maanantai 30. toukokuuta 2011

Valssi- ja leikkaustreeni omassa pihassa

Tänään vihdoin ja viimein sain levitetyksi hypyt pihaan. Ensin kyllä piti leikata nurtsi, että sinne edes viitsi mennä treenaamaan :-D. Tein kolmen hypyn treenit, jossa sai treenata valssia, jenkkikäännöstä ja leikkausta.

Gimma meni kaiken täydellisesti. Joo, kyllä se kotona osaa :-P. Toki eri tilanne kun on tavallaan lähtötilanne ja vain kolme hyppyä verrattuna keskellä rataa tapahtuviin ohjauksiin. Mutta silti, olin tosi tyytyväinen :-). Valssi oli kyllä sellainen valssi, jonka mä yleensäkin osaan. Nyt yritin sitten tehdä sen vielä kauempaa, niin, että siitä tuli jo enemmän jenkkikäännös-valssi. Sairaan hyvin meni. Jess!!

Kahdella hypyllä leikkausharjoituksia molempiin suuntiin. Ensin tiukempi leikkaus ja sitten vähän loivempi. No problem. Lopuksi otin vielä hyppy, hyppy, valssi, hyppy, jolla leikkaus. Aivan bueno. Miksi mä en kisoissa osaa?

Mimmin kanssa samat jutut kuin Gimman kanssa. Otin namikupin treeneihin taas mukaan ja se ei nyt oikein toiminut tuossa valssikohdassa. Oli kuitenkin vähän sellainen lähetys-valssi tilanne ja eihän Mimmi mihinkään lähde kun se näkee namikupin. Sain toki väännetyksi sen sinne minne pitikin, mutta en sujuvasti. Joten namikuppi pois ja lelu tilalle ja johan alkoi tapahtua. Hyvin meni ja hyvin irtos. Hyvä Mimmi.

Leikkausharjoitukset ihan yhtä hyvin kuin Gimmankin kanssa. Ei epäröinyt yhtään, eikä hidastanut vauhtia yhtään. Molempiin suuntiin yhtä hyvin. Lopuksi vielä sama kuvio kuin Gimmalla ja aivan bueno myös Mimmin kanssa. Mitä ihmettä on tapahtunut? Mimmi menee arpomatta leikkaukset. Joko mä osaan ne nyt muka ohjata jotenkin paremmin tai Mimmi on vaan tauon jälkeen niin intopiukeena, että se ei huomaa, että mä leikkaan :-D. Oli kumpi vaan niin en valita :-)

Sunnuntain kisat Pietarsaaressa

Olin sunnuntaina kisaamassa Gimman kanssa Pietarsaaressa. Siellä oli kaksi agilityrataa ja viimeisenä hyppäri. Kaikissa tuomarina oli Mika Moilanen. Radat oli oikeastaan ihan mukavia. Hyvin erilaisia. Paljon suoraa, jossa vähän vaikeuksia miettiä, että ehtiikö ohjaamaan vai ei. En löytänyt ratoja netistä mistään :-(. Enkä laita myöskään videoita kun meillä ei oikein onnistunut yhtään mikään. Tai no, olihan siellä taas niitä hyviä pätkiä ;-). Sadetta tuli välillä ihan reippaastikin, mikä ei taas ollut niin kiva juttu kun nurtsilla kisattiin. Onneksi ei sattunut kuin joitain pyllähdyksiä ohjaajilla, ei siis mitään vakavaa.

Ensimmäisellä agilityradalla oli hyppy, suora putki, josta takaisinpäin hypylle takaakiertoon. Tuossa valui aikaisempien luokkien koirat. Ja niin valui maksitkin :-D. Mä menin putken toiseen päähän, yritin jarruttaa ennen putkeen menoa ja huidoin kädellä putken suulla, että Gimma tajuaisi kääntyä. Ei tajunnut. Tutustumisessa mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että olisin ottanut vastaan putken toiselta puolelta ja vaihtanut puolta putken edestä. Jälkiviisaana voisin todeta, että se ois varmasti kääntänyt paremmin. Virhettä tuosta ei tullut, mutta kaarrosta sitäkin enemmän.

Aa hyvä mene-mene-mene-alas -käskytyksellä. Aa:lta suora linja hypyn kautta putkeen, rima tipahti. Luultavasti käänsin selän kokonaan. Ei näy videolla kunnolla kun tuomari on just edessä. Kepeille meni ihan sikalujaa sisälle ja liukastui ekassa välissä. Ei kuitenkaan virhettä :-). Keppien jälkeen hyppy, välistäveto, hyppy, valssi, josta pituudelle. Valssi huono. Ohjaava käsi tipahti ja niin myös rima.

Puomi hyvä samalla käskytyksellä kuin aa. Puomilta ei irronnut kauemmas hypylle kun itse jäin taakse. Uudelleen ja onnistui. Mun heitto ei ole tarpeeksi selkeä ja käännän kropan noissa tilanteissa myös liian nopeasti. Eikä tuossa olisi ollut silleen edes kiire. Tai oli kun olin ajatellut ehti valssaamaan loppuun, mutta en ehtinyt, vaikka sain hyvin etumatkaa. Leikkaamalla loput ja onnistui. Yllätys oli kova kun sain pitkästä aikaa leikkauksen onnistumaan kisoissa hienosti. Tulos tältä radalta 15.

Toisen agilityradan aikana alkoi sitten sataa. Onneksi ei vielä kovin kovasti. Radan alkuun olen tosi tyytyväinen. Kerrankin luotin koiraan! Oli kaksi hyppyä peräkkäin, kolmas toisen kanssa samassa linjassa vasemmalla, jonka jälkeen hyppy vähän eri linjassa niin, että piti tehdä takaakierto-päällejuoksu (varmaan kaikki ymmärsi mitä tarkoitan :-P). Kiersin hypyt ulkokautta ja menin 3-hypyn siivekkeen taakse, josta kutsuin koiran, irrotin 2-hypylle, valssilla kolmoselle ja siitä takaakierto-päällejuoksu. Niin vau! Gimma tiesi just, mitä mä tarkoitin. Oli ehkä vähän liiankin vau kun en sitten meinannut saada sitä seuraavaan putkeen :-D. Minä annoin siitä itselleni kiellon, tuomari ei.

Tuon putken jälkeen olikin kiire ohjaamaan rengas, suora putki ja sen jälkeiset hypyt. Siinä ehkä syy, että hätäilin putkeen ohjauksen kanssa. Eikä sinne sitten oikeasti edes tullut kiire. Kohta meni oikein hyvin ja keinukin hyvä. Siitä taas lähetys putkeen ja valssilla puomille. Ja joo, ei menny putkeen. Hemmetti. Tästä tuli kielto. Lopussa vielä sarjan b-osalla takuttiin ja olin varma, että seki tulkittiin kielloksi, mutta en jaksanut korjata ja mentiin rata loppuun. Kontakti edelleen nopsat Gimmaksi. Tulos 5 ja kolmas sija :-O. Ei kannata mun tuomita ei :-DD

Viimeisenä rata oli sitten hyppäri. Alku taas oikein hyvä. Suoran putken jälkeen käännös takaisinpäin ja hyppy, josta putkeen. Tuo rima tipahti. Mä ilmeisesti taas tein sen, että käänsi selän. Ei voi olla totta! Ja jälleen tuomari niin nätisti edessä, että ei näy videolla, mitä tuossa tapahtui. Uskon, että se oli tuo selän ja pään kääntäminen. Kepeille oli aika paha avokulmavienti ja Gimma meni sen älyttömän hienosti. Mulla oli sellainen olo, että mä en edes ohjaa sitä ja sinne se vaan meni. Taitava pieni ♥.

Sitten tulikin kohta, johon en saanut mitään järkevää ohjausta aikaiseksi tutustumisessa. Päätin sitten jonku ohjauksen, jota yritän. Yrittämiseksi jäikin. Melkein kyllä onnistui. Kääntyi yhdestä hypystä väärään suuntaan kun olin ihan liian myöhässä ja siitä oli aika vaikea saada pituudelle, joten hyppäsi sen vinosti. Otin koko kohdan uudelleen ja samalla tuli tahallinen hylly. Lopussa vielä kielto putkelle. Mitä ihmettä? Yleensä menee putkeen, vaikka teen mitä ja nyt ei sitten millään. No, lasken tämän tilastotappioksi :-D

Kiva oli sateesta huolimatta kisata tuolla kentällä. Olen aina tykännyt kisata tuolla enkä vähiten sen takia, että Lyyli teki uransa parhaat radat juurikin tuolla kentällä. Sai sen ainokaisen nollaratansa kolmosluokasta ja vielä piirinmestaruuskisoissa ja sai siitä piirinmestaruuden. Ihana muisto ♥

lauantai 28. toukokuuta 2011

Torstain treeneihin rakennettiin alla oleva Huittisen Annen rata. Muurin tilalla oli tavallinen hyppy.


Menin ensin Mimmin kanssa. Otettiin pätkissä namikuppipalkalla. Ensin 6-hypylle asti. Menin vastaanottamaan 2- ja 3-hypyn väliin 9-putken puolelle. Pieni jarrutus ennen kakkosta ja siitä takaakiertoon kolmoselle. Pelkäsin, että Mimmi menee tuossa putkeen, mutta ei sitä edes katsonut. 4-putkeen vippaamalla, 5:lla sokkari ja 6:lla pakkovalssi. Luulin, että tuonne tulee kiire, mutta ei tullutkaan. Putkessa Mimmillä meni jostain syystä aika kauan aikaa.

Seuraavaksi palkka 10-hypyn jälkeen. 9-putki oli tosi ällöttävä kun siinä oli pakko leikata. Tai noin luulin vielä tutustumisessa. Jos leikkaus meni liian lähelle putkea niin koira kääntyi väärään suuntaan. Jos teki kauempana leikkauksen niin ilmeisesti koira ehti nähdä, että takana vaihdetaan puolta ja kääntyi oikein. Näin ainakin toimi Mimmin kanssa.

Seuraavaksi laitoin keppien päähän namikupin. Halusin varmistaa, että pujottelee loppuun asti kun on nyt niin vähän treenattu ja halusin ottaa paljon etäisyyttä kepeillä. Mimmi pujotteli ja minä menin 12-hypyn taakse. Hyvin onnistui. Tiedä sitten olisiko onnistunut ilman palkkaa. En uskaltanut kokeilla. Ilman namikuppia irrottauduin myös aika paljon, mutta jäin 12:n keppien puolelle ottamaan valssilla mukaan. 13:lle saksalainen, josta pussiin ja vastaanottamaan renkaan ja putken väliin. 18-hypylle viskileikkaus. Tää oli kaikista vaikein kun namikuppi oli maalissa niin ei millään meinannut taipua hypylle. Kupin vetovoima oli liian kova.

Kuva: Taija Linna

Gimman kanssa samat ohjaukset. 3-hypyn rima ei meinannut pysyä ylhäällä. Taisin just riman päällä tehdä jotain. Kun otin jo ennen 3-hyppyä poispäinkäännöskäden ohjaamaan niin rima pysyi. Gimmankin kanssa ehdin tosi hyvin sokkariin ja pakkovalssiin. Sen kanssa varsinkin olin ihan varma, että en ehdi. Olipa kiva huomata, että ehtii kun vaan lähtee ajoissa liikkeelle :-).

Gimman kanssa putkella leikkaus ei saanut sitä kovin hyvin kääntymään tein sen sitten missä kohti tahansa. Päätin kokeilla sokkaria ennen putkea. 7-hypylle lähetys takaakiertoon ja itse liikkeelle putkelle päin ja sokkari sitä ennen. Hyvin ehti! Vielä kun olisi heti tajunnut jarruttaa putkella :-D. Toiston jälkeen tuo oikein hyvä. Varmasti paras ohjaus meillä tuohon kohtaan.

Kepeillä palkkasin ensimmäisellä kerralla kun pujotteli loppuun, vaikka mä siirryin 12-hypyn taakse. Pitää tuostakin aina välillä palkata, että osaa jatkossakin pujotella noin hyvin loppuun asti. Toisto ilman palkkaa ja hyvin pujotteli. 13:lle pakkovalssi, josta pussiin. Siirryin vastaanottamaan renkaan ja putken väliin ja 18:lla viskileikkaus. Onnistui kyllä heti, mutta huomasin ajautuvani liian lähelle hyppyä. Kun rytmitin vähän eri lailla niin meni tosi paljon paremmin. Putkelta koira mukaan, lähetys pituudelle jääden itse jälkeen ja siitä sitten viskileikkaukseen. Meni tosi paljon paremmin.

Kuva: Kati Kuuttila

Mimmin kanssa koko rata. Oli tarkoitus tehdä se nollana ja melkein onnistuikin. Jopa sokkari ennen 9-putkea onnistui. 18-hypyn viskileikkauksessa taas lopun palkka veti vähän liian lujaa. Laitoin kuitenkin sen hyppäämään 18-hypyn ennen kuin päästin viimeiselle hypylle ja palkalle. En ottanut uudelleen kun tuohon asti meni ihan hyvin. Mimmin vauhti on edelleen hyvin vaihtelevaa, välillä jo melkein normaalia ja välillä tuntuu, että se ei liiku mihinkään. Tällä mennään nyt tällä hetkellä :-)

Gimman kanssa koko rata ja nollana läpi. Jee!! Oli jopa ihan sujuva rata, joten todellakin jee!

Lopuksi vielä molempien kanssa kontaktiharkkaa. Mimmin kanssa pelkkää puomia, namikuppi n. 3 metrin päässä puomin alastulosta. Ensin niin, että jäin jälkeen ja sitten niin, että juoksin ohi. Molemmat meni ihan superisti, enkä ottanut lisää toistoja. Gimman kanssa samalla lailla namikuppipalkkaa myöden. Meni mun mielestä kohtalaista vauhtia mene-mene-käskytyksellä. Ei oikeastaan eroa vauhdissa sillä olinko jäljessä vai edellä. Aa:ta samalla lailla ja ihan kivasti seki meni. Mä nyt päätin koittaa tuota aika käskevää mene-mene hokemista laskevalla osuudella kun se näyttäisi tällä hetkellä toimivan. Katotaan kuinka kauan toimii.

maanantai 23. toukokuuta 2011

Mimmille jälleen kisalupa

Sunnuntaina käytin koirat Tanja Kotin hoidossa. Hän oli se, joka ehdotti viljattoman ruokavalion aloittamista ja siitä asti olen viljatonta syöttänyt. Kaikille koirille. Halusin viedä hänelle nyt uudelleen kun oli nähnyt Mimmin pahimmillaan. Silloin saa parhaimman arvion, onko koira parempi vai ei.

Ja olihan Mimmi parempi! Mä niin jännitin koko hoitoa. Ihan tyhmää, mutta en vaan voinut sille mitään. Kun Tanja tunnusteli Mimmin läpi sen seisoessa ensimmäinen kommentti oli "Täähän on kuin eri koira!". Niin ihana oli tuo kuulla! Mikä helpotus. En oikeasti taaskaan muista juurikaan mitä vikoja sieltä löytyi, mutta laitan tähän mitä muistan. Pikkuisen oli vielä kiero, eli väänsi peppua oikealle. Ei ollenkaan niin paha kuin ekalla kerralla. Pieniä jumeja siellä täällä. Lavat taisi olla molemmin puolin jumissa. Oikeassa takajalassa oli joku jumi, mikä ei meinannut aueta ollenkaan. Se oli siellä, ööö, mikähän se alue nyt sitten on, kintereestä alaspäin tai jotain. No joka tapauksessa, ei meinannut aueta, mutta aukes kuitenkin. Mä en oikeesti muista. Muistan vaan niin hyvin kun vähän väliä kuulin, että täältä ei viimeksi liikkunut mikään ja nyt on ihan hyvä. Ja Tanjan mielestä Mimmi ei ollut lihava. Ei ole enää munkaan mielestä, mutta kiva oli saada ammattilaisen arvioa myös tuosta.

Mimmi pääsee pian taas kiitämään! Kuva: Irene Vinha

Ja Mimmi sai kilpailuluvan!! Mä olen ehkä ihan hieman täpinässä ;-). Ollaan nyt kuitenkin jonkun verran treenattu ja oli kiva kuulla, että ei ainakaan sen takia ollut huonossa kunnossa. Uskoisin, että kestää nyt sitten treenaamisen ja kisaamisen. Yritän rauhoitella itseäni, etten ihan liikaa innostu. Treeneissä se ei kuitenkaan ihan vanhaa vauhtia mene. Eikä ehkä koskaan enää menekään. Pääasia on, että se on kunnossa ja mä saan sen kanssa kisata. Eikä sitä satu kun mennään rataa. Ja ihan sama miten kisat menee niin JEE!!!

Gimma oli ihan hyvässä kunnossa. Jotain pientä jumia siellä täällä, mikä on ihan normaalia agilitykoiralle. Joku kohta oli vähän enemmän jumissa ja sitä piti kauemman aikaa aukoa, mutta saatiin sekin auki. Jännä juttu, että molemmilla koirilla oli vasen puoli pahemmassa kunnossa. Treenaankohan mä jotenkin toispuoleisesti?

Ilmoitin heti Mimmin kisoihin :-D. Mennään Kokkolaan 2.6. ja sitten varmasti vielä 11.6. Vaasaan. Siinäpä meidän kisat sitten on ennen SM-kisoja. Ei oikeesti ole mitään odotuksia SM:istä. Pääasia, että me osallistutaan sinne. Oon niin happyhappyhappy :-DD

Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana

Hullu mä olen näemmä. Lähdin lauantaiaamuna ajelemaan Liedon kisoihin neljältä aamulla. Oonhan mä tuon monet kerrat aiemminkin tehnyt ilman suurempia ongelmia, mutta nyt jostain syystä väsytti ja kovasti. Onneksi autossa oli Leevi and the Leavingsien kokoelmalevy, joten eikun se soimaan ja itse hoilottamaan mukaan. Koiraparat, mutta minä heräsin ja se on pääasia :-)

Sen verran vissiin olin kuitenkin väsyksissä, että en oikein saanut kunnon asennetta koko päivänä. Harmi. Tuomarina kisoissa oli Ritva Herrala ja kaikki radat oli agilityratoja ja kisoissa mukana siis vain Gimma.

Kuva: Kati Kuuttila

Väsymyksestä huolimatta eka rata oli nolla ja onnistuttiin tulemaan jopa toiseksi. Taisi kaikki hyvät epäonnistua kun eihän tuo muuten Turun seudulla ole meille mahdollinen sijoitus. Ei ainakaan näillä nykyisillä kontakteilla. Hävitään ihan liikaa. Silti tuntui mukavalta tuo sijoitus. Me kuitenkin tehtiin se nolla ja kaikki ei :-D. Rata ei valitettavasti ole videolla kuin ihan loppu vaan. Kuvaajalla oli ongelmia saada kamera päälle. Enpä siinä havainnut edes näyttää, miten se toimii. Mun moka. Harmittava sellainen. Hieman radalla oli Gimmalla ongelmia tietää mihin mennään. Sen verran skarppina olin kuitenkin, että sain sen oikeille esteille. Ihan hyvä fiilis, vaikka olinkin kamalan löysä.

Seuraava rata oli ehkä jo vähän astetta parempi asenteeltaan. Yksi rima tipahti ja niin taas kaatui karsintojen tuplahaaveet. Olipahan lähellä taas. Alun valssissa Gimma vähän valui, mutta muuten taisi olla aika ok-rata. Rima ennen aa:ta tipahti. Olen yrittänyt katsoa videolta, mitä siinä tapahtuu, mutta en oikein ymmärrä sitä. Jarrutan ennen hyppyä ja ehkä sitten vähän liian myöhään kerroin, että se tosiaan pitää hypätä ja kääntyä vielä tiukasti aa:lle. Yritin tsempata virheestä huolimatta radan läpi. Puomi ihan sairaan hidas. Pysähtyy mun alas-käskyllä ihan liian ylös. Saan sen kuitenkin kontaktille ja siitä sitten maaliin.

Kolmas rata oli kaikista huonoin, ainakin alun suhteen. Voi että mä olin löysä!! Alun pakkovalssi ihan persiistä ja sitten vielä huolimaton ohjaus hypylle ennen puomia. Todella ärsyttävää kun ohjaan noin löysästi. Gimma rukka joutuu sitä kestämään. Sain kuitenkin kootuksi itseni ja päätin kokeilla kontaktilla asenteella käskyttämistä "mene-mene-mene ja alas". Hitto vie, se toimi! Gimma meni paljon paremmalla sykkeellä kontaktit alas asti. Ja ihan oikeasti aa:lla ainakin ihan alas asti ja luvalla (nopealla vapautuksella kylläkin) lähti sieltä pois. Vitsit, mikä fiilis mulle tuli tuosta. Videolta vielä varmistin, että ei ollut vain optinen harha. Ei ollut, kyllä se meni ne nopeammin. Tiedän, että se saattoi olla vaan sattumaa ja toimi vain tuon yhden kerran, mutta oli se silti aika kivaa :-D

Kohtuullisen vähiin käy kisat, joista se karsintatupla voitaisiin saada. Jos näyttää huonolta niin mun varmaan pitää mennä Seinäjoen iltakisoihin ja/tai Klagiin.

torstai 19. toukokuuta 2011

Hemmetin olkapää!

Jep, keskiviikkona treenaamassa samanlaista leikkauskohtaa kuin sunnuntain kisoissa. Kyllä se vaan oli se mun olkapää syynä epäonnistuneeseen leikkaukseen. Ärsytys! Mutta hyvä treeni kun sain saman virheen aikaiseksi kuin kisoissa. Leikkauksessa ei mitään ongelmaa kun kunnolla keskityin hommaan. Yllätys. Käsi alas, mutta EI mitään olkapäävetoa. On se vaan niin vaikiaa.

Muuten ei mitään ihmeellistä Gimman kanssa. Kokeilin ihan huvikseen puomin alastuloa remmin kanssa niin, että saisin Gimman vetämään remmissä. Kisoissa juteltiin Gimman pujottelusta miten se on niin nopea. Mä siinä sitten aloin selittää millä sen olen opettanut: remmissä, lelu lopussa ja Gimma kiskoo itsensä sinne. Saman tien tuli mieleen, että voisinko tuota soveltaa kontakteillekin. Saisin samanlaisen hingun sille mennä loppuun asti ennen kuin tulee palkka. Testailin tuota siis vähän. Hetsasin lelulla ja hyvällä draivilla sain puomin laskevalle osalle, mutta heti kun remmi otti vastaan niin veto loppui. En antanut periksi vaan nyin remmistä niin, että Gimma alkoi uudelleen kiskoa ja vapautus vasta sitten kun oli oikeassa paikassa ja veto päällä.

Nyt olen vähän ihmeissäni, että miten tuo oikeasti pitäisi tehdä. Pitäisikö sen kiskoa alas asti ja sitten höllätä ennen kuin vapautan? Jos on veto päällä vapautuksessa niin tajuaako se oikean paikan? Ehkä mä nyt koitan vaan saada sille vedon päälle, että saisin vähän vauhtia hommaan ja sitten katsotaan mitä tehdään sen paikan kanssa. Periaatteessa sillä pitäisi se paikka kyllä olla selvä. Käytännössä se hiipii sinne. Katsotaan miten tää lähtee sujumaan. Mulla on pitkästä aikaa sellainen tunne, että voin ehkä saada tuon nopeammaksi. Toivon kovasti, että tää onnistuu!

Mimmin kanssa otin taas aika lyhyissä pätkissä namikupin kanssa. Kovasti se välillä näyttää siltä, että menee jo aika lujaa. Varsinkin putkeen menossa on mun mielestä entisen Mimmin vauhti tullut takaisin :-). Aika ajoin on aika varovaista meno. Piksu sanoi, että mä ohjaan jotenkin varovaisesti. Varmasti näin teenkin. Mulla on sellainen olo, että en enää osaa ohjata sitä. Ja nyt kun olen treenaillut vain Gimman kanssa ja sitä ohjaan aika paljon rauhallisemmin niin varmaan sekin vaikuttaa asiaan. Pitää koittaa saada sama meno ja meininki itselle niin ehkä se Mimmikin siitä lähtee kulkemaan taas. Edelleen ihan positiivinen mieli Mimmulin suhteen.

Tänään kävin metsälenkillä käärmeitä uhmaten. Ei näkynyt yhtään, huh! Kävin katsomassa kuollutta käärmettä toivoen, että sen olisi joku syönyt tai siirtänyt edes pois. Ei ollut. Mun vakaa aikomus oli siirtää se, mutta en mä kyennyt. Ällötti liikaa.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Kuollut käärme lenkkipolulla :-/

Tänään ennen treenejä kävin pikku lenkin koirien kanssa. Ja mitä mun tutulla polulla oli vastassa? KYY :-O. Voi hemmetti kun säikähdin. Gimma oli jo sen yli juossut. Pyysin sen takaisin ja sain kiertämään otuksen. Ihmettelin kun kyy ei nosta päätä eikä mitään, vaan on ihan rauhakseen. Komensin koirat odottamaan ja menin kastomaan. Ei ihme, ettei pää noussut kun sitä ei ollut :-D. Joku elukka ilmeisesti nappassut pään irti.

Nyt mietinkin, että onko käärmeen raahannut tuohon se eläin, joka sen on tappanut vai onko se tapettu siinä paikassa, josta löysin. Oon tuosta kulkenut lähes päivittäin enkä yhtään käärmettä ole nähnyt. Mitäs me ollaan täällä nyt asuttu? Kuusi vuotta. Uskallanko olettaa, että tuo oli vain sattumaa? Pakko kai se on. Muuten en pääse enää mun metsäpoluille ollenkaan. Mähän jo välttelen sitä kohtaa, jossa Gimma sai pureman. Menee aika välttelyksi, jos en mihinkään enää uskalla mennä. Uskon, että taas mä alan niitä käärmeitä (oksia, risuja) nähdä urakalla. Juuri kun olin vähän tuosta pelosta päässyt eroon.

Enkä edes huomannut nakata sitä polulta sivuun :-P. Jälkeenpäin tuli myös mieleen, että tuossa olisi ollut oiva tilaisuus opettaa koirille, että moisen elukan lähelle ei kannata mennä. Jälkiviisaus, mikä ihana piirre ihmisessä :-P

Kivat pikku tokot

Eilen kävin Gimman kanssa tokoilemassa.

Kaukokäskyjä olen nyt ottanut vain kotipihalla ja ihan koiran edestä. Vain istu-maahan versio on tällä hetkellä treenin alla. Kokeilin, miten homma toimii oudossa paikassa ja toimi oikein mainiosti. Joka vaihto oikein eikä nyt kertaakaan tarjonnut seisomista istumisen sijaan. Jee! Vähän meinasi ennakoida, mutta jäi vain pieneen nykäisyyn ja pysyi asennossa käskyyn saakka.

Olen nyt melkein päättänyt, että en ala kaukojen seisomista opettaa uudella tavalla kun osaa sen niin hyvin. Jos sen takia ei tule jatkossa ykköstuloksia niin se on sitten voi voi. Uuden tavan opettamisessa on ylikovahomma ja mun kärsivällisyyden tuntien siitä ei koskaan tule valmista. Joten miksi edes yrittäisin :-D

Avoimen liikkeitä ajatellen päätin harjoitella jäävien liikkeiden loppua. En ole tainnut koskaan vielä kokeilla kuinka hyvin Gimma pysyy paikallaan kun palaan sen luo ja jatkan matkaa sen taakse. Ei mitään ongelmaa kummassakaan. Pää kääntyi, mutta muuten pysyi paikallaan. Taitava pieni :-)

Ruutua kokeilin jälleen kun Henna oli sen Karkkia varten laittanut. Ensimmäistä kertaa kokeilin niin, että en etukäteen käynyt näyttämässä ruudun paikkaa, vaan otin heti suoraan sinne lähetyksen. Aika läheltä kylläkin. Lähti hyvin, mutta epäröi ja kääntyi vähän takaisinpäin. Odotin, enkä sanonut mitään ja niin Gimma lähti ihan itsestään ruutuun. En olisi ikinä uskonut! Aika hyvin se on tuon homman tajunnut. Ja näköjään sen kannattaa antaa itse miettiä asioita ennen kuin niihin puuttuu :-). Otettiin muutama toisto ja huomasin, että sillä ei ole aikomustakaan pysähtyä ruutuun. Syykin on tietenkin selvä. Olen aina palkannut heti kun vaan on sinne mennyt. En ole koskaan opettanut pysähtymään sinne. Tätä pitää muistaa harjoitella kotipihassa joskus.

Luoksetulon pysäytystä otettiin myös. Henna oli namikupin kanssa takana ja minä menin jonkin matkan päähän kutsumaan koiraa. Takakupin vetovoima oli aika voimakas, eikä meinannut tulla sieltä. Hennan vinkin mukaan tehtiin sitten niin, että namikuppi takana ja mulla myös namit kädessä, jotka Gimma näki. Lähti paremmin tulemaan mun luo, en pysäyttänyt vaan palkkasin vasta kun tuli mun sivulle. Muutama pysäytyksen kanssa. Pysähtyy tosi hyvin, mutta tulee aika rauhallisesti eli liian hitaasti. Voipi olla, että homma on sen verran uusi, että miettii vielä, mitä tässä oikein halutaan. Katsotaan miten etenee ja mietitään sitten vaihtoehtoja, mitä asialle voisi tehdä. Lopuksi vielä yksi läpijuoksu lelupalkalla.

Tätä menoa ei vielä ole kiire katsella avoimen luokan kisoja :-D. Niin, ja tokon SM-kisatkin jää taas meiltä väliin kun ei saatukaan joukkuetta kasaan. Jos totta puhutaan niin ei edes harmita kun olisin joutunut kisaamaan alokasluokassa enkä sitä oikeasti halua. Ja pääsenpä nyt sitten Vaasan agilitykisoihin :-)

Tuplanolla antaa odottaa itseään

Viikonloppuna olin kisaamassa Gimman kanssa Vaasassa. Lauantaina oli kaksi agilityrataa ja yksi hyppäri ja tuomarina kaikissa oli Katarina Virkkala. Sunnuntaina oli hyppäri ja agilityrata, jotka olivat Johanna Wüthrichin käsialaa. Tässä lyhyesti radoista.

Kuva: Kati Kuuttila


Lauantai:
A-rata: tipahti ensimmäinen rima, hetkeksi meni mieli matalaksi, mutta sain tsempatuksi itseni yrittämään loppuun asti. Puomin jälkeen halusin tehdä valssit, vaikka sinne tuli kiire. Ehdin, mutta hukkasin vähän esteitä. Oikeasti luulin hukkaavani, mutta siellä ne oli, missä pitikin. Yksi rima tipahti vielä ennen aa:ta. Aa:lla koitin ottaa sivuttaisetäisyyttä, mutta Gimma ei kestänyt sitä vaan tuli ilman lupaa pois. Otin kontaktin uudelleen eli hylly.

B-rata: Alku hyvä, vaikka vähän pelkäsin, että ei onnistu. Puomilta hypyn kautta putkeen ja Gimma meni väärään päähän, mua lähempänä olevaan. En uskaltanut irrottautua tarpeeksi puomilta ja jäin jälkeen, jonka takia Gimma taittui mua kohden. Suora linja koiralla olisi ollut puomin kontaktilta sinne kauempaan, oikeaan päähän. Loppurata menikin sitten aika lailla pieleen. Aa:n kontakti hyvä.

C-rata: Ainoa julkaisukelpoinen rata, joka löytyy täältä. Alku hyvä, vaikka ehkä vähän liikaa liikuin muuria kohden. Hyvin ehdin kuitenkin jatkoon ohjaamaan. Putken jälkeiseen valssi ja jaakotuskohtaan koira tuli aika lujaa. Yritin jarruttaa ennen jaakotusta ja ehkä jopa melkein onnistuinkin siinä. Jaakotus-hypyn rima kolahti. Videolta kun katsoo niin ehkä se ei osunutkaan rimaan vaan siivekkeeseen. Sama se, rima ei kuitenkaan tipahtanut :-). Seuraavan putken jälkeinen valssi taas niin väärin kuin vain voi olla. Miten mä mielestäni tutustumisessa osaan nuo tehdä oikein, mutta kun menen koiran kanssa niin aina änkään itseni sinne koiran hyppylinjalle? Monta vuotta tietenkin olen noin (väärin) tehnyt niin ei kai sitä heti osaa asioita muuttaa. Niin ärsyttävää! Loppuradalla ei mitään ihmeellistä. Nolla ja toinen sija.

Sunnuntai:
D-rata: Alku ihan ok, vaikka sitä vähän pelkäsin. Oli siksakissa esteet ja menin aika kaukaa kuitenkin vastaanottamaan. Yksi leikkauskohta meni pieleen, Gimma lähti hakemaan putkea. Ensin luulin, että tein jälleen vahingossa olkapääohjauksen siinä, mutta en mä kyllä tehnyt. Gimma ihan itse oli putken bongannut jo aiemmin. Tuosta siis kielto. Toinen kielto tuli putkelta ennen keppejä. Varmistin kovasti, että ei mene väärään päähän niin tuli oikean pään ohi. Kepeille törkkäys meille huonommalta puolelta onnistui (avokulmatörkkäys keppien takaa). Kielto vielä toiseksiviimeiseltä hypyltä. Mun laskujen mukaan meillä pitäisi tuloslistassa olla tuloksena hylly, mutta siellä näyttää olevan 10. Itse taisin taas antaa kiellon jostain, mikä ei tuomarin mielestä sitä ollut :-D

E-rata: Alku lähti jälleen hyvin rullaamaan. Aa ihan kohtuullinen. Sen jälkeen oli taas lähes samanlainen leikkauskohta kuin D-radallakin ja Gimma jälleen siinä haki putkea. Kielto tästä. Pakko saada treeneihin nyt vastaavanlainen kohta niin näen, mitä mun noissa pitää tehdä, että saan koiran oikein. Lopussa ei mitään ihmeellistä.

maanantai 16. toukokuuta 2011

Taas Powellia

Tehtiin tämmöinen David Powellin rata:


Etukäteen vaikeimmilta kohdilta näytti 5-12 ja 16-18 ja niin ne sitten treeneissä olikin. Meillä oli muurin tilalla hyppy ja viimeinen hyppy puuttui.

Mimmin kanssa menin ensin. Tein pätkissä. Ensin alun 1-4 eikä siinä mitään ongelmaa ollut. Eikä pitänytkään olla. Vetämällä putkeen ja leikkaus 4-hypylle. Leikkauksen päätin tuohon tehdä siksi, että jäisin vähän kauemmas ohjaamaan esteet 5-7 ja olisi varaa vähän liikkua koiraa kohden leijeröinnin aikana. Putki oli tuossa ihan pakko leijeröidä, ei mahtunut välistä. Tai no, ehkä minikoiran kanssa sieltä olisi mahtunut, mutta ei maksin.

Seuraavaksi 4-7 ja palkka 8-hypyn takana. Ensin leikkaus tökkäsi enkä saanut Mimmiä irrotetuksi 5-hypylle, joten ei myöskään leijeröinti onnistunut. Muilla kerroilla onnistui hyvin. Siirsin palkan keppien jälkeen ja uudelleen neloselta asti. Tarkoitus oli tehdä 8- ja 9-hypyille päällejuoksu ja 11:lle viskileikkaus. Muuta ohjausta en vaan tuohon keksinyt, vaikka kuinka mietin. Pää löi tyhjää. Tuonne kyllä ehti tekemään nuo päällejuoksut, mutta niistä tuli helposti liian hätäisiä, varsinkin 8-hypyllä. Jälleen(!) sain Mimmin tulemaan melkein joka kerta hypyn takaa ohi. En vaan malttanut ohjata kunnolla enkä yhtään rytmittää omaa liikkumista. Ties kuinka monen toiston jälkeen homma alkoi sujua. Viskileikkaus onnistui ihan kohtuullisesti. Siinäkin ongelmana rytmittäminen. Ensin kauhee kiire ja sitten pitäisi osata jarruttaa, että ei ajaudu liian lähelle leikattavaa estettä.

Kepeillä leijeröin 18-hypyn ja pääsin ohjaamaan hypyn (joka kuvassa muuri) takaa putkeen. Tuossa meillä oli vähän eri linja kuin piirustuksessa. Oli keppien lopusta ihan suora linja hypyn kautta putkeen. 16:lla valssi ja lähetys 17:lle leijeröiden 14-hypyn. Jos 14 olisi ollut muuri niin leijeröinti ei ehkä olisi onnistunut. Tuonne mahtui kyllä väliinkin ohjaamaan juuri ja juuri, mutta halusin kokeilla leijeröimällä. Vähän Mimmi arpoi, mutta meni kuitenkin.

Gimman kanssa ei myöskään alussa ollut mitään ongelmaa. Onnistui hyvin leikkaus nelosella ja putken leijeröinti. Yllättäen senkin kanssa suurin ongelma tuli päällejuoksuissa. Ehdin hyvin ja mielestäni ohjasinkin hyvin ja kyllä Gimma ne oikein menikin, mutta tiputti rimat tosi helposti. Eli olin ihan varmasti koko ajan sen tiellä, mutta en vaan meinannut saada korjatuksi asiaa. Musta tuntuu, että nyt jostain syystä teen Gimman kanssa päällejuoksut niin, että annan sille muka tilaa ja siitä syystä olen juuri sen edessä kun hyppää. Kun pitäisi juosta ihan siitä hypyn läheltä ja siitä ohjata, jolloin ehtii altakin pois. Sainhan mä tuon toki onnistumaan kun toistoja otin tarpeeksi. Ärsyttää kun en yhtäkkiä osaa sellaista, joka aiemmin on ollut hyvin hanskassa.

Gimman kanssa oli tosissaan ongelmia saada se irtoomaan 17:lle leijeröimällä. Oli sen verran kurjasti noi esteet, että en saanut pidetyksi liikettä päällä kohti 17:ää. Sain sen aina muka lähtemään sinne, mutta kun oli pakko ottaa yksi askel taaksepäin, että pääsee ohjaamaan 18:lle niin eipä Gimma sinne hypylle sitten mennytkään. Koitin tuota kohtaa myös niin, että tein 16:lla jaakotuksen (koira kiersi hypyn 4:n puolelta) ja siitä 17:lle. Itse menin 17 ja 14 välistä. Tämä oli tosi sujuva. Tein myös niin, että 16:lla valssi ja menin tässäkin noiden esteiden välistä ja sujui näinkin. Tommosta kohtaa pitää ehdottomasti harjoitella!

Koitin vielä molempien kanssa nollana koko radan läpi. Ei vaan onnistunut. Tökkäsi noihin päällejuoksuihin. Kyllä osasi harmittaa. Pakko opetella tuo ohjaus uudelleen. Ei tästä muuten mitään tule.

Mimmin meno vaikuttaa edelleen ihan hyvältä. Pujottelunopeus ei vielä ole sitä, mitä se ennen oli, mutta aika lähellä jo :-)

tiistai 10. toukokuuta 2011

Nouto vähän tökkii

Otin pikku tokot Gimman kanssa omassa pihassa.

Ensin kaukokäskyjä. Taas aluksi istumisen sijaan tarjosi seisomista. Miten niin se on sille tosi vahva ;-). Sain sen kuitenkin tajuamaan mitä halusin ja sen jälkeen jokainen toisto oikein.

Seuraamista jälleen vaihdelleen, välillä palkka ilman liikettä, välillä vähän pidempi matka ja välillä sitten jotain tuosta välistä. Pidemmässä tulee vähän väljyyttä, jota korjasin vähän nyppäisemällä remmistä. Lyhyemmät matka menee hyvin.

Noutokapulan pitoa ja hakua. Pitäminen ei tänään ollut kivaa. Jouduin aika paljon auttamaa, että pysyi edes hetken suussa. Myös kapulan haku oli nyt huono. Menee lujaa kapulalle, ottaa suuhun ja kääntyy tuomaan, mutta tiputtaa ennen kuin sanon mitään. Ehkä olen tehnyt tuon aina samalla rytmillä ja on alkanut ennakoida.

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Päällejuoksun hinkkaamista

Treeneissä tänään Ninan kanssa. Halusin tehdä vappukisojen viimeisen radan lopun kun aina tollasissa tilanteissa hätäilen. Hutaisen vaan päällejuoksun. En vain noissa vappukisoissa, vaan aika usein muulloinkin. Rakensin muun radan tuon ympärille ja tuli aika tylsä. Mutta sillä sitten mentiin. Tämän radan lopun siis tein, numerot 16-20. Saatiin kisoissa 19:llä kielto huolimattomasta päällejuoksusta.

Gimman kanssa ensin. Otin ensin pelkkää puomin alastuloa. Eka kerta sairaan makee, toisella kerralla hiipi. Ei ole ennen hiipinyt kun tuosta vierestä vaan pistän kontaktille. Ahdistus! Ja kun se perjantain epiksissä meni niin kamalan lujaa kontaktiesteet. Minen enää ymmärrä, missä mättää. Pitää koittaa miettiä, miten tuota voisi nyt harjoitella ihan kotona, että sais enemmän toistoja. Ja onnistuneita sellaisia. Voisin tietenkin koittaa (kuten Jennin kanssa juteltiin) vaatia kontaktin ennen kuin pääsee pikkukoirien perään metsälenkille. Siinä on vaan se vaara, että pikkukoirat niitataan... Gimman kun pitää olla ekana joka paikassa. Tätä täytyy kyllä miettiä, miten voisin toteuttaa.

Kaikki rimat oli tapissa ja hyvin pysyivät ylhäällä :-). Tuossa lopussa ei nyt suurempaa ongelmaa ollut kun maltoin pienen rytminmuutoksen tehdä tuossa päällejuoksukohdassa. Vahingossa toistojen myötä tein siihen saksalaisen eikä muuten ollut yhtään huono valinta. Saksalaisessa rima tipahtaa tosi herkästi, jos en hoksaa pitää katsetta suoritettavan hypyn suuntaan. Ja se, jos mikä on mulle tällä hetkellä jotenkin kamalan vaikeeta!

Toisella sessiolla tein okserilla leikkauksia ja valsseja. Hyvin hyppäsi, vaikka selkeästi jarrutti ennen hyppyä. Myös pituudella tein leikkauksia, eikä niissäkään mitään ongelmaa.

Mimmulin kanssa menin vain kerran. Ensin pätkissä ja sitten koko "rata" (vain 14 estettä). Puomin kontakti namikupin avustuksella älyttömän hyvä. Jättäydyin taakse ja vapautin kupille kun katsoi eteenpäin. Hyvin meni loppuun asti :-). Toinen palkkauspaikka oli keinun jälkeen. Jos saisin keinua jälleen vähän paremmaksi, jos heti sen jälkeen on palkka.

Päällejuokskohtaa sitten tahkottiin Mimmin kanssa aika monta kertaa. Se ei tullut mun surkeeseen päällejuoksuyritykseen millään mukaan, vaan meni hypyn ohi takaa. Mulla oli koko ajan liian kiire. Ja tuo on Mimmin tapauksessa ihan hyvä juttu, että mulla tulee kiireen tuntu :-). Se kun on sen verran nihkeesti liikkunut tähän asti ja nyt näytti meno jo oikein kivalta. Mä ihan hiljaa uskallan jo sanoa, että ollaan menossa parempaan suuntaan. Ihan hiljaa vaan, shhhh...

Mukavat pikku treenit :-)

lauantai 7. toukokuuta 2011

Epiksissä Gimman ja Mimminkin kanssa

Woff järjesti eilen illalla agi-epikset ja Eltsun kanssa mentiin sinne. Mitäpä sitä muutakaan tekisin perjantai-iltana ;-). Kisojen oli tarkoitus alkaa klo 19 mölli-luokalla. Mentiin paikalle 19:30 ja siellä vasta ensimmäiset tutustuivat rataan. Pitkä ilta oli siis tiedossa.

Mimmi pääsi pitkästä aikaa baanalle :-). Se oli yhtä aikaa kivaa ja ahdistavaa. Se näyttää olevan kunnossa, mutta enhän mä siitä voi olla varma. Treeneissä ollaan "hypitty" 10 cm korkeita rimoja ja nyt kisoissa ne tietenkin oli korkeammalla. Mietin, että tiputtaakohan kaikki rimat. Yritin mennä ihan vaan sillä asenteella, että on kivaa kun Mimmin kanssa pääsee jälleen tekemään agilitya. Aika hyvin onnistuinkin tuossa :-).

Mimmi lähti ihan hyvällä vauhdilla liikkeelle. Kepeillä saatiin kielto kun en antanut sen rauhassa aloittaa pujottelua ennen kuin itse lähdin liikkeelle eteenpäin. Muuten rata meni ihan kivasti, eikä tippunut niitä rimojakaan :-). Loppua kohden vähän vauhti hiipui. Ja niin hiipui myös ohjaajalla, että olisiko ollut vain siitä kiinni :-D. Ihan kiva fiilis jäi tuosta kuitenkin.

Kahden viikon päästä Mimmi pääsee fyssarille ja saan tietää Mimmin todellisen kunnon. Jos saadaan terveen paperit niin kisoihin mennään 2.6. Kokkolaan.

Gimma oli ainoana maksikoirana 2-3-luokassa. Sen kanssa olin päättänyt, että kontaktit otan nyt kunnolla alas asti. Ei ihan onnistunut. Gimma meni kontaktiesteet lujempaa kuin koskaan aikaisemmin kisatilanteessa eikä sitten malttanut aa:lla pysähtyä ollenkaan. Ei kummallakaan kerralla. Puomilla pysähtyi ihan viime tippaan. Oli venyneessä asennossa takajalat juuri ja juuri kontaktilla. Kun tietäisi, miksi se nyt meni kontakti noin lujaa!

Kotona kisoista olin vasta klo 23:00. Siellä olisi ollut vielä joku kisa, jossa sama rata kaikille tasoluokille, mutta ei jaksettu jäädä.

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Vähän tokoilua välillä

Maanantaina innostuin omalla pihalla vähän tokoilemaan Gimman kanssa. Otin seuraamista vaihtelevilla pätkillä, välillä palkka ihan vaan siitä, että kontakti pysyi sivulla ollessa, välillä muutamasta askeleesta ja välillä vähän pidemmästä pätkästä. Yritän nyt muistaa tuon vaihtelun tärkeyden noissa matkoissa kuten Korrit viimeksi sitä painottivat. Gimman seuraaminen näytti mun mielestä hyvältä.

Noutokapulan pitoa otettiin. Ottaa nyt ihan itse kapulan suuhun kun aiemmin mun piti se sinne asettaa. Alkaa tosi helposti purra kapulaa, joten tuossa pitää olla tarkkana, mistä kehuu ja palkitsee koiran. Otin myös kapulan noutoa: pientä hetsausta kapulalla, kaulapannasta kiinni, kapulan heitto jo hae-käskyllä kapulan nouto. Hyvin menee kapulalle ja ihan intona tuomassa sitä takaisin. Kesken takaisintulon annoin irti käskyn ja Gimma sai tulla kiinni leluun. Nyt en kyllä muista pitikö tuossa sanoa irti vai muuten vaan kehua/vapauttaa ja heilutella lelua. Täytyy varmistaa viisaammilta ennen seuraavaa treenikertaa. Tuskin tuosta kuitenkaan haittaa oli tehdä noin.

Avoimen kaukokäskyjä otin myös. Maahan menee hyvin, mutta istumisen sijaan tarjoaa seisomista. Piti siirtyä tosi lähelle koiraa tekemään noita ja vielä vähän kädellä auttaa, että varmasti istuu. Tietääpä nyt, että tätä pitää ehdottomasti harjoitella lisää.

Nyt pitäisi kyllä vähän ryhdistäytyä taas tällä tokorintamalla!

tiistai 3. toukokuuta 2011

Vappukisailut

Vappuna olin kisaamassa Seinäjoella. Ilma oli aika hyinen. Kylmä tuuli ja muutamaan otteeseen tuli vähän luntakin. Ei kuitenkaan maahan jäänyt lumikerrosta :-D. Aurinko hieman välillä lämmitti, mutta ei oikein keväisen mukavasti kuitenkaan. Onneksi oli vaatetta mukana niin ei juurikaan tarvinnut palella.

Tuomareina kisoissa oli Anne ja Harri Huittinen. Mä oikeastaan tykkäsin radoista. Vähän outo oli eka rata kyllä kun puomi mentiin neljä kertaa ja hyppärillä yksi kohta vaikutti vähän vaaralliselta, mutta muuten mukavat. Erilaiset. Gimman radat löytyy täältä.

Ensimmäinen rata:
Alku meillä meni vähän pipariksi, mutta ei siitä virhettä kuitenkaan tullut. Yritin saada irrotetuksi Gimman 1-hypylle samalla itse siirtyen okserin taakse valssaamaan. Gimma ei lähtenyt hypylle vaan kääntyi  mua kohden, josta käänsin sen ja lähetin hypylle. Menikin kivasti näin, mutta vähän epäilytti, että voiko tommoisesta saada kiellon. Koira ei ollut lähtölinjaa ylittänyt, joten ratasuorituskaan ei ollut alkanut, joten eipä siitä virhettä tullut.

3-hypyltä vähän valui kun ajauduin ihan liian lähelle koko hyppyä, enkä kertonut, että käännytään. Puomilta kepeille yritin vetää vastaisella kädellä. Gimma ei sitä kuitenkaan nähnyt, vaan näki mun oikean hartian vedon ja oli koko ajan menossa renkaalle. Käskyttämällä sain sen kuitenkin pujotteluun. Tosi hienoa ohjausta :-P. Putken jälkeen olisin halunnut tehdä sokkarin, mutta en sinne millään ehtinyt tutustumisessa, joten päädyin leikkaamaan ja se onnistuikin aika kivasti.

Pussin jälkeisellä hypyllä olin itseeni tyytyväinen kun osasin pitää kropan ponnistuskohtaa kohden. Tommoisissa kohdissa Gimma tulee tosi helposti hypyn ohi, jos en ohjaa kunnolla. Viimeisen puomin jälkeen pituuden ohjaus meni ihan pieleen. Tutustumisessa mietin väärin päin, mietin nimittäin, että älä käännä selkää koiralle ja tottahan mä niin tein. Olisi pitänyt ajatella sitä, mitä tuossa pitää tehdä. No, homma uusiksi ja onnistui. Loppu meni sentään niin kuin olin ajatellut :-D.

Ihan tyytyväinen olen rataan ja varsinkin puomin suorituksiin. Nehän ei mitään salamannopeita ole ja on tavannut vauhti entisestään hiipua, jos toistoja tulee paljon. Tätä pelkäsin tuolla radalla eniten. Olin varma, että viimeinen puomi hiivitään oikein kunnolla. Oli tosi mukava yllätys, että kaikki puomit meni aika lailla samalla rytmillä :-)

Toinen rata oli hyppäri:
Rata oli tosi mukava. Tässä tosiaan vähän hirvitti tuo pussin jälkeinen kohta kun rengas oli niin kamalan lähellä. En tuota silti kovin pahana pitänyt ennen kuin näin minien menevän rataa. Nekin ampui pussista tosi lähelle rengasta. Miten käy maksien?

Alkuun sain Jenniltä tosi hyvän vinkin, kiitos :-). En olisi ikinä itse osannut tuota keksiä! Mentiin lähtöön 6-hypyn okserinpuoleisen siivekkeen eteen, jota lähetin 1-hypylle ja päällejuoksu okserilla. Toimi älyttömän hyvin! Kolmoselta lähetys putkeen ja putken edestä ohjaus seuraavaan putkeen. Ehti hyvin kun lähetti koiran eikä saatellut putken suulle asti kuten joidenkin näki tekevän. Oli paljon vaarallisen näköisiä tilanteita tuossa :-(. 

Hypyn kautta putkeen ja jäin taakse leijeröiden väliin jääneen hypyn, että sain Gimman kääntymään kepeille. Muuten mun liike olisi vienyt sen vaikka minne. Tämä onnistuikin tosi hyvin, mutta tuli hieman kiire valssaamaan renkaan ja hypyn väliin. Ehdin kuitenkin. Pussille jarrutin oikein kunnolla, että ei vaan juokse päin rengasta. Huutelin vielä tänne-käskyä. Tästä seurasi sitten se, että kääntyi liian hyvin eikä mennyt pituutta. Voi harmitus! Viimeiseltä putkelta Gimma kääntyi jostain syystä väärään suuntaan, mutta sain sen sieltä kuitenkin oikeille esteille. Tosi hyvä fiilis oli tämän radan jälkeen.

Viimeinen rata:

Koko rata meni aika lailla kiireen tuntuisesti. Joka paikkaan kiire ja joka paikassa myös vähän myöhässä. Siihen nähden se meni aika kivasti. Aa:n kontakti oli vähän hilkulla, ainakin videolta näyttää siltä, että hyppää aika korkealta. 8- ja 9-putken valssi myöhässä enkä nähnyt yhtään missä se 9-putki on. Luotin vaan, että kyllä se sieltä löytyy ja jatkoin ohjaamista. Löytyihän se. 10-hypyllä sain viime hetkellä kerrotuksi, että se mennään takaa. Pituudella hätäilin ihan turhaan. Olisi se ilman mun gimma-huuteluakin kääntynyt. Nyt sitten kaatoi viimeisen palan. Lopun päällejuoksu ei ihan päällejuoksua ole tainnut nähdäkään ja Gimma tuli ohi. Korjasin sen, joten tulokseksi saatiin 10.

Ihan kivasti meillä kyllä rullaa. Aina tulee jotain pientä, mutta eiköhän me joskus vielä onnistuta joka este menemään oikein :-)