Kävin tiistaina otattamassa Gimman tikit pois niin sai lääkäri samalla katsoa kuonon kunnon. Oli samaa mieltä mun kanssa, että oli tosi hyvän näköinen jo. Kuono ei ole kutissut pitkään aikaan, joten kortisonin sai saman tien jättää pois. Jotta varmasti kaikki pöpöt kuolee antoi lääkäri vielä varmuuden vuoksi 10 päivän antibioottikuurin. Varoaikoja kovasti laskeskelin ja kyllä, me päästään kuin päästäänkin Seinäjoen kisoihin!! Niin ihanaa!!
Eilen olin treenaamassa Jennin ja Maritan kanssa. Tehtiin treeniringin syyskuun radasta esteitä 1-15. Radassa oli vaikeaa keppien kiertokulmaa ja kaikkea kivaa tekniikkaa.
Mimmin kanssa meinasi (ja menikin valitettavasti) hermot kun se ei muka osannut mennä kepeille. Ihan turhaan tuosta hermosin, mutta kun se tuon osaa ihan satavarmasti niin alkoi ottaa päähän. Helpotin sitä aika paljon, jotta saatiin onnistumaan ja lopetin sitten siihen.
Tekniikkaväännöt meni Mimmin kanssa aika loistavasti. Pätkässä oli mahdollista tehdä kaikkea kivaa, pakkovalssia, saksalaista, niisto-sokkaria, backlapia, twistiä. Nää kaikki kyllä tomii Mimmillä niin hienosti kun mä itse uskallan vaan tehdä ne rohkeesti. Vähän meinasi tökkästä kolme pakkovalssia peräkkäin, mutta sainpas kuitenkin väännetyksi nekin hienosti. Viime aikoina ehkä vähän vähälle jäänyt backlapkin onnistui hirvittävän hienosti. Ehkä sitäkin uskaltaisi pian alkaa käyttää myös kisoissa.
Lopuksi vielä Mimmin kanssa uudelleen keppiharkkaa ja nyt meni jo paljon paremmin. Otin ensin tosi paljon helpotettuna, että varmasti saadaan onnistumaan ja palkkaamaan siitä. Pikkuisen kerrallaan vaikeutin ja silti meni hyvin.
Gimmalla meni keppiharkat huomattavasti paremmin. Pari kertaa alussa kääntyi vähän liian aikaisin ja jäi ensimmäinen keppi pujottelematta. Otin vähän helpommin sen, jotta sain menemään oikein ja sitten taas uudelleen niin kuin se pitkin. Onnistui hyvin ja onnistui jopa leijeröimällä!
Tekniikkaväännöt meni myös tosi hyvin Gimmalla. Sen kanssa on jotenkin niin paljon helpompi kyllä tehdä noi pakkovalssit kun mä nään koiran koko ajan. Mimmi on niin pieni, että se hukkuu välillä :-D. Suurin ongelma mulla tuli kahden saksalaisen onnistumisessa peräkkäin. Jenni huomasi, että mun kroppa en taivu yhtä hyvin toiseen suuntaan ja se kyllä pitää oikeasti paikkansa. Jouduin tosissaan keskittymään toiseen suuntaan kääntymiseen ja kyllähän se sitten lähti toimimaan. Backlapia jouduin vähän muistuttamaan (palkka valmiina) ja sen jälkeen sekin lähti sujumaan.
Näiden treenien jälkeen tuli mieleen, että miten mä onnistunkin molempien kanssa aina räpeltämään kisoissa kun ne oikeesti on ihan hirmu taitavia. Mimmiin mä mielestäni jo luotankin kisoissa, mutta pitäisi ruveta luottamaan myös Gimmaan.
Mun Kemin reissu peruuntui :-(. Sefillä alkoi juoksu, joten Eltsu ei lähdekään. Ensin ajattelin mennä kuitenkin yksin, mutta tulin sitten toisiin aatoksiin. Ei ole ollenkaan kiva ajaa pitkää matkaa yksin pimeällä. Ja mua harmittaa ihan älyttömästi kun en voi Gimman kanssa kisata. Jos se olisi ollut kisakunnossa niin sitten varmasti olisinkin lähtenyt.
Mimmin Turun kisojen ainokainen nollarata löytyy täältä.
torstaina 12. marraskuuta 2009
tiistaina 10. marraskuuta 2009
Maanantain treenit
Katselin netistä tulevan viikonlopun tuomareiden ratoja ja löysinkin yhden kivan näköisen Rauno Virran radan. Tuomo Pajarin ratoja en pikaisella googletuksella löytänyt. Kasvihuone on kuitenkin sen verran kapea, että piti tuota Raunonkin rataa hieman muokata. Siitä tuli tämän näköinen:
Raunon radan mukaista tuossa on esteet 4-15 eikä nekään ihan samalla lailla tuonne mahtunut.
Menin rataa ensin Gimman kanssa (valkoiset numerot). Oli niin kivaa kun sekin pääsi taas harkkoihin. Tuntuu niin kuin sillä olisi ollut pidempikin tauko, mutta eihän se ole kuin viikon verran ollut pois treeneistä :-P. Otin ensin alun niin, että menin 3-4-hyppyjen väliin, josta lähetin 3-hypylle ja otin valssilla nelosen. Valssi myös vitosella ja kutoselta lähetys kepeille. Meni tosi hienosti kaikki! Olisin halunnut tuossa leijeröidän 12-hypyn, mutta ei sitä voinut tehdä kun hyppy oli niin seinässä kiinni... Menin keppien vasenta puolta ja otin pikkuisen etumatkaa ja lähetin putkeen. Valssilla 9 ja lähetys 10:lle ja putkeen, sokkari putken ja 12-hypyn välissä ja puolivalssilla 13:lta puomille. 15:llä yritin leikkausta, mutta se tökkäs joka kerta. Taisin varmistaa liikaa, että ei mene 10-hypylle, jolloin mun leikkaus ei ollut sellainen kuin se yleensä on. Lelupalkalla muutama kerta ja sitten onnistui. Loppusuora oli ihan sikamakee!
Otin alkua myös toisella tavalla. Tein 3:lla niisto-sokkarin ja 4:llä viskileikkauksen. Tämäkin jopa onnistui. 6-hypyn vein sylkkärin ja poispäinkäännöksen välimallilla ja sekin meni hyvin. Kepeille ei mitään ongelmaa saada, vaikka itse jäin aika paljon tuossa jälkeen. Leikkasin keppien oikealle puolella ja leijeröin 9-hypyn ja vein putkeen. 13-14 välissä tein valssin ja leijeröin 10-hypyn. Valssilla myös aa:lle ja loppusuora perään. Ihan kivasti meni näinkin.
Mimmin kanssa sama jutut. Ensin lähettämälle 3:lle ja valssaamalla 3-4 välissä. Kohtuullisen hyvin, mutta vähän liikaa jäin varmistelemaan, että irtoo kolmoselle ja siksi vähän valui. Uusinta oli paljon parempi. Valssilla 5-hyppy ja 6-hypyltä lähetys kepeille. Lähdin menemään keppien vasenta puolta jo ennen kuin Mimmi aloitti pujottelun ja tosi hyvin kesti sen. Sokkarilla putkelta ja puolivalssilla puomille. Puomi oli jälleen tosi hyvä. Nyt lisäsin vähän nykimisiä kuvioihin, että saan lisää häiriötä treeneissä. Heti tuli pois ilman lupaa. Palautus kontaktille ja taas tuli pois kun nykäisin. Kolmannella kerralla pysyi ja jess:llä pois ja siitä palkka. Loppusuora vähän töksähteli. Ei Mimmi vaan etene, vaikka sille kuinka huutaa eteen-eteen. Kääntyi ihan liikaa katselemaan mua...
Toinen kerta niisto-sokkari 3-hypyllä ja viskileikkaus nelosella. Niisto-sokkari tosi hieno, mutta viskileikkaus ei oikein onnistunut. Ajauduin koko ajan liian lähelle hyppyä. Kun sain tuon toteutetuksi niin kuin pitää niin leikkaus oli tosi bueno! Sylkkärillä 6-hypylle ja lähetys kepeille. Leikkaus keppien oikealle puolelle ja leijeröimällä 9-hyppy putkeen. Sokkarilla putkelta ja valssilla puomille. 10-hypyn leijeröinti ei onnistunut, vaan Mimmi hyppäs mun syliin. Otin uudelleen ja nyt otin enemmän etäisyyttä puomilla ja kun vapautin sieltä niin sain otetuksi pari astetta Mimmiä kohden ja näin sain sen 15-hypylle. Valssilla aa:lle ja luukutus loppuun. Meni ehkä hivenen paremmin kuin ensimmäisellä kerralla.
Gimmalla mustat numerot. Nyt 4-hypylle saksalaisen ja taas näytin itselleni miten mä vaan en malta... Gimma tulee ohjaukseen tosi hyvin, mutta juuri ennen kuin se hyppää mä jo lähden liikkeelle eikä se sitten hyppääkään. Hienosti tuo onnistui kun mä vähän maltoin. Tuossa ei ole kiire yhtään mihinkään niin en tajua miksi pitää hätäillä! Sylkkärillä 6-hypylle ja siitä kepeille. 10-hypyllä tein niiston ja siinä mä maltoin, hyvä minä! 12-hypyllä tein niisto-sokkarin ja siinäkin maltoin mieleni.
Mimmin kanssa myös mustat numerot ja saksalainen 4-hypyllä. Se oli ihan sairaan makee! Mimmi kyllä osaa tuon jo tosi hyvin. Pitääpä muistaa käyttää sitä kisoissa, jos tulee sopiva tilanne. 10-hypyn niisto oli myös tosi hyvä ja nehän meillä toki on aina toiminut. Puomi jälleen oikein hyvä, mutta ei taaskaan kestänyt mun nykimistä. Tää on oikeesti hyvä juttu, että saan sen treenitilanteessa karkaamaan tuolta. Palautin kontaktille ja nyin hetken ja nyt pysyi. Jessillä pois ja matka jatkui. 12-hypyllä niisto-sokkari, joka jälleen aivan mainio. Ehkä mä nyt uskallan sanoa, että osaan tuon Mimmin kanssa :-). Otin vielä uudelleen 8-putkelta saakka ja nyt kesti puomilla mun nykäisyt ja saikin siitä kunnon palkan. Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.
Raunon radan mukaista tuossa on esteet 4-15 eikä nekään ihan samalla lailla tuonne mahtunut.
Menin rataa ensin Gimman kanssa (valkoiset numerot). Oli niin kivaa kun sekin pääsi taas harkkoihin. Tuntuu niin kuin sillä olisi ollut pidempikin tauko, mutta eihän se ole kuin viikon verran ollut pois treeneistä :-P. Otin ensin alun niin, että menin 3-4-hyppyjen väliin, josta lähetin 3-hypylle ja otin valssilla nelosen. Valssi myös vitosella ja kutoselta lähetys kepeille. Meni tosi hienosti kaikki! Olisin halunnut tuossa leijeröidän 12-hypyn, mutta ei sitä voinut tehdä kun hyppy oli niin seinässä kiinni... Menin keppien vasenta puolta ja otin pikkuisen etumatkaa ja lähetin putkeen. Valssilla 9 ja lähetys 10:lle ja putkeen, sokkari putken ja 12-hypyn välissä ja puolivalssilla 13:lta puomille. 15:llä yritin leikkausta, mutta se tökkäs joka kerta. Taisin varmistaa liikaa, että ei mene 10-hypylle, jolloin mun leikkaus ei ollut sellainen kuin se yleensä on. Lelupalkalla muutama kerta ja sitten onnistui. Loppusuora oli ihan sikamakee!
Otin alkua myös toisella tavalla. Tein 3:lla niisto-sokkarin ja 4:llä viskileikkauksen. Tämäkin jopa onnistui. 6-hypyn vein sylkkärin ja poispäinkäännöksen välimallilla ja sekin meni hyvin. Kepeille ei mitään ongelmaa saada, vaikka itse jäin aika paljon tuossa jälkeen. Leikkasin keppien oikealle puolella ja leijeröin 9-hypyn ja vein putkeen. 13-14 välissä tein valssin ja leijeröin 10-hypyn. Valssilla myös aa:lle ja loppusuora perään. Ihan kivasti meni näinkin.
Mimmin kanssa sama jutut. Ensin lähettämälle 3:lle ja valssaamalla 3-4 välissä. Kohtuullisen hyvin, mutta vähän liikaa jäin varmistelemaan, että irtoo kolmoselle ja siksi vähän valui. Uusinta oli paljon parempi. Valssilla 5-hyppy ja 6-hypyltä lähetys kepeille. Lähdin menemään keppien vasenta puolta jo ennen kuin Mimmi aloitti pujottelun ja tosi hyvin kesti sen. Sokkarilla putkelta ja puolivalssilla puomille. Puomi oli jälleen tosi hyvä. Nyt lisäsin vähän nykimisiä kuvioihin, että saan lisää häiriötä treeneissä. Heti tuli pois ilman lupaa. Palautus kontaktille ja taas tuli pois kun nykäisin. Kolmannella kerralla pysyi ja jess:llä pois ja siitä palkka. Loppusuora vähän töksähteli. Ei Mimmi vaan etene, vaikka sille kuinka huutaa eteen-eteen. Kääntyi ihan liikaa katselemaan mua...
Toinen kerta niisto-sokkari 3-hypyllä ja viskileikkaus nelosella. Niisto-sokkari tosi hieno, mutta viskileikkaus ei oikein onnistunut. Ajauduin koko ajan liian lähelle hyppyä. Kun sain tuon toteutetuksi niin kuin pitää niin leikkaus oli tosi bueno! Sylkkärillä 6-hypylle ja lähetys kepeille. Leikkaus keppien oikealle puolelle ja leijeröimällä 9-hyppy putkeen. Sokkarilla putkelta ja valssilla puomille. 10-hypyn leijeröinti ei onnistunut, vaan Mimmi hyppäs mun syliin. Otin uudelleen ja nyt otin enemmän etäisyyttä puomilla ja kun vapautin sieltä niin sain otetuksi pari astetta Mimmiä kohden ja näin sain sen 15-hypylle. Valssilla aa:lle ja luukutus loppuun. Meni ehkä hivenen paremmin kuin ensimmäisellä kerralla.
Gimmalla mustat numerot. Nyt 4-hypylle saksalaisen ja taas näytin itselleni miten mä vaan en malta... Gimma tulee ohjaukseen tosi hyvin, mutta juuri ennen kuin se hyppää mä jo lähden liikkeelle eikä se sitten hyppääkään. Hienosti tuo onnistui kun mä vähän maltoin. Tuossa ei ole kiire yhtään mihinkään niin en tajua miksi pitää hätäillä! Sylkkärillä 6-hypylle ja siitä kepeille. 10-hypyllä tein niiston ja siinä mä maltoin, hyvä minä! 12-hypyllä tein niisto-sokkarin ja siinäkin maltoin mieleni.
Mimmin kanssa myös mustat numerot ja saksalainen 4-hypyllä. Se oli ihan sairaan makee! Mimmi kyllä osaa tuon jo tosi hyvin. Pitääpä muistaa käyttää sitä kisoissa, jos tulee sopiva tilanne. 10-hypyn niisto oli myös tosi hyvä ja nehän meillä toki on aina toiminut. Puomi jälleen oikein hyvä, mutta ei taaskaan kestänyt mun nykimistä. Tää on oikeesti hyvä juttu, että saan sen treenitilanteessa karkaamaan tuolta. Palautin kontaktille ja nyin hetken ja nyt pysyi. Jessillä pois ja matka jatkui. 12-hypyllä niisto-sokkari, joka jälleen aivan mainio. Ehkä mä nyt uskallan sanoa, että osaan tuon Mimmin kanssa :-). Otin vielä uudelleen 8-putkelta saakka ja nyt kesti puomilla mun nykäisyt ja saikin siitä kunnon palkan. Ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.
Asennevammakisat Liedossa
Kiva ajella Lietoon saakka vain huomatakseen, että radat on älyttömän helppoja eikä saa tarvittavaa tsemppiä ollenkaan, jonka seurauksena sitten tulee hyllyjä. Ennen viimeistä rataa potkin itseäni persauksiin ja manasin, että en mä voi olla noin huono. Tästä potkimisesta oli apua ja saatiin kuin saatiinkin viimeiseltä radalta nolla ja sillä tuli vielä voitto. Tuomarina näissä kaikissa oli mulle uusi tuttavuus, Sami Topra.
Ensimmäinen rata oli sama kuin maksien viimeinen rata. Ainoa "hankala" kohta oli vähän puolen välin jälkeen kun piti saada takaahypylle ja putki oli siinä tyrkyllä. Tuohon olisin halunnut tehdä pakkovalssin, mutta aloin sitten mamoilla ja päätin tehdä takaakierto-niiston. Mulla tuli tutustumisessa sellainen tunne, että en saa edellisessä kohdassa Mimmiä tarpeeksi irtoomaan enkä sen takia ehdi pakkovalssia tehdä. Aa:n jälkeinen elämä oli kyllä vähän huono meiltä. Ajauduin aa:n jälkeen vähän väärään paikkaan ja siitä oli vaikea kääntää seuraavalle hypylle. Siitä jatko myös tosi takkuinen ja rima kolahti. Jäin sitä sitten hetkeksi miettimään ja seuraavassa hetkessä Mimmi oli siellä tyrkyllä olevassa putkessa. Hyvä minä! Miksi mä aina välillä jään noita riman kolahduksia ihmettelemään? Jos se rima tippuu niin sitten tippuu, en mä voi tuossa vaiheessa sille enää yhtään mitään. Puomin kontakti oli tällä radalla tosi hyvä. Vähän liian ylös pysähtyi, mutta pääasia kuitenkin, että pysähtyi ja jatkoi vasta luvan saatuaan matkaa.
Toisella radalla mulla mielestäni oli jo parempi asenne. Puomin jälkeen oli mutkaputki vasemmalla puolella, jossa koira piti saada kauempaan päähän putkea. Päätin tässä kohden luottaa, että Mimmi sinne kontaktille pysähtyy, mutta eipä nyt pysähtynytkään, vaan karkasi ja meni putken väärään päähän. Jäin puomilla ihan älyttömästi jälkeen eikä Mimmi kestä sitä, että mä juoksen sen kiinni kun se on jo kontaktilla. Sinänsä positiivista, että se meni sinne mun edellä ja oikeaan paikkaan. Malttia vaan pitää saada vielä tuohon lisää. Jouduin ennen puomia varmistamaan linjan, että lähtee kiipeämään suhteellisen suoraan ja tämän takia jäin niin kamalasti jälkeen. Otettiin sitten putki uudelleen oikeaan suuntaan ja pääsin tekemään seuraavalle hypylle niisto-sokkarin. Se onnistui tosi hyvin! Tämän jälkeistä elämää vähän jännitin koska olin tutustumisessa ajatellut, että Mimmi irtoaa kulmahypylle ja mä ehdin hienosti tekemään valssin muurille ennen seuraavaa putkea. Tosi monella oli ennen mua tuossa ongelmia ja muurin palat tipahteli kun valssi tuli niin myöhään. Hetken epäröin, mutta ennen lähtöön menoa päätin, että sehän meillä kyllä onnistuu, ja niin se onnistuikin älyttömän hienosti. Ei mulla ollut sinne mitään kiirettä. Tästä saatiin sitten luukuttaa keppien kautta maaliin. Aika hyvä fiilis hyllystä huolimatta.
Hyppäri oli jopa aika kiva, ei niin helppo kuin aiemmat. Siellä oli yksi kohta, jonne ehdottomasti halusin tehdä pakkovalssin. Sinne olisi voinut tehdä myös twistin, joka meillä kyllä olisi onnistunut. Päätin uskaltaa tehdä radan keskellä pakkovalssin ja kun se onnistui niin fiilikset oli aivan mahtavat. Meinasin jäädä paikoilleen sitä ihastelemaan, mutta onneksi tajusin, että rata jatkuu vielä :-D. Rata oli kaiken kaikkiaan tosi hyvä! Kiva, että viimeiseksi tuli tämmöinen rata niin ei jäänyt niin kamalasti harmittamaan.
Tiina oli ystävällisesti luvannut mulle yöpaikan, joten kisojen jälkeen suunnattiin Raisioon. Gimma pääsi viettämään laatuaikaa Split-veljen kanssa. Niillä oli ihan hirmu kivaa kunhan vaan yhteinen sävel vaan löytyi :-). Vähän pelotti, että Gimman kuonossa olevat tikit irtoaa kun Splitin leikkityyli oli sellainen "lyön tassulla kuonoon". Kyllä vaan leikkiviä koiria jaksaisi seurata vaikka kuinka kauan. Hauskaa oli kun Split aina välillä jähmettyi ihmettelemään Gimman pitkää kieltä. Ihan niin kuin sillä itsellään se olisi jotenkin lyhyempi :-DD
Sunnuntain olin vain turistina kisoissa jännäämässä Eltsun ja Sefin kisoja. Samalla sain seurata myös maksi 1-luokan menoa ja olikin kiva nähdä millaisia koirakoita etelämpänä Suomea on. Oikein mukava oli nähdä livenä Saija ja Viuhka sekä tietenkin Tiina ja Split. Molempien meno oli oikein hyvän näköistä :-)
Ensimmäinen rata oli sama kuin maksien viimeinen rata. Ainoa "hankala" kohta oli vähän puolen välin jälkeen kun piti saada takaahypylle ja putki oli siinä tyrkyllä. Tuohon olisin halunnut tehdä pakkovalssin, mutta aloin sitten mamoilla ja päätin tehdä takaakierto-niiston. Mulla tuli tutustumisessa sellainen tunne, että en saa edellisessä kohdassa Mimmiä tarpeeksi irtoomaan enkä sen takia ehdi pakkovalssia tehdä. Aa:n jälkeinen elämä oli kyllä vähän huono meiltä. Ajauduin aa:n jälkeen vähän väärään paikkaan ja siitä oli vaikea kääntää seuraavalle hypylle. Siitä jatko myös tosi takkuinen ja rima kolahti. Jäin sitä sitten hetkeksi miettimään ja seuraavassa hetkessä Mimmi oli siellä tyrkyllä olevassa putkessa. Hyvä minä! Miksi mä aina välillä jään noita riman kolahduksia ihmettelemään? Jos se rima tippuu niin sitten tippuu, en mä voi tuossa vaiheessa sille enää yhtään mitään. Puomin kontakti oli tällä radalla tosi hyvä. Vähän liian ylös pysähtyi, mutta pääasia kuitenkin, että pysähtyi ja jatkoi vasta luvan saatuaan matkaa.
Toisella radalla mulla mielestäni oli jo parempi asenne. Puomin jälkeen oli mutkaputki vasemmalla puolella, jossa koira piti saada kauempaan päähän putkea. Päätin tässä kohden luottaa, että Mimmi sinne kontaktille pysähtyy, mutta eipä nyt pysähtynytkään, vaan karkasi ja meni putken väärään päähän. Jäin puomilla ihan älyttömästi jälkeen eikä Mimmi kestä sitä, että mä juoksen sen kiinni kun se on jo kontaktilla. Sinänsä positiivista, että se meni sinne mun edellä ja oikeaan paikkaan. Malttia vaan pitää saada vielä tuohon lisää. Jouduin ennen puomia varmistamaan linjan, että lähtee kiipeämään suhteellisen suoraan ja tämän takia jäin niin kamalasti jälkeen. Otettiin sitten putki uudelleen oikeaan suuntaan ja pääsin tekemään seuraavalle hypylle niisto-sokkarin. Se onnistui tosi hyvin! Tämän jälkeistä elämää vähän jännitin koska olin tutustumisessa ajatellut, että Mimmi irtoaa kulmahypylle ja mä ehdin hienosti tekemään valssin muurille ennen seuraavaa putkea. Tosi monella oli ennen mua tuossa ongelmia ja muurin palat tipahteli kun valssi tuli niin myöhään. Hetken epäröin, mutta ennen lähtöön menoa päätin, että sehän meillä kyllä onnistuu, ja niin se onnistuikin älyttömän hienosti. Ei mulla ollut sinne mitään kiirettä. Tästä saatiin sitten luukuttaa keppien kautta maaliin. Aika hyvä fiilis hyllystä huolimatta.
Hyppäri oli jopa aika kiva, ei niin helppo kuin aiemmat. Siellä oli yksi kohta, jonne ehdottomasti halusin tehdä pakkovalssin. Sinne olisi voinut tehdä myös twistin, joka meillä kyllä olisi onnistunut. Päätin uskaltaa tehdä radan keskellä pakkovalssin ja kun se onnistui niin fiilikset oli aivan mahtavat. Meinasin jäädä paikoilleen sitä ihastelemaan, mutta onneksi tajusin, että rata jatkuu vielä :-D. Rata oli kaiken kaikkiaan tosi hyvä! Kiva, että viimeiseksi tuli tämmöinen rata niin ei jäänyt niin kamalasti harmittamaan.
Tiina oli ystävällisesti luvannut mulle yöpaikan, joten kisojen jälkeen suunnattiin Raisioon. Gimma pääsi viettämään laatuaikaa Split-veljen kanssa. Niillä oli ihan hirmu kivaa kunhan vaan yhteinen sävel vaan löytyi :-). Vähän pelotti, että Gimman kuonossa olevat tikit irtoaa kun Splitin leikkityyli oli sellainen "lyön tassulla kuonoon". Kyllä vaan leikkiviä koiria jaksaisi seurata vaikka kuinka kauan. Hauskaa oli kun Split aina välillä jähmettyi ihmettelemään Gimman pitkää kieltä. Ihan niin kuin sillä itsellään se olisi jotenkin lyhyempi :-DD
Sunnuntain olin vain turistina kisoissa jännäämässä Eltsun ja Sefin kisoja. Samalla sain seurata myös maksi 1-luokan menoa ja olikin kiva nähdä millaisia koirakoita etelämpänä Suomea on. Oikein mukava oli nähdä livenä Saija ja Viuhka sekä tietenkin Tiina ja Split. Molempien meno oli oikein hyvän näköistä :-)
perjantaina 6. marraskuuta 2009
Koepalan tulokset tuli
Ja tulokset kertoo, että Gimmalla on karvatuppitulehdus. Olipa helpottava tieto! Tosin pienen kuuklettelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että tieto lisää tuskaa ja lopetin moisen homman. Uskon nyt kuitenkin, että tuo tokenee antibiooteilla. Lääkärin mukaan saattaa vaatia vähän pidennetyn kuurin. Se ei nyt tässä vaiheessa haittaa ollenkaan kunhan vaan saadaan tyttö kuntoon! Ihanaa, että tulokset tuli jo nyt eikä tarvinnut ensi viikkoon odottaa!
Ensi tiistaina käyn otattamassa tikit pois (en viitsi/uskalla itse niitä nyppiä) ja saa lekuri samalla vilkaista mitä tykkää kuonon kunnosta. Pitää sitten samalla kysyä mistä tommonen tulehdus voi johtua kun en puhelimessa sitä tajunnut kysyä. Mun mielestä kuono on jo älyttömän paljon paremmassa kunnossa. Ei juurikaan enää mitään pattia tai näppylää, mutta karva on pahimmista paikoista lähtenyt pois. Se ei enää oikeastaan ollenkaan rapsuttele edes kuonoa ja saikin viime yön nukkua ilman kauluria. Työpäivän ajaksi sen kuitenkin vielä varmuuden vuoksi laitoin. En millään jaksanut uskoa, että se antaa myös päivän olla sen rauhassa. Tästä eteenpäin koitetaan pärjätä ilman kauluria. Gimma on varmaan tästä mun ratkaisusta erittäin tyytyväinen :-)
Huomenna aamulla lähdetään Eltsun kanssa ajelemaan kohti Turkua. Kiva päästä kisaamaan Mimmulin kanssa :-). Gimma joutuu tyytymään turistin osaan. Pääsee se sentään moikkaamaan Split-veljeä, joka varmasti on ihan mielestä puuhaa sekin :-). Kotiin tullaan sitten sunnuntaina joskus.
Ensi tiistaina käyn otattamassa tikit pois (en viitsi/uskalla itse niitä nyppiä) ja saa lekuri samalla vilkaista mitä tykkää kuonon kunnosta. Pitää sitten samalla kysyä mistä tommonen tulehdus voi johtua kun en puhelimessa sitä tajunnut kysyä. Mun mielestä kuono on jo älyttömän paljon paremmassa kunnossa. Ei juurikaan enää mitään pattia tai näppylää, mutta karva on pahimmista paikoista lähtenyt pois. Se ei enää oikeastaan ollenkaan rapsuttele edes kuonoa ja saikin viime yön nukkua ilman kauluria. Työpäivän ajaksi sen kuitenkin vielä varmuuden vuoksi laitoin. En millään jaksanut uskoa, että se antaa myös päivän olla sen rauhassa. Tästä eteenpäin koitetaan pärjätä ilman kauluria. Gimma on varmaan tästä mun ratkaisusta erittäin tyytyväinen :-)
Huomenna aamulla lähdetään Eltsun kanssa ajelemaan kohti Turkua. Kiva päästä kisaamaan Mimmulin kanssa :-). Gimma joutuu tyytymään turistin osaan. Pääsee se sentään moikkaamaan Split-veljeä, joka varmasti on ihan mielestä puuhaa sekin :-). Kotiin tullaan sitten sunnuntaina joskus.
torstaina 5. marraskuuta 2009
Mimmin treenit
Vaikka lääkäri sanoi, että Gimman kanssa olisi eilen jo voinut treenata en sitä kuitenkaan mukaan uskaltanut ottaa. Luulen, että en olisi voinut treenata vapautuneesti kun olisin pelännyt lelupalkan likaavan tikkien kohdat tai jopa aiheuttanut tikkien irtirepeytymisen... Niinpä Mimmi sai kaiken mun huomion tällä kertaa :-). Treeniratana meillä oli Anne Viitasen rata. Muurin ja okserin tilalla tavalliset hypyt.
Rata ei ollut mikään vaikea, mutta silti tuli tosi hyvä fiilis kun saatiin se Mimmin kanssa heti nollana läpi. Ja sen puomi oli joka kerralla ihan ylihyvä. Pysähtyi hienosti ja malttoi odottaa mun vapautusta, vaikka mun liike jatkoi koko ajan eteenpäin. Nyt pitää pikku hiljaa tuohon lisätä treeneissä lisää häiriötä niin ehkä se joskus vielä kisoissakin toimii.
5-hypyn otin niisto-sokkarilla ja se oli ihan ok. Pienen neuvonannon jälkeen se lähti toimimaan älyttömän hyvin. Ehkä mä nyt vihdoin ja viimein oikeesti tajusin miten se tehdään enkä vain luule tajuavani :-P. Muuten rata meni aika loogisesti. 12-13 väliin tein valssin, 17 otin saksalaisella. Otin radan vielä uusiksi ja nyt niisto-sokkari pelitti kyllä tosi hienosti. Aa:n menin toista puolta kuin ekalla kerralla ja vippasin hypylle. Tämä ei ollut niin sujuva, Mimmi lähti vähän lukemaan ohjausta keppien suuntaan. Sain kuitenkin sen oikealle esteelle, mutta oli vähän töks töks. Keinun jälkeen tein backlapin tapaisen 17:llä. Taisi kuitenkin enemmän olla takaakierto-poispäinkäännös. No, oli mikä oli se kuitenkin toimi hyvin :-). 5-hyppyä mun oli tarkoitus ottaa myös sylkkärillä, mutta se täysin unohtui...
Toiseen sessioon muutettiin esteiden suoritusjärjestystä. Mentiin alkuun hypyt 20,19,18 ja 11 takaakiertona, sitten 12 ja 16 numeroiden puolelta ja tästä keinulle. 14-hyppy, aa, 17 ja 11 ei numeron puolelta. Kepit 14, putki ei numeron päästä ja tästä eteenpäin edellisen radan alku väärin päin.
Tuohon alkuun yritin epäonnistuneesti eri juttuja ja ainoa toimiva oli pakkovalssi 11:lle. Uskomatonta, että se oli mulle se toimivin ohjausvaihtoehto. 16 oli haasteellinen saada suoritetuksi oikeaan suuntaan. Pienellä peruuttelulla sekin alkoi sujua ja siihen valssi, että pääsin keinun oikealle puolelle. Aa:n jälkeiselle hypylle tein leikkauksen ja se oli ihan hyvä. Kepeiltä sivuttaisirtoamista melkein seuraavan hypyn taakse ja hyvin silti pysyi pujottelussa. Putken väärän pään ohi meni hyvin sujuvasti. Puomi jälleen ylihyvä!! Otin liioitellusti etumatkaa ja niin vaan Mimmi pysyi siellä lupaan saakka. Niin, ja se meni tosi hyvällä vauhdilla joka kerta loppuun asti. Niisto-sokkari ennen putkea oli jälleen hyvä. Kyllä se siitä :-)
Mulle jäi kyllä niin hyvä fiilis näistä treeneistä. Puomin onnistuminen joka kerralla varmaan teki sen. Myöskin keinu oli hyvä joka kerralla. Pysyi sielläkin lupaan saakka, joka meinaa kisoissa olla suuri ongelma. Vähän oli kuitenkin orpo olo kun pitkästä aikaa oli vain yksi koira mukana. Ensi viikolla varmaan sitten treenaillaan jo molempien kanssa :-)
Gimman kuono oli tänä aamuna tosi hyvän näköinen. Samaten aiemmin punertanut silmäkulma ei enää punerra ollenkaan. Olen tällä hetkellä hyvin luottavaisella mielellä parantumisen suhteen :-). Kun vaan tuosta kaulurista päästäisiin eroon niin alkaisi Gimmankin elämä jälleen hymyillä. Tunsin itseni eilen tosi rääkkääjäksi kun töiden jälkeen vapautin kaulurihelvetistä ja noin tunnin päästä jo pistin sen takaisin. Onneksi Harri oli mennyt pelastamaan tilanteen mun treenien aikana :-)
5-hypyn otin niisto-sokkarilla ja se oli ihan ok. Pienen neuvonannon jälkeen se lähti toimimaan älyttömän hyvin. Ehkä mä nyt vihdoin ja viimein oikeesti tajusin miten se tehdään enkä vain luule tajuavani :-P. Muuten rata meni aika loogisesti. 12-13 väliin tein valssin, 17 otin saksalaisella. Otin radan vielä uusiksi ja nyt niisto-sokkari pelitti kyllä tosi hienosti. Aa:n menin toista puolta kuin ekalla kerralla ja vippasin hypylle. Tämä ei ollut niin sujuva, Mimmi lähti vähän lukemaan ohjausta keppien suuntaan. Sain kuitenkin sen oikealle esteelle, mutta oli vähän töks töks. Keinun jälkeen tein backlapin tapaisen 17:llä. Taisi kuitenkin enemmän olla takaakierto-poispäinkäännös. No, oli mikä oli se kuitenkin toimi hyvin :-). 5-hyppyä mun oli tarkoitus ottaa myös sylkkärillä, mutta se täysin unohtui...
Toiseen sessioon muutettiin esteiden suoritusjärjestystä. Mentiin alkuun hypyt 20,19,18 ja 11 takaakiertona, sitten 12 ja 16 numeroiden puolelta ja tästä keinulle. 14-hyppy, aa, 17 ja 11 ei numeron puolelta. Kepit 14, putki ei numeron päästä ja tästä eteenpäin edellisen radan alku väärin päin.
Tuohon alkuun yritin epäonnistuneesti eri juttuja ja ainoa toimiva oli pakkovalssi 11:lle. Uskomatonta, että se oli mulle se toimivin ohjausvaihtoehto. 16 oli haasteellinen saada suoritetuksi oikeaan suuntaan. Pienellä peruuttelulla sekin alkoi sujua ja siihen valssi, että pääsin keinun oikealle puolelle. Aa:n jälkeiselle hypylle tein leikkauksen ja se oli ihan hyvä. Kepeiltä sivuttaisirtoamista melkein seuraavan hypyn taakse ja hyvin silti pysyi pujottelussa. Putken väärän pään ohi meni hyvin sujuvasti. Puomi jälleen ylihyvä!! Otin liioitellusti etumatkaa ja niin vaan Mimmi pysyi siellä lupaan saakka. Niin, ja se meni tosi hyvällä vauhdilla joka kerta loppuun asti. Niisto-sokkari ennen putkea oli jälleen hyvä. Kyllä se siitä :-)
Mulle jäi kyllä niin hyvä fiilis näistä treeneistä. Puomin onnistuminen joka kerralla varmaan teki sen. Myöskin keinu oli hyvä joka kerralla. Pysyi sielläkin lupaan saakka, joka meinaa kisoissa olla suuri ongelma. Vähän oli kuitenkin orpo olo kun pitkästä aikaa oli vain yksi koira mukana. Ensi viikolla varmaan sitten treenaillaan jo molempien kanssa :-)
Gimman kuono oli tänä aamuna tosi hyvän näköinen. Samaten aiemmin punertanut silmäkulma ei enää punerra ollenkaan. Olen tällä hetkellä hyvin luottavaisella mielellä parantumisen suhteen :-). Kun vaan tuosta kaulurista päästäisiin eroon niin alkaisi Gimmankin elämä jälleen hymyillä. Tunsin itseni eilen tosi rääkkääjäksi kun töiden jälkeen vapautin kaulurihelvetistä ja noin tunnin päästä jo pistin sen takaisin. Onneksi Harri oli mennyt pelastamaan tilanteen mun treenien aikana :-)
keskiviikkona 4. marraskuuta 2009
Gimmalle antibiootti- ja kortisonikuuri
Maanantain treenit jäi väliin kun sain illaksi Gimmalle lääkäriajan. Kuonon kunto oli mielestäni edelleen pahentunut ja nyt myös vasemman silmän ulkokulma oli alkanut punertaa.
Lääkäri katseli kuonoa ja tunnusteli koko koiran läpi. Muualta ei löytynyt mitään, enkä minäkään muusta kropasta ollut tehnyt löytöjä. Kun kysyin mitä tuo saattaisi olla niin lääkäri kertoi, että voi olla melkein mitä vaan. Halusin kuulla kuitenkin vaihtoehdot ja ne olivat hiiva, allerginen reaktio tai autoimmuunisairaus. Tuo viimeinen kuulostaa kyllä hyvin pelottavalta. Lääkäri kysyi, että hoidetaanko vain lääkkeillä vai haluanko siitä koepalan. Halusin koepalan ja niinpä Gimmalla on nyt pari tikkiä kuonossa. Tuloksia joutuu odottamaan viikon verran.
Nyt olen aika paljon kuullut tarinoita vastaavanlaisista yhtäkkisistä kuonon turpoamisista, jotka ovat menneet ohi kortisonilla eikä ole enää tulleet takaisin. Voi olla, että mä hätäilin tuon koepalan oton kanssa, mutta saapa nyt sitten ainakin varmuuden, ettei olisi mitään vakavampaa... Lääkkeeksi saatiin 10 päivän antibioottikuuri ja kortisonitabuja kaksi päivässä viiden päivän ajan ja sitten vaihdetaan yhteen ja jatketaan tarpeen mukaan. Kisataukoa ainakin 30.11. saakka. Harmittaa kyllä aika kovasti, mutta onneksi kisoja on aina lisää. Pääasia on nyt kuitenkin saada koira kuntoon.
Gimman kuonoa selväsi aina välillä kutittaa kovastikin ja että tikit eivät lähtisi ennen aikojaan irti niin on Gimma joutunut kärsimään kaulurista öisin ja työpäivien ajan. Raukka ihan lamaantuu kun sen laittaa sille. Onneksi se osaa kuitenkin mennä makuulle sen kanssa, että ei seiso koko aikaa. Eilen kun menin töistä kotiin niin Gimma ei edes tullut mua vastalle vaan makasi surullisen näköisenä kaulurin kanssa. Kun otin sen pois niin johan tuli eloa koiraan :-)
Tänään aamutsekkauksessa näytti, että kuono olisi alkanut jo parantua. Toivotaan, että lääkkeet puree ja lapsonen olisi pian taas normaali! Peukuttakaa nyt yhdessä mun kanssa, että ei olisi mitään vakavampaa vaan ihan kertaluontoinen homma!
Lääkäri katseli kuonoa ja tunnusteli koko koiran läpi. Muualta ei löytynyt mitään, enkä minäkään muusta kropasta ollut tehnyt löytöjä. Kun kysyin mitä tuo saattaisi olla niin lääkäri kertoi, että voi olla melkein mitä vaan. Halusin kuulla kuitenkin vaihtoehdot ja ne olivat hiiva, allerginen reaktio tai autoimmuunisairaus. Tuo viimeinen kuulostaa kyllä hyvin pelottavalta. Lääkäri kysyi, että hoidetaanko vain lääkkeillä vai haluanko siitä koepalan. Halusin koepalan ja niinpä Gimmalla on nyt pari tikkiä kuonossa. Tuloksia joutuu odottamaan viikon verran.
Nyt olen aika paljon kuullut tarinoita vastaavanlaisista yhtäkkisistä kuonon turpoamisista, jotka ovat menneet ohi kortisonilla eikä ole enää tulleet takaisin. Voi olla, että mä hätäilin tuon koepalan oton kanssa, mutta saapa nyt sitten ainakin varmuuden, ettei olisi mitään vakavampaa... Lääkkeeksi saatiin 10 päivän antibioottikuuri ja kortisonitabuja kaksi päivässä viiden päivän ajan ja sitten vaihdetaan yhteen ja jatketaan tarpeen mukaan. Kisataukoa ainakin 30.11. saakka. Harmittaa kyllä aika kovasti, mutta onneksi kisoja on aina lisää. Pääasia on nyt kuitenkin saada koira kuntoon.
Gimman kuonoa selväsi aina välillä kutittaa kovastikin ja että tikit eivät lähtisi ennen aikojaan irti niin on Gimma joutunut kärsimään kaulurista öisin ja työpäivien ajan. Raukka ihan lamaantuu kun sen laittaa sille. Onneksi se osaa kuitenkin mennä makuulle sen kanssa, että ei seiso koko aikaa. Eilen kun menin töistä kotiin niin Gimma ei edes tullut mua vastalle vaan makasi surullisen näköisenä kaulurin kanssa. Kun otin sen pois niin johan tuli eloa koiraan :-)
Tänään aamutsekkauksessa näytti, että kuono olisi alkanut jo parantua. Toivotaan, että lääkkeet puree ja lapsonen olisi pian taas normaali! Peukuttakaa nyt yhdessä mun kanssa, että ei olisi mitään vakavampaa vaan ihan kertaluontoinen homma!
sunnuntaina 1. marraskuuta 2009
Hyllykokoelma kasvoi kolmella
Gimman kuono oli edelleen aamulla turvoksissa ja siihen oli ilmestynyt jotain näppylää. Mutta kun se kerran muuten oli edelleen ihan normaali niin päätin lähteä kisoihin.
Kisapaikalla kuulinkin heti ilouutisen, että Hertz ja Marko oli saaneet viimeisen nollan 1-luokasta ja tulevat nyt meidän seuraksi kakkosiin. Hienoa! Oikein paljon onnea Markolle :-)
Tuomarina 2- ja 3-luokissa oli Anders Virtanen ja radat oli oikein mukavia. Gimman ensimmäisen radan tulos oli 10 kahden kieltovirheen takia. Mä hukkasin kahden hypyn paikan ja sain Gimman niistä ohi. Noita lukuun ottamatta meno oli ihan mukavan näköistä. Aa oli hyvä, muutama leikkaus onnistui mainiosti ja puomikin oli kohtuullinen kisapuomiksi. Treeneissä viimeksi sain sen menemään jo aika lujaa, mutta ihan samaa vauhtia en kisoihin saanut. Vauhti oli kuitenkin erittäin hyvä verrattuna ensimmäisiin virallisiin kisoihin.
Toinen rata menikin sitten kaikin puolin pieleen. Hyllytettiin jo neljännellä esteellä. Puomin jälkeen oli vasemmalla mutkaputki, jonka kauimmaiseen päähän piti mennä. Vein Mimmi-ohjauksella eikä se toiminut Gimmalle. Menin siis liian lähelle sitä päätä, jonne piti mennä ja Gimma meni väärään päähän mun selän takaa. Olisi pitänyt jättäytyä vähän enemmän tuossa. Putken jälkeiselle hypylle en saanut irtoomaan, niisto-sokkari meni ihan persiilleen ja lopussa vielä keinulla leikkaus ei onnistunut, tuli kesken pois. Kun sain Gimman keinulle niin se oli vähän lentokeinun tapainen, mutta en enää viitsinyt ottaa uudelleen kun tuntui, että oltiin jo ihan liian kauan aikaa vietetty radalla :-D.
Vaikka ei ihan putkeen tällä kertaa mennyt niin kyllä meillä vaan kivaa silti oli :-). En tiedä vaikuttiko mulla vähän kuitenkin takaraivossa toi Gimman kuonon tilanne, etten ihan oikeaa asennetta saanut sen kanssa. Joka välissä sitä tarkkailin, että onko mennyt huonommaksi, joten ehkä sen piikkiin voi vähän laittaa... en tiedä.
Mimmi sitten vetäsi kaksi hyllyä. Pistettiin hyllyn nopeus astetta paremmaksi ja otettiin se jo toisen esteen jälkeen :-D. Mimmi bongas putken, jonne en ikipäivänä olisi uskonut sen menevän. Videolta ei ihan näe mitä siinä teen, mutta ilmeisesti peitin kuitenkin sen hypyn, jolle olisi pitänyt mennä. Jatkettiin rataa ja siellä oli hyvinkin onnistuneita pätkiä. Mm. viskileikkaus keinun jälkeen oli tosi hyvä ja niisto-sokkarinkin sain onnistumaan. Huomasin videolta, että teen tuon vähän väärin, pitääpä kiinnittää treeneissä huomiota tuohon.
Toinen rata lähti hyvin liikkeelle, hieno pakkovalssi heti 2-hypylle. Kepeiltä otin valssilla Mimmin pois ja tarkoitus oli heittää se seuraavalle hypylle, että saan sen irtoomaan sitä seuraavalla ja ehdin tekemään päällejuoksun jatkotilanteeseen. Joo, Mimmi irtos kyllä, mutta meni takaakierrolle :-O. Mun käden liike kyllä oli sama kuin takaakierroissa, mutta silloin sanon myös lisäksi "kierrä" ja nyt sanoin "hyppää". Ehkä peitin hypyn, en tiedä kun videokaan ei sitä oikein kerro... Otin homman uudelleen ja nyt meni niin kuin piti ja päällejuoksukin onnistui. Lopun sitten päätin improvisoida ja vedättää kunnolla puomilla. Mimmipä ei meinannutkaan pysähtyä, joten palautin sen sinne ja jatkettiin maaliin.
Mä oon tässä miettinyt pääni puhki mikä olisi Gimman elämässä muuttunut, joka olisi voinut vaikuttaa tuohon kuonon reaktioon kun ruokakaan ei ole vaihtunut. Tietenkin se ulkoa syö kaikkea mahdollista ja lykkää kuononsa kaikkiin mahdollisiin koloihin, joten toi voi johtua ihan mistä vaan. Tänään kuitenkin lenkillä tuli mieleen, että olen pitkästä aikaa ottanut kauko-ohjattavan sitruunapannan käyttöön. Se sama on ollut kyllä aiemminkin käytössä eikä silloin ole tullut mitään, mutta nyt vaan ajallisesti tuo sopisi hyvin. Ihan varma en päivästä ole, jolloin ekan kerran pistin sen kaulaan, mutta viime viikolla se kuitenkin oli. Oisko ollut keskiviikko tai torstai. Voiskohan tuo vaikuttaa jotenkin? Jätänpä sen nyt kokeeksi kuitenkin pois ja maanantaina soittelen heti aamusta klinikalle.
Päätin peruuttaa meidän paimennusreissun kun en tiedä mikä tuota oikein vaivaa. Harmi, olis ollu kiva käydä vähän lammaspaimenenkin hommaa välillä tekemässä :-(
Kisapaikalla kuulinkin heti ilouutisen, että Hertz ja Marko oli saaneet viimeisen nollan 1-luokasta ja tulevat nyt meidän seuraksi kakkosiin. Hienoa! Oikein paljon onnea Markolle :-)
Tuomarina 2- ja 3-luokissa oli Anders Virtanen ja radat oli oikein mukavia. Gimman ensimmäisen radan tulos oli 10 kahden kieltovirheen takia. Mä hukkasin kahden hypyn paikan ja sain Gimman niistä ohi. Noita lukuun ottamatta meno oli ihan mukavan näköistä. Aa oli hyvä, muutama leikkaus onnistui mainiosti ja puomikin oli kohtuullinen kisapuomiksi. Treeneissä viimeksi sain sen menemään jo aika lujaa, mutta ihan samaa vauhtia en kisoihin saanut. Vauhti oli kuitenkin erittäin hyvä verrattuna ensimmäisiin virallisiin kisoihin.
Toinen rata menikin sitten kaikin puolin pieleen. Hyllytettiin jo neljännellä esteellä. Puomin jälkeen oli vasemmalla mutkaputki, jonka kauimmaiseen päähän piti mennä. Vein Mimmi-ohjauksella eikä se toiminut Gimmalle. Menin siis liian lähelle sitä päätä, jonne piti mennä ja Gimma meni väärään päähän mun selän takaa. Olisi pitänyt jättäytyä vähän enemmän tuossa. Putken jälkeiselle hypylle en saanut irtoomaan, niisto-sokkari meni ihan persiilleen ja lopussa vielä keinulla leikkaus ei onnistunut, tuli kesken pois. Kun sain Gimman keinulle niin se oli vähän lentokeinun tapainen, mutta en enää viitsinyt ottaa uudelleen kun tuntui, että oltiin jo ihan liian kauan aikaa vietetty radalla :-D.
Vaikka ei ihan putkeen tällä kertaa mennyt niin kyllä meillä vaan kivaa silti oli :-). En tiedä vaikuttiko mulla vähän kuitenkin takaraivossa toi Gimman kuonon tilanne, etten ihan oikeaa asennetta saanut sen kanssa. Joka välissä sitä tarkkailin, että onko mennyt huonommaksi, joten ehkä sen piikkiin voi vähän laittaa... en tiedä.
Mimmi sitten vetäsi kaksi hyllyä. Pistettiin hyllyn nopeus astetta paremmaksi ja otettiin se jo toisen esteen jälkeen :-D. Mimmi bongas putken, jonne en ikipäivänä olisi uskonut sen menevän. Videolta ei ihan näe mitä siinä teen, mutta ilmeisesti peitin kuitenkin sen hypyn, jolle olisi pitänyt mennä. Jatkettiin rataa ja siellä oli hyvinkin onnistuneita pätkiä. Mm. viskileikkaus keinun jälkeen oli tosi hyvä ja niisto-sokkarinkin sain onnistumaan. Huomasin videolta, että teen tuon vähän väärin, pitääpä kiinnittää treeneissä huomiota tuohon.
Toinen rata lähti hyvin liikkeelle, hieno pakkovalssi heti 2-hypylle. Kepeiltä otin valssilla Mimmin pois ja tarkoitus oli heittää se seuraavalle hypylle, että saan sen irtoomaan sitä seuraavalla ja ehdin tekemään päällejuoksun jatkotilanteeseen. Joo, Mimmi irtos kyllä, mutta meni takaakierrolle :-O. Mun käden liike kyllä oli sama kuin takaakierroissa, mutta silloin sanon myös lisäksi "kierrä" ja nyt sanoin "hyppää". Ehkä peitin hypyn, en tiedä kun videokaan ei sitä oikein kerro... Otin homman uudelleen ja nyt meni niin kuin piti ja päällejuoksukin onnistui. Lopun sitten päätin improvisoida ja vedättää kunnolla puomilla. Mimmipä ei meinannutkaan pysähtyä, joten palautin sen sinne ja jatkettiin maaliin.
Mä oon tässä miettinyt pääni puhki mikä olisi Gimman elämässä muuttunut, joka olisi voinut vaikuttaa tuohon kuonon reaktioon kun ruokakaan ei ole vaihtunut. Tietenkin se ulkoa syö kaikkea mahdollista ja lykkää kuononsa kaikkiin mahdollisiin koloihin, joten toi voi johtua ihan mistä vaan. Tänään kuitenkin lenkillä tuli mieleen, että olen pitkästä aikaa ottanut kauko-ohjattavan sitruunapannan käyttöön. Se sama on ollut kyllä aiemminkin käytössä eikä silloin ole tullut mitään, mutta nyt vaan ajallisesti tuo sopisi hyvin. Ihan varma en päivästä ole, jolloin ekan kerran pistin sen kaulaan, mutta viime viikolla se kuitenkin oli. Oisko ollut keskiviikko tai torstai. Voiskohan tuo vaikuttaa jotenkin? Jätänpä sen nyt kokeeksi kuitenkin pois ja maanantaina soittelen heti aamusta klinikalle.
Päätin peruuttaa meidän paimennusreissun kun en tiedä mikä tuota oikein vaivaa. Harmi, olis ollu kiva käydä vähän lammaspaimenenkin hommaa välillä tekemässä :-(
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
