sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Keinutreenit osa IV

En löytänyt tavaraa minipöydän alle pihakiven lisäksi, joten otin riskin ja treenasin ilman sen kummempaa lisäkorotusta. En huomannut katsoa paljonko tuli keinulle laskua, mutta oisko ollut jotain 20 cm.

Ekalla kerralla Daami kiipesi nätisti. Toistolla ei sitten enää suostunut kiipeämään ollenkaan, joten pistin sen remmiin. Kumma kuinka tuo remmi tuo turvallisuutta koiralle. Mun ei tarvinnut sitä mitenkään remmistä auttaa. Riitti, että se vaan oli remmin päässä. Pari toistoa remmin kanssa ja sitten taas ilman. Nyt meni hyvin jo näinkin :-).

Tästä on hyvä jatkaa ensi viikolla :-)

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Keinutreenit part III

Tänään illalla kolmannet keinutreenit Daamille. Nyt keinu oli jo lähes vaakatasossa kun laitoin sen alas menolle. Menee rohkeasti, tekee kontaktin ja jessillä lähtee niin kuin pitääkin :-). Ei taida enää tyttöä pelottaa este ollenkaan! Ihan huippuhyvä fiilis tuosta.

Pitää muistaa treenata keinua myös toisin päin, että joutuu myös kiipeämään esteen ja lopussa tulee sitten pikku hiljaa liikettä keinuun. Tuo onkin sitten jo aika paljon vaikeampi toteuttaa. Mulla on minipöytä, johon on helppo keinulta poistua, mutta eri asia on, millä mä tuon pöydän saan sen verran korkeaksi, että liike ei heti aluksi oli liian iso. Enköhän mä jotain sopivaa rojua pöydän alle löydä :-D

Huh hellettä!!

Ihan liian kauan on ollut nyt hellettä! Ei meinaa kestää enää. Varsinkaan siksi kun sisällä on vielä kuumempi kuin ulkona. Maanantaina tilataan ilmalämpöpumppu niin elämä helpottuu. Ehkä mä en sitten enää niin kovasti valita helteistä kun töiden lisäksi kotona sisällä on siedettävä lämpötila.

Koiratkin tuosta kärsii. Onneksi sain viime keskiviikkona lounaan jälkeen lähteä kotiin tekemään hommia. Sain olla myös torstain ja perjantaina etätöissä. Niin mahtavaa!! Koirilla oli huomattavasti mukavampaa kun saivat makoilla ulkona varjossa :-)

Maanantaina käytiin Hennan ja Piia P:n kanssa kentällä treenaamassa. Moka!! Ois pitänyt vaan jättää väliin kun oli niin kuuma. Mulla oli koirilla koko ajan viilennysloimet päällä ja niitä vähän väliä kastelin. Vettäkin joivat ihan hyvin. Olisiko sitten etukäteisnesteytys mennyt pieleen kun Gimma sai ilmeisesti jonkinasteisen lämpöhalvauksen treenien jälkeen. Oksenteli ja oli vaisu. Oli kuitenkin tolpillaan koko ajan. Onneksi oli vielä vettä jäljellä niin Piian kanssa kasteltiin sen jalat ja mahanalus ja pistetiin hetkeksi seisomaan tassut vedessä. Kotona oli ihan normaali itsensä. Huh!! Kyllä säikähdin!

Treeneistä sen verran, että treenirata oli helppo. Sovellettiin yhtä Hilpin rataa. Luulin, että se oli 1-luokan rata, mutta olikin näköjään kakkosen rata. Eipä tuo mitään haittaa :-D. Gimman kanssa tavoitteena oli vain treenata kontakteja radalla ja harjoitella leikkauksia. Nyt taas leikkaukset tökkäs pahasti. Hemmetin olkapää kun en saa sitä kuriin... Nyt kun tätä kirjoitan niin tuli mieleen, että myös jalkojen suunta oli kyllä ihan pielessä. Kengänkärjet osoitti ihan minne sattuu. Tämä nyt pitää pistää mieleen jatkoa ajatellen, että kiinnitä huomiota myös jalkoihin noissa leikkauksissa!!

Gimma varasti kerran kontaktilta, jonka jälkeen alkoi taas hiipiä. Sain onnistuneet, mutta hitaat kontakti aikaiseksi, jonka jälkeen sitten muutama nopea vapautus. Tasapainoilua taitaa olla tää koko ajan.

Daamin kontaktit alkaa näyttää tosi hyvältä. Ei epäröi kiipeämään lähtemisessä ja kontaktit alkaneet toimia oikein hyvin. Nyt parina kertana on ollut namikuppi yhden esteen jälkeen, ei siis ole enää päässyt suoraan palkalle kontaktilta. Tämä piti tehdä siksi, että saisin Daamin paremmin tajuamaan, että katse eteenpäin, vaikka mä tulen jäljessä. Näissäkin tilanteissa on mennyt kyllä hienosti alas asti, mutta sen jälkeen tullut pois kontaktilta ja kääntynyt katsomaan, mihin mä jäin. Tänään uskalsin kokeilla kokonaan ilman palkkaa ja jestas se meni hienosti!! Sekä aa että puomi oli varsin mallikkaita. Pujottelu oli ihan hirmu hieno joka kerta ja vauhtia on tullut tosi paljon lisää. Hyvä Daami ♥.

Keskiviikon epiksiin olisin niin halunnut mennä testaamaan noita kontaktien tasoa kisatilanteessa. En mennyt kun oli niin kuuma. Oishan tuollainen testi saattanut tulla vähän liian äkkiä. Mutku ois ollu kiva nähdä tilanne vieraalla kentällä :-D

Kuumasta huolimatta ollaan nyt aloitettu keinun treenaaminen uudelleen alusta. Ollaan nyt kahtena päivänä otettu pikku treenit sen jälkeen kun tää meidän etupiha menee kokonaan varjoon, eli aika myöhään. Mähän sen jo kerran aloitin, mutta hätäilin sitten ennen Klagia, että pakko saada kuntoon. En saanut, sain vain huonomman keinun aikaiseksi. Nyt tosiaan uudelleen alusta ja rauhakseen. Jos osaan!! Ollaan otettu siis vain tuota keinun alasmenoa niin, että ensin oli ehkä vain 5 cm ylhäällä keinun pää ja toisella treenillä oli jo n. 10 cm ilmaa välissä. Näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä ja uskon, että aika äkkiä tuo tuosta saadaan kuntoon.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Klag #16 11.-13.7.2014

Ihana viikonloppu!! On muuten aikaa siitä kun viimeksi olen ollut mökkeilemässä Klagissa ja kisannut ihan joka päivä. Hirmu mukavaa oli pitkästä aikaa! Ja seurakin oli parasta A-luokkaa kun Mari tuli mukaan. Marilla on Daamin veli, Jesperi. Molemmat "lapset" aloittivat kisauransa tuolla. Jesperi kisasi kaikki radat ja Daami lauantaina yhden agilityradan ja sunnuntaina hyppyradan.

Mökkeily on mukavaa kun varustelu on kohdillaan :-)


Mukavan rentoa oli kun koirat saivat olla vapaana pihalla. Toki ne oli tuossa vain silloin kun me oltiin paikalla. En niin paljon luota ainakaan omien pysymiseen noin heppoisen aidan takana :-D

Perjantaina Gimmalla oli yksi agilityrata. Startti oli vasta tosi myöhään, mutta silti sain hyvän fiiliksen radalle. Harmittavasti yksi rima tipahti. Muuten kohtuu ok rata.


Lauantain ensimmäinen rata oli Sari Mikkilän käsialaa. Radan alku oli tosi kiva. Siihen keksi vaikka mitä vaihtoehtoja. Päätin kokeilla sokkaria 3- ja 4-hypyn väliin, vaikka epäilinkin, että en osaa tehdä sitä tarpeeksi ajoissa. No, en osannut, mutta onnistui tuo kohta kuitenkin ilman virhettä. Kepeillä hätäilin ja Gimma meni 2-väliin. Harvinainen virhe, mutta näemmä sekin on mahdollista kun ei ohjaa kunnolla :-P. Aa:lla mulla on nyt treeneissä ollut natsimeininki, kun alas-käsky kuuluu niin sinne pitää pysähtyä ja vasta luvalla pois (ollaan pari konatkivirhettä saatu lähiaikoina kisoista). Nyt lähti ilman lupaa, joten palautin kontaktille.


Daami kävi kokeilemassa agilityradan tekoa. Mietin tämän radan väliinjättämistä kun ei osata vielä kontakteja kuten kisoissa pitää osata. Keinua ei osata ollenkaan, eikä mun viime hetken treenit todellakaan parantanut osaamista. Uskoin, että tuo saattaa vaikuttaa myös puomin suorittamiseen ja vaikuttihan se. Daami ei tiennyt, että se on puomi, vaan luuli menevänsä keinulle. Kun tajusi, että maa ei lähde jalkojen alta pois niin mentiikin ihan kivaa vauhtia loppuun saakka. Pujottelusta olen ylpeä!! Hienosti pieni pujotteli loppuun saakka :-)


Gimman lauantain toisella radalla tipahti rima. Niin harmi kun rata oli muuten kovin sujuva. Rimasta huolimatta olin kovin tyytyväinen rataan. Varsinkin aa:n jälkeiseen kohtaan :-)


Sunnuntaina olikin sitten ensin 3-luokkien molemmat radat ja sitten 1-luokkien. Mulle oikein sopiva järjestys. Olisikohan järjestäjien omilla toiveilla ollut tässä vaikutusta ;-)

Gimman ekaan rataan olin tosi tyytyväinen. Jotenkin sain sössittyä kuitenkin Gimman viimeisen hypyn ohi (ja joo, ruma sanakin tulee suusta, anteeksi) ja kun sen korjasin niin tuli vielä rimakin alas. Mutta niin makee fiilis tuon radan jälkeen!! :-)


Gimman viimeinen rata oli hyppäri. Tääkin varsin hieno, mutta yksi rima tipahti. Yritin miettiä syytä tuohon, mutta en keksinyt. Vasta kun katsoin videon isolta ruudulta niin näin, että juoksen koiran linjaa kohden, joka aiheuttaa tiputuksen. Enpä ollut moista edes ajatellut tutustumisessa. Pitää jatkossa tuollaisekin kohdat katsoa tarkemmin :-)


Daamin hyppäri meni sairaan makeesti. Mulla on rytmityksen kanssa kovasti sen kanssa ongelmia kun ei kulje samaa vauhtia Gimman kanssa. Eikä tosiaankaan vielä tarvitsekaan kulkea! Tekee vaan mulle ohjaamisesta haastavan, enkä oikein osaa tutustua rataan kunnolla. Radalla oli rengas ja muuri, joista en tiennyt kuinka ne onnistuu. Molemmat meni tosi hienosti. Ja pujottelukin oli vallan mainio. Hyvä Daami ♥. Saatiin nolla, jolla tultiin 2. sijalle. Ihan uskomatonta! Olin ihan varma, että ne muut nopeat menijät pesevät meidät mennen tullen. Sen ne olisikin tehneet, jos olisivat saaneet nollan...


Myös Mari ja Jesperi saivat nollan. He onnistuivat agilityradalla. Niin siistiä!! :-)

Meidän möllinollittelijat:

Vaikka ainoa mölli näistä kahdsta taisi olla Daami :-D. Sen verran upeeta oli Jesperin ja Marin meno :-)

Niin kivaa oli pitkästä aikaa viettää pitkä Klag-viikonloppu, että on mökki varattu myös ensi vuodeksi :-). Sitähän ei sitten kukaan osaa sanoa, mitä tässä vuoden aikana tapahtuu, mutta onpa nyt kuitenkin varattuna! :-)

torstai 10. heinäkuuta 2014

Huh hellettä!!

Ihan järkyttävän kuuma ollut tämän viikon ajan. Ja kun ei vieläkään ole sitä ilmalämpöpumppua hommattu niin meidän talo on kuin sauna. Tosi kiva jättää koirat sisälle työpäivän ajaksi kun kotiin tullessa lämömittari näyttt piirun verran alla 30°C...

Onneksi on nuo montut tuossa kävelymatkan päässä. Tullut siellä ilatmyöhään käytyä, jolloin muiden uimareiden paikallolon riski on kovin pieni :-)

Anja oli tullut Vaasassa käymään ja eilen käytiinkin yhdessä uittamassa koiria. Oli kyllä niin kiva nähdä pitkääkin pidemmän ajan jälkeen :-)

Tänään testasin koirien kanssa uusia vesileluja. Ostin ne kyllä jo viime kesän lopulla jostain poistomyynnistä, mutta silloin ei niitä enää päässyt testaamaan. Nyt oli mukana ja hyvin toimii. Tähän asti olen heitellyt keppejä ja ne kyllä hukkuu noilta koirilta kamalan helposti. Nää paksuhkot oranssiset lelut löytyi helposti. Gimmakin lähti hakemaa aika kaukaakin lelua kun sen sinne jätti (toisen lelu oli tässä vaiheessa mukavampi). Pitää muistaa noi nyt ottaa aina mukaan :-)


Daamin debyytti Klagissa 12.-13.7.2014

Mä sitten ilmoitin Daamin kahteen starttiin Klagiin ja saman tien kun ilmoittautumisen laitoin alkoi kaduttaa. Ei olla valmiita ei. Ei edes siinä mielessä, että hauskuutettais yleisöä vauhdilla ja vaarallisilla tilanteilla. No... se on nyt tehty niin koitetaan. Yksi agilitykisa ja yksi hyppäri.

Kovin tyytyväinen olen, että en tuon useampaan ilmoittanut. Kaikenlaista pientä epävarmuutta vielä ilmassa. Eikä ihme kun ollaan niin kamalan vähän treenattu. Piti startata vasta syksyllä, sitten kun Mimmi lopettaa, mutta se lopettikin aiottua aiemmin. Mulla on aina ollut kirteerinä, että koiran pitää osata esteet ennen kuin sen kanssa mennään kisaamaan. Nyt tuon kriteerin voi heittää romukoppaan :-P

Tämän hetken tilanne:
  • kontaktit kohtuulliset kun menen vieressä tai vähän edellä. Jos jään jälkeen niin ei tajua ollenkaan
  • pujottelu on kiva jättää kesken, jos vaikka sinne pallolle pääsisi siten vähän nopeammin
  • rengas onnistuu melkein aina, joten jotain hyvääkin
  • lyhyttä okseria otettu kerran pihassa (tänään) ja näytti hyvältä
  • keinua ei osaa vieläkään. Vaikka sain oman keinun niin treenikerrat on jääneet liian vähälle alun innostuksen jälkeen... Tänään tajusin, että ei osaa tuota ollenkaan. Jos se radalta löytyy niin mun on ehkä parasta jättää se väliin ja ottaa harkittu hylly...
Kaikesta huolimatta, on niin kiva startata ihan oikeissa kisoissa. Meni miten meni. Saapa sekin kokemusta kisoista muustakin näkökulmasta kuin odottamalla auton häkissä :-)

Karsinnat jäi väliin

Olen vuodesta 2000 lähtien ollut jollain koiralla mukana karsinnoissa. Nytkin olisin päässyt Gimman kanssa, mutta päätin jättää väliin. Karsinnat oli Rovaniemellä ja kun ei ollut mitenkään mahdollista saada töistä vapaaksi perjantaita ja maanantaita niin ei vaan vanha enää jaksa. Mä olen myös kamalan huono nukkumaan hotelleissa yms. vieraissa paikoissa, joten olisi ollut yhtä tuskaa ajella pitkien päivien jälkeen sunnuntaina kotiin. Pluis mun ja Gimman nollaprosentti ei päätä huimaa, just ja just saatiin vaaditut tulokset kasaan. Ja kaiken lisäksi ei mulla ollut edes kyytiseuraa tiedossa, joten olisi väsyneenä pitänyt yksin ajella... Tiedän, että kuulostaa selitykseltä, mutta tottahan nuo kaikki jutut kuitenkin on mun näkökulmasta.

No, näin mentiin tämä vuosi, ei siinä mitään. Harmitti kyllä, ja kovastikin lopulta. Onneksi livestream toimi koko viikonlopun vallan mainiosta niin sai sitä kautta seurata taistoa maajoukkuepaikoista. Sain kuvan jopa telkkariin näkyviin, mikäs sen parempaa :-)

Koirat reagoi kyllä aika kovasti telkkarista kuuluviin ääniin, joten jouduin ne pökkäämään tuohon eteiseen, josta toki oli kulku myös ulos. Mimmi ei oikein osannut sielläkään rauhoittua, mutta oli kuitenkin kovin paljon hiljaisempi siellä kuin olkkarissa.

Niin mahtavat joukkueet saatiin! Ainakin mineissä ja makseissa!  Mun fokus yllättäen oli näissä ja muun ajan sitten touhusin jotain muuta, kuten lenkitin koirat. Hirmu paljon onnea kaikille maajoukkuepaikan lunastaneilla ja tsemppiä itse koitokseen! :-)

Mimmi eläkkeelle agilitysta

Surullinen (ja huonokin) kuva Mimmistä, mutta sopii tähän aika hyvin... Päätin, että Mimmi saa nyt jäädä lopullisesti eläkkeelle. Se on nyt 10v 4kk ja ollut yli puoli vuotta pois agilitysta. Turha lähteä enää mummelin kuntoa kohottamaan muutamaa agilitykisaa varten. Se on myös tyytynyt jo aika hyvin kohtaloonsa kun ei enää pääse treeneihin mukaan. Senkin takia on mun mielestä tyhmää herätellä toiveita treenien jatkosta ja sitten syksyllä taas lopettaa. Syksyllä olin ajatellut joka tapauksessa laittaa Mimmulin eläkkeelle. Me ollaan Mimmin kanssa saavutettu vaikka mitä ja ne säilyy aina muistoissa ♥.
Kiitos Annelle "tästä ei koskaan tule miniä eikä ainakaan agilityvaliota" - sheltistä. Mimmi oli ja on edelleen ihan täydellinen mulle ja koko perheelle! ♥ Agilityn lopetus harmittaa varmasti enemmän mua kuin Mimmiä. Haikea mieli, snif :'(

Tässä meidän huippuhetkiä ♥
Mimmi voitti Suomenmestaruuden v. 2007 Ylöjarvellä. Kurjaa kun videoilla ei kuuluttajien jutustelu kuulu. Onneksi ystävien kiljuminen kuuluu sitäkin selvemmin ♥

Hyppyrata:


Agilityrata:


OCA:n joukkueessa tehtiin ankkurina nolla, jonka seurauksena joukkuehopeaa kolmella nollatuloksella v. 2010

Mimmin rata:


Tosi harmi kun muiden ratoja ei ole laittaa tähän :-(

Maajoukkuekarsintojen voitto v. 2011 Seinäjoella.


Mun ihana Mimmi ♥. Harvinaisen ärsyttävä tapaus kisapaikoilla ja mulla on ollut kovat tottuminen riehuvaan ja kiljuvaan koiraan. Onnistuin sulkemaan mielestä kaikki ärsyttävät piirteet ja pystyin keskittymään vain meidän suoritukseen. Radallakin se oli täyttä tulta ja tappuraa, mutta niin saikin olla :-). Onneksi arjessa Mimmi on äärettömän helppo ja sitähän se elämä suurimmaksi osaksi kuitenkin on, arkea.