maanantai 3. marraskuuta 2008

Gimma pujottelee suorat kepit :-)

Kiireellä töistä kotiin, makaronilaatikko uuniin ja ulos Gimman kanssa treenaamaan keppejä ennen kuin tulee pimeä. Kaksi kertaa otin eilisellä kujalla ja päätin vetäistä keppirivin suoraksi. Olin ihan varma, että ei vielä tajua pujottelua ja mun pitää uudelleen leventää kujaa. Joo... turha luulo! Se meni heti suorat kepakot. Toki mulla on edelleen se remmissä ja välillä pitää vähän auttaa, ettei mennä väärin, mutta silti. Pikkusen vauhti hiipui aikaisemmasta, mutta siitä näkee selvästi, että keskittyy tekemiseen. Ja voi sitä riemua kun pääsee leluun kiinni ja mun kanssa repimään :-). On tää koiran opettaminen vaan niin kivaa :-)

Tämän päivän lenkeillä ei tarvinnut sitruunaa ruiskutella ollenkaan. Ehkäpä meidän lenkit tästä pikku hiljaa helpottuu.

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Pujottelua

Gimman kanssa lenkin päätteeksi pikku pujottelutreenit. Otin ensin kerran eilisellä kujavälillä ja meni sen verran mainiosti, että kavensin samantien lisää. Ensimmäisellä kerralla piti kaksi kertaa vähän remmillä pysäyttää kun meinasi mennä väärin, mutta hyvin tytön päässä raksutti ja ratkaisi ongelmakohdat itse. Ihanaa kun Gimma ei enää ahdistu tuosta remmistä :-). Toisella kerralla menikin jo tosi hienosti. Otin ehkä 10 toistoa molemmin puolin vietynä ja pienistä kulmista. Tosi hyvällä innolla toinen puskee eteenpäin lelulle. Seuraava kavennuskerta tuokin sitten eteen suorat kepit. Voisi vaikka koittaa ensin niin, että keskeltä ovat suorat ja päissä vielä pieni kuja ja siitä pikku hiljaa laittaa koko rivi suoraksi. Jännittää jo kuinka meidän käy :-o

Odotan jo innolla, että saan kepit suoraksi niin pääsee Mimminkin kanssa vahvistamaan avokulman sisäänmenoa. Nyt sen treenaaminen on jäänyt kokonaan kun noita keppejä on hieman vaikea säädellä. En jaksa niitä edes takas väännellä, laiska kun olen...

Gimmalla on nyt kolmella lenkillä ollut kaulassa kauko-ohjattava sitruunapanta. Gimmalla on ärsyttävä tapa lenkillä aina välillä hyökkiä Mimmin päälle ja pannan avulla yritän karsia tämän käyttäytymisen pois. Tänään toinen lenkki menikin jo tosi mukavissa merkeissä. Gimma on selvästi huomannut minkä takia saa välillä suihkun kuonoon. Se vaan on vähän liian fiksu... Aiemmin jäi aina eteen vaanimaan ja siitä oli mun helppo kytätä milloin hyökkää ja ruiskasta sitruunaa kuonoon. Nyt se ei enää tietenkään tehnyt niin, vaan teki semmoisia tosi yllättäviä pikaisia hyökkäyksiä. Enhän mä sellaisiin ehdi reagoida! Pitää opetella lukemaan sitä vielä paremmin. Se kyllä kyttää sillain ovelasti aina välillä ja sit tekee pikaisen hyökkäyksen. Siinä on vaan se ongelma, että tekee tuota kyttäystä aina välillä ilman mitään kummempaa hyökkimistä. Mä en ikinä opi lukemaan sitä niin hyvin, että osaisin tuossa ennakoida oikein. Apua, tää on niin vaikeeta!!

lauantai 1. marraskuuta 2008

Treeniä ja kisaa

Viime viikolla oli niin kurja työvuoro, ettei mitään toiveita Gimman pujottelutreeneistä omassa pihassa. Oli jo ihan liian hämärää kun pääsin kotiin saakka. Tänään sitten otettiin vahinko takaisin ja otettiin pikku sessio pujottelua. Muutaman toiston jälkeen kaveinsin kujan noin 10 senttiin ja näyttää siltä, että sitä voisi tuosta vieläkin kaventaa. Yksin treenatessa on kyllä ihana asia, että paikallaan oleva lelu on koiran mielestä ihan sairaan makee. Harjoitellaan siis pujottelua niin, että lelu odottaa pujottelun lopussa ja minä vien Gimmaa remmillä, jolla on helppo estää väärästä suorituksesta palkalle meno. Jos huomenna on hieno ilma niin jatketaan harjoitusta. Ensi viikolla on mun lempivuoro töissä ja pääsen ajoissa kotiin niin voidaan harjoitella vaikka joka päivä, jos vaan huvittaa.

Mimmin kanssa tänään Vöyrin "ihanassa" maneesissa kisaamassa. Maneesin pohja oli kyllä parempi kuin aiempina kertoina, mutta se maneesin ympäristö on ihan kamala! Sellasta mutavelliä joka puolella. Itse kisoihin lähdin vain pitämään hauskaa ja kyllähän meillä ihan hauskaa olikin :-). Ensimmäisellä radalla en osannut yhtään arvioida Mimmin vauhtia enkä omaa hitautta ja meni vähän pipariksi aa:lle lähettäminen. Jäin sitten sen verran jälkeen, ettei toivoakaan päästä aa:n eteen vedättämään kontaktia ja virhehän siitä napsahti. Keinulta tuli myös virhe kun Mimmi lähti siitä vähän liian aikaisin pois. Olin kyllä tosi tyytyväinen keinun suoritukseen muuten, meni sen oikein reippaasti. Toisella radalla saatiin vitonen kun toinen rima tipahti. Jätin taas Mimmin oman onnensa nojaan eli käänsin sille selän ja olin jo ohjaamassa seuraavalle esteelle ja siksi rima tuli alas. Milloin mä tuon opin?! Jälkimmäinen rata oli muilta osin tosi hyvä. Jäi kiva fiilis :-)