keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Treeneissä pitkästä aikaa!!

Ei ollut tarkoitus vielä tänäänkään treeneihin mennä, mutta kun Jenni ja Marko ei päässeetkään niin menin heidän tilalle Eltsun kaveriksi. Tehtiin marraskuun treeniringin radasta esteet 1-18. Ensin parilla eri tavalla esteet 1-8 ja sitten 8-18.

Huomasi, että minä olin kolmen viikon tauon jälkeen aikamoisessa ruosteessa :-D. Varsinkin Mimmi joutui kärsimään siitä kun menin ensin sen kanssa. Oli siellä onnistuneitakin juttuja, mutta pääasiassa mulla tuli ihan liian kiire joka paikkaan. Kun yhteinen rytmi löytyi niin alkoihan se homma jälleen sujua :-). Erityisen tyytyväinen olen kyllä Mimmin leikkauksiin. Se on tietyissä leikkauksissa ihan älyttömän taitava, lähinnä viskileikkauksissa tai ainakin hyvin lähelle sitä menevissä. Mä voin lähetä jo toiseen suuntaan itse liikkumaan ennen kuin Mimmi on edes alkanut hypätä estettä. Niin siistiä!! Jaakotukset on myös alkaneet sujua. Mitäs muuta me tehtiinkään? Ainakin niisto-sokkareita ja ne kyllä toimii. Lähtötilanteessa sivuttaisirrotus toimi myös tosi hienosti. On se vaan taitava pieni <3

Gimman kanssa eka pätkä 1-8 meni ihan sairaan hienosti. Mä olin etukäteen ihan varma, että sen kanssa nyt ainakaan mikään ei onnistu. Molemmat kaksi eri versiota meni heti ekalla kerralla hyvin. Gimma oli tauon aikana näköjään tajunnut mun niisto-ohjauksen kun ei yhtäkään kieltoa niistä tullut. Vähän mä olin ihmeissäni! Mutta oli kyllä niin hienoa kun nekin onnistui tuosta noin vain :-). Jaakotuksen kanssa oli jotain ongelmaa. Tein sen ilmeisesti ihan väärään suuntaan kun en saanut 9-hypyltä putkeen vaan lähti hakemaan pituutta, vaikka putken suu oli oikeastaan ihan sen nenän edessä. Pienellä hinkkauksella lähti tuokin toimimaan. Aa:n jälkeisessä elämässä huomasin, että Gimman vauhti on kyllä aika paljon kovempaa suorilla kuin Mimmin, mä en ehtinyt yhtään mihinkään :-D. Mutta tää on vain positiivinen asia. Ei kovin kauan aikaa sitten vielä "valitin" kun se on niin hidas. Eipä ole enää, ainakaan suorilla!

Kiitos Eltsulle mukavasta treeniseurasta! Pientä jännitystä toi yhtäkkinen sähkökatko. Onneksi oli vain ehkä noin viiden minuutin mittainen. Juuri kun sain haetuksi otsalampun päähän niin sähköt tuli takaisin. Kiva niin, koska Gimma oli vielä menemättä viimeisen pätkän. Oli tosi mukavaa olla taas treenaamassa! Tätä lisää :-)

Huomenna Turkuun rakkaan ystävän häitä juhlimaan :-). Pienen pientä stressiä on aiheuttanut juhla-asun ostaminen. Ei ehkä ollut paras mahdollinen vaihtoehto lähteä toisen yhtä huonon (tai ainakin melkein yhtä huonon) shoppailijan kanssa vaatteita ostelemaan. Mutta niin vaan molemmat saatiin vaatteet, joista itse tykkäsimme ja viihdymme. Tosin ilman toistemme seuraa :-D

keskiviikko 23. joulukuuta 2009

perjantai 18. joulukuuta 2009

Hiljaista koiraharrastuksissa, karppauksen aloitus

Maanantaina olin kahden vaiheilla lähdenkö treenaamaan vai en kun pakkasta oli aika paljon, 12 astetta. Päätin kuitenkin reippaana tyttönä lähteä. Varattuna oli vain tunti kun vain minä olin menossa molempien koirien kanssa. Lämmittelylenkki kotona ja vielä vähän lisää treenipaikalla ja treenikamat autosta mukaan ja avaamaan hallin ovea. Avain ei ollutkaan siellä missä sen piti olla. Soitto Hennalle, jolta sain toisen hallin omistajan numeron, johon koitinkin heti soittaa, mutta ei vastausta. Ei auttanut muu kuin laittaa täpinässä olevat koirat takaisin autoon ja lähteä kotiin. Harmitti kovasti!!

Tiistai-iltana alkoi sataa lunta ja keskiviikkoaamuna sitä olikin jo mukavasti maassa. Sellaiset 30 senttiä oli satanut meidän perukoille. Onneksi oli ihanaa pakkaslunta niin ei tarvinnut aamulla ruveta kolaamaan autolle reittiä, vaan sai ajella kinosten läpi. Illalla oli tarkoitus mennä treenaamaan, mutta päivän mittaan pakkanen vain kiristyi. Kotiin ajaessa auton mittari näytti jo 17 astetta, joten päätin jättää treenit väliin. Sen sijaan tein lumityöt, jossa kuluikin 1,5 tuntia. Yleensä tykkään tehdä lumitöitä, mutta nyt kyllä kävi mielessä pari kertaa, että olisi ollut kiva, jos joku olisi traktorilla käynyt tuon meidän tien pätkän edes putsaamassa. Onneksi lumi oli kuitenkin kevyttä, joten aika hyvin jaksoin koko urakan. Hyvän jumpan siitä sai ja löytyi jälleen lumityölihaksetkin :-)

Keskiviikon ja torstain koirien lenkitykset olivat hyvin minimaaliset pakkasen takia. Torstaina sitä oli jo sellaiset 25 astetta. Pimu ja Mimmi eivät suostuneet kävelemään oikeastaan ollenkaan kun Gimma taas oli niin kuin pakkasta ei olisi ollutkaan. Päätinkin torstain pikalenkin jälkeen, että jos pakkaset edelleen jatkuu niin käyn ensin pikku lenkin kaikkien koirien kanssa ja sitten pidemmän Gimman kanssa. Tähän ei onneksi tarvinnut mennä kun tänään aamulla oli enää vain n. 7 astetta pakkasta. Ihana ilma, mitä nyt viima vähän häiritsi.

Maanantaina aloitin karppauksen, eli hiilarit minimiin ja tilalle rasva. Olen pitkän aikaa tuota ruokavaliota jo tutkinut ja moni ystävä on tällä tavoin saanut oman olotilan hirmu hyväksi ja siinä samalla on kilojakin lähtenyt mukavasti. Huomasin, että yhä useammin eksyin karppaus.info-sivuille ja viihdyin siellä koko ajan kauemman ja kauemman. Ajattelin, että joulun jälkeen tuo on hyvä aloittaa, mutta sitten mietin, että miksi kaikki aloittamiset pitää aina lykätä johonkin tiettyyn kohtaan (kuten aikoinaan tupakkalakon aloittaminen)? Miksi ei voi aloittaa saman tien? Niinpä päätin aloittaa jo ennen joulua.

Vähän hirvitti etukäteen kaikki rasva. Tähän asti kun on yrittänyt kaikesta ostaa kevyttä ja vähärasvaista niin nyt pitikin kaupasta ostaa kuohukermaa, rasvaista juustoa, voita yms. Turhaa pelkäsin, ihan hirmu hyvin on rasvaiset ruuat maistuneet. Aamun munakas pitää nälän tosi mukavasti loitolla ilman ähkyä (kuten myös muut ruuat). Tähän asti vaikka olen mitä aamulla syönyt niin mulla on nälkä jo viimeistään puoli kymmeneltä. Nyt kun työkaveri pyysi maanantaina syömään meidän vakioaikana, 10:15, mulla ei ollut ollenkaan nälkä :-O. Tämän jälkeen hieman pienensin omaa munakastani, että pystyn syömään jo tuohon meidän normaaliin aikaan. Silloin ruokalassa on kiva käydä kun kaikki on juuri laitettu esille eikä meidän lisäksi ole kuin muutama muu ihminen.

Olotila on ollut ihan älyttämän hyvä! Mä en voi käsittää tätä!! Syön rasvaa hirvittävästi ja olo on niin paljon parempi kuin aiemmin. Mun jokapäiväinen turvotus on hävinnyt kokonaan eikä mua väsytä enää samalla lailla. Eniten pelotti se kun ei saa syödä pastaa, mun lempparia, mutta ainakaan vajaan viikon kokemuksen jälkeen en ole sitä kaivannutkaan. Samaten leivän pois jättäminen vähän arvelutti, mutta ei siinäkään vielä ole ollut ongelmaa. Saattaa tietenkin olla, että ajan kanssa näitä alkaa ajatella enemmän, mutta se on sitten sen ajan murhe.

Ensikokemukset on sen verran hyvät, että tällä jatketaan ja katsotaan tuleeko tästä pysyvä ruokavalio vai jääkö kokeilun asteelle. Tällä hetkellä kyllä tuntuu, että tätä jatketaan hamaan tulevaisuuteen, mutta ei kai tässä elämässä mikään ole varmaan. Jouluna kyllä ajattelin vähän enemmän hiilareita napsia koska perinteistä aaton riisipuuroa pitää ehdottomasti vähän syödä ja tietenkin suklaata kun sitä on ostettuna kaapit pullolleen. Joulun jälkeen sitten jatketaan taas tiukemmalla linjalla.

Kiitos Jenni kun olet jaksanut aloittelevaa karppaajaa neuvoa ihan loputtomasti :-). Toivottavasti jatkossakin jaksat mua neuvoa kun ihan varmasti tyhmiä kysymyksiä riittää matkan varrella :-P

torstai 10. joulukuuta 2009

Tekniikoita

Maanantain treenit jätettiin väliin kun oli aika raskas viikonloppu takana, mutta eilen taas treenattiin innosta puhkuen :-). Oltiin Piksun kanssa kaksistaan ja tehtiin Treeniringin keskustelupalstalta löytynyt Anjan rata muunneltuna. En rataa tähän kuitenkaan laita kun en ole kysynyt lupaa saako...

Radalla sai tehdä kaikkea kivaa, pakkovalssia, pakkovalssi-jaakotusta, niistoa, niisto-sokkaria, viskileikkausta ja vaikka mitä. Mimmillä onnistui nuo kaikki ihan älyttömän hyvin. Mä olen selvästi oppinut nyt sen kanssa pakkovalssin ja voin hyvinkin siirtää sen kisoihin myös. Oon mä sitä jo jonku kerran kisoissa tehnyt, mutta nyt vasta uskallan luottaa, että me se myös osataan. Samaten viskileikkaus on yhtäkkiä alkanut sujua oikein mallikkaasti. Mimmi ei epäröi siinä ollenkaan ja kääntyy hypyn jälkeen hienosti sinne minne pitääkin. Mä oon niin fiiliksissä tästä :-D

Gimman kanssa pakkovalssit on jo ihan iisiä hommaa. Se selvästi jo lukee mun asennosta mitä sen pitää tehdä ja menee sen kuin itsestään. Samaten viskileikkaus on myös Gimmalla ihan älyttömän hyvä. Molempien kanssa on tietenkin tärkeää se, että mä itse annan tilaa tehdä sen leikkauksen enkä peitä estettä, mutta mä olen tuon nyt aika hyvin oppinut :-). Niisto Gimman kanssa on vaan jotenkin niin kamalan vaikeaa. Toivotaan, että viikonloppuna olisi sen verran ilmoja, että voisin pitää niisto-sulkeiset sille. Näyttää siltä, että mä en osaa tehdä tuota tarpeeksi rauhallisesti niin Gimman pitää sitten oppia lukemaan mun nopeita liikkeitä, raukka pieni...

Puomia otettiin Gimman kanssa nyt remmiavustuksella. Villasin aika hulluksi sen ja remmistä vielä pidättelin ennen kuin päästin puomille. Kerrankin onnistuin tässä kun yleensä mun hetsauksista Gimma on vaan rauhoittunut. Nyt kiskoi ihan hulluna ja sitten mentiin. Alastulolla kun alkoi hidastaa niin autoin remmillä loppuun ja vapautus heti kun oli oikeassa paikassa. Otin kolme eri sessiota ja aina joku nelisen toistoa. Viimeisen session viimeinen kerta oli jo oikein hyvä. En ehtinyt auttaa ollenkaan kun se oli jo siellä missä piti. Tähän oli hyvä lopettaa ja antaa hautua seuraavaan kertaan. Tosin ilmojen salliessa saatan innostua tekemään tuon eteen jotain myös kotona.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Jiihaa!! Mimmille tuplanolla :-))))

En nyt jaksa enempää kirjoittaa, mutta saatiin Mimmin kanssa nyt Seinäjoelta se kauan himoitsemani tuplanolla :-). Nyt voidaan täysillä keskittyä puomin kontaktilla pysähtymiseen ja kaikkeen muuhunkin ohjaukseen. Radat ovat täällä ja täällä.

lauantai 5. joulukuuta 2009

Gimma Seinäjoella kahden kympin ja yhden nollan arvoisesti

Jestas, että oli mukava kisata pitkästä aikaa Gimman kanssa :-). Mä olin ihan liekeissä ja mietinkin, että millään tuloksilla ei ole mitään väliä kunhan meillä on kivaa, ja olihan meillä. Tässä illan päätteeksi kommentit radoista. Kaikilla radoilla oli tuomarina Moilasen Mika.

Eka rata meni suunnitelmien mukaan kepeille saakka. Varsinkin 2-hypyn pakkovalssiin olin oikein tyytyväinen. Katsoin tutustumisessa, että koira näkee putken suoraan kun menee kepeille sisälle, mutta uskoin, että se ei Gimmaa häiritse. Sillä kuitenkin on kepit aika vahva este. Gimma meni oikein kepeille sisään, mutta kun mä jäin tosi paljon jälkeen alkoi se empiä, että eikö tätä mennäkään ja bongasi putken. Sain sen kutsutuksi sieltä pois ja jatkettiin rataa. Lopussa vielä okseri tipahti. Eipä ole kyllä tuota estettä kovinkaan paljon muistettu treenata, joten ei mikään ihme, että tipahti. Lisäksi mulla tuli siinä vähän kiire. Täältä löytyy tämä rata.

Seuraavana vuorossa oli hyppäri. Alussa piti saada tiukasti koira kääntymään 2-hypyltä, sen jälkeen kauheeta luukutusta putkelle saakka, jossa taas piti koira saada tiukasti kääntymään. Jälleen oli kepeille mentäessä putki tyrkyllä, mutta ei yhtä pahasti kuin ekalla radalla. Vähän etukäteen hirvitti kun oli niin kamalan vauhdikkaan näköinen rata. 2-hypyltä kääntö oli tosi hyvä. Mä en tiedä minkä mä siihen tein, ehkä se oli joku ihmisnuolen tapainen tai jotain, mutta hyvin toimi. Pidin oikean käden ohjauksen päällä kerrankin tarpeeksi pitkään ja vasemmalla otin Gimman mukaan. Sitten luukutettiin niin, että meinattiin valita putken sijaan hyppy, sain kuin sainkin käännetyksi Gimman putkeen. Putken jälkeen olisin halunnut mennä toiselle puolelle hyppyä ottamaan Gimman vastaan putkelta, mutta en kerennyt, joten otin käyttöön plään been, joka toimikin kohtalaisesti. Ihan vähän valahti turhan pitkälle. Vekkasin ennen rengasta ja vielä varmuudeksi huutelin Gimmalle, ettei vaan bongaa putkea. Ei kai se tässä ollut koko putkea edes nähnytkään kun meinasi tulla keppienkin ohi :-D. Loppurata olikin aika loogista menoa. Jossain vaiheessa mieleen tuli VAU-fiilis, jonka säin äkkiä pois hokemalla itselleni "loppuun asti, kaikki esteet pitää mennä". Rata löytyy täältä.

Viimeinen rata oli aika kinkkinen. Heti alussa oli kohta, joka aiheutti mulle vähän päänvaivaa kun en uskaltanut lähteä leijeröimään. Oletan, että tommoisessa kohdassa leijeröintiä en olisi onnistuneesti saanut tehdyksi treeneissäkään ilman palkka-apua. Tein sitten itselleni varman vaihtoehdon, joka toimi joten kuten. Vähän enemmän kun olisin ottanut alussa etumatkaa niin olisin voinut tehdä sokkarin putken jälkeen. Aa:n jälkeinen okseri kolahti, mutta kerrankin osasin ottaa sen niin, että jos tippui niin tippui, ei sille enää voi mitään. Se ei tippunut, luulin kyllä, että tuli alas. Seuraavan putken jälkeistä elämää mietin kans kauan aikaa. En saanut oikein mitään sopivaa sinne ja päätinkin sitten leikkailla oikein urakalla. Putken jälkeen oli sarjaeste ja sinne väliin olisin halunnut mennä ottamaan koiraa vastaan. Pelkäsin kuitenkin, että Gimma ampuu putkelta väärälle hypylle koska näin teki Vaasan kisoissa aika lailla vastaavassa tilanteessa. Sain Gimman pois väärältä hypyltä, mutta taisi liikaa jäädä hanskaan kun ei meinannut sitä oikeatakaan hypätä, joten tästä saatiin kielto. Se rohkaisi mua kokeilemaan reipasta sivuttaisirtoamista kepeillä ja sokkarin tekoa keppien jälkeiselle putkelle. Tämä onnistui mainiosti, mutta sitten mä taas tein sen, vedin liinat kiinni eikä Gimma hypännyt nenän edessä olevaa hyppyä. Aargh, että mä oon tyhmä!! Koitettiin jatkaa tuosta jotenkin maaliin, mutta ei ollut kyllä yhtään sujuvaa. Oli tarkoitus tehdä kaksi päällejuoksua, mutta en ehtinyt. Jälikäteen harmittelin, etten tajunnut tehdä viskileikkausta toiseksi viimeisellä hypyllä. No, enää sille ei voi mitään. Tässä tämä viimeinen rata.

Mulla jäi kisoista oikein hyvä mieli. Olin itseeni hyvin tyytyväinen, että en antanut Gimman hitaiden kontaktien ahdistaa itseäni. Ihan pikkasen se vaikutti rytmitykseen, mutta herneitä ei mennyt nenään tuosta missään vaiheessa.

Huomenna on sitten Mimmin vuoro kisata.

torstai 3. joulukuuta 2009

Mukavat treenit

Jenni oli suunnitellut eilisen treeniradan. Esteet 14-24 oli Tienhaaran Jarin radasta. Rata oli tämän näköinen:



Mimmi sai kunnian aloittaa jälleen. Olin keppien vasemmalla puolelle ja sieltä vein kaksi ensimmäistä hyppyä ja yritin kääntää kepeille. Ei onnistunut, vaan ampaisi hypylle, joka toki oli siinä aika lähellä. Piti ottaa kepit törkkäämällä niin sitten vasta onnistui. 4-hyppy valssilla ja siitä sitten luukutettiin keinulle saakka.

Keinun jälkeistä kohtaa koitin valssaamalla 9-10 välissä, samassa välissä sokkarilla sekä vetämällä putkeen. Ehkä tuo valssi oli paras... Vetoversiossa otin 11-hypyn leikkaamalla ja se onnistui tosi hienosti. Puomi oli tällä kertaa aika hidas, mistä lie johtui. Yritin laittaa Mimmin ensin puomille ja odottaa hetken ennen kuin lähden juoksemaan mukaan, ei vaikutusta. Kontakti ihan ok, vähän liian ylös ehkä jäi. Välillä kesti mun nykimiset ja välillä ei. Aika hyvillä mielin lähden kuitenkin noita kontakteja nyt kokeilemaan kisoihin :-)

16-putken jälkeen tein ensin sen ratkaisun, jonka olisin kisoissa tehnyt. Lähetin Mimmi putkeen ja juoksin ottamaan sokkarilla 17:lle ja niistolla 18 ja siitä putkeen. Tämä meni hyvin. Kokeilin myös 18-hyppyä viskileikkauksella, hieman töksähti, mutta aika hyvä oli kuitenkin. Lisäksi tein myös 17:llä päällejuoksun ja 18:lla pakkovalssi-jaakotuksen. Tää oli hyvä kun vain uskalsin jaakotuksesta lähteä liikkeelle. Tuo vaan ei ihan mun juttu aina ole kun hukkaan selän taakse mun pikku koiran :-D. Hyvin se kyllä tulee ohjaavan käden puolelle, joten pitäisi vaan tuohon luottaa.

Loppua koitin ensin leikkaamalla esteellä 26. Se käänsi Mimmiä vähän liikaa, joten oli kamalan kova työ saada se lopuille esteille. Parempi ratkaisu oli valssi 24-25 välissä tai sokkari. Tästä pystyi viemään paremmin nuo loput esteet.

Gimman kanssa alku samalla lailla. Kääntyi tosi hyvin vain ohjaamalla, ei tarvinnut törkkäystä. Nelosen valssissa suhisin ja Gimma kielsi sen. Kun vein ilman suhinaa ja pidin ohjaavan käden päällä niin hyppäsi hypyn ja kääntyi hyvin. Keinulle meni ihan ylikovaa ja oli pakko sanoa vähän tiukemmin "odota", muuten olisi tullut hieno lentokeinu.

Keinulta jatkoon koitin samoja juttuja kuin Mimmin kanssa ja kyllä mun oma juttu taitaa toi valssi olla kun se tuntui Gimmankin kanssa parhaalta. Meni kyllä ihan mukavasti myös vetämällä putkeen ja leikkaamalla 11:llä.

Puomi oli Gimmalla ihan kohtuullinen. Se lähtee sinne ihan intona, mutta hidastaa loppuun. Yritin jatkaa kiipee-käskytystä lopussa, mutta ei toiminut. Ainoa, jolla sain sen menemään oli mene-mene käskytys, joten käytämme sitä nyt niin kauan kuin toimii. Jenni vaan huomasi, että mä vapautan Gimman joka kerta vasta sitten kun se kääntyy katsomaan mua. Koitettiin sitten niin, että vapautan hieman aiemmin kun sillä on vielä katse eteenpäin. Vähän samaan tyyliin kuin Konnan kanssa tehdään. Eli ei tässä vaiheessa nyt vaadita niitä etujalkoja maahan. Näytti toimivan kyllä tosi hyvin. Nyt vaan pitäisi tuo saada omaan päähän...

16-putkelta sokkarilla ja niistolla 18, vähän empi 18:n hyppäämistä, mutta hyppäsi kuitenkin. Ensimmäisellä kerralla viskileikkauksella ajauduin vähän liian pitkälle eikä Gimma nähnyt kunnolla hyppyä, meni sen kuitenkin hieman empien oikein. Uudelleen ja nyt jättäydyin tarpeeksi jälkeen ja leikkaus oli ihan sairaan makee! Päällejuoksu versiossa pakkovalssi-jaakotus ekalla kerralla pieleen, meninasi kieltää, mutta sain taisteltua kuitenkin hypylle. Uudelleen ja nyt meni hyvin. Mä aina unohdan kääntää katseen sille hypylle, jonne pitäisi mennä. Kun sen muistan niin ei ole ongelmaa.

Loppua myös ensin leikkaamalla, kävi samalla lailla kuin Mimmin kanssa, että kääntyi vähän liian tiukasti ja ongelmia viimeisillä esteillä. Sokkarin tein koko ajan vähän liian myöhään. Mulla on nyt tullut kammo, että Gimma kieltää joka hypyllä, jos ennakoin liikaa. Tollasessa kohdassa taas voisin ennakoida ja se silti hyppää sen. Tein myös tavallisella valssilla ja se oli hyvä.

Kaiken kaikkiaan mukavat treenit :-). En millään malttaisi odottaa viikonlopun kisoja!! Toivon kovasti, että en tule kipeäksi kun vähän tuntuu siltä, että nuhaa pukkaa. Kovasti olen itseäni tropannut, että en viikonlopuksi sairastuisi. Sen jälkeen ei ole enää niin väliä :-D

tiistai 1. joulukuuta 2009

Moilasen rataa

Eilen töistä tuhatta ja sataa kotiin, pari karjalanpiirakkaa pikaisesti naamaan, koirat n. 20 minsan lenkille ja sitten suoraan treeneihin. Vähän liian kiire tulee treeneihin kun ne alkavat jo viideltä. Toisaalta tykkään tuosta ajasta koska sitten on treenien jälkeen hetki aikaa rauhoittua ennen nukkumaan menoa. Toisaalta olisi myös kiva hetkeksi rauhoittua kotiin ennen treenejä, mutta sitten vanhalla menee nukkumaan menon kanssa ihan liian myöhäiseen…

Seinäjoen kisojen 2-luokat tuomaroi Mika Moilanen ja sain ongituksi muutaman hänen radan. Kiitos Piiu :-). Tehtiin seuraava rata hieman kavennettuna versiona maneesin kapeuden takia. Aa:n alla meillä oli hämäyksen takia putki niin, että molemmin puolin aa:ta oli putken päät, ei kuitenkaan ihan kiinni aa:ssa.



Ensin Mimmin kanssa. 3-hyppy niistolla, joka vähän valui. Uusintakerralla tämäkin ok. Aa:lle ei ongelmaa kun vaan käskytin ja juoksin mukana. Keppien kulma oli jyrkempi kuin piirroksessa radan litistämisen takia, hyvin Mimmi sinne kuitenkin meni. Peruutin koko keppien ajan ja vaihdoin edessä puolta. Valssilla puomille ja tässäkin valssi vähän valui. Mä olen jo aiemmin tiedostanut, että mun valssit menee usein väärään suuntaan. Väistän jotenkin kokonaan hypyn edestä pois, jolloin koiratkin hyppäävät hypyn viistosti. Pitää yrittää tuota nyt työstää, että lähden liikkeelle seuraavaa estettä kohden aiemmin. Tää on varmaan tosi vaikea tehtävä koska olen niin kauan tehnyt tuota väärin.

Puomin jälkeinen hyppy takaakiertona, josta muurille ja lähetysyritys 12-hypylle. Jäi tosiaan yritykseksi kun ajauduin ihan liian pitkälle ja tämän takia sitten liike pysähtyi ihan kokonaan. Kun maltoin jäädä takaakiertoon vähän odottelemaan niin sain liikkeen sujuvammaksi ja myös Mimmin irtoamaan 12:lle. Nyt se myös irtosi 14:lle eikä tullut mun mukaan 13:n päällejuoksuun. Tahkottiin useaan otteeseen tuota kuviota, enkä sujuvaksi saanut sitä tuolla tyylillä. Tein sitten niin kuin olisin ajatellut kisoissa tekeväni ja se onnistui, eli valssilla 12 ja 13. Lopussa ehdin yllättävän hyvin juoksemaan ja pystyin tekemään 18:lla viskileikkauksen. Ensin tein jotain vippauksen tapaista 19:lle ja siinä Mimmi kyllä valui.

Gimman kanssa niisto onnistuu kun olen ylirauhallinen. Tosi vaikeeta kun Mimmin kanssa pitää olla nopea liikkeissään. Toivon, että Gimmakin pian oppisi lukemaan mun hosumisia ja malttaisi hypätä hypyn vaikka mä tekisin mitä. Ehkä se vielä joskus osaa… Aa:n alla oleva putkiansa ei toiminut Gimmalla, vaan se meni tosi hienosti aa:lle. Kepeille meno onnistui myös hienosti, mutta Gimma pujottelee sen verran nopeammin kuin Mimmi, että en ehtinyt peruuttamalla vaihtaa puolta. Otin uudelleen ja nyt menin ohi etuperin juosten ja vaihdoin puolta, hyvin kesti noinkin. Puomi oli kohtuullisen hyvä. Gimma alkoi vähän hidastaa ja sanoin sille mene vaan niin jatkoi hyvin matkaa loppuun. Tätä pitää miettiä, että pitäisikö sitä käskyttää tuossa lopussa. Mene-mene mulla on käytössä kepeillä, joten ei ehkä hyvä vaihtoehto puomille, mutta jos siellä sanoisi siinä lopussakin kiipee-kiipee. Pitääpä muistaa kokeille keskiviikon treeneissä!

Puomin jälkeen takaakierto hypylle ja Gimma lähtikin sinne yllättävän hyvin. Jotain takkua jatkotilanteessa tuli Gimmankin kanssa, mutta en nyt oikein muista mitä. Ei tainnut sekään heti irrota 12:lle, mutta toistojen jälkeen saatiin onnistumaan. Gimmakin meni sujuvammin kun valssailin 12- ja 13-hypyillä.

Seuraava ongelmakohta oli 17-hypyltä kääntyminen, tai oikeammin sen suorittaminen ja sitten vasta kääntyminen. Sain sen monen monta kertaa kääntymään ennen hyppyä, vaikka se oli ihan hyvää vauhtia sinne menossa. Kamalan herkkä se on mun jarrutuksille, suhinoille ja muille jutuille. Kai me se kohtuullisen sujuvaksi saatiin kuitenkin lopulta.

Otettiin puomille pientä hetsausta Markon ja Jennin avustuksella. Tehtiin samalla lailla kuin loppukesästä. Jenni villasi lelulla ja jäi odottamaan puomin loppuun, Markolla oli Gimma hihnassa ja mä kiihdytin sitä kiipee-kiipee-käskytyksellä. Gimma selvästi muisti tuon jutun kun oli saman tien ihan villinä :-D. Se meni sairaan kovaa vauhtia puomin loppuun ja mä vapautin sen melkein saman tien leikkimään lelulla Jennin kanssa. Muutama toisto otettiin tätä. Voi kun mä saisin sen yksinäänkin noin hulluksi!

Toinen pätkä tehtiin käänteisessä järjestyksessä ja jälleen menin ensin Mimmin kanssa. Pelkäsin, että en ehdi ohjaamaan putken jälkeistä hyppyä, mutta en muistanut, että Mimmin kanssa on enemmänkin ongelmana putkesta eteneminen hypylle, joten ei tullut kiirettä. Vähän vaan joutui tekemään töitä, että sain sen hyppäämään sen hypyn kun kaarratti mua kohden. 14-13 välistäveto hyvä ja poispäinkäännöksellä 13, leikkaus 12:lla ja edestä ohjaten 11 ja 10. Puomin jälkeinen hyppy leikkaamalla ja leikkaus myös kepeillä. Lopun 3-hyppyllä tein sylkkärin. Se ei tuohon paras mahdollinen ollut, mutta pitää sitäkin harjoitella kun olen siinä niin huono. Sylkkäri onnistui, mutta kääntyi vähän liian tiukasti, jonka takia en meinannut saada seuraavalle hypylle. Väkisin puskemalla onnistui kuitenkin. Otin lopun myös valssailemalla ja oli kyllä enemmän meidän juttu. Puomille viennin otin kertaalleen niin, että lähetin Mimmin sinne ja jäin itse jälkeen ja sitten vasta lähdin kipittämään mukaan. Ja nimenomaan kipitin sellaisilla lyhyillä askelilla, etten vahingossakaan juokse ohi kun tarkoitus oli saada se menemään loppuun mun edellä. Ja tää onnistui niiiin hyvin! Mimmi paineli edellä ja pysähtyi just sinne minne pitikin ja odotti mun vapautuiskäskyä. Vähänkö mä olin fiiliksissä tuosta!!

Gimman kanssa myös ongelmia putkesta etenemisen kanssa. Oletin, että se olisi sinne mennyt ihan itsestään. Laitoin sitten lelun valmiiksi 14-hypyn taakse ja muutama toisto näin palkan kanssa. Sitten alusta ilman palkkaa ja meni tosi hyvin. Poispäinkäännös 13:lle oli hyvä. Tämä vähän yllätti kun en mielestäni ole niitä Gimman kanssa aiemmin osannut tehdä. Jatkossa sitten räpelsin jotain enkä millään meinannut saada 10-hypylle, aloin varmaan liikaa ennakoida puomille menoa ja siksi Gimma ei sitä hypännyt. Otin sitten ihan takaaohjauksella kuvion, leikkaus 12:lla ja samalla jättäydyin vähän jälkeen ja vein muurille ja siinä kans leikkausliike takana, jolla sain kääntymään 10:lle ja jälleen leikkaus, että meni puomille. Olipa siistiä!! Etukäteen olin ihan varma, että en edes tuolla lailla osaa ohjata, mutta niin vain onnistui :-). Lopun sylkkäri oli tosi hieno, vaikka teinkin sen kuulema liian ahtaasti. Ja niinhän mä sen aina teen! En vain osaa antaa tilaa. Otin sitten uudelleen ja keskityin tilan antamiseen ja menihän se vielä paremmin niin. Jäin itse jumiin 4-hypyn taakse ja eteen-käskytyksellä sain Gimman menemään loppuun. Siistiä!

Keskiviikon treeneissä pitää muistaa treenata Mimmin kanssa kontaktilla pysymistä, vaikka mä itse nykäisen. Gimman kanssa pitää muistaa testata käskytystä puomin ja aa:n lopussa.
- Gimmalla käskytystä puomin ja aa:n alastulo-osuudella