Viimeiset kisat Colan kanssa meni tosi hienosti ja noustiin kolmosiin :-). Ensimmäinen rata oli jo tosi lähellä nollaa, mutta otettiin puomin ylösmenolta kontaktivirhe. Mä olin tuost ihan ihmeissäni kun Cola on tähän asti ottanut sen tosi nätisti. No, toisella radalla ajattelin varmistaa sen vielä tarkemmin ja mun silmään näytti, että Cola ponkas melko ylös siinäkin, mutta ei onneksi virhettä saatu. Ja kun muualtakaan ei mun panikoinnista huolimatta tullut virheita niin saatiin nolla, voitettiin ja siirrytiin 3-luokkaan. Niin siistiä!!
Radat oli ihan älyttömän helpot. Ekalla radalla alussa piti jopa tehdä yksi valssi, muutan vaan luukutettiin rataa päästä päähän. Toisella radalla ei ollut edes mitään valssin paikkaa vaan paineltin menemään täysillä päästä päähän. Jaa, taisi siellä tulla yksi leikkaus ennen puomia! Ainoa "vaikea" kohta oli pujottelu kun edelliseltä hypyltä pujotteluun oli vain neljä metriä matkaa. Tässä yritinkin suoristaa Colan jo ennen hyppyä, että hyppäisi keppejä kohden. Vähän meni pieleen, mutta onneksi Cola osasi itse hakea oikean keppivälin. Tässä kohden voi kyllä pisteet antaa Susannan täsmätreeneille!! Täällä ois se meidän voittorata nähtävissä. Hyvin näkyy, että Cola ei enää meinaakaan pysähtyä kontakteille mun kanssa :-P
Mimmin kanssa otettiin kaksi hyllyä. Hitto mikä asennevamma mulla! Radat niin tylsiä ja helppoja, että ei saanut kyllä kisafiilistä ollenkaan. Radat oli ihan 1-luokan ratoja. Ekalla radalla sain kuitenkin Mimmin menemään väärään päähän putkea kun kääntyi mun tänne-käskyllä vähän liian reippaasti. Toisella radalla tuli kepeiltä virhe. BAC:lla oli sellaset alumiiniset(?) kepit ja sinne mentiin putken ja muurin kautta, joten vauhti oli aika kova (ja ehkä jopa aurinko paistoi noihin keppeihin ja häikäisi vähän). Mimmi meni ihan oikein sisälle, mutta lopetti heti ja oli jotenkin tosi oudon oloinen. Otin kepit uudelleen ja edelleen samassa kohdassa Mimmillä meinasi tulla uskonpuute, mutta nyt kuitenkin jatkoi matkaa. Radan lopussa sain puomilla vähän koulutetuksi kun lähti kontaktilta ilman lupaa, joten palautin sen siihen.
Jotain hyvää kisoista... pysyi lähdössä hyvin. Tokalla radalla jätin sen kolmen esteen taakse eikä meinannutkaan varastaa - hyvä hyvä. Keinu molemmilla radoilla hyvä, tuli päähän saakka ja odotti kunnes keinu koski maahan, hyvä ja nopea. Kesti kepeillä kovan vedätyksen. Puomikin hyvä, vaikka lähti ilman mun lupaa, tuli kuitenkin nopasti loppuun ja lähti kun oli pysähtynyt. Mitäs muuta... rimat pysyi ylhäällä. Siinäpä ne.
Pitää koittaa joskus piirtää tämä kamalan "vaikea" 3-luokan rata, nyt en millään jaksa... Niin, ja tuomari oli Leena Rantamäki-Lahtinen.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cola. Näytä kaikki tekstit
lauantai 6. kesäkuuta 2009
keskiviikko 3. kesäkuuta 2009
Triplatreenit
Eilen olin treenaamssa jälleen kolmen koiran kera, eli Mimmin, Gimman ja Colan kanssa. Piia oli pitkästä aikaa myös treeneissä Lilon kanssa. Tein SG:ssä tuomaroineen Peter Kindlen radasta karsitun version kun meillä ei ollut tarpeeksi putkia eikä muuria eikä aatakaan jaksettu rehata radan reunalta radalle. Tämän näköinen siitä tuli, todellisuudessa vähän eri lailla oli noi suhteet kuitenkin.
Tein tämän radan harkkoihin siksi, että halusin Mimmin kanssa testata tuota keinulta kepeille menoa kun se kisoissa tökki, lähti hakemaan putkea. Vein kisoissa niin, että keinu jäi mun oikealle puolelle ja siitä yritin lähettää kepeille. Anja sitten kysyi multa miksi en mennyt keinun toista puolta ja sieltä laittanut kepeille. Ei tullut mieleenkään! Oli siis ihan pakko päästä testaamaan tuo.
Menin ensin Gimman kanssa. Aluksi otettiin pari aan kontaktia erikseen ja sitten koko aa-este. Ensin meni kontaktista läpi eikä pysähtynyt, mutta uusilla toistoilla meni oikein hienosti. Otettiin radan alku puolmille saakka. Koitin nelosella niisto-sokkaria ja sain sen jopa toimimaan :-O. Puomia otettiin erikseen. Viimeksi meni niin hiljaa ravaten ettei tosikaan ja nyt olin varautunut, että mennään ihan yhtä hitaasti. Aluksi valitsi putken pari kertaa ja piti käydä melkein etujalat laittamassa puomille, että tajusi siinäkin olevan esteen. Niin lähti pikku tyttö kiitämään puomia ihan tajutonta vauhtia. Meikä karjas paniikissa ALAS ja se varmaan säikähti sitä ja hyppäsi puomilta sivuun... Otettiin uudelleen ja vauhtia hieman vähemmän ja tosi hieno kontakti loppuun. Muutama toisto ja tosi hyviä kaikki.
Puomilta jatkettiin esteet 6-9. Leikkasin 6-7 välissä ja sain hyvin kääntymään 8-hypylle ja 9-hypyn otin valssamalla hypyn edessä. Loppurata kepeiltä maaliin oli tosi hyvä. Aivan mahtava fiilis kun tehdään jo rataa, vaikkakin vielä pätkinä. Kunhan saadaan nuo kontaktit kuntoon niin voidaan ruveta tekemään ihan oikeeta rataa :-)
Colan kanssa yritin myös niistosokkaria, mutta ei sen kanssa toiminut vauhdissa ollenkaan, mutta myöhemmin erikseen tehtynä sain sen onnistumaan. Tein sitten tuon tilalta radalla tavallisen pyörityksen, mutta valui siinäkin, ei vaan taivu. Puomi oli tosi hyvä. Jostain syystä leikkasin vasta renkaan jälkeen, joka ei tosiaankaan ollut hyvä vaihtoehto. Kuvio uusiksi ja leikkaus hypyn ja renkaan välissä, tosi hyvä näin. 9:n edessä valssi ja koira keinulle. Kepeille koitin lähettää ja melkein Cola sinne menikin, mutta ei sitten kuitenkaan. Oli vähän hankala kulma sille vielä, joten helpotettiin. Lopussa tuli yllättäviä ongelmia. Sain hyvin irtoomaan okserille ja ehdin hyvin valssaamaan 14:lle, mutta jostain syystä en saanut sitä putkeen vaan 4-hypylle. Syynä luultavasti se, että Cola lähti vähän liiankin hyvin okserille ja kävi aika kaukana ennen kuin tuli hypyn 14, jolloin se hyppäsi sen tosi viistosti ja varmasti mun käsi vähän ohjasi sivuun ja se luki tietty että tarkoitetaan 4-hyppyä. Monta toistoa ja aina meni hypylle... Sain onnistumaan kun annoin vähän enemmän tilaa ja keskityin, että mun kädet ei sivulle nouse.
Mimmin kanssa yritin myös niistosokkaria neloselle ja olihan hankalaa. Sain sen kyllä onnistumaan, mutta ei Mimmin tapauksessa tuntunut omalta ohjaukselta ollenkaan. Tavallinen pyöritys on myös tosi tylsä ohjaus, mutta siinä mä sentään näen koiran koko ajan. Puomin kontakti hirmu hidas... leikkaus 6-7 välissä ja silti irtosi hyvin 8-hypylle, valssi 9:n edessä ja keinulle. Keinu oli hyvä! Keinulta vähän etumatkaa ja vippaamalla kepeille ja leikkaus takana. Meni ihan sairaan hyvin! Koitin radan jälkeen vielä uudelleen ja edelleen meni hyvin. Miksi mä en tätä kisoissa tajunnut?? Pussilta sain Mimmin hyvin irtoomaan okserille ja ehdin hyvin valssaamaan 14:lle ja sieltä putkeen ja luukutus loppuun. Meni hyvin kaiken kaikkiaan :-)
Otettiin vielä sama rata toiseen suuntaan. Pikaisesti siitä vielä jotain. Gimma pussilta kepeille tosi hyvin, kesti hyvin vedätyksen ja puolen vaihdon keppien edessä, josta muka jatkettiin keinulle. Keinun kontaktia otettiin niin, että nostin vähän keinun loppua ylös ja Gimma kontaktille pienen kolahduksen kera. Ei nyt hirvittänyt yhtään, joten jatketaan tällä lailla siedätystä. Puomia ei mennyt loppuun asti näin päin ollenkaan kun putki siellä alla hämäsi... Toiseen suuntaan onnistui. Colan kanssa meni tosi hyvin. Sillä on mukavat kontaktit, menee vauhdikkaasti loppuun ja pysähtyy hienosti, vaikka mun mielestä se näyttää joka kerta siltä, että ei pysähdy. Mimmin kanssa meni myös mukavasti. Pussista kepeille tosi hyvin ja menin keppien päähän vaihtamaan puolta, että on helpompi jatkaa keinulle. Kesti tämänkin tosi hyvin. Puomin kontakti hidas, keinu hyvä.
Lopussa Mimmin kanssa erikseen puomin kontaktia. Villasin lelulla, laitoin koiran kontaktin alaosaan ja heti kun tassut osui maahan vapautus jess:llä ja lelun revitystä. Useampi toisto näin ja hyvältä näytti. Pitänee tehdä tuota myös kotona.
Treeneistä jäi kyllä tosi hyvä mieli jokaisen koiran jälkeen. Mutta kyllä mä olin puhki! Tuntuu, että mun puhti ei ihan täysin riitä kolmen koiran treenaamiseen enkä näin pysty kaikkeani antamaan jokaiselle niistä. Niinpä tein ratkaisun, että kisaan nyt lauantaina Colan kanssa ja sitten keskityn jälleen vain omiin koiriini. Oikeastaan mua vähän harmittaa jo tuo päätös kun Colan kanssa on oikeesti ollut tosi kiva mennä. Mutta kun ei omat rahkeet riitä niin ei riitä... Kiitos Susannalle, että olen saanut treenata ja kisata Colan kanssa. On ollut hyvin antoisaa :-)
Menin ensin Gimman kanssa. Aluksi otettiin pari aan kontaktia erikseen ja sitten koko aa-este. Ensin meni kontaktista läpi eikä pysähtynyt, mutta uusilla toistoilla meni oikein hienosti. Otettiin radan alku puolmille saakka. Koitin nelosella niisto-sokkaria ja sain sen jopa toimimaan :-O. Puomia otettiin erikseen. Viimeksi meni niin hiljaa ravaten ettei tosikaan ja nyt olin varautunut, että mennään ihan yhtä hitaasti. Aluksi valitsi putken pari kertaa ja piti käydä melkein etujalat laittamassa puomille, että tajusi siinäkin olevan esteen. Niin lähti pikku tyttö kiitämään puomia ihan tajutonta vauhtia. Meikä karjas paniikissa ALAS ja se varmaan säikähti sitä ja hyppäsi puomilta sivuun... Otettiin uudelleen ja vauhtia hieman vähemmän ja tosi hieno kontakti loppuun. Muutama toisto ja tosi hyviä kaikki.
Puomilta jatkettiin esteet 6-9. Leikkasin 6-7 välissä ja sain hyvin kääntymään 8-hypylle ja 9-hypyn otin valssamalla hypyn edessä. Loppurata kepeiltä maaliin oli tosi hyvä. Aivan mahtava fiilis kun tehdään jo rataa, vaikkakin vielä pätkinä. Kunhan saadaan nuo kontaktit kuntoon niin voidaan ruveta tekemään ihan oikeeta rataa :-)
Colan kanssa yritin myös niistosokkaria, mutta ei sen kanssa toiminut vauhdissa ollenkaan, mutta myöhemmin erikseen tehtynä sain sen onnistumaan. Tein sitten tuon tilalta radalla tavallisen pyörityksen, mutta valui siinäkin, ei vaan taivu. Puomi oli tosi hyvä. Jostain syystä leikkasin vasta renkaan jälkeen, joka ei tosiaankaan ollut hyvä vaihtoehto. Kuvio uusiksi ja leikkaus hypyn ja renkaan välissä, tosi hyvä näin. 9:n edessä valssi ja koira keinulle. Kepeille koitin lähettää ja melkein Cola sinne menikin, mutta ei sitten kuitenkaan. Oli vähän hankala kulma sille vielä, joten helpotettiin. Lopussa tuli yllättäviä ongelmia. Sain hyvin irtoomaan okserille ja ehdin hyvin valssaamaan 14:lle, mutta jostain syystä en saanut sitä putkeen vaan 4-hypylle. Syynä luultavasti se, että Cola lähti vähän liiankin hyvin okserille ja kävi aika kaukana ennen kuin tuli hypyn 14, jolloin se hyppäsi sen tosi viistosti ja varmasti mun käsi vähän ohjasi sivuun ja se luki tietty että tarkoitetaan 4-hyppyä. Monta toistoa ja aina meni hypylle... Sain onnistumaan kun annoin vähän enemmän tilaa ja keskityin, että mun kädet ei sivulle nouse.
Mimmin kanssa yritin myös niistosokkaria neloselle ja olihan hankalaa. Sain sen kyllä onnistumaan, mutta ei Mimmin tapauksessa tuntunut omalta ohjaukselta ollenkaan. Tavallinen pyöritys on myös tosi tylsä ohjaus, mutta siinä mä sentään näen koiran koko ajan. Puomin kontakti hirmu hidas... leikkaus 6-7 välissä ja silti irtosi hyvin 8-hypylle, valssi 9:n edessä ja keinulle. Keinu oli hyvä! Keinulta vähän etumatkaa ja vippaamalla kepeille ja leikkaus takana. Meni ihan sairaan hyvin! Koitin radan jälkeen vielä uudelleen ja edelleen meni hyvin. Miksi mä en tätä kisoissa tajunnut?? Pussilta sain Mimmin hyvin irtoomaan okserille ja ehdin hyvin valssaamaan 14:lle ja sieltä putkeen ja luukutus loppuun. Meni hyvin kaiken kaikkiaan :-)
Otettiin vielä sama rata toiseen suuntaan. Pikaisesti siitä vielä jotain. Gimma pussilta kepeille tosi hyvin, kesti hyvin vedätyksen ja puolen vaihdon keppien edessä, josta muka jatkettiin keinulle. Keinun kontaktia otettiin niin, että nostin vähän keinun loppua ylös ja Gimma kontaktille pienen kolahduksen kera. Ei nyt hirvittänyt yhtään, joten jatketaan tällä lailla siedätystä. Puomia ei mennyt loppuun asti näin päin ollenkaan kun putki siellä alla hämäsi... Toiseen suuntaan onnistui. Colan kanssa meni tosi hyvin. Sillä on mukavat kontaktit, menee vauhdikkaasti loppuun ja pysähtyy hienosti, vaikka mun mielestä se näyttää joka kerta siltä, että ei pysähdy. Mimmin kanssa meni myös mukavasti. Pussista kepeille tosi hyvin ja menin keppien päähän vaihtamaan puolta, että on helpompi jatkaa keinulle. Kesti tämänkin tosi hyvin. Puomin kontakti hidas, keinu hyvä.
Lopussa Mimmin kanssa erikseen puomin kontaktia. Villasin lelulla, laitoin koiran kontaktin alaosaan ja heti kun tassut osui maahan vapautus jess:llä ja lelun revitystä. Useampi toisto näin ja hyvältä näytti. Pitänee tehdä tuota myös kotona.
Treeneistä jäi kyllä tosi hyvä mieli jokaisen koiran jälkeen. Mutta kyllä mä olin puhki! Tuntuu, että mun puhti ei ihan täysin riitä kolmen koiran treenaamiseen enkä näin pysty kaikkeani antamaan jokaiselle niistä. Niinpä tein ratkaisun, että kisaan nyt lauantaina Colan kanssa ja sitten keskityn jälleen vain omiin koiriini. Oikeastaan mua vähän harmittaa jo tuo päätös kun Colan kanssa on oikeesti ollut tosi kiva mennä. Mutta kun ei omat rahkeet riitä niin ei riitä... Kiitos Susannalle, että olen saanut treenata ja kisata Colan kanssa. On ollut hyvin antoisaa :-)
torstai 28. toukokuuta 2009
Treeniä, treeniä
Oonpas sitten kokonaan unohtanut kirjoittaa tiistain treeneistä enkä enää kamalasti niistä mitään muista... Jenni oli tehnyt koosteen Virtasen radoista, jossa oli paljon leikkauksia. Meille ihan ylihyvä treeni. Sekä Mimmi että Gimma leikkaantui tosi hienosti kun mä vaan uskalsin puskea päälle. Gimman kanssa teen sen ehkä vähän paremmin, mutta jostain syystä Mimmin kanssa annan ihan liikaa tilaa leikkauksissa ja siksi tökkää. Kun puskin enemmän päälle niin alkoi nekin sujua. Radassa oli paha keppien avokulma jonne piti koira viedä vetämällä. Tästä mä olin aika ylpeä koska toimi Mimmillä tosi hyvin. Gimman kanssa onnistui myös kun vein rohkeammin sitä keppejä kohden enkä yrittänyt lähettää kauempaa. Hyvä mun tytöt!
Cola oli myös treeneissä mukana, mutta se ei kyllä nyt ollut ollenkaan agilitytuulella. Haisteli vaan maata eikä piitannut mun kielloista yhtään mitään. Koitettiin kuitenkin tehdä rataa, mutta ei siitä kyllä oikeesti mitään meinannut tulla. Ihan muutama pätkä vain saatiin ihan kohtuullisesti menemään. Mä en ole koskaan nähnyt sitä tollasena eikä ollut Susannakaan. Sillä oli kyllä ollut rankka tottis(?)viikonloppu takana ja juoksuaika päällä, joten ehkä ne sitten yhdessä vaikutti tuohon. Jälkeenpäin Susanna huomasi, että Colan takajalan anturasta oli lähtenyt pintakerrosta vähän pois, joten tuokin voi olla haluttomuuteen syynä vaikka pohjana olikin nurmikko. Mikä sitten olikin syynä niin en ottanut kuin yhden session Colan kanssa. Ihan turha väkisin yrittää viedä kun toinen ei oikein ole mukana.
Tänään sitten tehtiin tämmöinen Virtasen rata. Meillä oli vain kaksi putkea käytössä, joten 2-putken tilalle laitettiin A-este. Myöskään muuria ei löydy, joten sen tilalla oli tavallinen hyppy. Nämä muutokset tietenkin muuttivat alkua aika lailla. Mulla oli mukana Mimmi ja Gimma, Jennillä Loox ja Konna sekä Eltsulla Sefi.
Mimmin kanssa meinasi olla ongelmia saada sitä 3-hypylle. Mun ohjaus taas töksähteli ja Mimmi pyörsi aina pois hypyn edestä. Näin tapahtui useamman kerran. Tyhmä ohjaaja kun ei heti kerrasta opi :-P. Kyllä mä sen sinne hypylle sitten sain kun vaan ohjasin kunnolla. Tein leikkaamalla 6-7-välin ja 8-edestä vähän niinku vippasin pussiin ja leikkasin takana. Pussissa Mimmi vietti älyttömän kauan aikaa ja mulla meinas jo happi loppua mun kepit-kepit-kepit-käskyn kanssa. Onneks ei kuitenkaan loppunut vaan sain sen kepeille. Kepeillä otin sivuttaisirtoamista aika reippaasi ja kesti hyvin sen. Heitto putkeen ja sokkarilla putkelta 13-hypylle, siitä valssilla 14:lle, takaakiertovalssi 15:lle ja koira putkeen ja taas jatko sokkarilla. Sain 18-hypyn ohi TAAS mun äkkipysäyksellä. Aaargh!! Ja jälleen homma onnistui kun ohjasin kunnolla.
Gimman kanssa koitin ihan ensimmäiseksi aa:ta. Meillä on omassa pihassa ollut niin hyvät kontaktiharkat, että ajattelin kokeilla miten homma on mennyt pikkuisella jakeluun. Vein varmuuden vuoksi remmissä kun aiemmilla kerroilla ei ole meinannutkaan pysähtyä alas. Nyt pysähtyi ihan itsestään!! Mä menin niin hämilleen, että en varmaan tajunnut edes kehua ja vapautuskin tuli kauheella viiveellä :-D. Toinen toisto remmin kanssa ja taas tosi hienosti. Koitin sitten vielä vapaana ja meni edelleen hyvin. Tulipa mukava fiilis :-)
Tehtiin rataa aa:n kontaktilta eteenpäin ja Gimma singahti putkeen 4-hypyn jälkeen. Jenni sitten kertoi, että mä teen ihan samalla lailla vedossa ja leikkauksessa ja Gimma lähti nyt lukemaan sitä leikkaukseksi. Kun otin sen vedon vastaiseen käteen (miten se Jenni tämän oikein sanoikaan?) niin tuli tosi hyvin mun ohjaukseen mukaan. Tein leikkauksen 6- ja 7-hypyn välissä ja 8-hypyn edestä ohjaus pussiin ja leikkaus takana. Meni hyvin, mutta en saanut millään lähtemään kepeille vaan jäi pyörimään siihen pussin perään. No joo, osasyy se, että mä jäin itse paikalleen ja osasyy se, että eipä paljon olla pussia harjoiteltu. Pussia otettiin erikseen niin, että palkka oli aika pitkällä edessä odottamassa ja homma alkoikin sujua paremmin. Sain sen lopulta lähetetyksi kepakoille ja otin samalla lailla sivuttaisetäisyyttä kuin Mimminkin kanssa ja Gimma kesti sen hyvin! Loppuradan tein samalla lailla kuin Mimmin kanssa ja ihan samaan kohtaa tökkäs meidän meno, en siis saanut 18-hypylle koiraa. Hyvä ohjaaja ois oppinut tuon jo ensimmäisen koiran kanssa ;-). Voi elämä kun Gimman kanssa on mukava mennä jo pidempää rataa!! Lopuksi otettiin muutama toisto puomia ja kyllähän sekin ihan ok:sti meni, hitaasti, mutta haki hyvin alastulokohdan. Ehkä se tuohon saa sitä vauhtia sitten myöhemmin kun oppii, ettei sitä tarvi pelätä. Jännä kyllä kun aalle se ihan hinkuu ja menee hyvää vauhtia, mutta puomia aristelee. Syynä tähän on tietenkin keinu, jonne se pääsi yksikseen ja säikähti - hyvä minä :-P
Toisella sessiolla en ottanut Mimmin kanssa kuin puomin kontaktia ja se oli h-u-o-n-o! Ennakoi ihan sikana treeneissä pysähtymistä. Meinasin vetää tuosta kunnon herneet nenään, mutta onneksi sain pidätellyksi itseäni. Niin hankalaa kun kisoissa tulee välillä älyttömän lujaa loppuun eikä meinaakaan pysähtyä ja sitten harkoissa pysähtyy ihan liian aikaisin.
Toisessa pätkässä harjoiteltiin Gimman kanssa niisto-sokkaria (ei meinaa onnistua, pitää treenata omassa pihassa), backlapia (hyvä), pakkovalssia (yllättäin hyvä) ja saksalaista (ei ollenkaan hyvä, pihatreeniä kaipaa).
Huomenna lähden aamulla ajelemaan Helsinkiin Mimmin ja Gimman kanssa. Mimmillä on perjantaina silmätarkastus. Pitäkäähän peukkuja, että tämä lääkäri ei silmistä PRA-epäilystä löytäisi!! Lauantaina ja sunnuntaina kisataan Stadi Gameseissa Mimmin kanssa. Saa nähdä kuinka sitä jaksaa kisata kun kauheeta hellettä lupaavat... Onneksi siellä on iso katettu katsomo, jonne voi mennä aurinkoa piiloon!
Cola oli myös treeneissä mukana, mutta se ei kyllä nyt ollut ollenkaan agilitytuulella. Haisteli vaan maata eikä piitannut mun kielloista yhtään mitään. Koitettiin kuitenkin tehdä rataa, mutta ei siitä kyllä oikeesti mitään meinannut tulla. Ihan muutama pätkä vain saatiin ihan kohtuullisesti menemään. Mä en ole koskaan nähnyt sitä tollasena eikä ollut Susannakaan. Sillä oli kyllä ollut rankka tottis(?)viikonloppu takana ja juoksuaika päällä, joten ehkä ne sitten yhdessä vaikutti tuohon. Jälkeenpäin Susanna huomasi, että Colan takajalan anturasta oli lähtenyt pintakerrosta vähän pois, joten tuokin voi olla haluttomuuteen syynä vaikka pohjana olikin nurmikko. Mikä sitten olikin syynä niin en ottanut kuin yhden session Colan kanssa. Ihan turha väkisin yrittää viedä kun toinen ei oikein ole mukana.
Tänään sitten tehtiin tämmöinen Virtasen rata. Meillä oli vain kaksi putkea käytössä, joten 2-putken tilalle laitettiin A-este. Myöskään muuria ei löydy, joten sen tilalla oli tavallinen hyppy. Nämä muutokset tietenkin muuttivat alkua aika lailla. Mulla oli mukana Mimmi ja Gimma, Jennillä Loox ja Konna sekä Eltsulla Sefi.
Mimmin kanssa meinasi olla ongelmia saada sitä 3-hypylle. Mun ohjaus taas töksähteli ja Mimmi pyörsi aina pois hypyn edestä. Näin tapahtui useamman kerran. Tyhmä ohjaaja kun ei heti kerrasta opi :-P. Kyllä mä sen sinne hypylle sitten sain kun vaan ohjasin kunnolla. Tein leikkaamalla 6-7-välin ja 8-edestä vähän niinku vippasin pussiin ja leikkasin takana. Pussissa Mimmi vietti älyttömän kauan aikaa ja mulla meinas jo happi loppua mun kepit-kepit-kepit-käskyn kanssa. Onneks ei kuitenkaan loppunut vaan sain sen kepeille. Kepeillä otin sivuttaisirtoamista aika reippaasi ja kesti hyvin sen. Heitto putkeen ja sokkarilla putkelta 13-hypylle, siitä valssilla 14:lle, takaakiertovalssi 15:lle ja koira putkeen ja taas jatko sokkarilla. Sain 18-hypyn ohi TAAS mun äkkipysäyksellä. Aaargh!! Ja jälleen homma onnistui kun ohjasin kunnolla.
Gimman kanssa koitin ihan ensimmäiseksi aa:ta. Meillä on omassa pihassa ollut niin hyvät kontaktiharkat, että ajattelin kokeilla miten homma on mennyt pikkuisella jakeluun. Vein varmuuden vuoksi remmissä kun aiemmilla kerroilla ei ole meinannutkaan pysähtyä alas. Nyt pysähtyi ihan itsestään!! Mä menin niin hämilleen, että en varmaan tajunnut edes kehua ja vapautuskin tuli kauheella viiveellä :-D. Toinen toisto remmin kanssa ja taas tosi hienosti. Koitin sitten vielä vapaana ja meni edelleen hyvin. Tulipa mukava fiilis :-)
Tehtiin rataa aa:n kontaktilta eteenpäin ja Gimma singahti putkeen 4-hypyn jälkeen. Jenni sitten kertoi, että mä teen ihan samalla lailla vedossa ja leikkauksessa ja Gimma lähti nyt lukemaan sitä leikkaukseksi. Kun otin sen vedon vastaiseen käteen (miten se Jenni tämän oikein sanoikaan?) niin tuli tosi hyvin mun ohjaukseen mukaan. Tein leikkauksen 6- ja 7-hypyn välissä ja 8-hypyn edestä ohjaus pussiin ja leikkaus takana. Meni hyvin, mutta en saanut millään lähtemään kepeille vaan jäi pyörimään siihen pussin perään. No joo, osasyy se, että mä jäin itse paikalleen ja osasyy se, että eipä paljon olla pussia harjoiteltu. Pussia otettiin erikseen niin, että palkka oli aika pitkällä edessä odottamassa ja homma alkoikin sujua paremmin. Sain sen lopulta lähetetyksi kepakoille ja otin samalla lailla sivuttaisetäisyyttä kuin Mimminkin kanssa ja Gimma kesti sen hyvin! Loppuradan tein samalla lailla kuin Mimmin kanssa ja ihan samaan kohtaa tökkäs meidän meno, en siis saanut 18-hypylle koiraa. Hyvä ohjaaja ois oppinut tuon jo ensimmäisen koiran kanssa ;-). Voi elämä kun Gimman kanssa on mukava mennä jo pidempää rataa!! Lopuksi otettiin muutama toisto puomia ja kyllähän sekin ihan ok:sti meni, hitaasti, mutta haki hyvin alastulokohdan. Ehkä se tuohon saa sitä vauhtia sitten myöhemmin kun oppii, ettei sitä tarvi pelätä. Jännä kyllä kun aalle se ihan hinkuu ja menee hyvää vauhtia, mutta puomia aristelee. Syynä tähän on tietenkin keinu, jonne se pääsi yksikseen ja säikähti - hyvä minä :-P
Toisella sessiolla en ottanut Mimmin kanssa kuin puomin kontaktia ja se oli h-u-o-n-o! Ennakoi ihan sikana treeneissä pysähtymistä. Meinasin vetää tuosta kunnon herneet nenään, mutta onneksi sain pidätellyksi itseäni. Niin hankalaa kun kisoissa tulee välillä älyttömän lujaa loppuun eikä meinaakaan pysähtyä ja sitten harkoissa pysähtyy ihan liian aikaisin.
Toisessa pätkässä harjoiteltiin Gimman kanssa niisto-sokkaria (ei meinaa onnistua, pitää treenata omassa pihassa), backlapia (hyvä), pakkovalssia (yllättäin hyvä) ja saksalaista (ei ollenkaan hyvä, pihatreeniä kaipaa).
Huomenna lähden aamulla ajelemaan Helsinkiin Mimmin ja Gimman kanssa. Mimmillä on perjantaina silmätarkastus. Pitäkäähän peukkuja, että tämä lääkäri ei silmistä PRA-epäilystä löytäisi!! Lauantaina ja sunnuntaina kisataan Stadi Gameseissa Mimmin kanssa. Saa nähdä kuinka sitä jaksaa kisata kun kauheeta hellettä lupaavat... Onneksi siellä on iso katettu katsomo, jonne voi mennä aurinkoa piiloon!
perjantai 8. toukokuuta 2009
Aksaharkat ilman kunnon suunnittelua
Mikä siinä onkin, että aina pitää kaikki jättää viime tippaan ja kun se viime tippa tulee niin ei olekaan aikaa? Mä oon niin taitava tuossa! Nytkin olisin voinut treenirataa miettiä etukäteen, mutta ei, ei tietenkään kun sen voi tehdä myöhemminkin. Kävipä sitten töissä niin, etten ehtinytkään mitään miettiä ja pää tyhjänä menin treenikentälle. Mä oon niin huono keksimään yhtäkkiä yllättäin mitään järkevää enkä keksinyt nytkään... Saatiin sentään jonkinlainen radan tynkä aikaiseksi.
Mulla oli treenattavana Mimmi, Gimma ja Cola. Piksu oli mukana Nanon ja Fraun kanssa. Menin ensin Colan kanssa, että Jaken ei tarvitse odottaa koko treenaikaa. Cola lähti tosi hyvin mun mukaan eikä näyttänyt pahemmin haikailevan Jaken perään. Pari kertaa kyllä kävi siellä pyörähtämässä, mutta tuli nätisti mun luo takaisin. Kolmantena esteenä radalla oli keinu ja siitä tyttönen varasti aika rumasti ilman lupaa. Tämä sai aikaan ärräpäät meikäläisen suusta ja uudelleen otettuna kontakti oli mitä mainioin. Radalla koitin tehdä edestä ohjauksia, sellaisia sylikäännöksen ja poispäinkäännöksen välimuotoja, mutta en niitä kyllä Colan kanssa saanut onnistumaan millään. Piksu meinasi, että en antanut Colalle tarpeeksi tilaa. Saattaa hyvinkin olla niin. Ja toinen mun vika on, että huidon jotenkin turhan pikaisilla liikkeillä. Mimmi noita on oppinut aika hyvin lukemaan, mutta Cola rukka ei niistä kyllä tajunnut yhtään mitään. Radalla oli takaakiertoja aika monta ja nämä toimi paremmin kuin etukäteen olin ajatellut. Pujottelussa oli avokulma, jonne yritin viedä vetämällä, mutta sitä mä en kyllä osannut Colan kanssa ollenkaan. Cola vaan kääntyi mua kohden ja ilme oli jotain "kerro ny jo prkl mitä pitää tehdä". Otin sitten edelliseltä hypyltä valssilla ja jollain törkkäsyn tapaisella vein kepeille ja näin se onnistui tosi hyvin.
Toisella sessiolla koitin Colan kanssa eri ohjaustyylejä. Takaakierrot on oikeastaan tosi hyvässä jamassa. Jotenkin luulin, että Cola ei kovin kaukaa niihin lähde, mutta kyllä mä sain sen aika kaukaakin lähtemään hypyn taakse ja hyppäämään vielä sen hypyn. Poispäinkäännöstä koitin fläpfläptsäkillä ja toimi tosi hyvin kun vaan en liian aikaisin tee tuota tsäkkiä. Tästä mä oikeastaan yllätyin kovastikin kun meni niin hienosti. Mutta sitten se sylkkäri, ei hitto onnistunut sitten millään! Tässä olisin tarvinnut Susannan apua, koska Colan mun ymmärtääkseni pitäisi nuo osata. Mä varmaan tein sen jotenkin niin erilailla kuin Susanna. Mutta ei kai sylkkäriä nyt kovin monella tavalla voi edes tehdä... Yritin tasamaalla namin avulla sylikäännöstä, mutta tässä me vaan törmäiltiin ja Cola yritti syödä mun kädet :-D. Keppien avokulmaa koitettiin myös, mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään. Onneksi Susanna itse on niitä nyt alkanut treenailla niin saadaan sekin asia ainakin paremmaksi.
Gimman kanssa koitin tehdä koko radan keinusta eteenpäin kun sen jälkeen ei enää ollut kontaktiesteitä. Hitto mitä räpellystä multa! Gimmalle on tullut tosi paljon vauhtia lisää enkä mä enää lönköttelemällä ehdi sitä ohjaamaan. Enkä näemmä millään meinaa saada itselle uutta vaihdetta päälle sen kanssa :-P. Keppien avokulma oli tosi hyvä kun vein vetämällä. Ei tarvitse kovin paljon tilaa ja silti menee oikein. Kestää hyvin kohtuullisen sivuttaisetäisyydenkin ja pienen vedätyksen. Mahtavaa! Valsseihin Gimma tulee tosi hyvin, kääntyy nätisti kun vaan olen ajoissa kertomassa, että käännytään. Muuten rata meni kauheeksi sähellykseksi. Saatiin kuin saatiinkiin melkein kokonaan läpi, mutta tyylipisteet ei kovin korkealle tuosta olisi nousseet. Renkaasta tultiin pari kertaa kehikon ja renkaan välistä kun takana huusi putki.
Toisella kerralla koitin Gimman kanssa myös sylikäännöstä, poispäinkäännöstä ja takaakiertoa hypylle. Ainoastaan poispäinkäännöksessä mun ohjaus tökkii. Sain kuin sainkin itseni tekemään sen oikein niin johan alkoi toimia. Tätä pitää kyllä treenata omalla pihalla jatkossa, että tulee rutiininomaiseksi itselle tuo ohjaus. Lopuksi kepeille kuumennusta ja lähettämistä 90 asteen avokulmasta sisälle. Menee kyllä älyttömän hyvin! Ihanasti kuumenee kun pitää kaulakarvoista kiinni ja vetää ihan hulluna keppejä kohden. Pujottelu oli nyt mun mielestä nopeampi kuin viime aikoina. En sitten tiedä oliko sillä vaikutusta kun keppien jälkeen oli putki, jonne sai painella pujottelun jälkeen.
Mimmin kanssa rata meni ihan pipariksi. Mä en nyt kyllä millään saanut itselleni Mimmi-moodia päälle. Lyhyt radan pätkä, joka katkesi monen monta kertaa kun mä vaan yksinkertaisesti olin ihan liian myöhässä. Toki lopulta saatiin koko pätkäkin onnistumaan, mutta olisi kiva edes joskus onnistua heti ensimmäisellä kerralla. Mimmillä vahvistin myös keppien avokulmaa ja se on kyllä sillä aika mukavasti hanskassa. Voin lähettää kohtuullisen pahasta kulmasta kun en itse hötkyile omaa liikkumistani liian aikaisin keppien loppupäätä kohden vaan maltan "saatella" oikeaan väliin.
Mulla oli treenattavana Mimmi, Gimma ja Cola. Piksu oli mukana Nanon ja Fraun kanssa. Menin ensin Colan kanssa, että Jaken ei tarvitse odottaa koko treenaikaa. Cola lähti tosi hyvin mun mukaan eikä näyttänyt pahemmin haikailevan Jaken perään. Pari kertaa kyllä kävi siellä pyörähtämässä, mutta tuli nätisti mun luo takaisin. Kolmantena esteenä radalla oli keinu ja siitä tyttönen varasti aika rumasti ilman lupaa. Tämä sai aikaan ärräpäät meikäläisen suusta ja uudelleen otettuna kontakti oli mitä mainioin. Radalla koitin tehdä edestä ohjauksia, sellaisia sylikäännöksen ja poispäinkäännöksen välimuotoja, mutta en niitä kyllä Colan kanssa saanut onnistumaan millään. Piksu meinasi, että en antanut Colalle tarpeeksi tilaa. Saattaa hyvinkin olla niin. Ja toinen mun vika on, että huidon jotenkin turhan pikaisilla liikkeillä. Mimmi noita on oppinut aika hyvin lukemaan, mutta Cola rukka ei niistä kyllä tajunnut yhtään mitään. Radalla oli takaakiertoja aika monta ja nämä toimi paremmin kuin etukäteen olin ajatellut. Pujottelussa oli avokulma, jonne yritin viedä vetämällä, mutta sitä mä en kyllä osannut Colan kanssa ollenkaan. Cola vaan kääntyi mua kohden ja ilme oli jotain "kerro ny jo prkl mitä pitää tehdä". Otin sitten edelliseltä hypyltä valssilla ja jollain törkkäsyn tapaisella vein kepeille ja näin se onnistui tosi hyvin.
Toisella sessiolla koitin Colan kanssa eri ohjaustyylejä. Takaakierrot on oikeastaan tosi hyvässä jamassa. Jotenkin luulin, että Cola ei kovin kaukaa niihin lähde, mutta kyllä mä sain sen aika kaukaakin lähtemään hypyn taakse ja hyppäämään vielä sen hypyn. Poispäinkäännöstä koitin fläpfläptsäkillä ja toimi tosi hyvin kun vaan en liian aikaisin tee tuota tsäkkiä. Tästä mä oikeastaan yllätyin kovastikin kun meni niin hienosti. Mutta sitten se sylkkäri, ei hitto onnistunut sitten millään! Tässä olisin tarvinnut Susannan apua, koska Colan mun ymmärtääkseni pitäisi nuo osata. Mä varmaan tein sen jotenkin niin erilailla kuin Susanna. Mutta ei kai sylkkäriä nyt kovin monella tavalla voi edes tehdä... Yritin tasamaalla namin avulla sylikäännöstä, mutta tässä me vaan törmäiltiin ja Cola yritti syödä mun kädet :-D. Keppien avokulmaa koitettiin myös, mutta siitä ei kyllä tullut yhtään mitään. Onneksi Susanna itse on niitä nyt alkanut treenailla niin saadaan sekin asia ainakin paremmaksi.
Gimman kanssa koitin tehdä koko radan keinusta eteenpäin kun sen jälkeen ei enää ollut kontaktiesteitä. Hitto mitä räpellystä multa! Gimmalle on tullut tosi paljon vauhtia lisää enkä mä enää lönköttelemällä ehdi sitä ohjaamaan. Enkä näemmä millään meinaa saada itselle uutta vaihdetta päälle sen kanssa :-P. Keppien avokulma oli tosi hyvä kun vein vetämällä. Ei tarvitse kovin paljon tilaa ja silti menee oikein. Kestää hyvin kohtuullisen sivuttaisetäisyydenkin ja pienen vedätyksen. Mahtavaa! Valsseihin Gimma tulee tosi hyvin, kääntyy nätisti kun vaan olen ajoissa kertomassa, että käännytään. Muuten rata meni kauheeksi sähellykseksi. Saatiin kuin saatiinkiin melkein kokonaan läpi, mutta tyylipisteet ei kovin korkealle tuosta olisi nousseet. Renkaasta tultiin pari kertaa kehikon ja renkaan välistä kun takana huusi putki.
Toisella kerralla koitin Gimman kanssa myös sylikäännöstä, poispäinkäännöstä ja takaakiertoa hypylle. Ainoastaan poispäinkäännöksessä mun ohjaus tökkii. Sain kuin sainkin itseni tekemään sen oikein niin johan alkoi toimia. Tätä pitää kyllä treenata omalla pihalla jatkossa, että tulee rutiininomaiseksi itselle tuo ohjaus. Lopuksi kepeille kuumennusta ja lähettämistä 90 asteen avokulmasta sisälle. Menee kyllä älyttömän hyvin! Ihanasti kuumenee kun pitää kaulakarvoista kiinni ja vetää ihan hulluna keppejä kohden. Pujottelu oli nyt mun mielestä nopeampi kuin viime aikoina. En sitten tiedä oliko sillä vaikutusta kun keppien jälkeen oli putki, jonne sai painella pujottelun jälkeen.
Mimmin kanssa rata meni ihan pipariksi. Mä en nyt kyllä millään saanut itselleni Mimmi-moodia päälle. Lyhyt radan pätkä, joka katkesi monen monta kertaa kun mä vaan yksinkertaisesti olin ihan liian myöhässä. Toki lopulta saatiin koko pätkäkin onnistumaan, mutta olisi kiva edes joskus onnistua heti ensimmäisellä kerralla. Mimmillä vahvistin myös keppien avokulmaa ja se on kyllä sillä aika mukavasti hanskassa. Voin lähettää kohtuullisen pahasta kulmasta kun en itse hötkyile omaa liikkumistani liian aikaisin keppien loppupäätä kohden vaan maltan "saatella" oikeaan väliin.
keskiviikko 6. toukokuuta 2009
Loppuraportin tynkä Vappukisoista
Vähän laahaa perässä mun kirjoitukset, mutta koitan nyt jotain edes muistaa vielä kisoista...
Lauantai
Päätettiin Susannan kanssa koittaa uutta systeemiä Colan hakemiseen autolta. Haettiin se yhdessä ja Susanna huomioi sen jonkin aikaa ja mä sitten otin sen itselleni. Revitin lelulla ennen rataa Susanna edelleen passiivisena vieressä. Juuri ennen omaa vuoroa otin lelun suusta samalla kaulapannasta kiinni pitäen ja kuumentaen vein lelun taskuun. Tää systeemi näytti toimivan tosi hyvin. Edelleen lähdössä Cola katseli vähän ympärille, mutta itse rata meni mukavasti mun kanssa. Tämän päivän tuloksina oli 5 ja nolla!!! Nollalla tultiin toiseksi häviten noin kolme sekuntia voittajalla, Esalle ja Ainalle. Vähän mahtava fiilis :-). Täällä on Colan perjantain ensimmäinen rata ja lauantain nollarata peräkkäin. Kiitos Susannalle videoista :-)
Mimmin kanssa tulokseksi tuli 5 ja nolla. Vitonen oli kieltovirhe. En yhdessä laajassa valssissa ottanut Mimmiä ollenkaan mukaan ja tuli takakautta esteen ohi. Olen tosi ylpeä itsestäni, että osasin tuon korjata ja jatkettiin rataa eteenpäin hyvällä sykkeellä. Rata oli muuten tosi hieno. Nollarataa voi katella tuolta, jos haluaa.
Ihan hirmu hyvät fiilikset tämän päivän jälkeen!
Sunnuntai
Sunnuntaina Colalle tulokset 10 ja 5. Susanna itse kisasi Karkin kanssa ja meidät oli alunperin laitettu melkein peräkkäin menemään ja vielä niin päin, että Susanna menee ensin. Kävin Lagun toimistolta kyselemässä, että olisiko mitenkään mahdollista saada siihen vähän koiria väliin. Onneksi siellä oltiin oikein ymmärtäväisiä ja sain startata Colan kanssa viimeisenä. Kiitos kovasti!! Ensimmäisellä radalla en oikein saanut Colaa leikkimään kunnolla, se haikaili vain Susannan perään koko ajan. Itse ratakin meni aika hitaalla vauhdilla. Sinänsä positiivista, että Cola kuitenkin meni koko ajan mun kanssa, vaikka katse harhaili vähän muualla. Muurin palat tipahti ja yksi rima.
Toinen rata oli jo parempi. Kepeille oli 90 asteen avokulmavienti eikä Cola osaa kovin hyvin hakea avokulmaa. Päätin sitten ottaa edelliseltä hypyltä valssilla ja näin suoristaa sen ennen keppejä. Suoristus onnistui, mutta valssi oli huono. Juuri riman päällä huidoin kädellä ja vielä käskytin jotain ja se tipahti. Harmittavan lähellä taas se viimeinen nousunolla... Olisi se kai liikaa ollutkin, jos ne olisi nyt yhtäkkiä viikonlopun aikana tulleet yhden kunnollisen treenin jälkeen ;-)
Mimmin kanssa ensimmäinen rata oli oikein hyvä hylly. Mä vähän myöhästyin yhdessä kohdassa ohjauksessa ja sain Mimmin hyppäämään yhden hypyn väärään suuntaan. Jatkettiin siitä matkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja täysillä maaliin. Rata oli muuten tosi hyvä!
Toinen rata oli hyppäri, joka oli täynnä kaikenlaista vääntöä. Rata itsessään ei ollut mikään vaikea, mutta se vaan ei tuntunut yhtään omanlaiselta. Menin kuitenkin täysillä yrittämään hyvää suoritusta, mutta yksi rima siellä sitten tipahti. Kamalan sujuva ei rata ollut, mutta yllättävän hyvin sain sen kuitenkin viedyksi läpi.
Lauantai
Päätettiin Susannan kanssa koittaa uutta systeemiä Colan hakemiseen autolta. Haettiin se yhdessä ja Susanna huomioi sen jonkin aikaa ja mä sitten otin sen itselleni. Revitin lelulla ennen rataa Susanna edelleen passiivisena vieressä. Juuri ennen omaa vuoroa otin lelun suusta samalla kaulapannasta kiinni pitäen ja kuumentaen vein lelun taskuun. Tää systeemi näytti toimivan tosi hyvin. Edelleen lähdössä Cola katseli vähän ympärille, mutta itse rata meni mukavasti mun kanssa. Tämän päivän tuloksina oli 5 ja nolla!!! Nollalla tultiin toiseksi häviten noin kolme sekuntia voittajalla, Esalle ja Ainalle. Vähän mahtava fiilis :-). Täällä on Colan perjantain ensimmäinen rata ja lauantain nollarata peräkkäin. Kiitos Susannalle videoista :-)
Mimmin kanssa tulokseksi tuli 5 ja nolla. Vitonen oli kieltovirhe. En yhdessä laajassa valssissa ottanut Mimmiä ollenkaan mukaan ja tuli takakautta esteen ohi. Olen tosi ylpeä itsestäni, että osasin tuon korjata ja jatkettiin rataa eteenpäin hyvällä sykkeellä. Rata oli muuten tosi hieno. Nollarataa voi katella tuolta, jos haluaa.
Ihan hirmu hyvät fiilikset tämän päivän jälkeen!
Sunnuntai
Sunnuntaina Colalle tulokset 10 ja 5. Susanna itse kisasi Karkin kanssa ja meidät oli alunperin laitettu melkein peräkkäin menemään ja vielä niin päin, että Susanna menee ensin. Kävin Lagun toimistolta kyselemässä, että olisiko mitenkään mahdollista saada siihen vähän koiria väliin. Onneksi siellä oltiin oikein ymmärtäväisiä ja sain startata Colan kanssa viimeisenä. Kiitos kovasti!! Ensimmäisellä radalla en oikein saanut Colaa leikkimään kunnolla, se haikaili vain Susannan perään koko ajan. Itse ratakin meni aika hitaalla vauhdilla. Sinänsä positiivista, että Cola kuitenkin meni koko ajan mun kanssa, vaikka katse harhaili vähän muualla. Muurin palat tipahti ja yksi rima.
Toinen rata oli jo parempi. Kepeille oli 90 asteen avokulmavienti eikä Cola osaa kovin hyvin hakea avokulmaa. Päätin sitten ottaa edelliseltä hypyltä valssilla ja näin suoristaa sen ennen keppejä. Suoristus onnistui, mutta valssi oli huono. Juuri riman päällä huidoin kädellä ja vielä käskytin jotain ja se tipahti. Harmittavan lähellä taas se viimeinen nousunolla... Olisi se kai liikaa ollutkin, jos ne olisi nyt yhtäkkiä viikonlopun aikana tulleet yhden kunnollisen treenin jälkeen ;-)
Mimmin kanssa ensimmäinen rata oli oikein hyvä hylly. Mä vähän myöhästyin yhdessä kohdassa ohjauksessa ja sain Mimmin hyppäämään yhden hypyn väärään suuntaan. Jatkettiin siitä matkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja täysillä maaliin. Rata oli muuten tosi hyvä!
Toinen rata oli hyppäri, joka oli täynnä kaikenlaista vääntöä. Rata itsessään ei ollut mikään vaikea, mutta se vaan ei tuntunut yhtään omanlaiselta. Menin kuitenkin täysillä yrittämään hyvää suoritusta, mutta yksi rima siellä sitten tipahti. Kamalan sujuva ei rata ollut, mutta yllättävän hyvin sain sen kuitenkin viedyksi läpi.
perjantai 1. toukokuuta 2009
Vappukisat
Jos nyt heti kirjoittaisin kisoista jotain niin ehkä muistankin vielä edes vähän, miten radat menivät tänään.
Kisat alkoivat 2-luokilla, joten kirmasin ensin Colan kanssa. Ensimmäinen rata vaikutti ihan mukavalta ja loogiselta. Tuomarina oli Seppo Savikko. Muutama kohta tutustumisessa aiheutti vähän päänvaivaa kun en ihan täysin vielä tiedä miten Cola reagoi eri ohjauksiin. Päätin sitten mennä niin kuin mun mielestä tuntui hyvältä ja Cola meni kyllä sairaan hienosti. Tehtiin hienoa rataa ja nollaa pukkas, mutta... se hemmetin viimeinen rima! Taisin tuuletella just riman päällä niin eiköhän Cola tipauttanut sen. Kyllä harmitti, mutta kun rata muuten oli tosi hyvä niin oli myös fiiliksetkin mainiot.
Ennen tuota ensimmäistä rataa olin ihan varma, että Cola ei edes lähde mun mukaan radalle. Se etsi koko ajan Susannaa enkä meinannut saada sitä viereen istumaan ollenkaan. Ihan kamala fiilis lähteä radalle kun tuntui, että toinen ei sinne halua. Sain sen kuitenkin jotenkin viereen istumaan ja istu-käskyllä jätin sen odottamaan. Kävelin parin esteen päähän enkä katsonut ollenkaan mitä Cola siellä touhas. Olin ihan varma, että se on lähtenyt kälppimään sillä aikaa kun kävelin pois. Käännyin ja yllätys oli mukava kun se istua nakotti aina vaan lähdössä. Annoin luvan tulla ja hitto, että se tulikin lujaa. Meni mukavasti koko radan mun kanssa eikä haahuilut äipän perään missään vaiheessa.
Toisen radan alku oli hankala kun oli takaakiertoa ja mahdollisesti sylkkäriä (tai valssia) sun muuta. Cola ei takaakiertoon lähde kovin kaukaa, joten jouduin seuraavan kohdan koittamaan sylkkärillä. Olisin halunnut tehdä valssin, mutta olisin ollut niin kamalan myöhässä, että päädyin sylikäännökseen, vaikka mulla ei ollut mitään hajua osaako Cola sen vai ei. Luulen, että Colakin vaistosi, että nyt ei taida ohjaaja ihan tietää mitä tekee kun lähti 3-hypyn jälkeen etsimään ilmeisesti Susannaa. Sain sen takaisin, mutta teki siinä tullessaan yhden hypyn väärään suuntaan eli hyllyhän siitä tuli. Muutama muukin haahuilu tälle radalle mahtui, mutta päästiin kuin päästiinkin rata läpi joten kuten. Ihan outoa, että eka rata meni niin hyvin ja toinen tökki pahasti. Ehkä se tosiaan oli siitä kiinni, että ekalla radalla mä tiesin mitä teen (tai ainakin mitä yritän tehdä) ja tällä toisella olin aika epävarma. Harmittaa kyllä kovasti kun toinen meni noinkin penkin alle, mutta mitä sitä voi odottaa yhden treenikerran jälkeen :-P
Mimmin kanssa ensimmäisellä radalla oikee kankinolla. Mulla oli jotenkin tosi vetelä olo, mutta silti sain radan sujumaan hyvin melkein kokonaan. Loppuradan suora, jolle lähdettiin viistosti puomin kontaktilta meni ihan persiilleen. Meidän suora ei ollut suoraa nähnytkään, vaan siitä tuli hyvin kiero. Varmistin puomin kontaktin menemällä itse vähän liian pitkälle ja siitä kun lähdettiin niin jouduin esnimmäistä estettä väistämään ja sillä sain Mimmin hyppäämään sen ihan väärään suuntaan. Sain kuitenkin jotenkin taistelluksi Mimmin oikeille esteille ja tehtiin nolla, joka riitti voittoon saakka :-)
Toisella radalla tein taas lievän oletuksen. Luulin, että Mimmi kääntyy ihan itsestään hypyn jälkeen välistävetoon, mutta eihän se tietenkään sitä tehnyt. Oisin voinut edes pikkuisen kertoa sille mitä haluan, mutta ei. Hemmetin tampio! Jatkettiin kuitenkin rataa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja rata menikin ihan mukavasti. Yksi rima tipahti kun olin valssissa ihan täysin Mimmin edessä eikä se mahtunut hyppäämään sieltä. Molemmilla radoilla oli keinu ja ne meni aivan hirmu hienosti! Keinu oli kyllä tavallista kevyempi ja sellaisenhan Mimmi on aina mennyt paremmin kuin raskaan, mutta silti tuosta tuli kiva olo itselle.
Huomenna uudelleen yrittämään sekä Colan että Mimmin kanssa :-)
Kisat alkoivat 2-luokilla, joten kirmasin ensin Colan kanssa. Ensimmäinen rata vaikutti ihan mukavalta ja loogiselta. Tuomarina oli Seppo Savikko. Muutama kohta tutustumisessa aiheutti vähän päänvaivaa kun en ihan täysin vielä tiedä miten Cola reagoi eri ohjauksiin. Päätin sitten mennä niin kuin mun mielestä tuntui hyvältä ja Cola meni kyllä sairaan hienosti. Tehtiin hienoa rataa ja nollaa pukkas, mutta... se hemmetin viimeinen rima! Taisin tuuletella just riman päällä niin eiköhän Cola tipauttanut sen. Kyllä harmitti, mutta kun rata muuten oli tosi hyvä niin oli myös fiiliksetkin mainiot.
Ennen tuota ensimmäistä rataa olin ihan varma, että Cola ei edes lähde mun mukaan radalle. Se etsi koko ajan Susannaa enkä meinannut saada sitä viereen istumaan ollenkaan. Ihan kamala fiilis lähteä radalle kun tuntui, että toinen ei sinne halua. Sain sen kuitenkin jotenkin viereen istumaan ja istu-käskyllä jätin sen odottamaan. Kävelin parin esteen päähän enkä katsonut ollenkaan mitä Cola siellä touhas. Olin ihan varma, että se on lähtenyt kälppimään sillä aikaa kun kävelin pois. Käännyin ja yllätys oli mukava kun se istua nakotti aina vaan lähdössä. Annoin luvan tulla ja hitto, että se tulikin lujaa. Meni mukavasti koko radan mun kanssa eikä haahuilut äipän perään missään vaiheessa.
Toisen radan alku oli hankala kun oli takaakiertoa ja mahdollisesti sylkkäriä (tai valssia) sun muuta. Cola ei takaakiertoon lähde kovin kaukaa, joten jouduin seuraavan kohdan koittamaan sylkkärillä. Olisin halunnut tehdä valssin, mutta olisin ollut niin kamalan myöhässä, että päädyin sylikäännökseen, vaikka mulla ei ollut mitään hajua osaako Cola sen vai ei. Luulen, että Colakin vaistosi, että nyt ei taida ohjaaja ihan tietää mitä tekee kun lähti 3-hypyn jälkeen etsimään ilmeisesti Susannaa. Sain sen takaisin, mutta teki siinä tullessaan yhden hypyn väärään suuntaan eli hyllyhän siitä tuli. Muutama muukin haahuilu tälle radalle mahtui, mutta päästiin kuin päästiinkin rata läpi joten kuten. Ihan outoa, että eka rata meni niin hyvin ja toinen tökki pahasti. Ehkä se tosiaan oli siitä kiinni, että ekalla radalla mä tiesin mitä teen (tai ainakin mitä yritän tehdä) ja tällä toisella olin aika epävarma. Harmittaa kyllä kovasti kun toinen meni noinkin penkin alle, mutta mitä sitä voi odottaa yhden treenikerran jälkeen :-P
Mimmin kanssa ensimmäisellä radalla oikee kankinolla. Mulla oli jotenkin tosi vetelä olo, mutta silti sain radan sujumaan hyvin melkein kokonaan. Loppuradan suora, jolle lähdettiin viistosti puomin kontaktilta meni ihan persiilleen. Meidän suora ei ollut suoraa nähnytkään, vaan siitä tuli hyvin kiero. Varmistin puomin kontaktin menemällä itse vähän liian pitkälle ja siitä kun lähdettiin niin jouduin esnimmäistä estettä väistämään ja sillä sain Mimmin hyppäämään sen ihan väärään suuntaan. Sain kuitenkin jotenkin taistelluksi Mimmin oikeille esteille ja tehtiin nolla, joka riitti voittoon saakka :-)
Toisella radalla tein taas lievän oletuksen. Luulin, että Mimmi kääntyy ihan itsestään hypyn jälkeen välistävetoon, mutta eihän se tietenkään sitä tehnyt. Oisin voinut edes pikkuisen kertoa sille mitä haluan, mutta ei. Hemmetin tampio! Jatkettiin kuitenkin rataa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja rata menikin ihan mukavasti. Yksi rima tipahti kun olin valssissa ihan täysin Mimmin edessä eikä se mahtunut hyppäämään sieltä. Molemmilla radoilla oli keinu ja ne meni aivan hirmu hienosti! Keinu oli kyllä tavallista kevyempi ja sellaisenhan Mimmi on aina mennyt paremmin kuin raskaan, mutta silti tuosta tuli kiva olo itselle.
Huomenna uudelleen yrittämään sekä Colan että Mimmin kanssa :-)
tiistai 28. huhtikuuta 2009
Sunnuntaina kolmen kimppa
Olin sunnuntaina treenaamassa Vöyrillä Mimmin, Gimman ja Colan kanssa. Tehtiin Colaa varten pari Saviojan Annen 2-luokan rataa. Piti saada edes yhdet kunnon rataharkat sen kanssa ennen kuin lähden kisoihin, enkä halunnut liian vaikeaa treeniä heti alkuun.
Tehtiin ensin tämä rata ja aloitin Colan kanssa. Sen kanssa sattui heti alussa pikku haaveri kun leikin narupallon kanssa. Cola yritti napata palloa ja sille tulikin huti ja nappas mua polvesta. Sattui aika lailla ja muistona ihana sinipunainen mustelma :-D. Kun tuosta tokenin niin itse radan alku 6-putkelle meni hyvin, mutta sitten tuli vähän äippää ikävä ja meni putken ohi. Ei kuitenkaan mennyt Susannan luo asti ja sain sen kieltovirheellä putkeen. Siitä jatko jälleen aalle asti hyvin ja vielä aan jälkeinen hyppy, mutta 11 ja 12 välissä oleva leikkaus hieman valui. En osannut kertoa Colalle mihin päin käännytään 12:n jälkeen. Jatkettiin kuitenkin rataa ja taas tuli samalla putkella ohitus. Korjaamalla meni oikein ja loppu oikein hyvä. Kontaktit toimi hienosti ja rimat pysyi ylhäällä. Lopuksi yritin leikkausta saada paremmaksi, mutta en millään onnistunut. Cola hypääsi joka kerta 12:n täysillä ja ihan väärään suuntaan. Yritin saada toimimaan pyöristämällä linjan ennen hyppyä sekä kunnolla juoksemalla päälle leikkauksessa, mutta ei kumpikaan toiminut. En sitten jaksanut enää hinkata sitä kun ei tajunnut :-P. Muuten homma sujui ihan mukavasti, vaikka ei Cola tainnut mun kanssa ihan sitä vauhtia mennä kuin Susannan kanssa.
Gimman kanssa alku aalle saakka. Alku meni aika sairaan makeesti! Kääntyi hyvin mukaan 3-hypyltä, meni kepeille hienosti ja sieltä putkeen. Putkelta otin vähän liikaa hanskaan ja sain Gimman pyörähtämään 7-hypyn edestä jo 8-hypylle päin. Korjasin sen kisanomaisesti eli jatkettiin kiellolla. Jatko hyvin ja palkka aan edessä. Otin sitten uudelleen tuon putken jälkeisen tilanteen ja otin samalla lailla hanskaan, mutta liikuin itse lähemmäs 7-hyppyä ja nyt meni tosi hienosti pienellä kaarroksella 8-hypylle. Aan jälkeistä laikkauskuviota kokeilin kans ja se toimi kyllä oikein kivasti. Ehkä mä noi leikkauksetkin vielä joskus opin! Lopuksi sekä aan että puomin kontatia ensin erikseen ja sitten koko esteen kanssa koira remmissä. Aa meni ihan kivasti, mutta puomia vähän aristi. Eikä tietty ihmekään kun tuo oli ensimmäinen kerta kun otettiin se kokonaan. Seuraavalla toistolla menikin jo paljon reippaammin. Kontaktilla pitää vähän auttaa remmistä, että pysähtyy ja tekee nenäkosketuksen, siitä sitten vapautus lelulle.
Mimmin kanssa sovelsin pikkuisen tuota alkua kun muuten olisi tullut kepeille vienti liian helpoksi. Otin 3:lle asti piiroksen mukaan, mutta 4-hypyn vein takaakiertona ja siitä sitten heitin kepeille hypyn edestä, meni hyvin. Leikkauksella otin myös Mimmillä tuon aan jälkeisen pätkän eikä mitään ongelmaa. Ihanaa kyllä kun sen kanssa ei tarvitse enää kamalasti pelätä noita leikkauksia. Mun pitää vaan uskaltaa liikkua hyvin esteelle, jossa leikkaan niin ei Mimmikään emmi pahemmin. Keinu oli kamalan hyvä, puomi taas ei. Pysähtyi etujalat kontaktin yläreunalle. Että toi voi ärsyttää!! Toiseen suuntaan mentäessä jälleen hyvä kontakti. Mä oon kyllä ihan pihalla tän kanssa. Enkä nyt oikeestaan voi enää tehdä mitään radikaalia kun kisakausi just alkaa. Toivotaan, että toimii tämän kauden ja talvella sitten laitetaan tuo kuntoon. Miten, niin sitä en vielä tiedä...
Toinen rata aika lailla samalla pohjalla ja taas ensimmäiseksi Colan kanssa. Kutsulla 2:n takaa ja valssilla aalle, pysäytys kontaktille ja siitä heitto putkeen. Rata jatkui hyvänä aina 11-hypylle saakka. Siinä valui tosi pitkälle mun valssilla, mutta sain sen kuitenkin mukaan keinulle, vaikka kuinka yritin itse peittää koko esteen :-P. Keinulta jatko hyvä loppuun saakka. Kokeilin uudelleen tuon valumiskohdan ja se onnistui hyvin kun kävin hakemassa lähempää 11-hyppyä Colan mukaan, näin ei tullut minkäänlaista kaarrosta. Kiva tuon höyrypään kanssa vaan oon mennä :-). Pikkuisen alkoi koittelemaan mua kontateilla, mutta kun kunnolla käskytin niin kyllähän se sinne hienosti pysähtyi. Keppien avokulmaa testasin lopuksi lähettämällä n. 90 asteen kulmasta, mutta sitä se ei kyllä oikein tajunnut. Helpotin aika paljon kulmaa, mutta ei siltikään hakenut oikeaa väliä. Tuon vaan halusin ihan kisoja ajatellen testata, etten siellä sitten oleta turhia vaan käyn suoristamassa ennen keppejä mikäli se on tarpeen.
Gimman kanssa aalta keinulle saakka. Hienosti pikkuinen menee ja vauhti on kyllä aika huimasti lisääntynyt. Mä joudun välillä ihan tekemään töitä, että ehdin ohjaamaan. Kivaa!! Koitin myös Gimman kanssa keppejä 90 asteen avokulmasta. Pidin niskavilloista kiinni ja kuumensin "kepit-kepit" ja päästin menemään. Meni oikein sisälle ja pujotteli oikein koko pätkän eikä ollut edes kaaret tällä kertaa auttamassa. Muutama toisto ja joka kerta oikein sisälle. Kerran pari taisi lopettaa kesken, mutta uusintakerralla malttoi loppuun saakka. Näyttää, että nyt Gimma on aika mukavasti tajunnut tuon avokulman. Mun pieni taitava tyttönen <3
Mimmin kanssa en tässä soveltanut mitään vaan vein numeroiden mukaisesti. Mimmikin valui 11-hypyltä niin, että olin ihan varma, että menee mun selän takaa aalle. Itse vaan jatkoin kuitenkin ohjaamista keinulle ja kyllähän se sinne sitten tuli. Keinu jälleen tosi hyvä, mutta puomin kontaktilla pysähtyi jälleen ihan liian ylös. Mimmilläkin tuon valumisen sai kuntoon hakemalla paremmin se hypyltä mukaan. Ihan outoa, että Mimmilläkin välillä tulee kaarroksia. Mä oon tottunut, että se lähinnä pyörii liikaa mun jaloissa, mutta näemmä se on alkanut ihan kivasti irrota ja lukemaan itsekin rataa. Mimmin kanssa myös lopuksi keppien avokulmatreeniä. Se ei kyllä tykkää yhtään siitä kun pidän karvoista kiinni ja yritän kuumentaa sitä kepeille päin. Ahdistuu siitä eikä katsokaan keppejä kohden, joten otettiin sitten ilman villaamista ja hyvinhän se niinkin meni. Mä vaan jostain syystä haluaisin, että se ampuis sinne paremmin, mutta ei kai kaikkea voi saada... ja ehkä tuokin ajan kanssa onnistuu.
Jestas, että mä olin poikki treenien jälkeen. Kivasti tuntuu jaloissa kun kolmen koiran kanssa kirmaa eikä ole edes taukoja välissä. Toisaalta voi olla hyväkin asia, ettei välissä ehdi lössähtää. Vappukisoista tulee aika rankat kun on kolmen päivän aikana 12 starttia, mutta eiköhän se ihan hyvin mene. Vähän meinaa jännittää miten meidän käy Colan kanssa :-O. Mähän tietty menen yrittämään sille niitä kahta nollaa heti perjantaina, että tulee lauantaina ja sunnuntaina lyhyempi päivä ;-)
Tehtiin ensin tämä rata ja aloitin Colan kanssa. Sen kanssa sattui heti alussa pikku haaveri kun leikin narupallon kanssa. Cola yritti napata palloa ja sille tulikin huti ja nappas mua polvesta. Sattui aika lailla ja muistona ihana sinipunainen mustelma :-D. Kun tuosta tokenin niin itse radan alku 6-putkelle meni hyvin, mutta sitten tuli vähän äippää ikävä ja meni putken ohi. Ei kuitenkaan mennyt Susannan luo asti ja sain sen kieltovirheellä putkeen. Siitä jatko jälleen aalle asti hyvin ja vielä aan jälkeinen hyppy, mutta 11 ja 12 välissä oleva leikkaus hieman valui. En osannut kertoa Colalle mihin päin käännytään 12:n jälkeen. Jatkettiin kuitenkin rataa ja taas tuli samalla putkella ohitus. Korjaamalla meni oikein ja loppu oikein hyvä. Kontaktit toimi hienosti ja rimat pysyi ylhäällä. Lopuksi yritin leikkausta saada paremmaksi, mutta en millään onnistunut. Cola hypääsi joka kerta 12:n täysillä ja ihan väärään suuntaan. Yritin saada toimimaan pyöristämällä linjan ennen hyppyä sekä kunnolla juoksemalla päälle leikkauksessa, mutta ei kumpikaan toiminut. En sitten jaksanut enää hinkata sitä kun ei tajunnut :-P. Muuten homma sujui ihan mukavasti, vaikka ei Cola tainnut mun kanssa ihan sitä vauhtia mennä kuin Susannan kanssa.
Gimman kanssa alku aalle saakka. Alku meni aika sairaan makeesti! Kääntyi hyvin mukaan 3-hypyltä, meni kepeille hienosti ja sieltä putkeen. Putkelta otin vähän liikaa hanskaan ja sain Gimman pyörähtämään 7-hypyn edestä jo 8-hypylle päin. Korjasin sen kisanomaisesti eli jatkettiin kiellolla. Jatko hyvin ja palkka aan edessä. Otin sitten uudelleen tuon putken jälkeisen tilanteen ja otin samalla lailla hanskaan, mutta liikuin itse lähemmäs 7-hyppyä ja nyt meni tosi hienosti pienellä kaarroksella 8-hypylle. Aan jälkeistä laikkauskuviota kokeilin kans ja se toimi kyllä oikein kivasti. Ehkä mä noi leikkauksetkin vielä joskus opin! Lopuksi sekä aan että puomin kontatia ensin erikseen ja sitten koko esteen kanssa koira remmissä. Aa meni ihan kivasti, mutta puomia vähän aristi. Eikä tietty ihmekään kun tuo oli ensimmäinen kerta kun otettiin se kokonaan. Seuraavalla toistolla menikin jo paljon reippaammin. Kontaktilla pitää vähän auttaa remmistä, että pysähtyy ja tekee nenäkosketuksen, siitä sitten vapautus lelulle.
Mimmin kanssa sovelsin pikkuisen tuota alkua kun muuten olisi tullut kepeille vienti liian helpoksi. Otin 3:lle asti piiroksen mukaan, mutta 4-hypyn vein takaakiertona ja siitä sitten heitin kepeille hypyn edestä, meni hyvin. Leikkauksella otin myös Mimmillä tuon aan jälkeisen pätkän eikä mitään ongelmaa. Ihanaa kyllä kun sen kanssa ei tarvitse enää kamalasti pelätä noita leikkauksia. Mun pitää vaan uskaltaa liikkua hyvin esteelle, jossa leikkaan niin ei Mimmikään emmi pahemmin. Keinu oli kamalan hyvä, puomi taas ei. Pysähtyi etujalat kontaktin yläreunalle. Että toi voi ärsyttää!! Toiseen suuntaan mentäessä jälleen hyvä kontakti. Mä oon kyllä ihan pihalla tän kanssa. Enkä nyt oikeestaan voi enää tehdä mitään radikaalia kun kisakausi just alkaa. Toivotaan, että toimii tämän kauden ja talvella sitten laitetaan tuo kuntoon. Miten, niin sitä en vielä tiedä...
Toinen rata aika lailla samalla pohjalla ja taas ensimmäiseksi Colan kanssa. Kutsulla 2:n takaa ja valssilla aalle, pysäytys kontaktille ja siitä heitto putkeen. Rata jatkui hyvänä aina 11-hypylle saakka. Siinä valui tosi pitkälle mun valssilla, mutta sain sen kuitenkin mukaan keinulle, vaikka kuinka yritin itse peittää koko esteen :-P. Keinulta jatko hyvä loppuun saakka. Kokeilin uudelleen tuon valumiskohdan ja se onnistui hyvin kun kävin hakemassa lähempää 11-hyppyä Colan mukaan, näin ei tullut minkäänlaista kaarrosta. Kiva tuon höyrypään kanssa vaan oon mennä :-). Pikkuisen alkoi koittelemaan mua kontateilla, mutta kun kunnolla käskytin niin kyllähän se sinne hienosti pysähtyi. Keppien avokulmaa testasin lopuksi lähettämällä n. 90 asteen kulmasta, mutta sitä se ei kyllä oikein tajunnut. Helpotin aika paljon kulmaa, mutta ei siltikään hakenut oikeaa väliä. Tuon vaan halusin ihan kisoja ajatellen testata, etten siellä sitten oleta turhia vaan käyn suoristamassa ennen keppejä mikäli se on tarpeen.
Gimman kanssa aalta keinulle saakka. Hienosti pikkuinen menee ja vauhti on kyllä aika huimasti lisääntynyt. Mä joudun välillä ihan tekemään töitä, että ehdin ohjaamaan. Kivaa!! Koitin myös Gimman kanssa keppejä 90 asteen avokulmasta. Pidin niskavilloista kiinni ja kuumensin "kepit-kepit" ja päästin menemään. Meni oikein sisälle ja pujotteli oikein koko pätkän eikä ollut edes kaaret tällä kertaa auttamassa. Muutama toisto ja joka kerta oikein sisälle. Kerran pari taisi lopettaa kesken, mutta uusintakerralla malttoi loppuun saakka. Näyttää, että nyt Gimma on aika mukavasti tajunnut tuon avokulman. Mun pieni taitava tyttönen <3
Mimmin kanssa en tässä soveltanut mitään vaan vein numeroiden mukaisesti. Mimmikin valui 11-hypyltä niin, että olin ihan varma, että menee mun selän takaa aalle. Itse vaan jatkoin kuitenkin ohjaamista keinulle ja kyllähän se sinne sitten tuli. Keinu jälleen tosi hyvä, mutta puomin kontaktilla pysähtyi jälleen ihan liian ylös. Mimmilläkin tuon valumisen sai kuntoon hakemalla paremmin se hypyltä mukaan. Ihan outoa, että Mimmilläkin välillä tulee kaarroksia. Mä oon tottunut, että se lähinnä pyörii liikaa mun jaloissa, mutta näemmä se on alkanut ihan kivasti irrota ja lukemaan itsekin rataa. Mimmin kanssa myös lopuksi keppien avokulmatreeniä. Se ei kyllä tykkää yhtään siitä kun pidän karvoista kiinni ja yritän kuumentaa sitä kepeille päin. Ahdistuu siitä eikä katsokaan keppejä kohden, joten otettiin sitten ilman villaamista ja hyvinhän se niinkin meni. Mä vaan jostain syystä haluaisin, että se ampuis sinne paremmin, mutta ei kai kaikkea voi saada... ja ehkä tuokin ajan kanssa onnistuu.
Jestas, että mä olin poikki treenien jälkeen. Kivasti tuntuu jaloissa kun kolmen koiran kanssa kirmaa eikä ole edes taukoja välissä. Toisaalta voi olla hyväkin asia, ettei välissä ehdi lössähtää. Vappukisoista tulee aika rankat kun on kolmen päivän aikana 12 starttia, mutta eiköhän se ihan hyvin mene. Vähän meinaa jännittää miten meidän käy Colan kanssa :-O. Mähän tietty menen yrittämään sille niitä kahta nollaa heti perjantaina, että tulee lauantaina ja sunnuntaina lyhyempi päivä ;-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
