niin kova jännitys katosi jonnekin. En yhtään tiedä miksi. Pikku jännitys jäi kuitenkin ja hyvä niin :-)

Perjantaina ajelin töiden jälkeen Turkuun ja lauantaina kisasin pari starttia. Molemmilta radoilta tulokseksi hylätty :-P. Ensimmäinen rata oli PM-tuomarin, Zdeněk Spolek:in, suunnittelema. Rata meni muuten meillä hyvin, mutta pituudelta en saanut kääntymään aa:lle vaan Mimmi hyppäsi siinä aika tyrkyllä olevan hypyn.

Toinen rata oli Laamasen Mian. Siinä sain puomin jälkeisellä hypyllä niistosta kiellon. Ohjaava käsi tipahti liian aikaisin pois. Keinun varmistin, että varmasti pysyy siinä tarpeeksi kauan. Koko keskittyminen meni siihen ja Mimmi lähti keinulta vähän väärään suuntaan ja hyppäsi ylimääräisen hypyn. Lopussa jotain ihme soosaamista vielä, enkä saanut sitä putkeen, enkä viimeiselle hypylle.

Kaksi hyllyä alla. Tosi kiva lähteä edustamaan Suomea. Yritin ajatella, että parempi ne hyllyt oli lauantaina ottaa kuin sunnuntaina :-D

Sunnuntaina oli sitten PM-kisojen vuoro. Lauantaina illalla päätettiin joukkueen lähtöjärjestys, joka siis oli Liina, Mimmi, Kerttu ja Roisto. Gaalaillallisella arvottiin maiden lähtöjärjestys ja Suomi sai/joutui aloittamaan mineissä. Mua tuo ei haitannut ollenkaan :-)

Ensimmäisen radan piirros löytyy täältä. 4-hypyn tilalla oli rengas.

Esteet 12-16 aiheutti mulle kyllä vähän päänvaivaa. Se oli selvää, että 10-putkelta otan valssilla ja siitä sitten 11-hypylle. Jatko oli se paha kohta kun halusin päästä ohjaamaan pussille vasemmalta puolelta radan jatkoa ajatellen. Mulla oli tuohon kaksi vaihtoehtoa: lähettää 12:lle ja mennä tekemään valssi 13-hypyn ja pussin väliin tai tehdä laaja valssi 12- ja 13-hyppyjen väliin niin, että koiran linja menee 13-hypyltä suoraa pussiin. Tuota jälkimmäistä en vaan saanut tutustumisessa onnistumaan, joten päädyin ensimmäiseen vaihtoehtoon. Hätäilin kuitenkin tosi pahasti 12:lle viennissä ja Mimmi otti siinä kiellon. Niin räikee moka multa! Video kertoo karua kieltään mun luokattoman huonosta ohjauksesta. En tajunnut radalla, että tein sen noin kamalan surkeesti. Voi ahdistus. Korjasin kuitenkin kiellon, mutta nyt olin niin kamalan lähellä 12-hyppyä, että ei mitään toivoa mennä tekemään valssia ennen pussia. Jouduin leikkaamaan pussilla, joka ei ole meidän juttu ollenkaan. Mimmi kääntyi pussilta liian hyvin ja ilmeisesti törmäsi mun jalkaan ja saatiin tästä vielä kosketusvirhe. Maalissa aika paska fiilis, mutta hyvä siinä mielessä, että sain puristetuksi tuloksen. Joukkueen muiden koirien tulokset: Liina 0, Kerttu 0, Roisto hyl.

Toinen rata oli sitten agilityrata. Ratapiirros löytyy täältä (15 oli hyppy ja 16 rengas). Kuulin yleisön reaktiosta, että meitä ennen mennyt Liina teki hyllyn. Jostain syystä tuosta ei sen kummempia paineita tullut. Toki tajusin, että jos minäkin hyllytän niin siinä meni sen kierroksen tulosmahdollisuus. Hyvillä mielin kuitenkin lähdin radalle.

Rata meni tosi kivasti. Puomilta varasti tosi rumasti, ei meinannutkaan pysähtyä. Otti kuitenkin selkeästi kontaktin, mutta teki siinä ylimääräisen pienen lenkin. Menipä ainakin varmasti seuraavan hypyn oikein päin :-). Keinu vähän hidas, mutta malttoi odottaa siellä tarpeeksi kauan. Hyppyä ennen pussia vähän pelkäsin, että kuinkahan maltan sen ohjata tarkasti ekan radan hutiloinnin jälkeen. Hyvin nyt maltoin ja silti ehdin ohjaamaan pussin jälkeisen tilanteen. Lopussa ei mitään kummempaa kuin kauheeta luukutusta. Nollalla maaliin. Vitsit kun tuntui hyvältä :-). Tällä radalla Liinalle siis hylly, Kertulle nolla ja Roistolle 5 (muistaakseni kontaktivirhe).

Sitten se viimeinen rata ja sen kuviot löytyy täältä (5-hyppy oli enemmän aa:han päin, jolloin kierrätys keinun puolelta oli myös mahdollinen, 10 oli okseri, 18 hyppy, 19 rengas). Alku oli meille tosi hankala. Piti miettiä ohjaus niin, että pääsen vähän edellä aa:n jälkeiseen tilanteeseen, että Mimmi ottaa kontaktin. Päädyin tekemään 2-hypylle pakkovalssin ja perään sokkarin. Ei toiminut. Mimmi tuli aa:lta pois ja tästä kielto. Tekisin varmasti uudelleenkin samassa tilanteessa tuon ratkaisun. Jälkiviisaana mietin, että tuo olisi ehkä kuitenkin ollut varmin viedä menemällä aa:n oikealta puolelta ja tekemällä valssin aa:n eteen. Tutustumisessa musta tuntui, että en ehdi sinne kunnolla, mutta oisin sen ehkä saanut väkisin väännetyksi oikein. Nyt laitan treenilistalle pakkovalssin teon kauempana. Toimi tosi hyvin esim. Janitalla kun teki pakkovalssin ollen itse jo aa:n edessä (muistaakseni oli siinä kohden).

Uudelleen aa:lle ja siitä jatko keinulle asti oli ihan kivaa menoa. Keinun jälkeen oli sitten tosi inhottava kohta meille. Keinulta mentiin putkeen, joka meni puomin ali toiselle puolelle ja putken suu osoitti hypyn ja puomin välistä pussille. En siis mitenkään voinut mennä itse puomin oikeaa puolta kun joudun aika pitkälle menemään, että Mimmi menee keinulle hyvin eikä Mimmi irtoa kovin hyvin (varsinkaan kun oikeaa estettä ei näy). Jos putki olisi osoittanut suoraan hypylle niin olisin saattanut kokeilla tätä ohjausta. Medeille ja makseillehan se sitten muutettiin niin, että osoitti suoraan hypylle. Päätin sitten ottaa kunnolla etumatkaa keinulta, että itselle tulee hyvä juoksulinja putken jälkeiseen tilanteeseen, ja sieltä ohjata putkeen. Hätäinen ohjaus ja Mimmi meni puomille. Mutta puomi oli hyvä! Meni mun edellä kontaktille, mitä ei juurikaan kisatilanteessa ole tehnyt.

Suomen mineille ei tullut yhtään mitalia. Varsinkin Caron ja Kertun puolesta harmittaa kovasti kun heillä olisi ollut mahdollisuus vaikka mihin. Medit sitten napsi kaikki mitalit Suomelle, joukkuekultaa ja kolmoisvoitto yksilökisassa. VAU! Makseissa tuli yksilökultaa ja pronssia. Ihan huikeeta, että Janita ja Hitti ottivat kolmannen kerran Pohjoismaisen mestaruuden. Niin mahtavaa menoa heillä kyllä on aina :-). Maksijoukkue sai vielä hopeeta.

Olen kyllä aika pettynyt, mutta en yhtään niin paljon kuin ehkä tässä tilanteessa pitäisi olla. Jos nuo radat tulisivat uudelleen (uutena) mun eteen niin tekisin samat ohjausratkaisut kuin nyt tein. Malttia vaan pitäisi olla ohjauksissa mukana. Kiireen tunne hus pois mielestä.

Treeneissä Zdeněk Spolek:in rata

2011-08-12T11:05:00.000+03:00

Tiistaina kävin molempien koirien kanssa treenaamassa. Tehtiin PM-tuomarin, Zdeněk Spolek:in rata. Kokonaista kaksi rataa löysin, joista otin sen mini/medi-radan:

Pussin tilalla oli keinu kun sitä oli vähän niinku pakko päästä treenaamaan Mimmin kanssa (eikä meillä ole pussia). Muurin tilalla tavallinen hyppy ja 17-putken jälkeen oli puomi ja sen jälkeen sitten okseri. Estevälit radalla vaihteli neljästä metristä yhdeksään metriin :-O.

Kirjoittelen nyt ihan vaan lyhyesti kun on töissä vähän kiirettä...

Gimman kanssa ongelmaksi osoittautui esteet 7-12. Pituudelta sain hyvin poispäinkäännöksellä 7:lle ja sieltä irrotetuksi kasille ja valssilla 9:lle oman liikkeen mennessä jo kymppiä kohden. Kun tein putkijarrutuksen niin Gimma kääntyi joka kerta pois ennen putkea ja hyppäsi siinä vieressä olevan hypyn. Sain onnistumaan leikkauksella. Ehdin hyvin kertoa ennen putkea, että leikkaan takana ja kääntyi nätisti sinne minne pitkin. 12:lle en ehtinyt tekemään mitään muuta kuin valssin, josta tuli huono hyppykulma seuraavalle hypylle.

Toisella kerralla en tehnyt putkijarrutusta vaan samalla kun Gimma meni putkeen lähdin oikealle. Kääntyi ihan itsestään noin :-). Siltikään en kerennyt tekemään 12:lle saksalaista, jonka olisin halunnut sinne tehdä.

Keinulla harjoiteltiin siellä pysymistä kun Gimmakin on alkanut aika ajoissa hypellä keinulta pois. Ei meinannut tajuta, että pitää pysähtyä. Eikä ihme kun en sitä ole siltä aiemmin vaatinutkaan. Hyviä toistoja kuitenkin saatiin. Puomilla otin ainoastaan alastuloa ja palkka vasta seuraavan esteen jälkeen.

Mimmin kanssa ei juurikaan ongelmia ollut. Tuo, mikä oli Gimman kanssa vaikea, ei ollut Mimmin kanssa. Sen kanssa tein sokkarin 9-hypylle, josta pääsin hyvin eteen ohjaamaan jatkon. Tein putkijarrutuksen ja leijeröin 3-hypyn. Kääntyi hyvin putkelta ja ehdin tekemään saksalaisen. Keinulla pysähtyi nyt hyvin ihan joka kerta :-).

Kivasti meni treenit ja siinä mielessä ihan hyvillä mielin lähden viikonlopun PM-kisoihin. Ärsyttävästi mua on jännittänyt koko viikon. Tätä ei ihan hetkeen ole tapahtunut, ei edes ennen karsintoja. Toivotaan nyt, etten kokonaan lamaannu ja mene ohjaus paniikin puolelle. Siitä ei todistettavasti hyvää seuraa. Onneksi lauantaina on ensin tavalliset kisat niin varmasti suurin paniikki lähtee silloin.

Vöyrin kisoista kaksi nollavoittoa :-)

2011-08-10T10:00:00.000+03:00

Sunnuntaina olin Vöyrillä kisaamassa Mimmin kanssa. Siellä oli kolme agilityrataa, joissa kaikissa tuomarina oli Anders Virtanen.

1. rata

Alussa tein pakkovalssin kakkoselle ja saksalaisen kolmoselle. Jestas kun tuli kiire :-D. Jotenkin kummasti Mimmi kuitenkin tuli ohjaukseen mukaan ja sain sen aa:lle. Aa:n jälkeen vielä paniikinomaista ohjausta, mutta sain kuin sainkin Mimmin putken oikeaan päähän. Alkuun olisi ollut järkevämpi tehdä kolmoselle valssi, mutta halusin tuota saksalaista kokeilla. Alun kiire kesti 7-putkelle saakka, sen jälkeen homma rauhoittui. Kepeillä tein päällejuoksun, että sain ohjatuksi putkeen, muuten lopussa ei ollut mitään ihmeellistä. Nolla tuli ja samalla voitto. Mimmin rata löytyy täältä.

2. rata

Tässä olin päättänyt, että pidän Mimmiä vähän kauemmin keinulla ja jos lähtee ilman lupaa, otan keinun uudestaan. Voisi joskus pitää päätöksistään kiinni :-P. Alun putki-puomi erottelu meni hyvin. Taisi Mimmi vähän varastaa puomiltakin, mutta jälleen ehdin jos jessin sanoa niin enpä voinut siihen puuttua. Vedolla putkeen, valssi muurilla ja siitä keinulle. Tuli hyvin loppuun asti ja malttoi odottaa, että keinu osuu maahan ja vapautin heti. Voi älynväläys! 9-hypylle tein poispäinkäännöksen ja se toimi aika kivasti. Pussilla vasta muistin, että munhan piti pitää Mimmiä keinulla. Hetkeksi meni ohjaus sekaisin ja sainkin Mimmin keppien tokaan väliin sisälle. Toisella yrittämällä meni oikein. Kepeiltä lähetys 14:lle ja päällejuoksu 15:llä ja siitä aa:lle. Aa:lta lähetys 17:lle itse jo siirtyen 18-19 hyppyjen väliin valssaamaan. 17:n rima tipahti. Jostain kumman syystä otin vastaisen käden tuossa kohden mukaan. Tulokseksi siis 10.

3. rata

Radan alku oli aika paha. Jatkoa ajatellen oli aika lailla pakko päästä aa:n oikealle puolelle ohjaamaan. Teinkin sitten 2-hypylle pakkovalssin, joka oli tarkoitus tehdä aika kaukana enkä näemmä sitten tehnytkään :-D. 3-hypylle valssi, jossa oli jälleen kiireen tuntua, ja siitä putkeen. Hyvin haki Mimmi 5-hypyn (oli ehkä kauempana edessä kuin piirroksen mukaan), mutta ensin näytti, että se hyppää sen kääntymättä. Kääntyi kuitenkin muhun päin, josta sain sen kepeille pienellä mutkalla kun oli vähän myöhässä mun ohjaus. 7-hypyllä valssi, josta keinulle. Luulin pitäneeni vähän kauemmin Mimmin nyt keinulla, mutta enpä tainnutkaan. Kauheen ruman kuulosta kun pikku koiralle pitää noin kovasti huutaa, että malttaa olla keinulla tarpeeksi kauan :-(. Aa:n jälkeinen kohta mua vähän pelotti kun en voi ottaa sivuttaisetäisyyttä kovin paljon, ettei Mimmi loikkaa aa:lta pois ennen aikojaan, ennen kontaktia siis. Mietin, että ehdinkö tekemään valssin 16- ja 17-hyppyjen väliin ja ihan kivasti sinne ehdin. Loppuun vielä pakkovalssi 18-hypylle. Tästä saatiin myös nollavoitto. Rata löytyy täältä.

Oli hyvä säkä sään suhteen. Koko iltapäiväksi ja illaksi oli luvattu kovaa sadetta. Sadetta tulikin jonkin aikaa hyvinkin reippaasti kolmannen radan rakennuksen ajan. Kun oltiin tutustumassa rataan niin silloinkin vielä hieman ripotteli vettä. Loppui kuitenkin ennen ensimmäisen koiran suoritusta ja sade pysyikin pois loppuajan :-)

Pienestä on ihminen onnellinen :-)

2011-08-04T23:34:00.000+03:00

Pimu ei tuon halvautumisen aikana pystynyt pissaamaan normaalisti. Ja sen normaali tarkoittaa sitä, että vasen takajalka nousee etuviistoon ylös, hyvinkin korkealle. Nyt se taas pystyy sen tekemään! Pystynyt jo pari päivää. Vähänkö mä tuuletin! Niin ihanaa ♥

Muutenkin Pimun suhteen kaikki on hyvin. Se on kamalan paljon pirteämpikin nyt kun pystyy jälleen liikkumaan :-). Kipulääkkeet loppui ja liikkuminen näyttää hyvinkin normaalilta. Ehkä ihan vähän erilailla liikuttaa vasenta etujalkaa kuin ennen, mutta hyvin vähän. Soitin jo hoitaneelle lääkärille, että uskallanko antaa sen jo kulkea muutaman rappusen. Meillä ulos mennessä on pari rappusta, sitten kuisti, josta taas rappunen maahan. Lääkäri sanoi, että jos se ne pystyy menemään niin voi antaa mennä. Aluksihan sitä piti kantaa, että ei tule turhia rasituksia.

Netistä olen lukenut, että tämä ns. mäyräkoirahalvaus uusii hyvin todennäköisesti. Kysyin sitä samalla, että onko se sitten viimeinen tuomio, jos se uusii. Kuulemma ei välttämättä. Riippuu tapauksesta. Samalla hoidolla aloitetaan kuin nytkin ja seurataan tilannetta. Kiva kun antoivat muutaman ylimääräisen kipulääkkeen niin voin heti lääkitä, jos tuo uusii.

Ainoa, mitä kiellettiin on repivät liikkeet kuten hyppiminen. Kun kerran rappusia saa mennä niin oletan, että tuo hyppiminen tarkoittaa sellaista ylös päin hyppimistä, kuten ihmistä vasten. Koitetaan siis välttää moisia tilanteita.

On kyllä niin ihanaa kun Pimu kuntoutui ♥. Tiedän, että se on jo vanha koira ja lopettaminen/kuoleminen on edessä ennemmin tai myöhemmin. Mieluummin myöhemmin, jos multa kysytään :-)

Testailua pujottelussa

2011-08-04T21:31:00.000+03:00

Olihan tehtävä löytää Eeva-Liisa Pohjasen agilityratoja. Googlettelin vaikka millä sanoilla eikä vaan löytynyt. Kunnes tajusin mennä Facebookiin katsomaan ja siellä tiedoissa luki "Agility Courses album open for all". Jee! Ei kun kaivelemaan. Itsellä nyt ei niin tarvetta juuri elp:in ratoja ollut treenata, mutta Kim on menossa nuorten SM-kisoihin ja elp on siellä tuomarina. Kerrankin treenattiin sitä, mitä Kim tarvitsi eikä sitä mitä minä :-D. Olin siis Woffin kentällä treenaamassa.

Tämmöinen siis rakennettiin:

Viimeisen putken jälkeen laitettiin vielä keinu kun kummatkin tarvittiin sen treenaamista. 6-hypyn tilalle laitettiin muuri kun kerran sitä pääsi treenaamaan. Mulla siis mukana vain Mimmi.

Halusin heti tehdä radan nollana läpi. Ei onnistunut, vaan 12:n rima tipahti. Mistäköhän syystä? En pitänyt kroppaa hyppyä kohden, vaan lähdin jo ohjaamaan seuraavaa hyppyä. Eikä tuossa ollut edes kiire. Muuten rata oli ihan mallikas. Tosin, ei tuo nyt niin kovin vaikea edes ollut. Muurin takaakierto-päällejuoksu hyvä, palaset pysyivät paikallaan. Kepeille vein vetämällä ja leikkaamalla takana. Leijeröin 13-hypyn ja Mimmi kesti sen hyvin. Puomin kontakti ihan jees, vaikka menin sivuun ja jäin vähän taakse. Ei mennyt alas asti, mutta tarpeeksi. Keinu hyvä, pysyi tosi nätisti vapautukseen saakka.

Kokeilin kepeille vientiä myös ohjaamalla aa:n ja renkaan radan puolelta. Hyvin meni näinkin. Putkelle lähetin leijeröimällä pituuden. No problemo. Siinäpä se ensimmäinen sessio olikin.

Toisella kerralla päätin tehdä sen nollan. Vaikka sitten joutuisin ottamaan uudelleen alusta. Ja jouduinhan minä. Rima tipahti, ja taas samasta syystä. Tällä kertaa hypyllä 4. Uudelleen alusta ja nollana läpi. Eija oli tuomarina sen verran, että juoksi puomilla mukana. Ei vaikutusta. Edelleen vähän vajaa kontakti, mutta tarpeeksi hyvä, ja pysähtyi sinne.

Kepeillä testailin kuinka kauas sivuun voin mennä kun Mimmi pujottelee. Kyllä se aika kivasti tuon kestää. Ei yhtään virhettä ja mielestäni irtosin tosi paljon. Gimman kanssa toki uskallan irrota vielä enemmän, mutta tuo oli Mimmiksi tosi hyvä. Ensin pujottelua niin kuin piirroksessa on ja pystyin leijeröimään tosiaan 13-hypyn ja menemään pituuden taakse. Toiseen suuntaan otin lähettämällä 13-hypyltä pujotteluun. Ensin irrottauduin vain renkaan lähelle pujottelun puolelle. Toinen toisto ja menin reippaasti renkaan aa:n puolelle. Ja Mimmi pujotteli! Niin siistiä!!

Käytin tilaisuuden hyväksi ja otin eri ohjauksia muurilla. Takaakierto-päällejuoksu, takaakierto-valssi, leikkaus, niisto-sokkari ja pakkovalssi. Tavallisen valssin mä sitten unohdin :-DD

Kivat oli treenit :-)

Vihdoinkin aksaa Gimman kanssa!

2011-08-03T21:58:00.001+03:00

Gimma varmaan mietti, että oli jo aikakin päästä hommiin :-D. Viimeksi oltu kisoissa 10.7. ja sen jälkeen olen keskittynyt Mimmiin. Ja toki Gimman juoksukin sotki hieman asioita. Tänään siis olin päivällä Hennan kanssa treenaamassa. Valitsin treeniradaksi PM-tuomarin, Rolf Graberin radan (jälkeen päin lisäys: kyseessä siis MM-tuomari). Jälkeen päin tajusin, että enhän edes mene Mimmin kanssa treenaamaan vaan Gimman. Mimmillä oli vielä maanantain hieronnan takia rauhallisempi päivä. No, aivan sama. Pääsinpä edes yhden tämän tuomarin radan tekemään. Tämän näköinen oli rata:

Muurin tilalla tavallinen hyppy. Pussin tilalle laitettiin pituus kun meidän pussikankaan on hiiret syöneet reikiä täyteen :-P

Alkua otin ensin 3-hypyn takaa. Meinasi olla hieman vaikea saada Gimma hyppäämään ensimmäistä hyppyä. Ehkä vähän liian vaikea. Onnistui toki. Halusin kokeilla vähän vaikeampaa sivuttaisirrottamista lähtötilanteessa ja kyllähän se lopulta onnistui. Tein tässä versiossa 3-hypylle sylkkäri-valssin. Mikä yllättävintä, sylkkäri onnistui!

Puomi aika hidas. En osannut nyt rytmittää ollenkaan oikein. Jatkotilannetta kun otin uusiksi niin en ottanut enää koko puomia, vaan ainoastaan alastuloa. Siinä menee nopeasti oikeaan paikkaan. 5-hypylle valssi, 6-hypylle pieni jarrutus, josta putkeen. 8-hypylle niisto-sokkari ja se onnistui. Joka kerta! Ehkä mä nyt olen oppinut tekemään sen niin, että Gimmakin ymmärtää :-).

Puolivalssi ennen keinua. Keinu oli hyvä. Irrotus 11:lle ja hyvin lähti. Kivasti haki 12:n, josta aa:lle. Tässä osasin rytmittää paremmin ja ihan sikahyvä aa. Tosin varasti kontaktilta. Niin harmi kun jouduin siitä sille sanomaan. Onneksi toinen toisto ei juurikaan hitaampi ollut. Ja nyt pysyi. Valssilla putkeen, josta etumatkaa pituudelle. 16:n taakse hyvin, jossa valssi ja pieni vekkaus ennen hyppyä (muuri) ja kepeille. Meni tosi hyvin! Koitin ilman vekkaamista ja silti meni hyvin. Taitava! Irtosi sen verran hyvin kepeille, että leijeröin "muurin".

Lopuksi kokeilin vielä koko radan. Se oli liikaa, sillä oli tosi kuuma. Aurinko paistoi ja meidän kenttä on kauhea pätsi kun sinne ei juurikaan tuuli sovi. Muuten rata meni ihan kivasti, mutta ei muka enää osannut ollenkaan hakea keppejä. Meni jostain puolesta välistä sinne ja ihan mistä vaan, mutta ei oikeasta välistä. Raukka taisi olla aika loppu. Helpotin sitten aika lailla, että sain onnistumisen ja lopetin siihen. Pitäisi oppia paremmin lukemaan koiraa!

Toisella kerralla otin alkua eri tavoilla. Menin 2-hypyn eteen kutsumaan koiraa. Kakkosella tein jotain, en oikein tiedä mitä, jaakotus tai vastakäännös tai jotain. Kääntyi kuitenkin tosi hyvin ja siitä 3-hypylle, jossa niisto. Jälleen niisto toimi! Toisessa versiossa lähetin Gimman viereltä 1-hypylle ja siitä kakkosella, kolmosella tein niiston. Nyt tuli kielto kun mun ohjaava käsi tipahti. Gimma selkeästi tarvitsee sen vielä. Mulla on sellainen muistikuva, että oli vielä kolmas versio, jota tuohon kokeilin, mutta en nyt millään muista mikä. Vanhuus ei tule yksin :-P

Lopuksi piti vielä kokeilla 8-hypyn niisto-sokkaria, ettei aiemmat kerrat olleen vahinkoja. Ei ollut, hyvin meni edelleen :-). Hyvä minä ja hyvä Gimma!!

Huomenna sitten reenilöimään Mimmin kanssa ellei sada ihan kaatamalla kuten on luvattu...

Hepuli!

2011-08-01T23:49:00.000+03:00

Pimu on selvästi menossa parempaan suuntaan ♥. Sai tänään kauheen hepulin pihalla kun tulin Mimmin hierontareissulta kotiin. Voi elämä kun sitä oli ihana katsoa. Hyppeli Mimmin luo haastaen sitä leikkimään ja juoksi edes ja takas. Samalla pelotti ihan kamalasti, että se loukkaa itsensä uudelleen kun on toipuminen vasta alussa. Yritin huudella, että ottaa ihan iisisti, mutta vaikeeta se "komentaminen" on kun toinen ei kuule. Olin niin iloinen ja samalla peloissani. Mutta selkeästi suunta on parempaan :-)

Nyt se nukkuukin rentoutuneesti kun viime viikolla vielä ei osannut rentoutua ollenkaan. Oli koko ajan jännittyneessä tilassa eikä voinut laittaa päätä maahan ollenkaan. Taisi sattua silloin aika lailla :-(

Pimu ehkä sittenkin tervehtyy!

2011-08-01T13:31:00.000+03:00

Nyt vihdoin ja viimein näkyy Pimussa parenemisen merkkejä. Huh! Taidetaan saada vielä lisäaikaa Pimun kanssa ♥. Toivon niin kovasti, että tervehtyminen tästä jatkuu!

Läähätys on loppunut lähes kokonaan. Makuulta ylösnouseminen on nyt huomattavasti helpompaa kuin aiemmin. Samaten syöminen on helpottunut kun jalat pysyvät tolpillaan eikä käänny etujalka ranteelle. Välillä edelleen sitä tekee, mutta Pimu korjaa asennon melkein heti. Hyvin positiivista! Myös kävellessä on vähentynyt etujalan raahaaminen. Se kuuluu tosi selvästi kun kynnet hinkkaa lattiaan kun ei meinaa saada jalkaa eteen. Nyt tuo on vähentynyt tosi paljon.

Unohdinkin kirjoittaa aiemmin, että lääkäri nimitti tätä mäyräkoirahalvaukseksi. Ja kun siitä etsin lisää tietoa niin selvisi, että toipumiseen saattaa mennä useampi viikko. Hoitona pelkkä lepo. Tämä antoi mulle uskoa parantumiseen ja uskalsin seurata tilannetta näin kauan.

Mimmuli VAS:in kisoissa

2011-07-31T00:59:00.001+03:00

Lauantaina oli Vaasassa VAS:in järjestämissä kisoissa kolme starttia 3-luokille, kaksi agilityrataa ja yksi hyppyrata. Tuomarina kaikissa oli Mika Moilanen.

Säätiedotus lupaili, että helteet olisi tältä erää ohi. Paskapuhetta! Ihan hemmetin kuuma oli koko päivän!

Ensimmäinen rata löytyy täältä. Alku lähti rullaamaan ihan mukavasti ja mukavaa vauhtia. Kepeille menin törkkäämään ja Mimmi tuli sinne kamalan lujaa, eikä ihan helposti meinannut taipua 2-väliin. Taipui kuitenkin. Puomilla vähän varasti, mutta ehdin jo antaa sille vapauttavan JESS-käskyn niin en voinut enää palauttaa sille. Ei oma reaktiokyky riittänyt tuohon. Lopussa ei mitään ihmeellistä. Vauhti vaan vähän hyytyi. Tämä kuitenkin riitti voittoon :-)

Toinen rata on täällä. Tälle radalle tein tavoitteet. Halusin testata kepeille sivuttaisirtoamista ja halusin, että pysähtyy kunnolla keinulle. Päätin etukäteen, että jos lähtee ennen lupaa niin otan keinun uusiksi.

Meinasi varastaa alussa! Onneksi katson nykyään aina sivusilmällä niin sain vielä komennetuksi istumaan. Jäi vaan aika lähelle ensimmäistä estettä. En kehdannut mennä enää siirtämään kauemmas ja aattelin, että jos rima tippuu niin sitten tippuu. Pysyi kuitenkin ylhäällä. Tuli vaan jotenkin varovaisesti ihan alun. Ehkä hämillään mun komentamisesta tai sitten vaikutti kun joutui saman tien hyppäämään eikä saanut yhtään vauhtia siihen.

Keppejä ennen olevalle putkelle tein putkijarrutuksen ja se taisi olla turha. Jotenkin pelkäsin, että ampuu suoraan toiseen putkeen, mutta eihän Mimmi sitä tee. Kääntyi nyt siis liian hyvin tuon jarrutuksen takia. Sain sen kuitenkin kepeille. Ja muistin tehdä irtoamisen ja Mimmi pujotteli loppuun! Niin hyvä fiilis tuosta :-). Radan luonteen takia tuo oli oikeastaan pakko tehdä, että ehti tuota puolta ohjaamaan koiran. Oisihan sen voinut toistakin puolta viedä ja leikata sitten ennen puomia olevalla hypyllä. Halusin kuitenkin testata.

Mun keinuasenne ilmeisesti vaikutti puomiinkin :-D. Pysähtyi sinne ja lähti vasta mun Jess:stä. Siistiä! Ennen seuraavaa putkea olevan hypyn rima tipahti. Sitä ei tuolta videolta näe. Ehdin sinne tosi hyvin ja oisin ehtinyt tehdä vaikka mitä, mutta en sitten tainnut tehdä yhtään mitään... Näyttää, että vaihdan käden just riman päällä. Ei se mitään, seuraava tavoite oli vasta keinulla. Ja se pysyi siellä!! En muista milloin olisin kisoissa saanut noin selkeän pysäytyksen keinulla. Mahtifiilis :-)). Lopussa ei kummempaa. Vähän valuu muurilta, mutta saan sen ehkä anteeksi kun fiilistelin keinua :-D

Kolmas rata oli sitten se hyppäri ja löytyy täältä. Ihan kamala luukutusrata. Etukäteen pelkäsin, että en jaksa sitä edes juosta, mutta ei siinä sitten mitään ongelmaa ollutkaan. Tosin Mimmikään ei ollut enää ollenkaan iskussa. Taitaa sille tällä hetkellä olla kolme starttia vähän liikaa. Tälle radalle en oikein keksinyt mitään kivaa tavoitetta muuta kuin kepeillä päällejuoksu. Ja sen sitten teinkin, ja onnistui :-). Radasta ei sen enempää. Nolla tuli ja toinen sija. Käppänä Chili voitti, joten ei ollut yhtään häpeä hävitä :-)

Mua kyllä vähän ahdistaa edelleen tuo Mimmin vauhti. Vaikka kaikki sanoo, että kyllä se on entisellään niin ei se ole. Tää voi kuulostaa omahyväiseltä tai joltain, mutta en välitä. Tältä musta nyt vaan tuntuu. Radoilla ei tule kiireen tunnetta, joka mulla oli aina aiemmin. Mun ehkä kannattaa jatkossa juosta vain kaksi rataa, ainakin nyt jonkin aikaa. Tosin toivon, että PM:ssä saan juosta kolme :-). Kyllähän Mimmi ihan lujaa menee nytkin, mutta siitä puuttuu se viimeinen silaus. Onneksi kasvattaja-Anne tämän on myös huomannut niin en tunne enää puhuvani ihan omiani :-D. Niin, ja Anja on huomannut myös :-). Vertailun vuoksi yksi rata vuodelta 2009 Ruotsin kisoista klik. Se ampuu putkiinkin ihan eri vauhdilla kuin nyt.

Tiedän, että Mimmi on kropaltaan nyt kunnossa ja toivon, että se joskus vielä saisi sen viimeisen potkun vauhtiin. Ehkä se tulee, ehkä ei. Pääasia, että on kunnossa ja saadaan mennä ♥.

Pimu ei vielä yhtään parempi

2011-07-27T20:26:00.000+03:00

Pimun tila ei ole yhtään parantunut. Ehkä jopa pahentunut. Läähättää, mitä ei yleensä tee. Ehkä kipua? Tosin kun ulkona istuskelin koirien kanssa niin siellä ei läähättänyt. Ehkä onkin sitten vain kuuma... Yleensä ei kyllä kuumuuteen ragoi vaan hakeutuu kuumimpaan paikkaan ottamaan aurinkoa. Nyt makoili varjossa koko ajan.

Tuntuu, että ei pysty rentoutumaan makuulla kunnolla. On pää koko ajan vähän ilmassa. Sanottiin, että kahdessa viikossa näkee, jos alkaa parantua. Voinko mä todella seurata tuota kaksi viikkoa?! Tuntuu niin kamalan pahalta :'(

Treeniä karsintojen teemalla

2011-07-27T20:21:00.000+03:00

Pääsin tänään Woffin kentälle treenaamaan. Kiitos jälleen team Berglund :-). Sain Eltsun ja Sefin kaveriksi mukaan ja mulla siis mukana vain Mimmi kun Gimma juoksee. Toki mukana oli myös Kim Spiken kanssa.

Halusin treenata vielä karsintojen viimeisen radan alkua kun se ei sujuvasti mennyt. Lisäksi jäi harmittamaan kun en päässyt lauantain agilityradalle. Oli sen näköinen, jota olisi kiva ollut päästä kokeilemaan. Näistä sitten väänsin radan, johon tietty piti pöytäkin laittaa kun sellaista kerran pääsi treenaamaan. Harmittavasti unohdin muurin kokonaan. Tuli vähän liian myöhään se mieleen. Sitäkään ei liian usein pääse harjoittelemaan. Tämmöinen tuli radasta:

Onneksi Eltsu oli mukana niin sai lauantain radan pätkän niin kuin pitikin kun oli päässyt itse sen menemään nollakoirana :-). Ratapiirroksesta aika suoraan olen tuohon kopioinut, mutta ei sitten ihan sama ollut käytännössä.

Ensin otin pätkissä. Eikä kyllä juuri mikään onnistunut. Miten voikin joskus olla noin kamalan tahmeeta :-D. Ehkä helle pehmentänyt mun ja Mimmin pään ;-).

Ihan ekaksi kokeilin alkua puomille saakka eri vaihtoehdoilla, joita olin miettinyt rataan tutustumisessa. Mikään ei toiminut! Ei sitten yhtään mikään. Paitsi se, jonka valitsin. Hyvä minä! Sokkaria oli turha edes yrittää pussin jälkeen, ei mitään toivoa. Yritin ottaa etumatkaa kakkosen pakkovalssissa, että ehtisin sokkariin paremmin ja tästä seurasi se, että Mimmi ei hypännyt kakkosta ollenkaan vaan paineli suoraan pussiin. Yritin myös läheltä 2-hyppyä pakkovalssilla ja sitten leikkaus okserilla. Kääntyi liian tiukasti ja hyppäsi 5-hypyn väärään suuntaan. Mun mielestä kokeilin vielä jotain muutakin, mutta en nyt enää muista.

Seuraava pätkä jopa onnistui eli esteet 7-11. 8-hypyllä vippaus, vedolla pituus ja pujottelu. Tässä kääntyi putkelta ensin väärään suuntaan. Kesti hyvin keppien lopussa sokkarin. Kokeilin ohjata myös toista puolta putkelta pituuden kautta kepeille. Hyvin haki avokulman tuossakin. Mä en varmasti olisi kisatilanteessa uskaltanut tehdä sokkaria keppien päähän kun sitä on niin kamalan vähän harjoiteltu. Nyt tuli todistetuksi, että kyllä sen voi tehdä. Tein monta toistoa ja joka kerta pujotteli loppuun :-)

Jatkotilanne oli vähän erilainen kuin tuossa ratapiirroksessa. Aa oli aika paljon enemmän sisällä päin kun muuten ei olisi sen toiselle puolelle mahtunut esteet kunnolla. Keppien jälkeen ensin tein takaakierto-niiston ja sitten takaakierto-saksalaisen. Kääntyi liian tiukasti ja aa:n ohi. En muistanutkaan kuinka tiukasti Mimmi kääntyy saksalaisessa. Pitääpä pistää muistiin. Muutin sen sitten takaakierto-valssiksi ja sillä onnistui. Renkaalla leikkaus ja kääntyi melkeinpä liian hyvin, mutta oikea putken pää löytyi. 17-hypylle piti tehdä valssi, mutta jostain syystä en tehnyt vaan jäin vetämään. Kauhee kaarros aa:lle päin ennen keinua. Ja VARASTI keinulta! Pikku torut siitä ja sen jälkeen joka kerralla pysähtyi oikein hienosti ja pysyi. Mun on ehkä pakko kisoissa ottaa nyt keinu uusiksi, jos se sieltä tulee ilman lupaa. Kuinka ihmeessä maltan?

Pöytä ihan ok. Menee kun vien sen omalla liikkeellä. Ei irtoa. Pitäisi pitää omassa pihassa pöytäsulkeiset vaikka naksun avulla, jos siitä sitten tulisi vähän mieluisampi este. Tässä kyllä varmasti vaikuttaa myös mun asennevamma pöytää kohden. En tykkää esteestä yhtään. Mun mielestä tollanen este, jossa pitää olla paikallaan 5 sekkaa ei vaan kuulu agilityn luonteeseen. Eikö sana agility jo tarkoita ketteryyttä? Mitä ketteryyttä se mittaa, että koira seisoo paikallaan? Jonku yhden sekunnin pysäytyksen voisin ymmärtää, mutta en viiden. Pakko nyt vaan kestää tuon esteen olemassa olo ja treenata sitä. Ämämmissä se saattaa radalla ollakin.

Toisessa sessiossa päätin tehdä nollana radan läpi. Vähän tökkäsi alku ja jouduin sen aika monta kertaa ottaa uudelleen. Huomasin nyt kun menin ottamaan kuten karsinnoissa, että hypyt ei ihan samalla lailla olleetkaan. Joudun vähän muuttamaan omaa sijoitusta, että sain Mimmin 2-hypyn taakse. Kun se onnistui niin meni ratakin nollana läpi :-). Pari ei-niin-sujuvaa kohtaa mahtui radalle, mutta pääasia, että sain sen virheettömästi läpi.

Olipas mukava jälleen treenata :-)

Gimman juoksu bongattu 22.7.

2011-07-27T19:46:00.000+03:00

Kirjataan tämäkin tänne kun on Pimun sairastelun takia unohtunut. Eli perjantaina 22.7. bongasin Gimman juoksun. Se on saattanut alkaa jo pari päivää aiemminkin. Sen verran enemmän on itseään pitänyt putsata.

Voiskohan sen kanssa osallistua PM-kisaviikonlopulle? Yleensä sillä on kyllä kolmessa viikossa juoksut menneet ohi. Vois tietty ilmoittaa ja sitten perua, jos ei lopukaan kuten aiemmin.

Ilmeisesti välilevytyrä

2011-07-25T20:17:00.001+03:00

Pimulla on mitä ilmeisimmin selkäytimen puristustila, joka aiheutuu välilevytyrästä niskan alueella. Tämä aiheuttaa vasemman etu- ja takajalan halvaantumisen. Pimu kuvattiin ja nikamat oli ihan hyvän näköiset, vähän ahtaat kaularangan alueella, mutta ei kuulemma mitään, mikä aiheuttaisi tämän. Tavallisella röntgenillä ei näe välilevyjä sun muita vaan sitä varten pitäisi mennä magneettikuviin, muistaakseni näin. Näitä tehdään Helsingissä ja samaten korjaavia leikkauksia tehdään siellä. En kyllä lähde 13,5-vuotiasta koiraa enää leikkauttamaan selästä kun siitä kuntoutumiseenkin menee useampi kuukausi. Pimulla on sydänvikakin niin saattaa kuolla jo nukutukseen.

Pimu sai kortisoni- ja kipupiikin niskaan ja mukaan 10 päivän kipulääkekuurin. Kahdessa viikossa selviää auttaako kipulääke. Jos hyvin käy niin sen ansiosta saadaan vasemman puolen hermotus parempaan kuntoon. Entiselleen se ei enää tule, mutta jos edes vähän paremmin pääsisi liikkumaan. Toivon niin kovasti, että tulisi paremmaksi ja saisin Pimun vielä pitää täällä meidän luona!

Ai niin, meinasi unohtua! Jaloista katsottiin myös refleksit. Niitä oli, mutta ei reagoinut joka napautukseen. Oikealla puolella reagoi selkeästi paremmin. Myös tuntoa oli vielä jäljellä molemmissa vasemman puolen jaloissa. Siinä mielessä vielä on toivoa.

Pimulla jotain vikaa :-(

2011-07-25T00:09:00.002+03:00

Perjantaina kävin koko lauman kanssa lenkillä, jonka jälkeen Pimu oli jo hieman outo. Jotenkin hutera. Lenkillä se tipahti kiven vieressä olevaan aika syvään ja isoon koloon ja näytti, että teki kuperkeikan tippuessaan. Sain sen sieltä kuitenkin ongituksi pois. Loppumatkalla en mitään outoa huomannut, mutta kotona sitten ei ollut enää ihan oma itsensä.

Koko viikonlopun on ollut huteraa meno. Varsinkaan vasen etujalka ei näytä toimivan. Yrittää välillä astua jalka väärin päin, eli ranteella. Muutenkin meinaa aina välillä kellahtaa vasemmalle puolelle. Ihan hirvittävä katsoa :-(. Näyttäisi joltain hermosto-ongelmata. Oisko siinä koloon tipahtamisessa tapahtunut jotain?

Muuten vaikuttaa ihan normaalilta. Ei näytä olevan kipuja. Pimu kyllä ilmoittaa, jos on kipeä, on aina ollut herkkä siinä. Tulee rapsutettavaksi häntä heiluen ja nuolee rapsuttavaa kättä, niin kuin tekee aina. Ja ruoka maistuu tavalliseen tapaan.

Yritän huomiseksi saada ajan lääkärille, jos sitten selviäisi jotain. Tottahan tässä on aika surulliset fiilikset kun Pimulla kuitenkin on ikää jo 13,5 vuotta. Mutta ei vielä mennä asioiden edelle!

Voi kiitos kaikille onnitteluista! :-)

2011-07-21T17:24:00.000+03:00

Kiitos kaikille onnitteluista! Niitä on tullut paljon facebookin kautta ja onhan niitä täälläkin. Kiitos ♥

Ehkä pakko vähän selventää aiemmin kirjoittamaani. Vaikka kirjoitin, että ystävät ja muut aiheuttavat ylimääräistä painetta menestymiseen en tarkoittanut sitä pahalla. Ihanaa, että meitä kannustetaan :-). Aiemmin vaan olen itse ottanut liikaa paineita siitä. Eli saa jatkossakin kannustaa :-). Mun vaan pitää (yrittää) pitää pääkoppa kylmänä eikä ajatella liikaa, mitä muut toivoo ja odottaa. Vika on siis mun päässä, ei teissä, jotka kannustatte meitä. Toivottavasti en aiemmalla kirjoituksella pahoittanut kenenkään mieltä.

Huvikseni keräsin tiedot kuinka monessa kisassa ollaan Mimmin kanssa oltu viime karsintojen jälkeen. Itselläni on sellainen tunne, että ollaan oltu tauolla melkein koko ajan ja niinhän se on näyttänyt menevän. Tässä itseäni varten yhteenveto karsintojen välisestä ajasta:

8.8. Lapua 2 kisaa
14.-15.8. Vaasa 2+2 kisaa
22.8. P-saari 3 kisaa

4.9. Vaasa pm-kisat, 2 rataa -> Mimmi jäi tauolle odottamaan Piiran hoitoa.

11.10. Piiran hoidossa. Tauko jatkui.

17.11. Tauon jälkeen treenit
21.11. Lieto 3 kisaa
24.11. Treenit
28.11. Mimmin jalat petti
29.11. Lääkärillä käynti -> jälleen tauolle

4.1. Treenit alkoi tauon jälkeen

26.2. Lieto 3 kisaa
28.2. Tanja Kotin hoidossa -> tauolle, että saadaan kropasta viljan aiheuttamat möhnät pois.

10.4. Riina Kellmanin hoidossa -> saatiin treenilupa
21.4. treenit aloitettiin matalilla rimoilla

6.5. Vöyrin epiksissä yksi rata
22.5. Tanja Kotin hoidossa -> saatiin kisalupa!

2.6. Kokkola 2 kisaa
11.6. BAC 2 kisaa
14.6. Tanja Kotin hoidossa, jossa kaikki hyvin
18.-19.6. SM-kisat Nastolassa, 3 starttia -> ontuminen -> tauolle
28.6. Piiran hoidossa. Sai Mimmin kuntoon ja ontumisellekin löytyi syy

2.7. Klag, kaksi rataa kun ei ontumista enää näkynyt
7.7. Woff iltakisat, 2 rataa, eikä ontumisesta tietoakaan.
12.7. Piiran hoidossa -> Mimmi kunnossa! :-)
16.-17.7. Karsinnat!!!!

Mimmi oli kisoissa siis vain 13 päivänä, jonka lisäksi oli yksi startti epävirallisissa. Startteja kertyi 28 + 1 epävirallinen. Aika hurjan paljon vähemmän kuin muina vuosina. Kiinnostuin kaivamaan nämä kun agilitysivujen juttupalstalla oli listattu kaikkien joukkueeseen päässeiden koirien nollat ja Mimmillä siellä oli vain 11. Saattaa ihmetyttää nollien vähäinen määrä :-).

Elämäni karsinnat!!

2011-07-18T21:12:00.001+03:00

Jotain pitäisi kirjoittaa, mutta en oikein tiedä mistä aloittaa. Pahoitteluni jo etukäteen mahdollisesti sekavan tekstin takia :-D. Karsinnat pidettiin siis tänä vuonna Seinäjoella Wallsport Areenalla. Mahtava kisapaikka ja kaiken lisäksi lähellä :-)

Lauantaina lähdin ihan liian aikaisin kisapaikalle. Ei vaan omat hermot kestä odotella ja jostain syystä aina ajatuksiin hiipii tunne, että entä jos myöhästynkin. Tulin paikalle siis kun maksit vasta tutustuivat. Minit lähtivät maksien jälkeen. No, sainpa rauhassa käydä koirien kanssa (Gimma oli mukana hengailemassa) aamulenkillä. Jonkin verran katselin maksien suorituksia. Yllättävän paljon tuli riman tiputuksia ja helpohkon näköisiä ohjausvirheitä. Kuulin, että rataa ei oltu muutettu medien jälkeen, joten uskalsin jo vähän miettiä miten itse radan veisin. Tuomarina tässä oli David Powell.

Kuva: Pirkko Riekki

Aamulla jännitti ihan sikana, mutta kun näin radan ja tajusin, että me mennään se sama niin jännitys loppui. Rata ei ollut helppo, mutta ei mun mielestä liian vaikeakaan. Sain tutustumisessa hyvin mietityksi mitä teen missäkin kohdassa. Selvät sävelet siis ja se aina rauhoittaa mua :-). Ja ratahan meni just niin kuin olin ajatellut. Vitsit, mikä fiilis maalissa. Ihanaa kun sai vähän säästellä Mimmiä eikä tarvinnut toista rataa juosta. Mimmi tuli toiseksi tällä radalla. Sillä ei ollut kyllä mitään merkitystä sunnuntaita ajatellen koska silloin aloitettiin nollatilanteesta uudelleen.

Olisin päässyt tosi ajoissa kotiin (anoppilaan), mutta halusin katsoa muiden suorituksia ja istuinkin sitten katsomossa loppupäivän. Pää pyörällä mitä kenellekin radalla tapahtui. En vaan pysty muistamaan kun katson liikaa suorituksia. Vähän mietitytti, että oliko tyhmä ratkaisu jäädä paikalle hillumaan, mutta en vain malttanut lähteä poiskaan.

Sunnuntaina aamulla ei jännittänyt yhtään niin pahasti kuin lauantaina. Jonkin verran kuitenkin, mikä on ihan hyvä juttu. Gimman jätin nyt anoppilaan, että saan kokonaan keskittyä Mimmiin. Kun näin radan niin mua alkoi ahdistaa. Tuo olisi ollut niin paljon helpompi viedä, jos aa:lle olisi opetettu pysähdyskontakti. Mimmihän juoksee tuon aina läpi. Mietin, että ehdinkö edelle ohjaamaan ja jos ehdin niin kuinka kauas. Mallasin vaikka mitä vaihtoehtoja tutustumisessa eikä mikään niistä tuntunut hyvältä. En osannut päättää mitä siinä teen. Ja niinhän siinä kävi, että aloin nössöillä enkä tehnyt sitä, minkä lopulta päätin eli sokkaria pituuden jälkeen. Vaihdoin leikkaukseksi ja jatkotilanne kärsi sen takia. Mimmi kääntyy leikkauksella vähän liiankin hyvin :-P. Olihan meillä jo 3-rima tipahtanut, joten ei tuosta nollaa ois saatu aikaiseksi, mutta yritin itselleni hokea, että tee prkl tulos. No, ei onnistunut tällä kertaa. Kahdella seuraavalla radalla pitää vaan tsempata sitten enemmän eikä arpoa yhtään mitään ohjausten kanssa. Hyllyradan pätkän voi katsoa täältä.

Kuva: Jukka Pätynen

Toinen rata oli Mia Laamasen hyppäri. Jälleen rataprofiili oli mulle mieleinen. Alku meni tosi hyvin. Vähän mamoilin kepeillä enkä uskaltanut ottaa ihan kamalasti etäisyyttä. Sen verran kuitenkin, että jatkotilanne sujui hyvin. Muurin jälkeistä kohtaa mietin ehkä kaikista eniten. Jostain syystä en halunnut aluksi tehdä siihen niisto-sokkaria kunnes muistin, että Mimmihän osaa sen! Ja niin sitten tehtiin se ja onnistui, tietenkin. Putken jälkeen sitten mulla oli vähän sellainen olo, että noinkohan Mimmi mahtuu menemään hypyt oikealta puolelta kun tuntui, että ajauduin kamalan lähelle. Hyvin näytti pieni mahtuvan. Tältä radalta nolla ja voitto, jolla saatiin 50 pistettä :-). Rata löytyy mm. täältä.

Kolmas rata jälleen Powellin käsialaa ja nyt vuorossa agilityrata. Rata ei todellakaan ollut kuin meille tehty! Alun pussin jälkeinen kohta oli ihan kauhee. Jos olisi ollut vähän tahmeampi pussikangas niin eipä siinä sitten mitään ihmeellistä olisi ollut. Mutta kun oli ihan sikanopee pussi niin olikin hieman vaikeempaa. Katselin medien ja joidenkin maksien menoa ja voi jestas kun ohjaajilla tuli kiire ja tosi paljon tuossa tuli virheitä. Radan jatkoa ajatellen tuossa oli järkevää päästä ohjaamaan oikealle puolelle, joten sinne piti sitten ängetä vaikka väkisin. Kyllä tuo kohta joillakin onnistui leikkaamallakin.

Nyt kuitenkin päätin tehdä jonkin ratkaisun ja pysyä siinä. Ratkaisu ei todellakaan ollut paras mahdollinen kun mä pääsen niin kamalan hitaasti paikaltani liikkeelle :-D. Kun ratafilmi pyöri mun päässä vuoroa odotellessa niin näin siinä aina kuinka en ehdi ohjaamaan Mimmiä edestä, vaan joudun heittämään sen okserille ja leikkaamaan ja siitä sitten ohjaamaan hypyn taakse. Se onnistui mun filmillä joka kerta noin ja käytännössä tehtiin se just samalla lailla. Keinu vähän jännitti, että kuinka mahtaa siellä pysyä, mutta näytti muutaman kerran keinusulkeiset tuottaneen tulosta ja oli Mimmiksi tosi hyvä keinu. Hyppy ennen puomia aiheutti vähän paniikkia. Mimmi alkoi empiä sen suorittamista. Onneksi hyppäsi kuitenkin. Puomille hyvin, kontakti ihan jees ja maalissa nollalla!! Kauhealla kiireellä koira kainaloon ja ulos raittiiseen ilmaan. Rata löytyy täältä. Tämän radan loppu oli ihan kauhee. Muurin jälkeen tuli ihan outo olo. En kuullut yhtään mitään ja tuntui kuin olisin jossain tyhjiössä juossut. Oman äänen sentään kuulin, mutta en muuta. Ihan kamala tunne. Videolta kuuluu ihanasti kun joku huutaa lujaa OHJAA. Kukahan on kyseessä? Tuli tarpeeseen, vaikka en sitä kuullutkaan :-)

Voitettiin siis myös tämä viimeinen rata ja samalla koko karsinnat. Voi elämä! Unelmien täyttymys! Enhän mä olekaan vielä kovin montaa vuotta joukkueeseen yrittänyt :-P. Pimun kanssa aikoinaan (2000-2005) jo olisin halunnut joukkueeseen ja Mimmillekin nämä olivat jo kuudennet karsinnat. Niin mieletöntä! Ja mikä parasta, Mimmi pysyi kunnossa eikä ontumista ole enää ollut. ♥♥ Mimmi ♥♥

Kuva: Piia Kiuru

Ihanan paljon tuli ihmisiä onnittelemaan ja tuntuivat olevan aidosti onnellisia mun puolesta. Itse en vielä edes pystynyt käsittämään mitä oli tapahtunut. Enkä mä oikein vieläkään tajua miten tässä näin kävi :-D.

Hallissa oli tosi kuuma ja tunkkainen ilma viimeisen radan aikana. Silti sinne piti mennä vielä kirmaamaan kunniakierros. Kierroksen jälkeen mulla meinasi happi loppua ihan täysin. Huittisen Harri mua yritti ohjata jonnekin hallin nurkkaan ja varmaan vähän tylystikin sanoin lopuksi, että mun on pakko päästä ulos kun ei se muuten meinannut mua päästää. Mulla oli sellainen olo, että taju lähtee, jos en saa pian happea. Menin ulos varjoon istumaan niin johan alkoi helpottaa.

Tässä vielä ihanien ystävien ♥ kuvaamana meidän nollaradat yhteen pötköön :-). Pieni kirjoitusvirhe pääsyt livahtamaan lopputekstiin, mutta olkoon :-P

Viikonlopun kruunasi kun ihanat ystävät tulivat meille juhlimaan meidän voittoa. Ihanaa oli kun tulitte ja ilman teitä tämä ei olisi yhtä mahtavaa. Olette niin ♥ ♥

Siis niin uskomatonta! Mimmi, jonka osallistuminen koko karsintoihin oli kyseenalainen sen kunnon takia, meni ja voitti koko kisan. Menikö meillä sen takia niin hyvin kun mulle voitto oli jo se, että edes saatiin osallistua? Miksi mä en nyt panikoinut? Mun mielestä aika normaaliin tapaan vein radat. Onko vaan tuo Mimmin "sairastelu" laittanut asiat oikeisiin mittasuhteisiin? Ei tarvi jännittää kun saa vaan nauttia, että saadaan mennä vielä agilitya. Mä en käsitä, että pystyin sunnuntain ensimmäisen radan hyllyn jälkeen tekemään kaksi nollaa ilman mitään pakkofiilistä.

Olin kyllä vähän muuttanut aikaisempia tapojani. En katsonut yhdenkään minin suoritusta, vaikka olisin halunnut. Mulla tulee tosi helposti epävarma olo, jos moni koira tekee virheen valitsemallani ohjauksella. Olen tuota saanut kyllä jo paremmaksi. Osaan sanoa itselleni, että me osataan tuo, vaikka nuo ei osaa. Nyt en halunnut kokeilla osaanko sanoa tämän tarpeeksi vakuuttavasti. Ei tarvinnut kun en nähnyt muita :-).

Aikaisempina vuosina olen myös ajatellut liikaa muiden toiveita. Tiedän, että ystävät ja ehkä jokunen muukin ovat toivoneet meitä joukkueeseen. Niin tietenkin myös minä. Mutta olen liikaa ajatellut, että pakko onnistua, että ystävät ovat onnellisia. Eihän se näin toimi. Nyt sain tosi hyvin puhuttua itselleni, että en tee tätä kenenkään muun vuoksi kuin itseni ja Mimmin. Me nautitaan tästä yhdessä. Ja meni miten meni niin mehän nautitaan :-). Mä oikeesti uskon, että tämä ajatus oli se tärkein juttu, että nyt onnistui. En ottanut muiden asettamia paineita hartioilleni.

Nollaratoja ennen toitotin vielä itselleni, että me osataan kaikki, mitä radalla tarvitaan. Tämäkin toimii. Kun vaan oikeesti uskoo siihen. Hyllyradalla en uskonut enkä kyllä kamalasti yrittänyt edes uskotella, että me osataan se aa:n jälkeinen kohta. Eli uskoa omaan ja koiran osaamisen tarvitaan selvästi.

Tässä mitä tällä hetkellä pyörii päässä :-). Kirjoittelen lisää, jos tulee jotain vielä mieleen.

Pikku viimeistelytreenit

2011-07-15T23:29:00.000+03:00

Oli ihan pakko päästä ottamaan edes pikku treenit Mimmin kanssa. Piiran hoidon takia en aikaisemmin voinut mennä, mutta tänään sitten uskalsin. Ei tehty mitään rataharkkaa, vaan ihan pikku juttuja. Puomi-putki erottelua, keppien avokulmaa ja kiertokulmaa, keinua ja kentällä keksin, että pakko ottaa vielä välistävetoja.

Puomi-putki erottelu on kyllä tosi hyvä. Otin pikku pätkän jostain Laamasen radasta, jossa putki on puomin molemmin puolin. Ensin mennään putkeen ja hypyn kautta vinosti puomille. Ei mitään ongelmaa tuossa. Putkeen pitää ohjata selkeästi ja kun haluan, että Mimmi menee puomille niin kiipee-kiipee-kimitys vaan ajoissa kehiin niin kyllä se sinne menee :-). Varasti piru vaan kontaktilta ennen aikojaan. Sainpas puuttua siihen treenitilanteessa!

Keppien 90 asteen avokulma molemmin puolin ohjattuna onnistui. Samaten vastaava kulma kiertokulmasta onnistui. Aika kova jättäytyminen ja sivuttaisirrottaminen onnistui molempiin suuntiin. Toi on aika varma tällä hetkellä kun vaan muistan rytmityksen. Alussa voin olla paikallaan ja annan Mimmin pujotella ja sitten pitää lähteä liikkeelle, että pysyy siellä. Mimmi on kyllä aika taitava tuossa kun vaan ohjaajalla pysyy palikat kohdillaan :-)

Ekan keinun tein kamallalla vedätyksellä. Juoksin tosi kovaa ohi ja annoin Mimmille odota-käskyn. Sehän ei meidän seuran omalla keinulla ole tainnut juurikaan lähteä ilman lupaa niin oli pakko vähän provosoida. Ja kyllä muuten lähti ilman lupaa! Tosi hieno juttu, että sain tuohonkin puuttua treenitilanteessa! Tuon jälkeen joka keinu Mimmiksi todella hyvä. Nyt oon kahdessa treenissä pystynyt puuttumaan tuohon. Toivon todella, että muistaa sen vielä viikonlopun karkeloissa!

Välistävetoa tein kolmella hypyllä niin, että tuli kaksi välistävetoa peräkkäin. Voi jestas, että mä olen huono peruuttamaan. Eka välistäveto menee ihan kivasti, mutta toisessa oon tosi myöhässä ja pitää sillä hemmetin vastaisella kädellä heittää koira hypylle. Sain kyllä onnistumaan ihan oikeinkin kun vaan uskalsin liikkua enkä jäänyt paikalleni välistävetokohdassa. Tein näitä molempiin suuntiin ja lopulta onnistui molemmat oikein hyvin. Kyllä Mimmi sieltä tulee kun vaan ohjaan asenteella. Eli asennetta prkl viikonloppuna!! :-D

Nyt taas tuli miljoona asiaa mieleen, mitä olisi pitänyt vielä treenata. Tosiasia nyt vaan on se, että me ollaan viime syyskuusta taukoiltu enemmän tai vähemmän ja ei vaan ole kerennyt treenaamaan niin paljon kuin olisi pitänyt. En anna sen kuitenkaan häiritä vaan menen nauttimaan Mimmin kanssa kisaamisesta. Kestää se nautinto sitten vain lauantain tai jatkuu sunnununtaina niin ihan sama. Me SAADAAN mennä karsintoihin. Niin siistiä! :-))

Kävin tänään jo ilmoittamassa Mimmin karsintoihin niin ei tarvitse huomenna siitä stressata :-). Yötä olen Jalasjärvellä anopin luona. Kun asun Vaasan väärällä puolella Seinäjoelta katsottuna niin mulla menee yli tunti ajaa kisapaikalle. Taitaa olla jotain 70-75 minsaa ja täältä ajan puolessa tunnissa, joten on aika kiva ero. Ja mikäs täällä on ollessa :-)

Mimmi ja Gimma Piiran hoidossa

2011-07-14T19:12:00.000+03:00

Tiistaina oli Mimmillä ja Gimmalla aika Piiralle. Ajelin maanantaina Jalasjärvelle ja lähdettiin sieltä tiistaina aamulla Harrin kanssa ajelemaan Turkuun. Harri pääsi samalla kiertelemään joitain HD-liikkeitä. Oli kiva kun ei yksin tarvinnut ajella :-)

Mimmi oli oikein hyvässä kunnossa ♥. Huh, mikä helpotus! Mä niin jännitin, että onko taas samat jumit ja lukot kuin viimeksi. Onneksi ei ollut! Vähän pientä jäykkyyttä oli oikealla puolella kylkiluiden päättymiskohdasta taakse päin. Piira meinasi, että voi johtua vielä siitä kun viimeksi SI-nivel oli täysin lukossa oikealla puolella. Muuten ei mitään kummempaa missään. Seisoikin heti ihan suorassa :-). Olen nyt hokenut tuon hoidon jälkeen itselleni mantraa "Mimmi on kunnossa ja mä saan mennä sen kanssa karsintoihin" :-D.

Gimman vuoro oli tällä kertaa olla ihan jumissa :-(. Piira meinasi, että olisi saanut iskun oikeaan kylkeen. Oli molemmat kyljet ihan jumissa, mutta tuo oikea vielä pahemmin. Vasemman puolen kylkiluut jotenkin enemmän koholla kuin oikean puolen. SI-nivel oli hieman jumissa vasemmalta puolelta. Lääkkeeksi kylkivenytyksiä, ravia ja uintia.

Vähän jännitystä matkaan toi auton akun hyytyminen. Ihan yhtäkkiä ja varoittamatta se ei yhäkkiä toiminutkaan. Pysähdyttiin tullessa Vammalaan Mosquito Biker liikkeeseen. Nähtiin mennessä, että tuommoinen on ja tullessa käytiin siellä pyörähtämässä. Tai Harri kävi, mä odotin autossa. Auto jäi niin päin, että aurinko paistoi takaluukkuun ja jossain vaiheessa kun shoppailija-Harria ei kuulunut takaisin, päätin kääntää auton. Eipä sitten lähtenyt käyntiin, kuului vaan naks kun väänsin avaimesta. Ainoastaan radio oli ollut päällä eikä sen kyllä pitäisi akkua kovin äkkiä tyhjäksi vetäistä. Onneksi tuolla liikkeessä oli aivan ihana ihminen, joka auttoi meitä. Ensin annettiin apuvirtaa, mutta ei siltikään käynnistynyt. Sitten hän kaivoi jonkun liikkeen nimen ja numeron, josta saa uusia akkuja ja antoi oman auton lainaksi, että Harri sai käydä hakemassa akun. Aivan ihanaa palvelua ja vielä vähän enemmän, kiitos! :-)

Onneksi päästiin kotiin ja onneksi en ollut yksin liikenteessä!

Treenit Woff:in kentällä

2011-07-14T18:47:00.000+03:00

Sunnuntaina kävin treenaamassa Woffin kentällä. Sai laitetuksi radalle nopean pussin, muurin ja pöydän. Kiitos tästä mahdollisuudesta :-). Mulla oli vain Mimmi mukana, että sain keskittyä pelkästään sen kanssa tekemiseen. Valitsin treeneihin tämän Powellin radan:

Kepeiltä sokkarilla keinulle. Toimi hyvin. Onnistui myös normaali valssilla. Keinulta varasti, mikä oli oikein hieno juttu niin sain puuttua siihen treenitilanteessa. Muut toistot keinulla kaikki hyviä. Pituudelta kääntyi melkein liian tiukasti. Tyhjyyteen menevä pituus on meidän paha kohta ollut aina. Hyppää, mutta kääntyy niin tiukasti, että helposti kaataa palasen. Pöytä ei ime ollenkaan. Menee sinne ja pysyy, mutta ei mene vauhdikkaasti. Täytyy olla tähän kuitenkin ihan tyytyväinen.

6-hypyltä yritin lähettää seiskalle jääden itse leijeröimään keinun. Ei onnistunut. Sain sen toki sinne kun en antanut periksi, mutta ei näköjään tällä hetkellä kovin hyvin irtoa tommosissa tilanteissa. Puomin kontakti hyvä, vaikka itse menin aika kauaksi sivuun, melkein kepeille asti. Siitä oli hyvä heittää koira 11:lle ja itse jo siirtyä pussin jälkeistä kohtaa ohjaamaan. Kiire tuli. Jos noita keppejä ei tuossa olisi ollut niin olisi saanut vähän enemmän etumatkaa. Mutta näinhän tuo Powell ratojaan suunnittelee, että ei oikein tiedä missä siellä itse liikkuis :-D.

Tein pussin jälkeisessä kohdassa päällejuoksun ja 14:llä pakkovalssi-jaakotuksen. Kiire tuli ja Mimmin vauhti tökkäs kun en ehtinyt ohjaamaan. Sujuvampi oli kun pyöräytin 14:n normaali valssilla 13:n puolelta. Siinä oli kuitenkin vaarana, että koira menee 6-hypyn. Ja olihan tuo koiralle pidempi matka. Uskon kuitenkin, että jos olisi kellotettu niin tuo jälkimmäinen oli meille nopeampi. Päällejuoksu ja saksalainen yhdistelmää en edes kokeillut kun en tutustumisessakaan mielestäni ehtinyt ohjaamaan saksalaista. Ois pitänyt kuitenkin kokeilla.

16:lla harjoittelin poispäinkäännöstä ja se toimi kyllä hyvin. Puolivalssilla siitä putkeen eikä lopussa sitten kummempaa.

Nyt täytyy karsinnoissa muistaa tuo, että ei irtoo tällä hetkellä niin hyvin kuin ennen taukoiluja. Muistaa täytyy myös, että Mimmi tulee hyppyjen yli ihan sikanopeesti verrattuna Gimmaan. Ja kaikista tärkein ehkä, muista rintamasuunta ja katse suoritettavaa hyppyä kohden, muuten tippuu rima.

Niin kiva päästä Mimmin kanssa karsintoihin!! Ei ole ollut ollenkaan varma asia, että on kunnossa. Ihanaa, että on ♥

Woffin kisat - ei tuplanollaa Gimmalle :-(

2011-07-10T00:44:00.001+03:00

Torstaina olin Woffin ilta/yökisoissa. Oli viimeinen mahdollisuus saada Gimmalle tuplanolla, eikä me sitä saatu :-(. Nyt vaan uusia nollia keräämään ensi vuotta varten.

Tuomarina oli Henkka Luomala ja molemmat radat olivat agilityratoja.

Ensimmäisellä radalla Gimma tiputti kaksi rimaa. Ja näistä saan kyllä ihan mennä katsomaan peiliin! Miten mä voinkin unohtaa ajatella tutustumisessa mitä pitää tehdä eikä mitä ei saa tehdä!! Olen jo niin monta kertaa todennut, että aina kun ajattelen "älä tee niin tai noin" niin johan juurikin teen niin kuin ei pitäisi. Olen tuon pitkään muistanutkin ja tutustumisessa toitottanut itselleni sitä mitä pitää tehdä. Nyt taas tuli hyvä muistutus tästä. Ensimmäinen rima tippui ihan tuon takia. Toinen kun olin myöhässä. Harmitti sen verran eka rima, että en ihan saanut kasatuksi itseäni. Loppusuoralla vielä ohitti viimeisen esteen kun meni remmin luo. Kiva :-P

Mimmin radalle sain hyvän v***tuksen päälle ja mentiin pitkästä aikaa raivolla. Ohjaaja suunnalta siis :-D. Mimmihän menee aina! Puomin kontaktivirhe meille kuulemma tuli, joka hieman yllätti mut. Ehkä sitten niin. Ei näy videolta kun puomin alastulo on putkien välissä. Toki, mä en katsonut koiraa, että se on voinut tehdä siellä vaikka mitä. Silti oli hyvä fiilis maalissa eikä virheen kuuleminen kovin kovasti latistanut fiilistä. Mimmi pinkoi niin lujaa kuin se vaan tällä hetkellä pääsee. Jotain kuitenkin kertoo sen vauhdista, että mä olin ennen sitä maalissa kolmen hypyn loppusuoralla.

Gimman toisen radan tulosta en edes tiedä. Putkeen tuli kielto ellei jopa kaksi. Yksi rima tipahti kun se ohjaus, jonka valitsin oli aika paha. Mun olisi sokkarin jälkeen heti pitänyt jarruttaa, mutta en siinä ihan onnistunut vaan jarrutus tuli aika lailla riman päällä ja se tietenkin tippui. Puomi-putki-erottelu kuitenkin onnistui :-)

Mimmin kanssa tein sitten vähän eri suunnitelmat tuohon Gimman kiire-kohtaan ja se olikin toimivampi juttu. Tosin sitä ennen meillä oli jo tippunut rima ja tullut hylly :-D. Mä ihan totaalisesti hukkasin mun pikku koiran :-DD. Ja kun sen näin niin menikin jo väärään päähän putkea. Siitä radan jatko oikein hyvä. Puomi-putki-erottelu pelitti myös Mimmillä :-)

Nyt on vähän sellainen olo, että mun pitäisi kovasti treenata Mimmin kanssa, mutta en sitten kuitenkaan uskalla kun pelkään, että se menee rikki... Toisaalta, eipä millään viime hetken treeneillä välttämättä mitään hyvää saakaan aikaiseksi. Olen nyt kuitenkin menossa huomenna Woffin kentälle treenaamaan. Saan edes kerran treenatuksi pöytää radalla ja muuriakin pitkästä aikaa. Ajattelin malttaa jättää Gimman nyt noista treeneistä pois, että keskityn vain Mimmiin. Miksi tuntuu niin kamalan vaikealta jättää toinen koira kotiin ilman "pätevää" syytä? Ehkä se ei siihen kuole kun ei pääse mukaan ;-)

Keskiviikon treenit

2011-07-10T00:18:00.000+03:00

Keskiviikkona kävin Eltsun kanssa treenaamassa kentällä. Melki kuukausi aikaa siitä kun viimeksi sinne asti olen päässyt. Ei hyvin mene :-P. Tehtiin tästä Powellin radasta pätkä

Pussin tilalla s-putki koska meidän pussin oli asuttaneet hiiret ja syöneet reikiä ympäriinsä pussikangasta :-P. Ja kun siihen meni putki niin 6-putkea ei sitten ollut ollenkaan. Siinä oli hyppy, josta rata myös alkoi. Ei sama tilanne lähellekään, mutta yritettiin kuvitella radan alku ja mihin asti ois ehditty, jos siinä olisi se putki ollut. Oletin, että ehdin ohjaamaan pituuden edestä 8-hypylle, jolloin siinä ei mitään ongelmaa ollut. Todellisuus olisi voinut olla ihan jotain muuta... Rata päättyi esteelle 18.

Gimma meni ensin väärin kepeille. Varoin ehkä vähän liikaa, että oisin tökännyt sen putkeen enkä sitten ohjannut tarpeeksi hyvin kepeille. Jatkossa joka kerta oikein. Keppien jälkeen olikin mielenkiintoinen kohta. Yritin ensin saada Gimman irtoomaan putkeen kun ohjaan keppien puolelta. Hyppäsi okserin, mutta kääntyi kepeille. Kun ohjasin ulkopuolelta niin irtosi hienosti putkeen. Tuli vaan hieman ehtimisongelmia jatkotilanteeseen, mutta onnistui lopulta. Nyt harmittaa ihan sikana, että en tajunnut kokeilla leijeröidä keppejä! Se ois saattanut jopa onnistua. Tästä näkee sen, että mä en vaan osaa ajatella kaikkia mahdollisia ohjauksia vieläkään. Voi olla, että leijeröinti ei olisi onnistunut, mutta jos olisi niin olis varmasti ollut paras mahdollinen ohjaus meille tuohon kohtaan. Lopussa ei sitten kummempaa, sokkari 17:llä ja se onnistui hienosti.

Erikseen otin muutaman puomin kontaktin. Ihan vaan alastulon, josta vapautus hypylle ja vasta sen jälkeen palkka. Tuntui ihan hyvältä.

Mimmin kanssa ehdin paljon paremmin ohjaamaan kepeille ja sainkin sen heti menemään sinne oikein. Putkeen irrotus ei toiminut ollenkaan. Mimmi tarvitsee mun liikkeen, että uskaltaa edetä ja tuossa sitä ei tullut. Sen kanssa paras ohjaus oli, että heitto 12:n taakse ja saman tien itse jo putkea kohden, jolloin ehdin hyvin ohjaamaan jatkon. Loppu samalla lailla kuin Gimman kanssa ja meni hyvin.

Mukava viikonloppu Klagissa :-)

2011-07-05T10:46:00.000+03:00

Pitkästä aikaa olin koko viikonlopun Klagissa. Aika hassua. Kahtena edellisenä vuotena olen varannut mökin Klagista, enkä sitten olekaan mennyt, vaan olen antanut mökin eteenpäin. Itse olen käynyt kisaamassa vain toisena päivänä. Nyt kun en ollut varannut mökkiä niin halusinkin mennä sinne koko viikonlopuksi :-D. Onneksi saatiin Sonjan varaama mökki käyttöön. Kiitos vielä oikein paljon :-)

Mä sitten "kiusasin" järjestäjiä oikein olan takaa perjantain startin kanssa :-P. Alunperin olin ilmoittanut Gimman kaikkiin startteihin ja Mimmin vain lauantaille. Kun tajusin, että Lagu:n iltakista on just ennen Klagia ja Gimmalle tulee neljä kisapäivää peräkkäin, päätin vaihtaa perjantain startin Mimmiin. Se onnistui. Tämä vaihto tapahtui ennen SM-kisoja. Siellähän Mimmi alkoi ontua ja nyt sitten en halunnut riskeerata, että alkaa taas ontua niin ilmoittautumisessa kysyin, että voinko vaihtaa Mimmin tilalle Gimman. Onnistui, onneksi. Kiitos järjestäjien :-)

Perjantain rataan tutustumisessa ensin ajattelin, että pitää valita ohjaukset, jotka onnistuu varmemmin niin olisi mahdollista saada se tupla. Samantien tajusin, että eihän perjantaina ole kuin yksi startti :-D. Päätin sitten kokeilla alussa aikamoista irrottamista 2-esteelle ilman esteen merkkaamista. Ja sehän irtos. Ihan liikaakin :-D. Tää oli ihan kiva huomata, että toimii. Keppien kiertokulmaa Gimma ei hakenut vaan meni väärältä puolelta sisälle. Taisin siinä vähän hätäillä. Aa:n jälkeinen takaakierto hypylle ei onnistunut, mutta eipä mun ohjauskaan sitä kertonut. Kiva oli kuitenkin kisata.

Jäähdyttelylenkillä sitten tuli ihan kamala rankkasade. Kastuttiin ihan litimäriksi, sekä ihmiset että koirat. Olikin kiva sitten pikku mökissä nukkua kun siellä oli neljä märkää koiraa ja aika läjä märkiä vaatteita. Joo, en nukkunut. Oli kuuma ja hiki.

Lauantain ekalla radalla oli tuomarina Jarmo Jämsä. Gimman startti oli ensin. Rata oli ihan kiva ja alku onnistuikin ihan mukavasti. Puomin jälkeistä elämää kyllä mietin aika kauan. En osaa enkä sen takia tykkää välistävedoista, mutta en sinne sitten muutakaan ohjausta keksinyt. Sain ne onnistumaan, mutta meni kamalaksi pelasteluksi vastaisen käden ohjauksella. Tuntui ihan hirveeltä kun oli niin myöhässä joka paikassa. Sitten se rima pirulainen tipahti ihan helpossa kohdassa ennen aa:ta. Mä kyllä aloin siinä hypyn päällä käskyttää aa:ta, joten siitä se kai johtui. Aa:n kontakti aivan loistava, kunnon pysäytys :-). Rata täällä.

Mimmin kanssa sama rata ja samat vaikeudet :-D. Keppien jälkeinen pakkovalssi meni vielä tiukemmalle kuin Gimman kanssa. En antanut periksi ja niin sain Mimmin hypyn oikealle puolelle. Välistäveto-kohdassa ja sen jälkeen kauheeta sähellystä. Kierrätin putkea ennen olevan hypyn eri kautta kuin kukaan muu näkemäni ohjaaja. Tämä sen takia, että sain mielestäni paremmin etumatkaa ja ehdin tekemään sokkarin ennen aa:ta. Mimmin kanssa ei voi leikata kun jää katsomaan mihin jään ja hyppää sivuun ennen kontaktia. Aa:n jälkeiseen kohtaan en osannut päättää mitä teen. Enkä sitten tehnyt yhtään mitään :-P. Kauhee karjuminen vain, että ei mene putkeen ja sain kuin sainkin oikeille esteille. Nolla tuli ja toinen sija :-). Rata täällä.

Lauantain toisella radalla oli tuomarina Pertti Siimes. Mimmi meni ensin. Alku oli hyppy-pujottelu ja oli eduksi jatkoa ajatellen irrottautua kepeistä. Päätin testata, miten Mimmi sen kestää. Muistin hyvin olla rauhassa pujottelun alussa. Lähetin kepeille ja lähdin vasta myöhemmin liikkeelle. Näin sain oman liikkeen pysymään päällä niin kauan kun Mimmi on pujottelussa. Hyvin meni :-). Aa:lle kääntyi liian tiukasti eikä yrityksestä huolimatta päässyt kiipeämään vaan hyppäsi pois. Onneksi oli ihan nätti poistuminen, ettei varmasti siinä tullut mitään koiralle. Keinu oli huono, hyppäsi tosi korkealta pois, mutta ei kuitenkaan saatu siitä virhetttä :-O. Lopussa ei mitään kummallista.

Gimman kanssa onnistui myös sivuirrottaminen kepeillä. Sitä mä en kyllä edes epäillyt, etteikö onnistuisi. Aa:lle tuli isolla koiralla parempi linja, joten siinä ei ollut mitään ongelmaa. Hyppy ennen keinua mentiin väärään suuntaan, joten hylly. Puomille ei mennyt kun hidastin itse eikä ollut ohjaus päällä. Yritin näin, että menisi mun edellä puomille, mutta ei oikein onnistunut.

Sunnuntaina kisasi sitten vain Gimma. Ekalla radalla tuomarina oli Pertti Siimes. Ja taas tippui yksi rima! Mun ei selvästi ole tarkoitus päästä Gimman kanssa karsintoihin :-(. Rima tuli alas nyt ihan mun mokasta. En kertonut ollenkaan, että meinaan valssata. Muuten rata meni tosi kivasti ja oli hyvä fiilis maalissa :-)

Toinen rata oli sitten Vesa Sivosen hyppäri. Aika kivasti onnistui tämäkin rata. Keppien jälkeinen välistäveto taas huono, mutta onnistui. En vaan osaa niissä liikkua niin kuin pitäisi, vaan jään jotenkin jumittamaan ja sitten olen jo myöhässä ohjaamassa hypylle. Pistetään treenilistalle! Lopussa suoran putken jälkeiseen tilanteeseen mun piti mennä tekemään joku sylivekki, mutta en sitten oikein ehtinyt, enkä tehnyt oikein mitään. Gimma luki sen viskileikkaukseksi, jolta se kovasti näyttikin. Kääntyi siis väärään suuntaan, mutta sain sen sieltä kuitenkin oikealle esteelle. Tuloksena nolla ja 3. sija :-). Sunnuntain radat täällä.

Mukava viinkonloppu oli ja varasin nyt heti ensi vuodeksi mökin :-). Aina sen saa annetuksi eteen päin, jos itsellä ei ole sille käyttöä.

Seinäjoen iltakisat

2011-07-01T09:45:00.000+03:00

Onneksi ei ollut ihan niin hellesää kuin oli etukäteen luvattu. Välillä oli pilvistä, jolloin keli oli oikein sopiva. Auringonpaisteessa tuli kyllä kuuma, mutta pahempikin siis olisi voinut olla.

Tarjolla oli kaksi starttia 3-luokille, agility- ja hyppyrata. Tuomarina molemmissa oli Sari Mikkilä. Olin kisaamassa vain Gimman kanssa.

Ensin oli agilityrata. Mun mielestä se meni hyvin lukuun ottamatta yhtä riman tiputusta takaakierto-valssissa. Luulin, että Gimma luki tuossa jostain syystä viskileikkauksen ja että oli sen takia menossa väärään suuntaan ja kääntyi sitten riman päällä. Videolta katsottuna ei siinä kyllä noin käynyt. Ihan täysin hyppäsi heti oikeaan suuntaan. Pari asiaa saattoi tuon riman tiputuksen aiheuttaa. Ohjaava käsi tipahti ennen kuin Gimma oli kokonaan hypännyt riman yli. Ei yleensä kyllä mun mielestä ole noin tarkka noissa ollut. Lähinnä kiellot olen saanut kuriin tuolla ohjauskäden pitämisellä hypylle saakka, mutta en mielestäni ole ihan ylitykseen saakka sitä pitänyt. Toinen asia, joka tiputuksen ehkä aiheutti oli se, että en ehtinyt alta tarpeeksi nopeasti pois ja olin Gimman laskeutumispaikassa tiellä. Tämä ehkä enemmänkin se syy oli. Mutta muuten rata oli oikein sujuva ja ihan hyvä fiilis kuitenkin, vaikka sitä tuplaa ei taaskaan tullut.

Hyppäri olikin sitten aika mielenkiintoinen :-). Putkia oli vaikka muille jakaa. Alussa heti oli kaksi putkea peräkkäin ja sitten kolmen hypyn jälkeen neljä putkea peräkkäin :-D. Radalla oli kaksi niisto-kohtaa, joihin nyt päätin ne niistot tehdä kun kerran tuplan metsästys jälleen siirtyi. Radan alun putkijutut meni hyvin. Sitten tuli pitkästä aikaa Gimman kanssa moka hypylle irrottamisessa, en pitänyt rintamasuuntaa ja tuli välistä. Ehkä vähän jännitin tilanteen jälkeen tulevaa niistoa. Korjasin ja tein niiston ja se onnistui!! Sitten luukutettiin putkia ja suoralta putkelta tiukka käännös kepeille. Muistin putkijarrutuksen ja Gimma kääntyi ihan kivasti. Kepeillä irtosin aika reilusti, että ehdin tekemään suunnittelemaani kohtaan niisto-sokkarin. Ja sekin onnistui!! Niin makee fiilis. Ei mitään empimistä vaan näytti siltä, että Gimma tiesi just mitä sen piti tehdä. Hyvä minä, hyvä Gimma :-)). Tästä niin hyvä fiilis, että loppusuoran sitten mokasin. Huutelin kyllä eteen, jolla Gimma yleensä etenee kaikki edestä löytyvät esteet, mutta nyt ilmeisesti jäin niin jälkeen, että se kääntyi vähän väärään suuntaan ja meni ihan väärästä kohden radalta ulos. Ei haitannut yhtään. Voittajafiilis maalissa :-)

Nyt olen hyvin väsyneenä töissä viiden tunnin yöunien jälkeen. Ei vaan riitä mulle noin vähäinen uni. Tänään lähdetään viikonlopuksi Klagiin ja sielläkin varmasti tulee pari huonoa yötä kun en oikein osaa nukkua vieraissa paikoissa. Varsinkaan tuolla kun alkaa jo aamukuudelta kuulua koirien haukuntaa. Tuon jälkeen pitäisi vielä viikko töitä jaksaa tehdä ja sitten alkaa neljän viikon loma. Sitä odotellessa :-)

Niistoa jälleen

2011-06-30T12:31:00.000+03:00

Eipä sitten ole treenattu SM-kisojen jälkeen. Harmitti Mimmin ontuminen eikä muutenkaan oikein huvittanut. Tällä viikolla olin tiistaina menossa seuran kentälle, mutta se oli myrkytetty edellisenä päivänä niin en viitsinyt mennä. Tää myrkyttäjä oli sanonut, että voi jo seuraavana päivänä mennä, mutta voi ottaa vähän koirien nenään se myrkyn haju(?). No en kyllä mennyt kokeilemaan edes :-O

Eilen innostuin pihassa ottamaan niisto-treenit Gimman kanssa. Mitähän mä nyt taas tein eri lailla kun joka niisto onnistui?! Otin nyt kyllä viime kerrasta viisastuneena heti lelun mukaan kuvioihin. Ehkä syy oli siinä. Tai sitten mä vaan onnistuin tekemään sen joka kerta oikein. Mikä olisi vallan hienoa, mutta tuntuu mahdottomalta vaihtoehdolta :-D. Pystyin jopa vähän ennakkoon lähteä liikkeellekin. Vau! Onnistuin jopa lopettamaan treenit ennen kuin tuli epäonnistumisia. Vähänkö oli hyvät pikku treenit :-)

Mimmi on ollut ihan pikku lenkeillä mukana eikä ontuminen ole tullut takaisin :-). Ehkä tämä tästä taas iloksi muuttuu, ainakin hetkeksi taas...

Mimmi Piiran hoidossa

2011-06-29T08:21:00.000+03:00

Mimmi pääsi Piiran hoitoon eilen. Jenni luovutti mulle yhden varaamansa ajan ja lupasi myös ottaa Mimmin reissuun mukaan. Kiitos ♥. Oli reissussa siis useamman päivän kun Jennillä oli siellä muutakin ohjelmaa sovittuna. Lauantaina illalla Mimmuli lähti ja tuli takaisin eilen illalla. Oli jo ikävä pientä! Hyvin oli kuulemma reissu mennyt. Vähän pelkäsin, että se näyttää kaikki huonot puolet, mutta onneksi ei. Taitaa olla vain mun seurassa pikku piru :-D

Piiran mukaan Mimmi oli yläselästä tosi jäykkä sekä oikealta puolelta SI-nivel lukossa. Piira sai jumit ja lukot auki ja veikkasi, että juuri nämä olivat aiheuttaneet ontumisen. Hyvä näin :-). Tämä ehkä selittää myös sen miksi kukaan ei saanut mitään kipureaktiota aikaiseksi, vaikka kuinka väänneltiin ja käänneltiin ontuvaa jalkaa. Sitä mä vaan ihmettelen, että miten se noin äkkiä taas meni tuohon kuntoon? Just ennen SM-kisoja käytiin Tanjalla eikä siinä välissä mun mielestä ole tapahtunut mitään outoa. Voi tietenkin olla, että jotain on tapahtunut niin, että mä en ole nähnyt. Yksi veikkaus Piiralla myös oli, että Mimmin vasemman jalan varpaan jännevika saattaa aiheuttaa noita jumeja. Mutta voiko se aiheuttaa ne näin pian? Seurataan tilannetta ja jos tosiaan menee aina viikossa koira "rikki" niin eihän sen kanssa ole sitten enää mitään järkeä harrastaa agilitya. Mutta ei nyt ihan vielä luovuteta :-)

Mimmi on nyt muutaman päivän levolla ja sitten lähdetään Klagiin kisaamaan. Olen sen ilmoittanut perjantaille ja lauantaille mukaan. Jos on edelleen kunnossa niin ainakin lauantain startit ajattelin ottaa. Perjantaina saatetaan vielä huilata. Harmittaa vaan kun vaihdoin Gimman perjantain startin Mimmille ja nyt sitten kävi näin, että en ehkä voikaan startata. En ehkä kehtaa kysyä, että saanko sittenkin vaihtaa takaisin :-P

Onneksi mulla on molemmille koirille varattuna Piiralle ajat ennen karsintoja niin saan aika piankin tietää onko Mimmi taas mennyt yhtä huonoon kuntoon parissa viikossa.

Ihana SM-reissun majapaikka!

2011-06-23T19:38:00.001+03:00

Meillä oli aivan ihana mökki SM-reissulla! Eltsu oli onnistunut löytämään netistä Peltolan mökit, joista varasi meille Karhujärvi-nimisen paikan. Aika kaukana kylläkin, mutta matkan ajoi mielellään kun sai omassa rauhassa olla. Oli oma lampi eikä ollenkaan naapureita. Matkaa taisi tuonne olla vähän yli 50 km, mutta kun suurin osa tiestä oli motaria niin mikäs siinä oli ajella. Puolisen tuntia meni matkaan. Niin paljon mieluummin olin tuolla kuin jossain ahtaassa leirintäalueen mökissä. Mä myös nukuin tuolla yllättävän hyvin! Ja tietenkin seurakin oli parasta A-luokkaa ♥. Mukana oli siis mun lisäksi Henna, Susanna ja Eltsu.

Kukaan ei muistanut ottaa oikeata kameraa mukaan, joten tässä muutama huonolaatuinen, mun kännykällä otettu kuva. Kun muut oli päikkäreillä niin minä leikin valokuvaajaa :-D

Vastaranta

Päärakennus, jossa tupakeittiö ja parvi sekä puusauna. Minä nukuin tupakeittiössä ja Eltsu parvella.

Aitta kuvassa taka-alalla. Henna ja Susanna nukkui siellä.

Näkymä lammen reunalta mökille päin. Ei näy naapureita :-)

Laiturilta ei saanut sukeltaa, jonka Gimmakin hyvin ymmärsi :-D

Tulisiko joku heittämään mulle jotain, että voin mennä uimaan, pliiiiis!!

Oli kyllä niin ihana paikka, että jos joskus on kulkua tuonne päin niin täytyy pitää tämä mielessä. Eikä ollut edes kallis! 200 euroa koko viikonloppu eli 50 egee per nuppi.

Mimmi ontuu :-(

2011-06-22T20:19:00.000+03:00

SM-kisojen jälkeen sunnuntaina Mimmi alkoi ontua vasenta etujalkaa. Pahasti. Ei oikein varannut sille ollenkaan. Maanantaina oli Gimmalla rokotusaika ja soitin klinikalle etukäteen, että voinko ottaa myös Mimmin mukaan, jos lääkäri ehtisi vähän sitä vilkaista. Onneksi onnistui. Itse en saanut mitään kipureaktiota aikaiseksi, vaikka tein mitä. Eikä saanut lääkärikään. Tulehduskipulääkettä olisi kuulemma tarvinnut, mutta enhän mä sitä nyt heti anna kun on karsinnat tulossa. 28 päivän varoaika, prkl.

Mimmi on siis jälleen tauolla. Nyt myös lenkkitauolla. Onneksi tänään näytti jo paremmalta, keventää enää ihan pikkuisen. Tällä hetkellä toivon parasta ja pelkään pahinta.

Tässä käy pian niin, että olen vain turistina karsinnoissa. Mimmi saikulla ja Gimma vailla tuplaa. Tajusin just, että sillähän alkaa heinäkuussa juoksukin. Toivottavasti voidaan kuitenkin osallistua kaikkiin suunnittelemiini kisoihin.

Nastolan SM-kisat

2011-06-21T11:35:00.000+03:00

Lähdettiin perjantaina aamulla muka aikaisin ajelemaan kohti Nastolaa, että oltaisiin ajoissa paikalla. Jotenkin siinä matkalla aika vaan kului eikä mitenkään liian aikaisin perillä oltukaan. Onneksi sentään tarpeeksi ajoissa, että ehti hyvin ilmoittautua kisoihin ja mennä rataantutustumisiin.

Perjantaina oli Gimmalla kaksi rataa ja Mimmillä yksi. Ensin oli Gimman rata, jossa tuomarina oli Martti Salonen. Rata oli ihan mukava. Muutama kohta oli sellaisia, että etukäteen mietin ehdinkö kunnolla ohjaamaan. Aika kivasti ehdin. Ainoastaan sarjahypyn ensimmäinen rima tipahti. Taisin tässä olla juuri koiran linjalla ja siksi rima tuli alas. En osannut ajoittaa putken jälkeen hypyn taaksetyöntöä. Hyvä fiilis maalissa. Gimma meni tosi hyvää vauhtia.

Mimmin rata oli sitten seuraavana. Tuomarina tässä oli Leena Rantamäki-Lahtinen. Rata oli mun mielestä tylsä. Alussa tiukka välistäveto tai taaksetyöntö riippuen siitä kummalta puolelta se ohjattiin. Eipä sitten paljon muuta ihmeellistä. Onnistuttiin kuitenkin saamaan tulokseksi 15. Alun välistävetoon jäin paikalleni kuppaamaan enkä ehtinyt ohjaamaan kuten halusin. Onnistuin kuitenkin improvisoimaan tämän eikä virhettä. Keinulta Mimmi poistui liian aikaisin ja tästä vitonen. Muurin palat tipahti kun käänsin liian aikaisin putkeen. Lopussa ilmeisesti vielä pituuden palanen heilahti. Tätä en itse huomannut, mutta oli kirjoitettu tuomarin sihteerin lappuseen.

Gimman toinen rata oli hyppäri ja tässä tuomarina oli Pertti Siimes. Oli jotenkin kamalan tilava rata. Pitkät estevälit. Ei sinänsä mikään vaikea, mutta jotenkin onnistuttiin tiputtelemaan useampikin rima ja yksi kieltokin sieltä saatiin. Harmitti nuo rimat kun mielestäni osasin tutustumisessa katsoa, että en koiran linjalla olisi. Videolta kun katsoin niin mielestäni siinä onnistuinkin. Miksi sitten rimat tippuivat niin en tiedä. Tulos kuitenkin 20.

Lauantaina oli joukkuekisat. Meillä oli mukana vain maksijoukkue. Eltsu ja Cola aloittivat ja saivat tulokseksi 28,04. Kolme rimaa tipahti ja kepeille pari kieltovirhettä kun Cola ei meinannut taipua 2-väliin. Muuten rata oli oikein sujuva.

Toisena starttasi Henna ja Karkki. Heidän rata oli oikein mallikas, mutta sama ongelma kepeillä kuin Colallakin eli kaksi kieltoa siitä sekä okserin riman tiputus, tulos 19,83.

Gimma meni kolmantena. Alkuun olen tosi tyytyväinen kun sain otetuksi kunnolla sivuttaisetäisyyttä eikä jatkoon tullut niin kova kiire. Kepeilleviennissä vähän tuli mutkaa kun en uskaltanut kontaktilta ihan suoraan sinne päästää. Aa:n jälkeen muurille unohdin jarruttaa, joten muurin palaset tippui kun jarrutus tuli vasta muurin päällä. Aa:lle menoa pelkäsin ja otin Gimman kunnolla vetokäteen, jonka seurauksena se meinasi tulla keinun ohi. Meni kuitenkin sinne, mutta sivusta ja saatiin siitä kontaktivirhe. Gimman rata on täällä.

Viimeisenä meni Marko ja Hertz. Heille tuli tulokseksi hyl, mutta rata oli ihan sikahieno! Pituuden jälkeen Hertz oli ehtinyt jo lukita edessä näkyvän hypyn eikä Markolla ollut mitään mahiksia saada sitä enää sieltä pois.

Tosi tyytyväisiä oltiin kun saatiin tulos ☺. Viime vuonna ei siinä onnistuttu. Lopulta joukkueen sijoitus oli 19. Joukkueita oli kaiken kaikkiaan ilmoitettu 56, joten puolen välin paremmalla puolella oltiin.

Sunnuntaina oli sitten yksilökisojen vuoro. Mulla oli ensin maksien rataantutustuminen ja jonkin ajan kuluttua minien rataantutustuminen. Gimman startti oli jossain sadantena ja Mimmi starttasi ihan lopussa, taisi olla vain 10 koiraa enää meidän jälkeen. Ihan hyvin ehdin molempien ratoihin ja pystyin myös keskittymään aina yhteen koiraan kerrallaan. Kivasti oli tämä otettu pyynnöstäni huomioon, kiitos ☺.

Kuva: Sirpa Saari

Ensin siis oli Gimman hyppäri, jolla tuomarina oli Marjo Heino. Odotin Marjolta ehkä vähän vaikeampaa rataa, mutta tämä oli ihan sopivan haastava kuitenkin. Paljon sellaisia ehdinkö sittenkään - kohtia. Heti alku tuotti mulla vaikeuksia kun en sitä niistoa sitten vieläkään osaa. Päätin ottaa pikku vekillä 2-hypylle ja siitä sitten 3-hypyn taakse. Onnistui tosi hyvin. Putken jälkeen Gimma jostain syystä kyseli multa, että mihin, vaikka liike oli hyvin mulla päällä ja käskytinkin hyppyä. Onneksi kuitenkin hyppäsi sen. Kepeille paha avokulma, jonne Gimma meni hienosti. Uskalsin luottaa siihen! Renkaan jälkeinen kuvio mua mietitytti, että miten ehdin sen ohjata. Eipä siinä sitten mitään ongelmaa ollutkaan. Meni tosi hienosti. Ainoa ongelma oli, että jäin vähän ihastelemaan Gimman menoa, jonka seurauksena myöhästyin pituuden jälkeisessä pakkovalssissa. Onneksi kuunteli mua ja tuli sinne minne pitikin. Lopussa ei sitten mitään kummempaa ollut. Kun laitoin Gimman viimeiseen putkeen niin huusin itselleni päässä "loppuun asti tarkasti" ja niin me tehtiin nolla. Ja oltiin sijalla 9. En ois ikinä uskonut, että noin ylös päästään! Enkä mitään sijoitusta ollut edes hakemassa. Ainoastaan sellaista rataa, johon voin itse olla tyytyväinen. Ja sen myös tein.

Kuva: www.kepeataival.fi

Mimmin hyppäriin (tuomarina Anne Huittinen) oli onneksi aikaa yli tunti, joten ehdin palautua tuosta Gimman hyvästä radasta. Hyvin sain miniradan uudelleen muistiin pääkoppaan. Heti alussa meinasin mokata jo tutustumisessa. Meinasin mennä 3-hypyn siivekkeen taakse vastaanottamaan. Ajatuksena, että olen siellä jo valmiina tekemässä pakkovalssia. Kunnes tuli jostain mielen sopukoista Jennin ääni "koira ei näe sun jalkoja". Muutin suunnitelman sitten niin, että olin niin, että jalat näkyy. Eikä siitäkään vaikea sitä pakkovalssia ollut tehdä, muutaman askeleen peruutus vain. Alku oli hyvä. Pituuden jälkeistä valssia mietin kauan. Päätin sen kuitenkin tehdä ja ajattelin ehtiväni hyvin kun Mimmi ei ihan normaalisti vielä liiku. No sepä tulikin alun ihan hyvää vauhtia ja mun valssista tuli tosi kökkö. Tein sen kuitenkin väkisin, koska leikkaamalla en varmasti olisi kohtaa saanut onnistumaan. Kepeille piti mennä törkkäämään, mutta en ehtinyt. Onneksi Mimmi meni oikein sisälle.Lopussa ei enää mitään ihmeellistä ollut. Loppusuora oli aika hurja ja siinä Mimmi kyllä vähän hyytyi. Itse pääsin yllättävänkin lujaa. Mimmi oli hyppärin jälkeen sijalla 6. Aika hujan hyvin!


Kuva: www.kepeataival.fi. Hieno kuva meidän hyllykohdasta :-D

Mimmin finaalirata oli ensin, tuomarina Marjo Heino. Rata oli etukäteen sen oloinen, että kyllä me se osataan. Ei sitten osattu, vaan käänsin 3-hypylle liian aikaisin ja Mimmi hyppäsi sen väärin päin. Jatkettiin rata loppuun eikä siellä sitten muuta ihmeellistä tullutkaan. Keinu oli ehkä siinä ja siinä olisiko tuomari antanut siitä virheen. Oli sen kanssa tosi tarkkana. Pitkä päivä ehkä teki tehtävänsä kun Mimmi hyytyi tässä ehkä vähän enemmän kuin ensimmäisellä radalla. Silti tosi hyvä fiilis Mimmulin radoista. Selkeästi vanha Mimmi on sieltä tulossa. Mimmin molemmat radat löytyvät täältä.

En ehtinyt jäädä katsomaan loppuja minejä, että ehdin edes vähän kävellä Mimmin kanssa ennen maksien rataa. En paljon ehtinyt ja kun tulin takaisin rata-alueella niin siellä jo ensimmäinen erä ohjaajia oli tutustumassa. Onneksi olin itse mukana vasta toisessa.

Kuva: Sirpa Saari

Gimman finaaliradan tuomarina oli Henkka Luomala. Rata oli mun mielestä oikein mukava. Alussa jälleen uskalsin luottaa sivuttaisirrotukseen ja se kannatti. 5-hypyllä olisi jälleen ollut niistolle käyttöä, mutta tein siinä pakkovalssin. Tässä ihan vähän myöhästyin, mutta sain sen kuitenkin onnistumaan. Kepeille vientiä mietin kauan. Olisin halunnut aa:n jälkeisellä hypyllä valssata, mutta musta tuntui, että menen niin koiran eteen, että se ei edes näe koko keppejä. Päädyin sitten vetämään kepeille, mutta siinä tuli joku virhearvio kun Gimma kääntyi vähän liikaa. Sain sen kuitenkin kepeille oikein. Renkaan jälkeiselle hypylle yritin sovittaa pakkovalssi-jaakotusta, mutta en vaan saanut itseäni sinne oikein tutustumisessa. Päädyin tekemään twistin ja se kyllä toimi ihan kivasti. Putkelta puomille taisi tulla vähän liian kova vauhti kun Gimma otti elämänsä ensimmäisen ylösmenokontaktivirheen. Kiva paikkaa ottaa tuo :-P. Mun olisi pitänyt hakea se enemmän putken suulta ja siitä lähettää puomille. En vaan osannut tuota virhettä edes pelätä. Loppurata jälleen ihan ok. Lopulta sijoitus 16. kun makseja oli kaiken kaikkiaan muistaakseni 181.

Niin mahtava fiilis on tällä hetkellä Gimman menosta. Se ylitti kyllä kaikki mun odotukset viikonloppuna. Gimman molemmat radat löytyvät täältä.

Outo SM-kisaviikonloppu oli siinä mielessä kun en juurikaan jännittänyt. En kummankaan kanssa. Ihan vaan silleen sopivasti. Mitä mun päässä on tapahtunut? Vai johtuuko vain siitä kun kaikki radat oli mun mielestä ihan mentävissä? Ei ollut yhtään sellaista kohtaa, jossa olisi tullut tunne, että tuosta me ei selvitä. Niin tai näin niin oli tosi kiva yllätys kun en lamaantunut ☺

Onnea kaikille SM-menestyjille ja muutenkin omiin ratoihin tyytyväisille! ☺

Pienet pöytätreenit pihassa

2011-06-16T21:08:00.000+03:00

Otin ihan koirien muistin virkistykseksi pikku pöytätreenit tänään. Mimmi menee sinne joo, mutta ei kyllä itsestään. Mun pitää mennä sen mukana tosi pitkälle. Pääasia, että se sinne menee ja pysyy.

Gimmalle nostin pöydän meidän kuistille. Jäi ehkä vielä hieman liian matalaksi, mutta enemmän kuitenkin maksipöydän makua hommassa. Gimma osaa älyttömän hyvin tuon esteen! En tajua missä välissä se on sen oppinut kun ihan muutama hassu toisto on joskus otettu. Gimmaa ei tarvitse sinne saatella, menee kivasti ihan itsekseen.

Muutamaa hyppyjuttua otin myös. Mimmin kanssa haettiin vaan vauhtia pöydälle menoon. Gimman kanssa otin yhden takaakierto-niiston ja se onnistui. Yhden pakkovalssin otin myös.

Siinäpä meidän viimeistelytreenit :-D. Näillä mennään ja katsotaan kuinka meidän käy. Oon kyllä niin fiiliksissä kun saan molempien koirien kanssa mennä kisaamaan ☺. Vielä joku aika sitten Mimmin osallistuminen oli hyvin epävarmaa. Niin ihanaa päästä pienen, harmaan kanssa isoihin karkeloihin mukaan!

Koirat Tanjan hoidossa

2011-06-15T19:21:00.000+03:00

Eilen oli mun viikon mittaisen loman ensimmäinen lomapäivä ja miten sen parhaiten viettäisi kuin kuskaamalla koiria fyssarille Turkuun :-D. Aamulla kahdeksalta oli Jennin kanssa treffit ABC:llä, josta nappasin kyytiin myös Hertzin ja Looxin ja lähdin ajelemaan Turkua kohden. Ennen hoitoa ehdin tehdä pikkuisen lenkin Tiinan kanssa. Ei ihan kamalasti ehditty kyllä siinä höpötellä, mutta tosi kiva oli nähdä.

Mimmi oli Tanjan mielestä tosi hyvässä kunnossa. Seisoi vähän vinossa, käänsi peppua vähän oikealla. Tanja hoiti ensin jotain (maksaa?) ja kun katsottiin uudelleen seistessä niin oli suora. Edelleen se ihmetteli, miten paljon paremmalta Mimmi nyt tuntuu kuin silloin ensimmäisellä kerralla helmikuussa. Niin ihana oli kuulla tuo lause ☺.

Jotain pientä jumia oli selässä jossain. Sanoikohan Tanja sitä joksikin ylimenoalueeksi. En enää muista. Mutta oli niinku lanteesta vähän selkään päin. No, joka tapauksessa sieltä oli vähän jumissa. Myös lapojen kohdalla oli jotain pientä. Oikea lapa liikkui huonosti ja sen aiheutti joku niskassa oleva lukko. Oikea suoliluu ei liikkunut kunnolla, mutta siihenkin liikettä saatiin.

Gimma oli myös ihan kivassa kunnossa. Toki silläkin jotain oli siellä ja täällä, mutta ei mitään kovin pahaa. Kintereet sillä oli jumissa. Ainakin oikeassa takajalassa. Aika kauan kesti, ennen kuin sinne sai liikettä. Gimmalla myös tuo selän ylimenoalue(?) pikkasen jumissa. SI-nivel hieman jäykkä oikealta puolelta.

En nyt muista muuta. Muistan kuitenkin kun Tanja sanoi, että tavallisia harrastuskoiran jumeja eikä mitään vakavaa kummallakaan ☺

Reissu siis alkoi aamulla kahdeksalta ja olin illalla yhdeksältä viemässä Herbertin ja Looxin takaisin kotiin. Kohtuullisen poikki olin kyllä. Menomatka meni ihan itsekseen ja tulomatkakin melkein kokonaan. Vähän lopussa alkoi pikkasen väsyttää, mutta ei pahasti. Matka tietenkin sujuisi mukavasti kun soittelisi kaverit läpi, mutta mä en oikein osaa sitä hommaa :-(

Nyt lähdetään hyvillä mielin SM-kisoihin kun koirat on terveiksi hoidettu ☺. Vielä en ihan käsitä, että noi kisat on jo nyt. Miten ne näin pian tuli? Pientä hommaa pitää tehdä pään kanssa Mimmin suhteen. Mulla jotenkin on tekemisen ilo hukassa kun se ei mene enää samaa vauhtia. Hukassa siis siksi kun takaraivossa joku huutaa, että se ei ole vielä kunnossa kun menee hitaampaa kuin ennen. Nyt mun pitää saada mun pää tajuamaan, että se ON kunnossa eikä vaan pitkän tauon takia jaksa vielä tehdä täysillä töitä koko radan ajan. En siis tarkoita, etteikö mun mielestä olisi tosi kiva taas kisata Mimmin kanssa. Se vaan on tällä hetkellä niin erilaista kuin ennen. Paitsi tietenkin ennen rataa. Siinä se on ihan yhtä hullu kuin aina ennenkin :-DD

Mulla on nyt tosiaan ensimmäiset kertaa noissa karkeloissa sekä maksi- että minikoira. Kauheet laskelmat jo tein, että ehdinkö rauhassa molempiin rataantutustumisiin ja radalle. Näytti ihan hyvältä. Pitää vaan nyt osata muistaa kaksi rataa yhtä aikaa. Uskon, että se ei ole mulle mikään vaikea juttu ☺. Hyvillä mielin siis odottelen kisoja!

Puomi-putki erottelua

2011-06-13T21:52:00.000+03:00

Käväisin sunnuntaina treenaamassa. Ilma oli paljon parempi kuin lauantaina. Aurinkoisissa, tuulettomissa paikoissa vain +20°C. Mikä ihanuus :-))). Pakko oli mennä heti sunnuntaina treenaamaan kun maanantaiksi oli luvattu kamalaa vesisadetta ja lupaus todellakin piti paikkansa. Koko päivän satanut ihan kaatamalla. Tiistaina koirat menee fyssarille Turkuun ja heti hoidon jälkeen ei ole hyvä treenata. Mimmin kanssa torstaina ehkä pitää ottaa pari toistoa pöytää. Gimmallekin voisin minipöytää ottaa kun ei sitä maksiversiota ole.

Otin lauantain Sarin radan alkua, johon olisin halunnut tehdä niiston Gimman kanssa ennen aa:ta. En saanut sitä treeneissä toimimaan, en sitten millään. En, vaikka otin lelun kehiin. Se olisi pitänyt olla heti alussa, mutta mä ihan oikeasti ajattelin osaavani sen kun pystyin hyvin keskittymään sen tekemiseen. Me ei vaan Gimman kanssa tuossa ymmärretä toisiamme. Se on fakta tällä hetkellä. Taidan tarvita tässä vähän apua, muuten me ei edistytä ollenkaan.

Jännä juttu kuitenkin, että takaakierto-niisto onnistui. Joka kerta. Onhan ne tietenkin ihan eri tilanteita, mutta silti vähän ihmetyttää. Tiedänpä nyt, mitä ohjauksia en SM-kisoissa käytä, niistoa tietynlaisissa paikoissa ja viskileikkausta. Jos ei mitään muuta vaihtoehtoa ole niin sitten se on vaan pakko yrittää tehdä parhaansa eikä pelätä epäonnistumista. No, se on sitten sen ajan murhe ☺.

Vaikka Mimmi osaa niistot tosi hyvin, olin mä sitten missä asennossa tahansa, en saanut senkään kanssa tuossa tilanteessa sujuvasti hommaa onnistumaan. Onnistui kuitenkin, mutta töks töks tyylillä. Mä todellakin teen siinä jotain ihmeellistä. Mutta mitä ihmettä se on? Takaakierto-niisto myös Mimmin kanssa tosi hyvä.

Gimman kanssa koitin samaa kuin viimeksi Jennin treeneissä, mutta tällä kertaa puomilla. Ei kovin vakuuttanut, hidasti joka kerta. Hidastuminen ei kuitenkaan lisääntynyt. Puomi on sen verran pitkä este, että se ehtii liikaa siinä ehkä ajatella. Voi olla parempi tehdä noita putki-kontakti-putki-kontakti-putki-harkkoja pääasiassa aa:n kanssa. Kisoissa puomi oli kyllä aika nopea, mutta nyt treeneissä hidasti tosi paljon enemmän. Voi olla, että mun rytmityskin oli nyt eri. Ehdin ehkä vähän liian hyvin sinne loppuun.

Mimmin kontaktit tosi hyviä. Mitä teen kisoissa eri lailla kun ei meinaakaan sinne pysähtyä? En edes jännitä sen kanssa, mutta jotain siellä tapahtuu.

Kepeillä n. 135 asteen avokulmaan vetämällä. Molempien kanssa tosi hyvin onnistui. Ja mä muistin pitää olkapään näkyvillä! Vähän olin ylpeä itsestäni ☺.

Puomi-putki erottelua, putken suut melkein puomin edessä. Ei olla pitkään aikaan tuota tehty, mutta päätin kokeilla heti vaikealla erottelulla. Mimmi oli ihan supertaitava! Kimitin kiipee-kiipee-kiipee ja Mimmi oli menossa putkeen kunnes juuri ennen korjasi liikkeen puomille. Otin vielä hypyn kautta putken vasempaan päähän, hyppy ja putken oikea pää, hyppy ja puomi. Joka kerta oikein!! Mun taitava pieni ♥

Gimma meni ekalla kerralla putkeen. Kaikki muut toistot oikein. Samat jutut kuin Mimmin kanssa, että ensin putkeen pari kertaa ja sitten puomille ja oikein ♥

Kun mä vaan tarpeeksi ajoissa kimitän kiipee-käskyä niin kyllä noi hyvin kontaktit hakee. Tosi hyvä juttu.

Huh, hellettä!!

2011-06-13T21:19:00.002+03:00

Lauantaina oli BAC:in kisat Vaasassa ja lämpömittari näytti +30°C. Kääk! Gimman kanssa halusin päästä kisaamaan, mutta mietin, että onko ilma liian kuuma ei täysin kunnossa olevalle Mimmille. Päätin kuitenkin ottaa molemmat mukaan. Matkaan lähti märkiä pyyhkeitä ja häkit koirille kun autossa olisi saattanut tulla liian kuuma, vaikka olisi ollut kaikki luukut ja ikkunat auki. Mimmille lähti mukaan myös märkäloimi. Kurvasin Mustin ja Mirrin kautta kun kuulin, että olivat saaneet valikoimiin uudet Hurtan Cooling Coatit. Gimmalle löytyi sopiva ja näin sain kivasti käytetyksi viime SM-kisoissa voitetun Hurtan lahjakortin. Olisi mennyt umpeen 19.6.2011. Nyt oli kunnon varusteet hellettä vastaan ☺.

Kisoissa oli kaksi agilityrataa. Ensimmäisessä tuomarina oli Johanna Wüthrich ja toisessa Sari Mikkilä.

Kuva: Pirkko Riekki

Mimmin ensimmäisen startti alkoi hyvin. Puomilta kyllä ponkas aika ylhäältä, mutta ei tullut virhettä. Yhdessä kohdassa käänsin taas itseni liian nopeasti ja rima tipahti *hakkaa päätä seinään*. Loppuradassa ei ihmeellistä. Edelleen vauhti vähän hyytyy loppua kohden. Mutta kai se kaiken kaikkiaan ihan kivaa vauhtia kuitenkin menee.

Toisella radalla tipahti heti kolmas rima. Ja kyllä! Mä tein sen taas, käänsin selän!!! Voi hemmetin idiootti >:(. Joskohan nyt jäisi mieleen, mitä noissa käännöskohdissa oikeasti pitää tehdä :-P. Taas puomin kontakti jotenkin outo. Näytti tipahtavan sivuun tai hyppäävän sivuun. Ei virhettä kuitenkaan. Tästä kepeille 90 asteen kiertokulma. Hyvin sain Mimmin oikein kepakoille. Keppien jälkeen mietin pakkovalssia tai viskileikkausta. Päätin tehdä viskin. Jos se onnistuu niin tiedän osaavani sen ja fiilikset nousee sen myötä (kiitos Jenni) ja jos ei onnistu niin sitten sitä harjoitellaan lisää. Ja tulos oli se, että me harjoitellaan sitä lisää :-D. Mun olkapää pitää saada kuriin! Mimmi oli ihan hyvin menossa hypylle, mutta kielsi viime hetkellä kun vedin olkapään piiloon. Mutta positiivista oli, että muistin kepeillä ottaa rauhakseen ja annoin Mimmin mennä vähän edellä leikattavalle hypylle.

Kuva: Kati Kuuttila

Gimman eka rata oli tosi hyvä. Pieni kaarros tuli keppien jälkeisellä hypyllä. En luottanut, että se irtoo sinne ja saattelin vähän liian pitkälle. Luuli varmaan, että ohjaan takana olevaan putkeen ja sitten pitikin kääntyä. Muuten meni tosiaan aika kivasti. Kontaktit tuntui nyt oikein kivoilta. Koitin Jennin vinkistä olla loppukontaktin hiljaa ja rytmittää oman liikkumisen sopivasti, ettei Gimma hidastaisi kovasti. Varmaan parhaat kisakontaktit ikinä tuli tolla systeemillä! Pientä vaikeutta oli mun pitää mölyt mahassa kun oon niin kauan sille höpöttänyt milloin mitäkin siinä lopussa. Nyt vaan jatkossakin suu suppuun ☺

Eipä hirveesti valitettavaa löydy tokastakaan radasta. Paitsi ne kepit!! Puomin jälkeen tosiaan se 90 asteen kiertokulma kepeille, joka on Gimmalle piece of cake. Vaikka onkin joo, niin pitää se sinne kuitenkin ohjata! Mä niin ruoskin itseäni tästä! Karsintoihin tarvittava tupla oli tosta idioottimokasta kiinni. On siis vielä kisoja, josta se voidaan saada, mutta tuo kaatui niin mun hätäilyyn. OHJAA ÄLÄ OLETA!!! Tätä mä nyt hoen koko tämän viikon, viikonlopun rataantutustumisissa ja sen jälkeen ja joka välissä :-DD. Loppurata tuosta huolimatta tosi hyvä. Päätin Gimman kanssa tehdä keppien jälkeen pakkovalssin. Jos kerran mun olkapää mun tahdosta huolimatta lähtee pelistä pois niin en ikinä ois Gimmaakaan saanut viskillä oikein, joten päädyin helppoon ratkaisuun. Ja toimihan se.

Pientä jännitystä aiheutti keinun jälkeinen putki. Siellä oli porukkaa laittamassa putkea paikalleen kun me jo oltiin tulossa. Jäi putken suu jotenkin maasta irti. Onneksi en nähnyt tuota ajoissa vaan ohjasin ihan normaalisti Gimman sinne. Vasta kun se meni putkeen niin tajusin, että ei ihan ollut paikallaan. Tuli sellainen hetkellinen "hui kauhistus" olo. Videolta näkee hyvin kun Sari-tuomari huitoo työntekijöille, että menisivät korjaamaan putkea eikä kukaan meinannut huomata sitä. Harmi kun Sari siitä huolimatta näki meidän keppivirheen ;-). Mutta onneksi ehtivät sen putken suun eteen tippuneen narun kuitenkin saada pois eikä Gimmalle sattunut mitään!!

Gimman radat on täällä.

Treeniä hyttysten seassa

2011-06-10T09:24:00.000+03:00

Eilen illalla treenasin pihalla päällejuoksua, niisto-sokkaria, sylivekki-jaakotusta ja pujottelua. Parvi hyttysiä oli seurana kun meni aika myöhäiseen treeniajankohta. Hyttysiä on tällä hetkellä ihan liikaa! Ei mitään toivoa nauttia lämpimistä kesäilloista pihalla :-(

Meni tosi kivasti treenit molempien kanssa. Pystyin hyvin keskittymään niisto-sokkarin tekoon Gimman kanssa ja se onnistui joka kerta! Otin aika usean toiston palkan kanssa, että varmasti saadaan onnistumisia aikaan. Mimmi tuon menee, vaikka mä oisin missä asennossa. Yritin nyt senkin kanssa tehdä samalla lailla kuin Gimman kanssa niin olisi edes mahdollista oppia tekemään tuo oikein.

Päällejuoksussa ei kummankaan kanssa mitään ongelmaa. Jostain syystä mä tein päällejuoksu-sokkarin (onko se silloin saksalainen?) melkein joka kerta. Varmaan oli vielä takaraivossa viimekertainen saksalaisen hinkkaus. Sylivekki-jaakotus onnistui kivasti molempien kanssa. Tein nämä kaikki tekniikat molemmilta puolilta.

Kepeillä vahvistin avokulmaa ja itsenäistä pujottelua. Gimma lähtee kyllä tosi kivasti kun sille vaan sanoo "missä kepit?". Alkaa etsiä niitä ja sujahtaa oikein sisälle :-). Pujottelee kyllä tosi varmasti loppuun saakka. Palkkasin useamman toiston kun se aina välillä unohtuu ns. varmoilla esteillä. Mimmille yritin samaa "missä kepit"-juttua, ja meni keppien lähellä olevalle hypylle. Selkeästi ei kepit ime sitä samalla lailla kuin Gimmaa. Hyvin se kuitenkin meni sisälle jopa reilusti yli 90 asteen kulmasta. Kyllä vaan Mimmikin pujottelee lähes yhtä varmasti loppuun kuin Gimma :-)

Tässä jonain päivänä pitäisi muistaa pöytää treenata. Harmi kun mulla edelleen on vain minipöytä :-(. No, saapa edes Mimmi harjoitusta.

Ihanat treenit valvovan silmän alla :-)

2011-06-09T10:20:00.000+03:00

Pääsin tiistaina pitkästä aikaa Jennin valvovan silmän alle treenaamaan. Tuli kyllä niin tarpeeseen!

Valssit mä oon tehnyt jo vaikka kuinka kauan väärin. Tiedän periaatteessa kuinka ne tehdään, ei saa mennä koiran linjalle. Silti mä aina itseni löydän juurikin sieltä linjalta. En kaikissa valssauskohdissa, mutta hyvin usein. Mimmin kanssa ei suurempaa vahinkoa tule, muuta kuin turha lenkki ja väärää informaatiota koiralle. Olihan sitä vahinkoa jo tuossakin aika lailla :-P. Gimmalla noiden lisäksi tippuu vielä rimakin tosi herkästi. Nyt pitää keskittyä tekemään nuo olematta koiran linjalla ja ottamaan koira valssista mukaan. Rauhoittaa itsensä hetkeksi ja ohjaus seuraavalle esteelle kun koira katsoo sinne. Tästä on myös hyvä itse lähteä liikkeelle sivuun, seuraavaa estettä kohden. Pystyi kyllä kamalan aikaisin irrottautumaan eikä mitään empimistä suoritettavalla esteellä kuitenkaan. Siistiä!

Kepeille oli paha avokulma, johon tultiin putkelta. Törkkäämällä tosi huono. En ehtinyt sinne kunnolla, joten jarruttaminen jäi kokonaan. Pitää yrittää muistaa ottaa ohjaukseen molemmat kädet ja näin jarruttaa. Gimma tulee sinne sen verran lujaa, että jarruttaminen on ihan must juttu. Lähettämällä ja leikkaamalla tuo oli sujuvampi. Mimmillä törkkäys pitääkin tehdä ihan toisin. Kun mun jalat on menosuuntaan ja vasemmalla kädellä otan Mimmin pujotteluun niin menee tosi hyvin. Mimmin kanssa onnistui myös lähetys-leikkaus, mutta ei ollut ihan yhtä sujuva.

Keppien jälkeiselle hypylle pakkovalssia, saksalaista ja niisto-sokkaria. Nyt osasin kääntää Gimman hyvissä ajoin hypylle, mutta siitä jatkossa taas ajaudun liian sivuun, ihan kuten normaali valssissakin. Tuota en ole ennen tajunnut tekeväni, joten tosi hyvä, että tuli tässä treenissä esiin! Saksalainen ja niisto-sokkari oli hyviä. Mimmin kanssa nuo kaikki onnistui. Saksalainen ja niisto-sokkari kääntää tosi hyvin Mimmiä, joten noissa pitää olla tosi tarkkana.

Yhtä kohtaa radalla en meinannut millään saada onnistumaan Gimman kanssa. Putkesta renkaalle, josta suoraan hypylle, jolta piti kääntyä oikealle välistävetoon, renkaan ja hypyn välillä valssi. Valssiin ehdin hyvin, mutta sitten se jarruttaminen ennen hyppyä ei millään meinannut onnistua. Ja kun onnistui niin olin ajautunut liian lähelle hyppyä, enkä enää ehtinyt tekemään välistävetoa. Pienen säädön jälkeen saatiin kuitenkin onnistumaan. Musta, koiraa voi jarruttaa kauempaakin, ei tarvitse olla esteessä kiinni! Mimmin kanssa ei tehty tuota kohtaa.

Olisi pitänyt heti kirjoittaa kun nyt alkaa muisti pätkiä :-P. Tätä seuraavaa en osaa selittää varmasti ymmärrettävästi, mutta toivottavasti edes itse muistan jälkeenpäin mitä tarkoitin :-D. Mutkaputkelta käännös hypylle, jolle irrotus ja oma siirtyminen seuraavaa estettä kohden. Kun koira tulee putkesta, jäädään sitä odottamaan jalat kohti seuraavaa estettä. Pieni jarrutus koiraa kohden, jonka jälkeen irrotus hypylle ja oma siirtyminen on tämän jälkeen helppoa kuin mikä!

Lopuksi otettiin vielä kontaktisulkeisia Gimman kanssa. Aa:n molemmin puolin laitettiin mutkaputket ja mentiin putki-aa-putki-aa-putki-aa niin kauan, että tulee nopeampi suoritus. Sen jälkeen palkka vasta putken jälkeen, ei koskaan kontaktilta. Vapautus heti kun jalka koskee maata. Vielä olisi pitänyt saada katse putkea kohden, mutta sitä ei vielä tullut esiin. Homma näytti ihan hyvältä. Ei ehkä nopeutunut vauhti, mutta mikä parasta, ei myöskään hidastunut. Tätä täytyy nyt ehdottomasti kokeilla pidemmän aikaa.

Sain myös muistutuksen jälleen olkapään käytöstä. Sitä ei saa käyttää vedoissa kun saattaa tehdä sen, että koira lähteekin ulospäin. Miksi tämänkin toteuttaminen on niin kauheen vaikeeta :-P

Pikkuisen tekniikkaa

2011-06-07T08:20:00.000+03:00

Sunnuntaina tein pihassa pienet tekniikkatreenit molemmille. Vuorossa oli pakkovalssi-jaakotus ja saksalainen. Lisäksi molemmille jotain pientä muuta.

Mimmin pakkovalssissa mun pitäisi muistaa hieman aikaisemmin ohjata hypylle. Nyt en kuitenkaan ollut liian myöhässä ohjauksen kanssa. Saksalainen oli tosi hyvä. Muutama leikkauskin otettiin ja meni oikein hyvin. Jännä kun se ei nyt emmi noissa ollenkaan. Teenköhän mä ne nyt muka jotenkin oikein? Lopuksi otettiin vielä eteenmenoa. Lelu loppuu ja yllättävän hyvä vetovoima oli lelulla. Oli kolme hyppyä peräkkäin ja ekan hypyn takana yritin villata "missä lelu"-höpöttelyllä ja päästin irti. Johan lähti :-D. Ei tarvinnut mua avuksi ollenkaan, vaan paineli innoissaan lelulle asti. Toinen toisto ja ihan yhtä hyvä.

Gimman kanssa vähän sama ongelma pakkovalssissa, vähän aiemmin voisi jo ohjata hypylle. Sujui kuitenkin oikein hyvin. Saksalaisessa tuli sitten ongelmia. Rima tipahti tosi herkästi. Positiivista sinänsä, että se ei enää kieltänyt hyppyä, vaan yritti edes hypätä. Ihan varmasti ehdin pois koiran linjalta, että siinä mielessä riman olisi pitänyt pysyä. Muistin myös katsoa hyppyä kohden. Toki itse noita omia tekemisiä on vaikea katsoa, mutta hyvin varma olen, että tein oikein. Tahkoamisen jälkeen sanoin jo aika napakasti höpö-höpö kun rima tipahti ja sen jälkeen yhtäkkiä hyppääminen onnistuikin. Voi että mitkä bileet pistettiin pystyyn. Tietenkin oli pakko kokeilla uudelleen kun eihän yksi onnistuminen vielä mitään kerro. Onnistui! Sen verran epävarma ohjaus vielä meillä, että enpä taida ottaa vielä kisakäyttöön ellei ole sellainen kohta, johon se on ehdottomasti paras vaihtoehto.

Otettiin Gimman kanssa myös sitä pirun niistoa. Ei hemmetti kun mä olen siinä huono! Ei vaan meinaa onnistua, ei sitten millään. Mä en saa mun kroppaa automaattisesti niin, että en kumarru yhtään koiraa kohti. Heti tulee kielto, jos olen vähänkään väärässä asennossa. Positiivista tietenkin se, että tiedän, mistä virheet johtuu. Pitää varmaan tehdä jotain kuivaharjoittelua, että tuo joskus tulisi multa automaattisesti. Mun pitää muistaa, että ei saa olla rintamasuunta koiraan päin, ei saa kumartua koiraan päin ja mielellään vielä vähän takakenossa ottamassa niistolla koira mukaan. Tätä täytyy ehdottomasti harjoitella kun ohjaus on niin kovin käyttökelpoinen kisoissa.

Helatorstain kisat Kokkolassa

2011-06-03T22:48:00.000+03:00

Onpa kiva kun on koirat 3-luokassa niin ei tarvitse niin kamalan aikaisin herätä kisa-aamuina. Heh! Kokkolan helatorstain kisat alkoivat 3-luokalla klo 9:00. Kello siis herättämään samaan aikaan kuin työaamuina. Se siitä vapaapäivän pitkästä unesta :-P.

Tarjolla oli kaksi agilityrataa, joissa molemmissa tuomarina oli Anne Savioja. Radat oli ihan mukavia. Molemmilla radoilla oli kohtia, joissa piti miettiä sopivaa ohjausta. Vaikka olin väsynyt niin mua vähän jännitti. Mimmi oli pitkästä aikaa mukana. Oli kyllä onnellisen näköinen kun pääsi mukaan ♥.

Kisat meni miten meni ja ensin ajattelin, että en edes julkaise ratoja. Julkaisen nyt kuitenkin niin, että ketkä blogia käyvät lukemassa niin näkevät radat. Gimman radoissa ei oikeastaan mitään valittamista, kartturi mokaili. Mimmi meni ihan kivasti, mutta ei sen kunto vielä kestä. Ahdistaa katsoa sen menoa :-/. Tiedän nyt kuitenkin, että se on kropaltaan kunnossa ja siksi uskallan sen kanssa kisata. Sillä on vain agilitykunto kateissa. Kyllä se sieltä vielä tulee takaisin! Tuskin vielä SM-kisoihin, mutta ehkä jo karsintoihin :-). Rytmi sen kanssa on myös hakusessa. Ehkä tauon takia, ehkä "hitauden" takia (lainausmerkit kun se kuitenkin teki ihan hyvät ajat).

Ensin oli Gimman rata. Rata oli tosi hyvä. Mulla tuli virhearviointi renkaan jälkeen. En yhtään ajatellut, että se bongaa ne esteet sieltä takaa. Taisi lähteä putkea hakemaan. Aika moni koira haki aa-estettä. Melkein onnistuin korjaamaan tilanteen, mutta pilasin sen hätäilyllä ja näin saatiin kielto. Kontaktit oli ihan jees. Jäi oikeesti tosi hyvä mieli radan jälkeen :-)

Kuva: Pirkko Riekki

Mimmin kanssa sama rata. Pysyi hyvin lähdössä. 2-hypyllä meinasi tulla väärälle puolelle, mutta sain työnnetyksi taakse. Jostain syystä jännitin saanko sen menemään aa:lle ja olin sitten aa:n jälkeen vähän myöhässä. Sain kuitenkin tökätyksi hypyn taakse tässäkin. Loppurata ihan hyvä puomille asti. Pienet käännökset. Vauhti vaan hiipui. Niin ohjaajalla kuin koirallakin. Puomin jälkeen pituuden palanen heilahti. Taisin kääntää liian aikaisin suunnan viimeistä hyppyä kohden.

Kuva: Pirkko Riekki

Gimman toinen rata. Tässä alku meni taas ihan kivasti. Ongelmia aiheutti jo tutustumisessa ekan putken jälkeinen tilanne. Katsoin, että pujottelu on siinä ihan tyrkyllä. Silti oletin, että sain sen verran linjatuksi putkea ennen olevalla hypyllä, että Gimma menisi sieltä suoraan putkeen. Ei mennyt, ei. Vaan meni suoraan kepeille. Kävi tekemässä ekan välin ja sieltä sain vasta putkeen. Loppurata taas ihan kiva. Puomi tuntui jopa nopealta.

Kuva: Pirkko Riekki

Ja sitten taas Mimmin kanssa sama rata. Alkua mietin aika kauan kun mun pitää aa:lla päästä edelle, että kontakti onnistuu. Päätin sitten kuitenkin tehdä samalla lailla kuin Gimman kanssa ja se onnistui ihan kivasti. Siinä kohdassa, missä Gimma lähti hakemaan keppejä niin Mimmi tuli melkein mun jalkoihin :-D. Sain sen työnnetyksi putkeen. Otin putken jälkeisen hypyn eri kautta kun laskin, että Mimmi kääntyy putkelta paremmin kuin Gimma. Kepeillä irrottauduin samalla lailla molempien kanssa seuraavan hypyn taakse tekemään pakkovalssia. Mimmikin kesti tuon :-). Lopussa ei oikeastaan mitään kummempaa. Nolla ja voitto.

Kuva: Pirkko Riekki

Seuraavat kisat on Vaasassa 11.6. ja sitten onkin jo SM-kisat. Mä mietin, että ilmoitanko Mimmin perjantaina molemmille radoille vai vaan toiseen. Joukkuettahan meillä ei mineillä ole, joten saa sitten levätä lauantain. Pari päivää vielä aikaa miettiä.

Hyvin lyhyt raportti torstain treeneistä

2011-06-01T19:52:00.000+03:00

Oltiin Hennan kanssa treenaamassa ja tehtiin Saviojan Annen rata kun on helatorstain kisoissa tuomarina. En jaksa sen kummemmin nyt kirjoitella, mutta tämmöinen rata tehtiin (muurin tilalla hyppy):

Mimmi meni ihan kohtuullisesti. Edelleen välillä hyvin, hyvin nihkeätä meno. Ja välillä sitten ihan kivan oloista. Hankala sen kanssa on nyt mennä kun välillä menee nopsaan ja välillä sitten ei. Mun rytmitys on täysin hukassa.

Gimman kanssa oli vaikeuksia 16:n poispäinkäännöksessä. Syykin selvisi. Henna sattui istumaan just sopivalla paikalla ja totesi, että Gimma ei näe mun kättä ollenkaan. Kun tuon korjasi niin johan meni. Ja mä oon ihmetellyt kun aina välillä toimii ja välillä ei. Ehkä tuossa on syy. Käsi piilossa kun ei onnistu. Niistot onnistuu kun muistan olla kumartumatta. Ainoa suurempi ongelma oli 14:llä. Takaakiertoon lähti hyvin, mutta tiputti riman. Useasti. Toisella sessiolla se ei enää tippunut, kertaakaan. Mitähän siinä sitten oikein tapahtui.

Lopuksi Gimman kanssa puomin kontaktia muutama toisto. Gimma remmiin, lelulla hetsausta, lelu jonkun matkan päähän alastulolta ja mene-mene ja tarkoituksena saada Gimma vetämään. Meni hyvin. Koitin kerran koko puomin ja meni yllättävän hyvin. Kivasti kiskoi loppuun saakka. Ehkä me tällä saadaan tuo kontaktille meno sellaiseksi, että olisi edes vähän kiireempi mennä loppuun asti.

Huomenna siis kisoihin Kokkolaan. Mimmi pääsee myös mukaan :-). Vähän sekavat fiilikset sen suhteen, mutta yritän pitää vain hauskaa. Saattaa olla vaikeaa tuon rähinämimmin kanssa, mutta yritän!

Valssi- ja leikkaustreeni omassa pihassa

2011-05-30T23:08:00.000+03:00

Tänään vihdoin ja viimein sain levitetyksi hypyt pihaan. Ensin kyllä piti leikata nurtsi, että sinne edes viitsi mennä treenaamaan :-D. Tein kolmen hypyn treenit, jossa sai treenata valssia, jenkkikäännöstä ja leikkausta.

Gimma meni kaiken täydellisesti. Joo, kyllä se kotona osaa :-P. Toki eri tilanne kun on tavallaan lähtötilanne ja vain kolme hyppyä verrattuna keskellä rataa tapahtuviin ohjauksiin. Mutta silti, olin tosi tyytyväinen :-). Valssi oli kyllä sellainen valssi, jonka mä yleensäkin osaan. Nyt yritin sitten tehdä sen vielä kauempaa, niin, että siitä tuli jo enemmän jenkkikäännös-valssi. Sairaan hyvin meni. Jess!!

Kahdella hypyllä leikkausharjoituksia molempiin suuntiin. Ensin tiukempi leikkaus ja sitten vähän loivempi. No problem. Lopuksi otin vielä hyppy, hyppy, valssi, hyppy, jolla leikkaus. Aivan bueno. Miksi mä en kisoissa osaa?

Mimmin kanssa samat jutut kuin Gimman kanssa. Otin namikupin treeneihin taas mukaan ja se ei nyt oikein toiminut tuossa valssikohdassa. Oli kuitenkin vähän sellainen lähetys-valssi tilanne ja eihän Mimmi mihinkään lähde kun se näkee namikupin. Sain toki väännetyksi sen sinne minne pitikin, mutta en sujuvasti. Joten namikuppi pois ja lelu tilalle ja johan alkoi tapahtua. Hyvin meni ja hyvin irtos. Hyvä Mimmi.

Leikkausharjoitukset ihan yhtä hyvin kuin Gimmankin kanssa. Ei epäröinyt yhtään, eikä hidastanut vauhtia yhtään. Molempiin suuntiin yhtä hyvin. Lopuksi vielä sama kuvio kuin Gimmalla ja aivan bueno myös Mimmin kanssa. Mitä ihmettä on tapahtunut? Mimmi menee arpomatta leikkaukset. Joko mä osaan ne nyt muka ohjata jotenkin paremmin tai Mimmi on vaan tauon jälkeen niin intopiukeena, että se ei huomaa, että mä leikkaan :-D. Oli kumpi vaan niin en valita :-)

Sunnuntain kisat Pietarsaaressa

2011-05-30T22:51:00.000+03:00

Olin sunnuntaina kisaamassa Gimman kanssa Pietarsaaressa. Siellä oli kaksi agilityrataa ja viimeisenä hyppäri. Kaikissa tuomarina oli Mika Moilanen. Radat oli oikeastaan ihan mukavia. Hyvin erilaisia. Paljon suoraa, jossa vähän vaikeuksia miettiä, että ehtiikö ohjaamaan vai ei. En löytänyt ratoja netistä mistään :-(. Enkä laita myöskään videoita kun meillä ei oikein onnistunut yhtään mikään. Tai no, olihan siellä taas niitä hyviä pätkiä ;-). Sadetta tuli välillä ihan reippaastikin, mikä ei taas ollut niin kiva juttu kun nurtsilla kisattiin. Onneksi ei sattunut kuin joitain pyllähdyksiä ohjaajilla, ei siis mitään vakavaa.

Ensimmäisellä agilityradalla oli hyppy, suora putki, josta takaisinpäin hypylle takaakiertoon. Tuossa valui aikaisempien luokkien koirat. Ja niin valui maksitkin :-D. Mä menin putken toiseen päähän, yritin jarruttaa ennen putkeen menoa ja huidoin kädellä putken suulla, että Gimma tajuaisi kääntyä. Ei tajunnut. Tutustumisessa mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että olisin ottanut vastaan putken toiselta puolelta ja vaihtanut puolta putken edestä. Jälkiviisaana voisin todeta, että se ois varmasti kääntänyt paremmin. Virhettä tuosta ei tullut, mutta kaarrosta sitäkin enemmän.

Aa hyvä mene-mene-mene-alas -käskytyksellä. Aa:lta suora linja hypyn kautta putkeen, rima tipahti. Luultavasti käänsin selän kokonaan. Ei näy videolla kunnolla kun tuomari on just edessä. Kepeille meni ihan sikalujaa sisälle ja liukastui ekassa välissä. Ei kuitenkaan virhettä :-). Keppien jälkeen hyppy, välistäveto, hyppy, valssi, josta pituudelle. Valssi huono. Ohjaava käsi tipahti ja niin myös rima.

Puomi hyvä samalla käskytyksellä kuin aa. Puomilta ei irronnut kauemmas hypylle kun itse jäin taakse. Uudelleen ja onnistui. Mun heitto ei ole tarpeeksi selkeä ja käännän kropan noissa tilanteissa myös liian nopeasti. Eikä tuossa olisi ollut silleen edes kiire. Tai oli kun olin ajatellut ehti valssaamaan loppuun, mutta en ehtinyt, vaikka sain hyvin etumatkaa. Leikkaamalla loput ja onnistui. Yllätys oli kova kun sain pitkästä aikaa leikkauksen onnistumaan kisoissa hienosti. Tulos tältä radalta 15.

Toisen agilityradan aikana alkoi sitten sataa. Onneksi ei vielä kovin kovasti. Radan alkuun olen tosi tyytyväinen. Kerrankin luotin koiraan! Oli kaksi hyppyä peräkkäin, kolmas toisen kanssa samassa linjassa vasemmalla, jonka jälkeen hyppy vähän eri linjassa niin, että piti tehdä takaakierto-päällejuoksu (varmaan kaikki ymmärsi mitä tarkoitan :-P). Kiersin hypyt ulkokautta ja menin 3-hypyn siivekkeen taakse, josta kutsuin koiran, irrotin 2-hypylle, valssilla kolmoselle ja siitä takaakierto-päällejuoksu. Niin vau! Gimma tiesi just, mitä mä tarkoitin. Oli ehkä vähän liiankin vau kun en sitten meinannut saada sitä seuraavaan putkeen :-D. Minä annoin siitä itselleni kiellon, tuomari ei.

Tuon putken jälkeen olikin kiire ohjaamaan rengas, suora putki ja sen jälkeiset hypyt. Siinä ehkä syy, että hätäilin putkeen ohjauksen kanssa. Eikä sinne sitten oikeasti edes tullut kiire. Kohta meni oikein hyvin ja keinukin hyvä. Siitä taas lähetys putkeen ja valssilla puomille. Ja joo, ei menny putkeen. Hemmetti. Tästä tuli kielto. Lopussa vielä sarjan b-osalla takuttiin ja olin varma, että seki tulkittiin kielloksi, mutta en jaksanut korjata ja mentiin rata loppuun. Kontakti edelleen nopsat Gimmaksi. Tulos 5 ja kolmas sija :-O. Ei kannata mun tuomita ei :-DD

Viimeisenä rata oli sitten hyppäri. Alku taas oikein hyvä. Suoran putken jälkeen käännös takaisinpäin ja hyppy, josta putkeen. Tuo rima tipahti. Mä ilmeisesti taas tein sen, että käänsi selän. Ei voi olla totta! Ja jälleen tuomari niin nätisti edessä, että ei näy videolla, mitä tuossa tapahtui. Uskon, että se oli tuo selän ja pään kääntäminen. Kepeille oli aika paha avokulmavienti ja Gimma meni sen älyttömän hienosti. Mulla oli sellainen olo, että mä en edes ohjaa sitä ja sinne se vaan meni. Taitava pieni ♥.

Sitten tulikin kohta, johon en saanut mitään järkevää ohjausta aikaiseksi tutustumisessa. Päätin sitten jonku ohjauksen, jota yritän. Yrittämiseksi jäikin. Melkein kyllä onnistui. Kääntyi yhdestä hypystä väärään suuntaan kun olin ihan liian myöhässä ja siitä oli aika vaikea saada pituudelle, joten hyppäsi sen vinosti. Otin koko kohdan uudelleen ja samalla tuli tahallinen hylly. Lopussa vielä kielto putkelle. Mitä ihmettä? Yleensä menee putkeen, vaikka teen mitä ja nyt ei sitten millään. No, lasken tämän tilastotappioksi :-D

Kiva oli sateesta huolimatta kisata tuolla kentällä. Olen aina tykännyt kisata tuolla enkä vähiten sen takia, että Lyyli teki uransa parhaat radat juurikin tuolla kentällä. Sai sen ainokaisen nollaratansa kolmosluokasta ja vielä piirinmestaruuskisoissa ja sai siitä piirinmestaruuden. Ihana muisto ♥

2011-05-28T16:29:00.005+03:00

Torstain treeneihin rakennettiin alla oleva Huittisen Annen rata. Muurin tilalla oli tavallinen hyppy.

Menin ensin Mimmin kanssa. Otettiin pätkissä namikuppipalkalla. Ensin 6-hypylle asti. Menin vastaanottamaan 2- ja 3-hypyn väliin 9-putken puolelle. Pieni jarrutus ennen kakkosta ja siitä takaakiertoon kolmoselle. Pelkäsin, että Mimmi menee tuossa putkeen, mutta ei sitä edes katsonut. 4-putkeen vippaamalla, 5:lla sokkari ja 6:lla pakkovalssi. Luulin, että tuonne tulee kiire, mutta ei tullutkaan. Putkessa Mimmillä meni jostain syystä aika kauan aikaa.

Seuraavaksi palkka 10-hypyn jälkeen. 9-putki oli tosi ällöttävä kun siinä oli pakko leikata. Tai noin luulin vielä tutustumisessa. Jos leikkaus meni liian lähelle putkea niin koira kääntyi väärään suuntaan. Jos teki kauempana leikkauksen niin ilmeisesti koira ehti nähdä, että takana vaihdetaan puolta ja kääntyi oikein. Näin ainakin toimi Mimmin kanssa.

Seuraavaksi laitoin keppien päähän namikupin. Halusin varmistaa, että pujottelee loppuun asti kun on nyt niin vähän treenattu ja halusin ottaa paljon etäisyyttä kepeillä. Mimmi pujotteli ja minä menin 12-hypyn taakse. Hyvin onnistui. Tiedä sitten olisiko onnistunut ilman palkkaa. En uskaltanut kokeilla. Ilman namikuppia irrottauduin myös aika paljon, mutta jäin 12:n keppien puolelle ottamaan valssilla mukaan. 13:lle saksalainen, josta pussiin ja vastaanottamaan renkaan ja putken väliin. 18-hypylle viskileikkaus. Tää oli kaikista vaikein kun namikuppi oli maalissa niin ei millään meinannut taipua hypylle. Kupin vetovoima oli liian kova.

Kuva: Taija Linna

Gimman kanssa samat ohjaukset. 3-hypyn rima ei meinannut pysyä ylhäällä. Taisin just riman päällä tehdä jotain. Kun otin jo ennen 3-hyppyä poispäinkäännöskäden ohjaamaan niin rima pysyi. Gimmankin kanssa ehdin tosi hyvin sokkariin ja pakkovalssiin. Sen kanssa varsinkin olin ihan varma, että en ehdi. Olipa kiva huomata, että ehtii kun vaan lähtee ajoissa liikkeelle :-).

Gimman kanssa putkella leikkaus ei saanut sitä kovin hyvin kääntymään tein sen sitten missä kohti tahansa. Päätin kokeilla sokkaria ennen putkea. 7-hypylle lähetys takaakiertoon ja itse liikkeelle putkelle päin ja sokkari sitä ennen. Hyvin ehti! Vielä kun olisi heti tajunnut jarruttaa putkella :-D. Toiston jälkeen tuo oikein hyvä. Varmasti paras ohjaus meillä tuohon kohtaan.

Kepeillä palkkasin ensimmäisellä kerralla kun pujotteli loppuun, vaikka mä siirryin 12-hypyn taakse. Pitää tuostakin aina välillä palkata, että osaa jatkossakin pujotella noin hyvin loppuun asti. Toisto ilman palkkaa ja hyvin pujotteli. 13:lle pakkovalssi, josta pussiin. Siirryin vastaanottamaan renkaan ja putken väliin ja 18:lla viskileikkaus. Onnistui kyllä heti, mutta huomasin ajautuvani liian lähelle hyppyä. Kun rytmitin vähän eri lailla niin meni tosi paljon paremmin. Putkelta koira mukaan, lähetys pituudelle jääden itse jälkeen ja siitä sitten viskileikkaukseen. Meni tosi paljon paremmin.

Kuva: Kati Kuuttila

Mimmin kanssa koko rata. Oli tarkoitus tehdä se nollana ja melkein onnistuikin. Jopa sokkari ennen 9-putkea onnistui. 18-hypyn viskileikkauksessa taas lopun palkka veti vähän liian lujaa. Laitoin kuitenkin sen hyppäämään 18-hypyn ennen kuin päästin viimeiselle hypylle ja palkalle. En ottanut uudelleen kun tuohon asti meni ihan hyvin. Mimmin vauhti on edelleen hyvin vaihtelevaa, välillä jo melkein normaalia ja välillä tuntuu, että se ei liiku mihinkään. Tällä mennään nyt tällä hetkellä :-)

Gimman kanssa koko rata ja nollana läpi. Jee!! Oli jopa ihan sujuva rata, joten todellakin jee!

Lopuksi vielä molempien kanssa kontaktiharkkaa. Mimmin kanssa pelkkää puomia, namikuppi n. 3 metrin päässä puomin alastulosta. Ensin niin, että jäin jälkeen ja sitten niin, että juoksin ohi. Molemmat meni ihan superisti, enkä ottanut lisää toistoja. Gimman kanssa samalla lailla namikuppipalkkaa myöden. Meni mun mielestä kohtalaista vauhtia mene-mene-käskytyksellä. Ei oikeastaan eroa vauhdissa sillä olinko jäljessä vai edellä. Aa:ta samalla lailla ja ihan kivasti seki meni. Mä nyt päätin koittaa tuota aika käskevää mene-mene hokemista laskevalla osuudella kun se näyttäisi tällä hetkellä toimivan. Katotaan kuinka kauan toimii.

Mimmille jälleen kisalupa

2011-05-23T21:32:00.000+03:00

Sunnuntaina käytin koirat Tanja Kotin hoidossa. Hän oli se, joka ehdotti viljattoman ruokavalion aloittamista ja siitä asti olen viljatonta syöttänyt. Kaikille koirille. Halusin viedä hänelle nyt uudelleen kun oli nähnyt Mimmin pahimmillaan. Silloin saa parhaimman arvion, onko koira parempi vai ei.

Ja olihan Mimmi parempi! Mä niin jännitin koko hoitoa. Ihan tyhmää, mutta en vaan voinut sille mitään. Kun Tanja tunnusteli Mimmin läpi sen seisoessa ensimmäinen kommentti oli "Täähän on kuin eri koira!". Niin ihana oli tuo kuulla! Mikä helpotus. En oikeasti taaskaan muista juurikaan mitä vikoja sieltä löytyi, mutta laitan tähän mitä muistan. Pikkuisen oli vielä kiero, eli väänsi peppua oikealle. Ei ollenkaan niin paha kuin ekalla kerralla. Pieniä jumeja siellä täällä. Lavat taisi olla molemmin puolin jumissa. Oikeassa takajalassa oli joku jumi, mikä ei meinannut aueta ollenkaan. Se oli siellä, ööö, mikähän se alue nyt sitten on, kintereestä alaspäin tai jotain. No joka tapauksessa, ei meinannut aueta, mutta aukes kuitenkin. Mä en oikeesti muista. Muistan vaan niin hyvin kun vähän väliä kuulin, että täältä ei viimeksi liikkunut mikään ja nyt on ihan hyvä. Ja Tanjan mielestä Mimmi ei ollut lihava. Ei ole enää munkaan mielestä, mutta kiva oli saada ammattilaisen arvioa myös tuosta.

Mimmi pääsee pian taas kiitämään! Kuva: Irene Vinha

Ja Mimmi sai kilpailuluvan!! Mä olen ehkä ihan hieman täpinässä ;-). Ollaan nyt kuitenkin jonkun verran treenattu ja oli kiva kuulla, että ei ainakaan sen takia ollut huonossa kunnossa. Uskoisin, että kestää nyt sitten treenaamisen ja kisaamisen. Yritän rauhoitella itseäni, etten ihan liikaa innostu. Treeneissä se ei kuitenkaan ihan vanhaa vauhtia mene. Eikä ehkä koskaan enää menekään. Pääasia on, että se on kunnossa ja mä saan sen kanssa kisata. Eikä sitä satu kun mennään rataa. Ja ihan sama miten kisat menee niin JEE!!!

Gimma oli ihan hyvässä kunnossa. Jotain pientä jumia siellä täällä, mikä on ihan normaalia agilitykoiralle. Joku kohta oli vähän enemmän jumissa ja sitä piti kauemman aikaa aukoa, mutta saatiin sekin auki. Jännä juttu, että molemmilla koirilla oli vasen puoli pahemmassa kunnossa. Treenaankohan mä jotenkin toispuoleisesti?

Ilmoitin heti Mimmin kisoihin :-D. Mennään Kokkolaan 2.6. ja sitten varmasti vielä 11.6. Vaasaan. Siinäpä meidän kisat sitten on ennen SM-kisoja. Ei oikeesti ole mitään odotuksia SM:istä. Pääasia, että me osallistutaan sinne. Oon niin happyhappyhappy :-DD

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

2011-05-23T20:56:00.001+03:00

Hullu mä olen näemmä. Lähdin lauantaiaamuna ajelemaan Liedon kisoihin neljältä aamulla. Oonhan mä tuon monet kerrat aiemminkin tehnyt ilman suurempia ongelmia, mutta nyt jostain syystä väsytti ja kovasti. Onneksi autossa oli Leevi and the Leavingsien kokoelmalevy, joten eikun se soimaan ja itse hoilottamaan mukaan. Koiraparat, mutta minä heräsin ja se on pääasia :-)

Sen verran vissiin olin kuitenkin väsyksissä, että en oikein saanut kunnon asennetta koko päivänä. Harmi. Tuomarina kisoissa oli Ritva Herrala ja kaikki radat oli agilityratoja ja kisoissa mukana siis vain Gimma.

Kuva: Kati Kuuttila

Väsymyksestä huolimatta eka rata oli nolla ja onnistuttiin tulemaan jopa toiseksi. Taisi kaikki hyvät epäonnistua kun eihän tuo muuten Turun seudulla ole meille mahdollinen sijoitus. Ei ainakaan näillä nykyisillä kontakteilla. Hävitään ihan liikaa. Silti tuntui mukavalta tuo sijoitus. Me kuitenkin tehtiin se nolla ja kaikki ei :-D. Rata ei valitettavasti ole videolla kuin ihan loppu vaan. Kuvaajalla oli ongelmia saada kamera päälle. Enpä siinä havainnut edes näyttää, miten se toimii. Mun moka. Harmittava sellainen. Hieman radalla oli Gimmalla ongelmia tietää mihin mennään. Sen verran skarppina olin kuitenkin, että sain sen oikeille esteille. Ihan hyvä fiilis, vaikka olinkin kamalan löysä.

Seuraava rata oli ehkä jo vähän astetta parempi asenteeltaan. Yksi rima tipahti ja niin taas kaatui karsintojen tuplahaaveet. Olipahan lähellä taas. Alun valssissa Gimma vähän valui, mutta muuten taisi olla aika ok-rata. Rima ennen aa:ta tipahti. Olen yrittänyt katsoa videolta, mitä siinä tapahtuu, mutta en oikein ymmärrä sitä. Jarrutan ennen hyppyä ja ehkä sitten vähän liian myöhään kerroin, että se tosiaan pitää hypätä ja kääntyä vielä tiukasti aa:lle. Yritin tsempata virheestä huolimatta radan läpi. Puomi ihan sairaan hidas. Pysähtyy mun alas-käskyllä ihan liian ylös. Saan sen kuitenkin kontaktille ja siitä sitten maaliin.

Kolmas rata oli kaikista huonoin, ainakin alun suhteen. Voi että mä olin löysä!! Alun pakkovalssi ihan persiistä ja sitten vielä huolimaton ohjaus hypylle ennen puomia. Todella ärsyttävää kun ohjaan noin löysästi. Gimma rukka joutuu sitä kestämään. Sain kuitenkin kootuksi itseni ja päätin kokeilla kontaktilla asenteella käskyttämistä "mene-mene-mene ja alas". Hitto vie, se toimi! Gimma meni paljon paremmalla sykkeellä kontaktit alas asti. Ja ihan oikeasti aa:lla ainakin ihan alas asti ja luvalla (nopealla vapautuksella kylläkin) lähti sieltä pois. Vitsit, mikä fiilis mulle tuli tuosta. Videolta vielä varmistin, että ei ollut vain optinen harha. Ei ollut, kyllä se meni ne nopeammin. Tiedän, että se saattoi olla vaan sattumaa ja toimi vain tuon yhden kerran, mutta oli se silti aika kivaa :-D

Kohtuullisen vähiin käy kisat, joista se karsintatupla voitaisiin saada. Jos näyttää huonolta niin mun varmaan pitää mennä Seinäjoen iltakisoihin ja/tai Klagiin.

Hemmetin olkapää!

2011-05-19T22:35:00.001+03:00

Jep, keskiviikkona treenaamassa samanlaista leikkauskohtaa kuin sunnuntain kisoissa. Kyllä se vaan oli se mun olkapää syynä epäonnistuneeseen leikkaukseen. Ärsytys! Mutta hyvä treeni kun sain saman virheen aikaiseksi kuin kisoissa. Leikkauksessa ei mitään ongelmaa kun kunnolla keskityin hommaan. Yllätys. Käsi alas, mutta EI mitään olkapäävetoa. On se vaan niin vaikiaa.

Muuten ei mitään ihmeellistä Gimman kanssa. Kokeilin ihan huvikseen puomin alastuloa remmin kanssa niin, että saisin Gimman vetämään remmissä. Kisoissa juteltiin Gimman pujottelusta miten se on niin nopea. Mä siinä sitten aloin selittää millä sen olen opettanut: remmissä, lelu lopussa ja Gimma kiskoo itsensä sinne. Saman tien tuli mieleen, että voisinko tuota soveltaa kontakteillekin. Saisin samanlaisen hingun sille mennä loppuun asti ennen kuin tulee palkka. Testailin tuota siis vähän. Hetsasin lelulla ja hyvällä draivilla sain puomin laskevalle osalle, mutta heti kun remmi otti vastaan niin veto loppui. En antanut periksi vaan nyin remmistä niin, että Gimma alkoi uudelleen kiskoa ja vapautus vasta sitten kun oli oikeassa paikassa ja veto päällä.

Nyt olen vähän ihmeissäni, että miten tuo oikeasti pitäisi tehdä. Pitäisikö sen kiskoa alas asti ja sitten höllätä ennen kuin vapautan? Jos on veto päällä vapautuksessa niin tajuaako se oikean paikan? Ehkä mä nyt koitan vaan saada sille vedon päälle, että saisin vähän vauhtia hommaan ja sitten katsotaan mitä tehdään sen paikan kanssa. Periaatteessa sillä pitäisi se paikka kyllä olla selvä. Käytännössä se hiipii sinne. Katsotaan miten tää lähtee sujumaan. Mulla on pitkästä aikaa sellainen tunne, että voin ehkä saada tuon nopeammaksi. Toivon kovasti, että tää onnistuu!

Mimmin kanssa otin taas aika lyhyissä pätkissä namikupin kanssa. Kovasti se välillä näyttää siltä, että menee jo aika lujaa. Varsinkin putkeen menossa on mun mielestä entisen Mimmin vauhti tullut takaisin :-). Aika ajoin on aika varovaista meno. Piksu sanoi, että mä ohjaan jotenkin varovaisesti. Varmasti näin teenkin. Mulla on sellainen olo, että en enää osaa ohjata sitä. Ja nyt kun olen treenaillut vain Gimman kanssa ja sitä ohjaan aika paljon rauhallisemmin niin varmaan sekin vaikuttaa asiaan. Pitää koittaa saada sama meno ja meininki itselle niin ehkä se Mimmikin siitä lähtee kulkemaan taas. Edelleen ihan positiivinen mieli Mimmulin suhteen.

Tänään kävin metsälenkillä käärmeitä uhmaten. Ei näkynyt yhtään, huh! Kävin katsomassa kuollutta käärmettä toivoen, että sen olisi joku syönyt tai siirtänyt edes pois. Ei ollut. Mun vakaa aikomus oli siirtää se, mutta en mä kyennyt. Ällötti liikaa.

Kuollut käärme lenkkipolulla :-/

2011-05-18T21:49:00.000+03:00

Tänään ennen treenejä kävin pikku lenkin koirien kanssa. Ja mitä mun tutulla polulla oli vastassa? KYY :-O. Voi hemmetti kun säikähdin. Gimma oli jo sen yli juossut. Pyysin sen takaisin ja sain kiertämään otuksen. Ihmettelin kun kyy ei nosta päätä eikä mitään, vaan on ihan rauhakseen. Komensin koirat odottamaan ja menin kastomaan. Ei ihme, ettei pää noussut kun sitä ei ollut :-D. Joku elukka ilmeisesti nappassut pään irti.

Nyt mietinkin, että onko käärmeen raahannut tuohon se eläin, joka sen on tappanut vai onko se tapettu siinä paikassa, josta löysin. Oon tuosta kulkenut lähes päivittäin enkä yhtään käärmettä ole nähnyt. Mitäs me ollaan täällä nyt asuttu? Kuusi vuotta. Uskallanko olettaa, että tuo oli vain sattumaa? Pakko kai se on. Muuten en pääse enää mun metsäpoluille ollenkaan. Mähän jo välttelen sitä kohtaa, jossa Gimma sai pureman. Menee aika välttelyksi, jos en mihinkään enää uskalla mennä. Uskon, että taas mä alan niitä käärmeitä (oksia, risuja) nähdä urakalla. Juuri kun olin vähän tuosta pelosta päässyt eroon.

Enkä edes huomannut nakata sitä polulta sivuun :-P. Jälkeenpäin tuli myös mieleen, että tuossa olisi ollut oiva tilaisuus opettaa koirille, että moisen elukan lähelle ei kannata mennä. Jälkiviisaus, mikä ihana piirre ihmisessä :-P

Kivat pikku tokot

2011-05-18T14:47:00.002+03:00

Eilen kävin Gimman kanssa tokoilemassa.

Kaukokäskyjä olen nyt ottanut vain kotipihalla ja ihan koiran edestä. Vain istu-maahan versio on tällä hetkellä treenin alla. Kokeilin, miten homma toimii oudossa paikassa ja toimi oikein mainiosti. Joka vaihto oikein eikä nyt kertaakaan tarjonnut seisomista istumisen sijaan. Jee! Vähän meinasi ennakoida, mutta jäi vain pieneen nykäisyyn ja pysyi asennossa käskyyn saakka.

Olen nyt melkein päättänyt, että en ala kaukojen seisomista opettaa uudella tavalla kun osaa sen niin hyvin. Jos sen takia ei tule jatkossa ykköstuloksia niin se on sitten voi voi. Uuden tavan opettamisessa on ylikovahomma ja mun kärsivällisyyden tuntien siitä ei koskaan tule valmista. Joten miksi edes yrittäisin :-D

Avoimen liikkeitä ajatellen päätin harjoitella jäävien liikkeiden loppua. En ole tainnut koskaan vielä kokeilla kuinka hyvin Gimma pysyy paikallaan kun palaan sen luo ja jatkan matkaa sen taakse. Ei mitään ongelmaa kummassakaan. Pää kääntyi, mutta muuten pysyi paikallaan. Taitava pieni :-)

Ruutua kokeilin jälleen kun Henna oli sen Karkkia varten laittanut. Ensimmäistä kertaa kokeilin niin, että en etukäteen käynyt näyttämässä ruudun paikkaa, vaan otin heti suoraan sinne lähetyksen. Aika läheltä kylläkin. Lähti hyvin, mutta epäröi ja kääntyi vähän takaisinpäin. Odotin, enkä sanonut mitään ja niin Gimma lähti ihan itsestään ruutuun. En olisi ikinä uskonut! Aika hyvin se on tuon homman tajunnut. Ja näköjään sen kannattaa antaa itse miettiä asioita ennen kuin niihin puuttuu :-). Otettiin muutama toisto ja huomasin, että sillä ei ole aikomustakaan pysähtyä ruutuun. Syykin on tietenkin selvä. Olen aina palkannut heti kun vaan on sinne mennyt. En ole koskaan opettanut pysähtymään sinne. Tätä pitää muistaa harjoitella kotipihassa joskus.

Luoksetulon pysäytystä otettiin myös. Henna oli namikupin kanssa takana ja minä menin jonkin matkan päähän kutsumaan koiraa. Takakupin vetovoima oli aika voimakas, eikä meinannut tulla sieltä. Hennan vinkin mukaan tehtiin sitten niin, että namikuppi takana ja mulla myös namit kädessä, jotka Gimma näki. Lähti paremmin tulemaan mun luo, en pysäyttänyt vaan palkkasin vasta kun tuli mun sivulle. Muutama pysäytyksen kanssa. Pysähtyy tosi hyvin, mutta tulee aika rauhallisesti eli liian hitaasti. Voipi olla, että homma on sen verran uusi, että miettii vielä, mitä tässä oikein halutaan. Katsotaan miten etenee ja mietitään sitten vaihtoehtoja, mitä asialle voisi tehdä. Lopuksi vielä yksi läpijuoksu lelupalkalla.

Tätä menoa ei vielä ole kiire katsella avoimen luokan kisoja :-D. Niin, ja tokon SM-kisatkin jää taas meiltä väliin kun ei saatukaan joukkuetta kasaan. Jos totta puhutaan niin ei edes harmita kun olisin joutunut kisaamaan alokasluokassa enkä sitä oikeasti halua. Ja pääsenpä nyt sitten Vaasan agilitykisoihin :-)

Tuplanolla antaa odottaa itseään

2011-05-18T09:03:00.000+03:00

Viikonloppuna olin kisaamassa Gimman kanssa Vaasassa. Lauantaina oli kaksi agilityrataa ja yksi hyppäri ja tuomarina kaikissa oli Katarina Virkkala. Sunnuntaina oli hyppäri ja agilityrata, jotka olivat Johanna Wüthrichin käsialaa. Tässä lyhyesti radoista.

Kuva: Kati Kuuttila

Lauantai:
A-rata: tipahti ensimmäinen rima, hetkeksi meni mieli matalaksi, mutta sain tsempatuksi itseni yrittämään loppuun asti. Puomin jälkeen halusin tehdä valssit, vaikka sinne tuli kiire. Ehdin, mutta hukkasin vähän esteitä. Oikeasti luulin hukkaavani, mutta siellä ne oli, missä pitikin. Yksi rima tipahti vielä ennen aa:ta. Aa:lla koitin ottaa sivuttaisetäisyyttä, mutta Gimma ei kestänyt sitä vaan tuli ilman lupaa pois. Otin kontaktin uudelleen eli hylly.

B-rata: Alku hyvä, vaikka vähän pelkäsin, että ei onnistu. Puomilta hypyn kautta putkeen ja Gimma meni väärään päähän, mua lähempänä olevaan. En uskaltanut irrottautua tarpeeksi puomilta ja jäin jälkeen, jonka takia Gimma taittui mua kohden. Suora linja koiralla olisi ollut puomin kontaktilta sinne kauempaan, oikeaan päähän. Loppurata menikin sitten aika lailla pieleen. Aa:n kontakti hyvä.

C-rata: Ainoa julkaisukelpoinen rata, joka löytyy täältä. Alku hyvä, vaikka ehkä vähän liikaa liikuin muuria kohden. Hyvin ehdin kuitenkin jatkoon ohjaamaan. Putken jälkeiseen valssi ja jaakotuskohtaan koira tuli aika lujaa. Yritin jarruttaa ennen jaakotusta ja ehkä jopa melkein onnistuinkin siinä. Jaakotus-hypyn rima kolahti. Videolta kun katsoo niin ehkä se ei osunutkaan rimaan vaan siivekkeeseen. Sama se, rima ei kuitenkaan tipahtanut :-). Seuraavan putken jälkeinen valssi taas niin väärin kuin vain voi olla. Miten mä mielestäni tutustumisessa osaan nuo tehdä oikein, mutta kun menen koiran kanssa niin aina änkään itseni sinne koiran hyppylinjalle? Monta vuotta tietenkin olen noin (väärin) tehnyt niin ei kai sitä heti osaa asioita muuttaa. Niin ärsyttävää! Loppuradalla ei mitään ihmeellistä. Nolla ja toinen sija.

Sunnuntai:
D-rata: Alku ihan ok, vaikka sitä vähän pelkäsin. Oli siksakissa esteet ja menin aika kaukaa kuitenkin vastaanottamaan. Yksi leikkauskohta meni pieleen, Gimma lähti hakemaan putkea. Ensin luulin, että tein jälleen vahingossa olkapääohjauksen siinä, mutta en mä kyllä tehnyt. Gimma ihan itse oli putken bongannut jo aiemmin. Tuosta siis kielto. Toinen kielto tuli putkelta ennen keppejä. Varmistin kovasti, että ei mene väärään päähän niin tuli oikean pään ohi. Kepeille törkkäys meille huonommalta puolelta onnistui (avokulmatörkkäys keppien takaa). Kielto vielä toiseksiviimeiseltä hypyltä. Mun laskujen mukaan meillä pitäisi tuloslistassa olla tuloksena hylly, mutta siellä näyttää olevan 10. Itse taisin taas antaa kiellon jostain, mikä ei tuomarin mielestä sitä ollut :-D

E-rata: Alku lähti jälleen hyvin rullaamaan. Aa ihan kohtuullinen. Sen jälkeen oli taas lähes samanlainen leikkauskohta kuin D-radallakin ja Gimma jälleen siinä haki putkea. Kielto tästä. Pakko saada treeneihin nyt vastaavanlainen kohta niin näen, mitä mun noissa pitää tehdä, että saan koiran oikein. Lopussa ei mitään ihmeellistä.

Taas Powellia

2011-05-16T08:20:00.000+03:00

Tehtiin tämmöinen David Powellin rata:

Etukäteen vaikeimmilta kohdilta näytti 5-12 ja 16-18 ja niin ne sitten treeneissä olikin. Meillä oli muurin tilalla hyppy ja viimeinen hyppy puuttui.

Mimmin kanssa menin ensin. Tein pätkissä. Ensin alun 1-4 eikä siinä mitään ongelmaa ollut. Eikä pitänytkään olla. Vetämällä putkeen ja leikkaus 4-hypylle. Leikkauksen päätin tuohon tehdä siksi, että jäisin vähän kauemmas ohjaamaan esteet 5-7 ja olisi varaa vähän liikkua koiraa kohden leijeröinnin aikana. Putki oli tuossa ihan pakko leijeröidä, ei mahtunut välistä. Tai no, ehkä minikoiran kanssa sieltä olisi mahtunut, mutta ei maksin.

Seuraavaksi 4-7 ja palkka 8-hypyn takana. Ensin leikkaus tökkäsi enkä saanut Mimmiä irrotetuksi 5-hypylle, joten ei myöskään leijeröinti onnistunut. Muilla kerroilla onnistui hyvin. Siirsin palkan keppien jälkeen ja uudelleen neloselta asti. Tarkoitus oli tehdä 8- ja 9-hypyille päällejuoksu ja 11:lle viskileikkaus. Muuta ohjausta en vaan tuohon keksinyt, vaikka kuinka mietin. Pää löi tyhjää. Tuonne kyllä ehti tekemään nuo päällejuoksut, mutta niistä tuli helposti liian hätäisiä, varsinkin 8-hypyllä. Jälleen(!) sain Mimmin tulemaan melkein joka kerta hypyn takaa ohi. En vaan malttanut ohjata kunnolla enkä yhtään rytmittää omaa liikkumista. Ties kuinka monen toiston jälkeen homma alkoi sujua. Viskileikkaus onnistui ihan kohtuullisesti. Siinäkin ongelmana rytmittäminen. Ensin kauhee kiire ja sitten pitäisi osata jarruttaa, että ei ajaudu liian lähelle leikattavaa estettä.

Kepeillä leijeröin 18-hypyn ja pääsin ohjaamaan hypyn (joka kuvassa muuri) takaa putkeen. Tuossa meillä oli vähän eri linja kuin piirustuksessa. Oli keppien lopusta ihan suora linja hypyn kautta putkeen. 16:lla valssi ja lähetys 17:lle leijeröiden 14-hypyn. Jos 14 olisi ollut muuri niin leijeröinti ei ehkä olisi onnistunut. Tuonne mahtui kyllä väliinkin ohjaamaan juuri ja juuri, mutta halusin kokeilla leijeröimällä. Vähän Mimmi arpoi, mutta meni kuitenkin.

Gimman kanssa ei myöskään alussa ollut mitään ongelmaa. Onnistui hyvin leikkaus nelosella ja putken leijeröinti. Yllättäen senkin kanssa suurin ongelma tuli päällejuoksuissa. Ehdin hyvin ja mielestäni ohjasinkin hyvin ja kyllä Gimma ne oikein menikin, mutta tiputti rimat tosi helposti. Eli olin ihan varmasti koko ajan sen tiellä, mutta en vaan meinannut saada korjatuksi asiaa. Musta tuntuu, että nyt jostain syystä teen Gimman kanssa päällejuoksut niin, että annan sille muka tilaa ja siitä syystä olen juuri sen edessä kun hyppää. Kun pitäisi juosta ihan siitä hypyn läheltä ja siitä ohjata, jolloin ehtii altakin pois. Sainhan mä tuon toki onnistumaan kun toistoja otin tarpeeksi. Ärsyttää kun en yhtäkkiä osaa sellaista, joka aiemmin on ollut hyvin hanskassa.

Gimman kanssa oli tosissaan ongelmia saada se irtoomaan 17:lle leijeröimällä. Oli sen verran kurjasti noi esteet, että en saanut pidetyksi liikettä päällä kohti 17:ää. Sain sen aina muka lähtemään sinne, mutta kun oli pakko ottaa yksi askel taaksepäin, että pääsee ohjaamaan 18:lle niin eipä Gimma sinne hypylle sitten mennytkään. Koitin tuota kohtaa myös niin, että tein 16:lla jaakotuksen (koira kiersi hypyn 4:n puolelta) ja siitä 17:lle. Itse menin 17 ja 14 välistä. Tämä oli tosi sujuva. Tein myös niin, että 16:lla valssi ja menin tässäkin noiden esteiden välistä ja sujui näinkin. Tommosta kohtaa pitää ehdottomasti harjoitella!

Koitin vielä molempien kanssa nollana koko radan läpi. Ei vaan onnistunut. Tökkäsi noihin päällejuoksuihin. Kyllä osasi harmittaa. Pakko opetella tuo ohjaus uudelleen. Ei tästä muuten mitään tule.

Mimmin meno vaikuttaa edelleen ihan hyvältä. Pujottelunopeus ei vielä ole sitä, mitä se ennen oli, mutta aika lähellä jo :-)

Nouto vähän tökkii

2011-05-10T20:50:00.000+03:00

Otin pikku tokot Gimman kanssa omassa pihassa.

Ensin kaukokäskyjä. Taas aluksi istumisen sijaan tarjosi seisomista. Miten niin se on sille tosi vahva ;-). Sain sen kuitenkin tajuamaan mitä halusin ja sen jälkeen jokainen toisto oikein.

Seuraamista jälleen vaihdelleen, välillä palkka ilman liikettä, välillä vähän pidempi matka ja välillä sitten jotain tuosta välistä. Pidemmässä tulee vähän väljyyttä, jota korjasin vähän nyppäisemällä remmistä. Lyhyemmät matka menee hyvin.

Noutokapulan pitoa ja hakua. Pitäminen ei tänään ollut kivaa. Jouduin aika paljon auttamaa, että pysyi edes hetken suussa. Myös kapulan haku oli nyt huono. Menee lujaa kapulalle, ottaa suuhun ja kääntyy tuomaan, mutta tiputtaa ennen kuin sanon mitään. Ehkä olen tehnyt tuon aina samalla rytmillä ja on alkanut ennakoida.

Päällejuoksun hinkkaamista

2011-05-08T21:42:00.001+03:00

Treeneissä tänään Ninan kanssa. Halusin tehdä vappukisojen viimeisen radan lopun kun aina tollasissa tilanteissa hätäilen. Hutaisen vaan päällejuoksun. En vain noissa vappukisoissa, vaan aika usein muulloinkin. Rakensin muun radan tuon ympärille ja tuli aika tylsä. Mutta sillä sitten mentiin. Tämän radan lopun siis tein, numerot 16-20. Saatiin kisoissa 19:llä kielto huolimattomasta päällejuoksusta.

Gimman kanssa ensin. Otin ensin pelkkää puomin alastuloa. Eka kerta sairaan makee, toisella kerralla hiipi. Ei ole ennen hiipinyt kun tuosta vierestä vaan pistän kontaktille. Ahdistus! Ja kun se perjantain epiksissä meni niin kamalan lujaa kontaktiesteet. Minen enää ymmärrä, missä mättää. Pitää koittaa miettiä, miten tuota voisi nyt harjoitella ihan kotona, että sais enemmän toistoja. Ja onnistuneita sellaisia. Voisin tietenkin koittaa (kuten Jennin kanssa juteltiin) vaatia kontaktin ennen kuin pääsee pikkukoirien perään metsälenkille. Siinä on vaan se vaara, että pikkukoirat niitataan... Gimman kun pitää olla ekana joka paikassa. Tätä täytyy kyllä miettiä, miten voisin toteuttaa.

Kaikki rimat oli tapissa ja hyvin pysyivät ylhäällä :-). Tuossa lopussa ei nyt suurempaa ongelmaa ollut kun maltoin pienen rytminmuutoksen tehdä tuossa päällejuoksukohdassa. Vahingossa toistojen myötä tein siihen saksalaisen eikä muuten ollut yhtään huono valinta. Saksalaisessa rima tipahtaa tosi herkästi, jos en hoksaa pitää katsetta suoritettavan hypyn suuntaan. Ja se, jos mikä on mulle tällä hetkellä jotenkin kamalan vaikeeta!

Toisella sessiolla tein okserilla leikkauksia ja valsseja. Hyvin hyppäsi, vaikka selkeästi jarrutti ennen hyppyä. Myös pituudella tein leikkauksia, eikä niissäkään mitään ongelmaa.

Mimmulin kanssa menin vain kerran. Ensin pätkissä ja sitten koko "rata" (vain 14 estettä). Puomin kontakti namikupin avustuksella älyttömän hyvä. Jättäydyin taakse ja vapautin kupille kun katsoi eteenpäin. Hyvin meni loppuun asti :-). Toinen palkkauspaikka oli keinun jälkeen. Jos saisin keinua jälleen vähän paremmaksi, jos heti sen jälkeen on palkka.

Päällejuokskohtaa sitten tahkottiin Mimmin kanssa aika monta kertaa. Se ei tullut mun surkeeseen päällejuoksuyritykseen millään mukaan, vaan meni hypyn ohi takaa. Mulla oli koko ajan liian kiire. Ja tuo on Mimmin tapauksessa ihan hyvä juttu, että mulla tulee kiireen tuntu :-). Se kun on sen verran nihkeesti liikkunut tähän asti ja nyt näytti meno jo oikein kivalta. Mä ihan hiljaa uskallan jo sanoa, että ollaan menossa parempaan suuntaan. Ihan hiljaa vaan, shhhh...

Mukavat pikku treenit :-)