maanantai 30. joulukuuta 2013

Daami kävi epiksissä :-)

Käytiin Daamin kanssa epiksissä Seinäjoella. Ilmoittauduttiin luokkaan supermölli ja sen säännöissä luki, että radalla on hyppyjä ja putkia. Minä tyhmä sitten ymmärsin tuon niin, että hyppy tarkoittaa hyppy-estettä, mutta se paikalla olleen tuomarin mukaan tarkoitti kaikkia esteitä, joissa koira hyppää. Onneksi sain ylipuhutuksi, että muuri vaihdetaan normaali hypyksi. Me ei sitä vielä olla menty kuin mini-korkeudella enkä halunnut ikäviä kokemuksia siitä. Koton sitten kysyin, että mitäpä täällä ollaan mieltä siitä, että rata pitää sisällään hyppyjä ja putkia. Samaa mieltä oltiin kuin tuomarikin :-P. Eli mun aivot toimii väärin :-D

Vähän jännitti etukäteen, miten Daami tekee rataa kun paikalla on niin paljon ihania ihmisiä ja koiria. Kyllähän se niille häntää heilutteli ja olisi halunnut mennä tekemään lähempää tuttavuutta, mutta kun radalle mentiin niin ei se niitä enää muistanut. Mun pieni teki niin tosissaan töitä ♥

Mentiin sama rata kahteen kertaan. Ensimmäisellä radalla tuli melkein joka putkella kielto (vaikka tuloslapussa tuloksena olikin vain 5). Toisella radalla putket onnistui ihan kivasti, mutta pituudella sitten vähän käveltiin yli. Eipä sitäkään ole taidettu noin pitkänä vielä ottaa.

Voi että kun oli kiva olla "oikeissa" kisoissa Daamin kanssa. Alla Daamin jälkimmäinen rata.


Kivaa oli varsinkin siksi, että paikalla oli myös Daamin veli Jesperi ja sisko Luna. Ihana kolmikko ♥

Kuva: Katja Valkki. Vasemmalta oikealle: Daami, Jesperi ja Luna

Kuvaan viitaten, Lunan omistaja, Katja, houkutteli mut mukaan ja Facebookin kautta sitten yllytettiin vielä Jesperin omistaja, Mari, mukaan :-D. Oli kyllä tosi kiva nähdä Maria pitkästä aikaa ja tietenkin myös sisko-Sariakin :-)

Katjalla oli mukana myös borter Sini, jonka oli ilmoittanut yhteen kilpailevien starttiin. Stefan ja Johanna olivat myös tulleet paikalle ja Stefanin oli tarkoitus kisata Zalsan kanssa. Hänellä oli kuitenkin sen verran huono olo ja kysyikin, että haluaisinko minä mennä Zalsan kanssa. Eipä tässäkään paljon tarvinnut mua puhua ympäri kun jo lupasin. Zalsa on ihanan näpsäkkä kääpiösnautseri.

Nooh, mun "tutustuminen" Zalsaan oli sitä, että se katsoi Stefania koko ajan. Lelu ei kiinnostanut ollenkaan, mutta namin kävi kädestä ottamassa kunnes taas riensi oikean ihmisen luokse. Olin jo valmis luovuttamaan, mutta kun kerran oli jo ilmoitettu ja osallistumismaksu maksettu niin pakko kai se oli yrittää.

Rataan tutustuin aika lailla kuin olisin Mimmin kanssa ollut menossa. Närpiön murteen käskyt tuottivat eniten päänvaivaa, mutta yllättävän hyvin nekin sitten muistin. Mutta, takaisin aikaan ennen rataa. Tutustumisen jälkeen kävin hakemassa Zalsan Johannalta. Koira ei huomannut mua ollenkaan. Päätin saada sen huomion nameilla ja se jopa tepsi! Aluksi huutelin nimeä ja heti kun pää kääntyi niin kehut ja nami suuhun. Jossain vaiheessa Zalsa alkoi jo itse katsoa mua ja siitä kovat kehut ja nami jälleen suuhun. Onneksi mentiin radalle vasta jotain 5. tai 6. niin ehdin tuon kaiken tehdä. Se oli niin mun messissä kun marssittiin lähtöön ♥. Jälkeenpäin tajusin, että tuossa namin syötössä kehuin aina suomeksi. Eipä sillä näyttänyt väliä olevan kunhan kehu tulee tietyllä äänensävyllä ja siitä saa palkan :-D

Itse rata meni ihan sairaan hyvin. Lähdössä nousi kyllä seisomaan, mitä ei saisi tehdä, mutta en siihen puuttunut kun ajattelin, että sitten yhteys katkeaa. Puomilla Zalsa katseli vasemmalle, missä Stefan oli kuvaamassa ja puomin jälkeen olevalta pituudelta kääntyi myös vasemmalle. Mutta muuten rata meni niin hyvin! Siihen asti, kunnes mun jalat meni totaalisesti spagetiksi ja mä kaaduin. Ihana Zalsa ei tuossakaan vaiheessa lähtenyt katselemaan pappaa, vaan jäi odottamaan, että mä kampeen itseni ylös. Tehtiin nolla ja voitettiin! Ihan uskomatonta! Kiitos Stefan, oli ihan sairaan makee mennä tuollaisen sähikäisen kanssa ♥

Tässä mun ja Zalsan rata. Vink vink, saa nauraa :-DD. Kuinka hitaasti voi ihminen nousta kaatumisen jälkeen ylös?? Tässä yksi esimerkki siitä :-D

lauantai 28. joulukuuta 2013

Daamin treeneistä jotain

Palasin pujottelun harjoittelemisessa kujaan ja remmiapuun. Oli pakko kun meidän treenipaikan keppejä ei saa irrotetuksi kuuden sarjoihin. Sain luvankin irrottamiseen, mutta olivat jotenkin niitattu kiinni, joten sitä ei niin vaan irrotetakaan.

Onneksi treenipaiksaa on myös ns. haitarikepit, joten jatkettiin niillä sitten. Löytyi myös kaaret, joista laitoin kaksi alkuun ja kaksi loppuun. Mietin, että mitenkähän Daami niihin suhtautuu, mutta ei se ainakaan niitä jännittänyt. Toki yritti yli ja alikin, mutta pääasia, että ei hämännyt menoa. Tajunnee niiden idean jossain vaiheessa :-)

Kuja + remmi + palkka pujottelun jälkeen näytti jälleen sujuvan. Mä uskon, että tuolla 2x2 harjoittelulla on iso osa tässä asiassa. Se auttoi Daamia tajuamaan, mitä pujottelu tarkoittaa. Meni hyvällä draivilla kepit loppuun saakka, eikä ahdistunut, jos pidin remmistä vastaan kun meinasi mennä väärin. Jess! Torstaina päästiin jo suoriin keppeihin kun avoinna olevien meno näytti liian helpolta. Kavensin ja kavensin kunnes vetäisin suoraan. Vauhti hiipui tosi paljon, mutta ei haittaa tässä vaiheessa, hyvin pujotteli kuitenkin joka kepin. Perjantaina sitten kokeilin ihan oikeilla suorilla kepeillä ja edelleen meni tosi kivasti. Nyt vauhtia jo taas hieman enemmän. Kyllä tää tästä etenee :-)

Muuten ollaan treenailtu pieniä radan pätkiä. Tosi hyvin Daami osaa jo vaikka mitä ohjauksia. Niisto on ollut ainoa ongelma. Mä jo melkein ajattelin, että en saa sitä opetetuksi Daamille kun en ole saanut Gimmallekaan. Tänään kaivoin talviteloilta hypyn pihalle ja päätin, että kyllä se sen oppii. Ja oppikin. Ihan vaan tarjoamisen kautta. Pystyin jo lähtemään tosi ajoissa liikkeelle ja niisto-sokkarikin toimi. Oho. Ei voi olla näin helppoa! Pessimistinä uskon, että ei se olekaan ja ongelmia edelleen tulee, mutta nyt mulla on ainakin keino vahvistaa tuota. Ja toki pitää olla aina tarkkana ohjauksessa.

Rengasta ollaan otettu kolme kertaa. Viimeisellä kerralla taisi tajuta mistä siinä pitää hypätä. Älyttömän fiksu toi tyyppi kyllä on ♥

Kontaktien kanssa ollaan ihan alkuvaiheissa. En vaan saa tuota asentoa näemmä treenatuksi muualla kuin esteillä. Ja siinä kävi niin, että en meinannut saada Daamia puomille enkä aa:llekaan. Aa:lle onneksi oli helpompi se saada kun on leveämpi este ja kun sen tajus niin puomillakin onnistui. (Ei siis koko estettä tietenkään vaan pelkästään kontakteja.) Tällä hetkellä Daami menee itse puomin alastulolle ja kontaktille. Remmi pitää olla apuna, koska menee sinne vähän liian lujaa ja peräpää tipahtaa helposti alas. Mutta muuten näyttää kyllä hyvältä. Aa:ta ei nyt hetkeen ole otettu. Niin, ja keinua ei vielä ollenkaan. Tänään otin sitten tuota asentotreeniä myös ulkona kuistin rappusilla. Hyvältä näyttää :-)

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Joulun toivotukset ja Gimman sterilointi

Vähän myöhässä tulee joulun toivotukset, mutta se kertoo vain mun blogin päivitysaktiivisuudesta taas tällä hetkellä...

Vaikka onkin vähän myöhässä niin toivotan kaikille rauhallista joulunajan jatkoa :-)


Sitten vähän muutakin juttua tähän. Gimma steriloitiin viime perjantaina ja kaikki meni hyvin. Nyt toipilas on sitä mieltä, että on jo täysin kunnossa, eikä ymmärrä ollenkaan, miksi joutuu flexin jatkeena kulkemaan lenkillä :-D. Ja Daami taas ei tajua, miksi äippä ei juokse sen kanssa. Jos toipuminen menee yhtä hyvin tästä eteenkin päin niin nuo saa pian taas kirmailla keskenään :-)

Steriloinnissa päädyin perinteiseen tapaan, vaikka mietin myös tähystystä. Vaakalaudassa painoivat perinteisen leikkauksen saatavuus tässä "meidän" klinikalla tai sitten Jyväskylässä/Tampereella tehtävä täystysleikkaus. Tällä kertaa valitsin lähellä olevan vaihtoehdon, vaikka toipumisaika onkin hieman pidempi.