Ei ole videomateriaalia, joten vaikea enää oikein muistaa mitään kummankaan treeneistä. Tuulia koulutti lauantaina ja Timo sunnuntaina. Mahtavat treenit molemmilla! Me niin nautittiin Gimman kanssa :-)
Tuulialla oli tosi mukava rata. Joutui tekemään sellaista, mitä ei haluaisi. Ja johan sitten takuttiinkin yhdessä paikassa. Flippi ja sen jälkeen sokkari ei vaan toiminut. Toi flippi oli melkein kuin japanilainen kun piti koira saada hypyn taakse ja siellä tehdä sitten sokkari. Ja tästä olisi pitänyt kirmata nopeasti, että ehtii tekemään sokkarin. Voijjee kun oli vaikeeta. Sain mä sen kerran onnistumaan :-D. Todettiin sitten kun en enää onnistunut, että turha yrittää kun ei hidas (mun sana, ei koutsin) ehdi, niin tehdään sitten viskileikkauksella se jatko. Ja se toimi!! Joka kerta!! Wuhuu! Niin fiiliksissä. Gimma ei empinyt ollenkaan. Mä en vaan pysty uskomaan, että se meni noin hyvin.
Kaikkea muutakin kivaa tapahtui radalla. Mulla tuli sellainen tunne, että en enää niin paljon varmistele joka paikassa, vaan uskallan lähteä liikkeelle paljon aikaisemmin kuin ennen. Niin makee fiilis tuostakin tuli. Gimma on alkanut hakeutua hypyille nykyään tosi hyvin. Siitä hypyn tarjoamisesta on ollut ihan mieletön apu meille. Ja Jaakkoa tästä on kiittäminen :-)
Timpan treenit olikin sitten vähän erilaiset. Tutustumisessa käytiin koiran ja ohjaajankin linjoja läpi aika tarkasti. Apuna Timppa käytti hanskoja ja rimoja. Aika havainnollista etten sanoisi. Mulla auttoi varsinkin backlapissä tuo oman liikkeen hahmottaminen ja rintamasuunta. Kun tuo käytiin tutustumisessa läpi niin radalla onnistui backlap joka kerta. Eipä ole ennen onnistunut! Sitten kun vielä uskalsin lähetä siitä liikkeelle ajoissa niin jatkokin onnistui vallan mainiosti. Niin taitava Gimma!
Sylkkärin opettamiseen saatiin hyviä vinkkejä. Gimmahan ei niihin tule mukaan, vaan ennakoi hypylle menemistä. Siitä seuraa hyvin usein väärään suuntaan hyppääminen. Nyt keskityttiin vain siihen, että sain Gimman tulemaan mun käden mukaan. Ei muuten sopinut meille se käden heiluttaminen, vaan rauhassa pitäminen. Alkuun pieni heilutus, että katse kiinnittyy käteen ja sitten rauhassa liike taakse ja käsi stabiilina. Tätä pitää treenata lisää.
Yhdessä kohdassa tuli niin selkeästi ilmi se, että en luota Gimmaan saksalaisissa ja jään varmistelemaan, enkä sitten ehdi yhtään mihinkään. Tsiisus, että voinkin nykyään lähteä ajoissa liikkeelle! Sain onnistumaan kaksi saksalaista peräkkäin ilman mitään kiireen tuntua. Rimat pysyi ja minä ehdin alta pois. JEEEE!!!!
Ja yksi jee oli vielä pöytä. En tykkää pöydästä ollenkaan, joten en sitä treenaakaan :-P. Toki jonkun verran sitä on otettu, mutta kovin vähän. Uskoinkin, että Gimma ei sitä edes muista. Mitä vielä, sehän muisti sen varsin hyvin. Meni ihan ylikovaa pöydälle ja kun sanoin odota niin vetäisi liinat kiinni, ja pysyi pöydällä. Uskomaton koita tuo kyllä on.
Mä vaan niin nautin Gimman kanssa aksaamisesta, se on sellainen kultamussukka, joka tekee aina parhaansa ♥
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti