torstai 30. kesäkuuta 2011

Niistoa jälleen

Eipä sitten ole treenattu SM-kisojen jälkeen. Harmitti Mimmin ontuminen eikä muutenkaan oikein huvittanut. Tällä viikolla olin tiistaina menossa seuran kentälle, mutta se oli myrkytetty edellisenä päivänä niin en viitsinyt mennä. Tää myrkyttäjä oli sanonut, että voi jo seuraavana päivänä mennä, mutta voi ottaa vähän koirien nenään se myrkyn haju(?). No en kyllä mennyt kokeilemaan edes :-O

Eilen innostuin pihassa ottamaan niisto-treenit Gimman kanssa. Mitähän mä nyt taas tein eri lailla kun joka niisto onnistui?! Otin nyt kyllä viime kerrasta viisastuneena heti lelun mukaan kuvioihin. Ehkä syy oli siinä. Tai sitten mä vaan onnistuin tekemään sen joka kerta oikein. Mikä olisi vallan hienoa, mutta tuntuu mahdottomalta vaihtoehdolta :-D. Pystyin jopa vähän ennakkoon lähteä liikkeellekin. Vau! Onnistuin jopa lopettamaan treenit ennen kuin tuli epäonnistumisia. Vähänkö oli hyvät pikku treenit :-)

Mimmi on ollut ihan pikku lenkeillä mukana eikä ontuminen ole tullut takaisin :-). Ehkä tämä tästä taas iloksi muuttuu, ainakin hetkeksi taas...

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Mimmi Piiran hoidossa

Mimmi pääsi Piiran hoitoon eilen. Jenni luovutti mulle yhden varaamansa ajan ja lupasi myös ottaa Mimmin reissuun mukaan. Kiitos ♥. Oli reissussa siis useamman päivän kun Jennillä oli siellä muutakin ohjelmaa sovittuna. Lauantaina illalla Mimmuli lähti ja tuli takaisin eilen illalla. Oli jo ikävä pientä! Hyvin oli kuulemma reissu mennyt. Vähän pelkäsin, että se näyttää kaikki huonot puolet, mutta onneksi ei. Taitaa olla vain mun seurassa pikku piru :-D

Piiran mukaan Mimmi oli yläselästä tosi jäykkä sekä oikealta puolelta SI-nivel lukossa. Piira sai jumit ja lukot auki ja veikkasi, että juuri nämä olivat aiheuttaneet ontumisen. Hyvä näin :-). Tämä ehkä selittää myös sen miksi kukaan ei saanut mitään kipureaktiota aikaiseksi, vaikka kuinka väänneltiin ja käänneltiin ontuvaa jalkaa. Sitä mä vaan ihmettelen, että miten se noin äkkiä taas meni tuohon kuntoon? Just ennen SM-kisoja käytiin Tanjalla eikä siinä välissä mun mielestä ole tapahtunut mitään outoa. Voi tietenkin olla, että jotain on tapahtunut niin, että mä en ole nähnyt. Yksi veikkaus Piiralla myös oli, että Mimmin vasemman jalan varpaan jännevika saattaa aiheuttaa noita jumeja. Mutta voiko se aiheuttaa ne näin pian? Seurataan tilannetta ja jos tosiaan menee aina viikossa koira "rikki" niin eihän sen kanssa ole sitten enää mitään järkeä harrastaa agilitya. Mutta ei nyt ihan vielä luovuteta :-)

Mimmi on nyt muutaman päivän levolla ja sitten lähdetään Klagiin kisaamaan. Olen sen ilmoittanut perjantaille ja lauantaille mukaan. Jos on edelleen kunnossa niin ainakin lauantain startit ajattelin ottaa. Perjantaina saatetaan vielä huilata. Harmittaa vaan kun vaihdoin Gimman perjantain startin Mimmille ja nyt sitten kävi näin, että en ehkä voikaan startata. En ehkä kehtaa kysyä, että saanko sittenkin vaihtaa takaisin :-P

Onneksi mulla on molemmille koirille varattuna Piiralle ajat ennen karsintoja niin saan aika piankin tietää onko Mimmi taas mennyt yhtä huonoon kuntoon parissa viikossa.

torstai 23. kesäkuuta 2011

Ihana SM-reissun majapaikka!

Meillä oli aivan ihana mökki SM-reissulla! Eltsu oli onnistunut löytämään netistä Peltolan mökit, joista varasi meille Karhujärvi-nimisen paikan. Aika kaukana kylläkin, mutta matkan ajoi mielellään kun sai omassa rauhassa olla. Oli oma lampi eikä ollenkaan naapureita. Matkaa taisi tuonne olla vähän yli 50 km, mutta kun suurin osa tiestä oli motaria niin mikäs siinä oli ajella. Puolisen tuntia meni matkaan. Niin paljon mieluummin olin tuolla kuin jossain ahtaassa leirintäalueen mökissä. Mä myös nukuin tuolla yllättävän hyvin! Ja tietenkin seurakin oli parasta A-luokkaa ♥. Mukana oli siis mun lisäksi Henna, Susanna ja Eltsu.

Kukaan ei muistanut ottaa oikeata kameraa mukaan, joten tässä muutama huonolaatuinen, mun kännykällä otettu kuva. Kun muut oli päikkäreillä niin minä leikin valokuvaajaa :-D

Vastaranta




Päärakennus, jossa tupakeittiö ja parvi sekä puusauna. Minä nukuin tupakeittiössä ja Eltsu parvella.



Aitta kuvassa taka-alalla. Henna ja Susanna nukkui siellä.


Näkymä lammen reunalta mökille päin. Ei näy naapureita :-)


Laiturilta ei saanut sukeltaa, jonka Gimmakin hyvin ymmärsi :-D


Tulisiko joku heittämään mulle jotain, että voin mennä uimaan, pliiiiis!!


Oli kyllä niin ihana paikka, että jos joskus on kulkua tuonne päin niin täytyy pitää tämä mielessä. Eikä ollut edes kallis! 200 euroa koko viikonloppu eli 50 egee per nuppi.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Mimmi ontuu :-(

SM-kisojen jälkeen sunnuntaina Mimmi alkoi ontua vasenta etujalkaa. Pahasti. Ei oikein varannut sille ollenkaan. Maanantaina oli Gimmalla rokotusaika ja soitin klinikalle etukäteen, että voinko ottaa myös Mimmin mukaan, jos lääkäri ehtisi vähän sitä vilkaista. Onneksi onnistui. Itse en saanut mitään kipureaktiota aikaiseksi, vaikka tein mitä. Eikä saanut lääkärikään. Tulehduskipulääkettä olisi kuulemma tarvinnut, mutta enhän mä sitä nyt heti anna kun on karsinnat tulossa. 28 päivän varoaika, prkl.

Mimmi on siis jälleen tauolla. Nyt myös lenkkitauolla. Onneksi tänään näytti jo paremmalta, keventää enää ihan pikkuisen. Tällä hetkellä toivon parasta ja pelkään pahinta.

Tässä käy pian niin, että olen vain turistina karsinnoissa. Mimmi saikulla ja Gimma vailla tuplaa. Tajusin just, että sillähän alkaa heinäkuussa juoksukin. Toivottavasti voidaan kuitenkin osallistua kaikkiin suunnittelemiini kisoihin.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Nastolan SM-kisat

Lähdettiin perjantaina aamulla muka aikaisin ajelemaan kohti Nastolaa, että oltaisiin ajoissa paikalla. Jotenkin siinä matkalla aika vaan kului eikä mitenkään liian aikaisin perillä oltukaan. Onneksi sentään tarpeeksi ajoissa, että ehti hyvin ilmoittautua kisoihin ja mennä rataantutustumisiin.

Perjantaina oli Gimmalla kaksi rataa ja Mimmillä yksi. Ensin oli Gimman rata, jossa tuomarina oli Martti Salonen. Rata oli ihan mukava. Muutama kohta oli sellaisia, että etukäteen mietin ehdinkö kunnolla ohjaamaan. Aika kivasti ehdin. Ainoastaan sarjahypyn ensimmäinen rima tipahti. Taisin tässä olla juuri koiran linjalla ja siksi rima tuli alas. En osannut ajoittaa putken jälkeen hypyn taaksetyöntöä. Hyvä fiilis maalissa. Gimma meni tosi hyvää vauhtia.

Mimmin rata oli sitten seuraavana. Tuomarina tässä oli Leena Rantamäki-Lahtinen. Rata oli mun mielestä tylsä. Alussa tiukka välistäveto tai taaksetyöntö riippuen siitä kummalta puolelta se ohjattiin. Eipä sitten paljon muuta ihmeellistä. Onnistuttiin kuitenkin saamaan tulokseksi 15. Alun välistävetoon jäin paikalleni kuppaamaan enkä ehtinyt ohjaamaan kuten halusin. Onnistuin kuitenkin improvisoimaan tämän eikä virhettä. Keinulta Mimmi poistui liian aikaisin ja tästä vitonen. Muurin palat tipahti kun käänsin liian aikaisin putkeen. Lopussa ilmeisesti vielä pituuden palanen heilahti. Tätä en itse huomannut, mutta oli kirjoitettu tuomarin sihteerin lappuseen.

Gimman toinen rata oli hyppäri ja tässä tuomarina oli Pertti Siimes. Oli jotenkin kamalan tilava rata. Pitkät estevälit. Ei sinänsä mikään vaikea, mutta jotenkin onnistuttiin tiputtelemaan useampikin rima ja yksi kieltokin sieltä saatiin. Harmitti nuo rimat kun mielestäni osasin tutustumisessa katsoa, että en koiran linjalla olisi. Videolta kun katsoin niin mielestäni siinä onnistuinkin. Miksi sitten rimat tippuivat niin en tiedä. Tulos kuitenkin 20.

Lauantaina oli joukkuekisat. Meillä oli mukana vain maksijoukkue. Eltsu ja Cola aloittivat ja saivat tulokseksi 28,04. Kolme rimaa tipahti ja kepeille pari kieltovirhettä kun Cola ei meinannut taipua 2-väliin. Muuten rata oli oikein sujuva.

Toisena starttasi Henna ja Karkki. Heidän rata oli oikein mallikas, mutta sama ongelma kepeillä kuin Colallakin eli kaksi kieltoa siitä sekä okserin riman tiputus, tulos 19,83.

Gimma meni kolmantena. Alkuun olen tosi tyytyväinen kun sain otetuksi kunnolla sivuttaisetäisyyttä eikä jatkoon tullut niin kova kiire. Kepeilleviennissä vähän tuli mutkaa kun en uskaltanut kontaktilta ihan suoraan sinne päästää. Aa:n jälkeen muurille unohdin jarruttaa, joten muurin palaset tippui kun jarrutus tuli vasta muurin päällä. Aa:lle menoa pelkäsin ja otin Gimman kunnolla vetokäteen, jonka seurauksena se meinasi tulla keinun ohi. Meni kuitenkin sinne, mutta sivusta ja saatiin siitä kontaktivirhe. Gimman rata on täällä.

Viimeisenä meni Marko ja Hertz. Heille tuli tulokseksi hyl, mutta rata oli ihan sikahieno! Pituuden jälkeen Hertz oli ehtinyt jo lukita edessä näkyvän hypyn eikä Markolla ollut mitään mahiksia saada sitä enää sieltä pois.

Tosi tyytyväisiä oltiin kun saatiin tulos ☺. Viime vuonna ei siinä onnistuttu. Lopulta joukkueen sijoitus oli 19. Joukkueita oli kaiken kaikkiaan ilmoitettu 56, joten puolen välin paremmalla puolella oltiin.

Sunnuntaina oli sitten yksilökisojen vuoro. Mulla oli ensin maksien rataantutustuminen ja jonkin ajan kuluttua minien rataantutustuminen. Gimman startti oli jossain sadantena ja Mimmi starttasi ihan lopussa, taisi olla vain 10 koiraa enää meidän jälkeen. Ihan hyvin ehdin molempien ratoihin ja pystyin myös keskittymään aina yhteen koiraan kerrallaan. Kivasti oli tämä otettu pyynnöstäni huomioon, kiitos ☺.

Kuva: Sirpa Saari

Ensin siis oli Gimman hyppäri, jolla tuomarina oli Marjo Heino. Odotin Marjolta ehkä vähän vaikeampaa rataa, mutta tämä oli ihan sopivan haastava kuitenkin. Paljon sellaisia ehdinkö sittenkään - kohtia. Heti alku tuotti mulla vaikeuksia kun en sitä niistoa sitten vieläkään osaa. Päätin ottaa pikku vekillä 2-hypylle ja siitä sitten 3-hypyn taakse. Onnistui tosi hyvin. Putken jälkeen Gimma jostain syystä kyseli multa, että mihin, vaikka liike oli hyvin mulla päällä ja käskytinkin hyppyä. Onneksi kuitenkin hyppäsi sen. Kepeille paha avokulma, jonne Gimma meni hienosti. Uskalsin luottaa siihen! Renkaan jälkeinen kuvio mua mietitytti, että miten ehdin sen ohjata. Eipä siinä sitten mitään ongelmaa ollutkaan. Meni tosi hienosti. Ainoa ongelma oli, että jäin vähän ihastelemaan Gimman menoa, jonka seurauksena myöhästyin pituuden jälkeisessä pakkovalssissa. Onneksi kuunteli mua ja tuli sinne minne pitikin. Lopussa ei sitten mitään kummempaa ollut. Kun laitoin Gimman viimeiseen putkeen niin huusin itselleni päässä "loppuun asti tarkasti" ja niin me tehtiin nolla. Ja oltiin sijalla 9. En ois ikinä uskonut, että noin ylös päästään! Enkä mitään sijoitusta ollut edes hakemassa. Ainoastaan sellaista rataa, johon voin itse olla tyytyväinen. Ja sen myös tein.

Kuva: www.kepeataival.fi

Mimmin hyppäriin (tuomarina Anne Huittinen) oli onneksi aikaa yli tunti, joten ehdin palautua tuosta Gimman hyvästä radasta. Hyvin sain miniradan uudelleen muistiin pääkoppaan. Heti alussa meinasin mokata jo tutustumisessa. Meinasin mennä 3-hypyn siivekkeen taakse vastaanottamaan. Ajatuksena, että olen siellä jo valmiina tekemässä pakkovalssia. Kunnes tuli jostain mielen sopukoista Jennin ääni "koira ei näe sun jalkoja". Muutin suunnitelman sitten niin, että olin niin, että jalat näkyy. Eikä siitäkään vaikea sitä pakkovalssia ollut tehdä, muutaman askeleen peruutus vain. Alku oli hyvä. Pituuden jälkeistä valssia mietin kauan. Päätin sen kuitenkin tehdä ja ajattelin ehtiväni hyvin kun Mimmi ei ihan normaalisti vielä liiku. No sepä tulikin alun ihan hyvää vauhtia ja mun valssista tuli tosi kökkö. Tein sen kuitenkin väkisin, koska leikkaamalla en varmasti olisi kohtaa saanut onnistumaan. Kepeille piti mennä törkkäämään, mutta en ehtinyt. Onneksi Mimmi meni oikein sisälle.Lopussa ei enää mitään ihmeellistä ollut. Loppusuora oli aika hurja ja siinä Mimmi kyllä vähän hyytyi. Itse pääsin yllättävänkin lujaa. Mimmi oli hyppärin jälkeen sijalla 6. Aika hujan hyvin!

Kuva: www.kepeataival.fi. Hieno kuva meidän hyllykohdasta :-D 

Mimmin finaalirata oli ensin, tuomarina Marjo Heino. Rata oli etukäteen sen oloinen, että kyllä me se osataan. Ei sitten osattu, vaan käänsin 3-hypylle liian aikaisin ja Mimmi hyppäsi sen väärin päin. Jatkettiin rata loppuun eikä siellä sitten muuta ihmeellistä tullutkaan. Keinu oli ehkä siinä ja siinä olisiko tuomari antanut siitä virheen. Oli sen kanssa tosi tarkkana. Pitkä päivä ehkä teki tehtävänsä kun Mimmi hyytyi tässä ehkä vähän enemmän kuin ensimmäisellä radalla. Silti tosi hyvä fiilis Mimmulin radoista. Selkeästi vanha Mimmi on sieltä tulossa. Mimmin molemmat radat löytyvät täältä.


En ehtinyt jäädä katsomaan loppuja minejä, että ehdin edes vähän kävellä Mimmin kanssa ennen maksien rataa. En paljon ehtinyt ja kun tulin takaisin rata-alueella niin siellä jo ensimmäinen erä ohjaajia oli tutustumassa. Onneksi olin itse mukana vasta toisessa.

Kuva: Sirpa Saari

Gimman finaaliradan tuomarina oli Henkka Luomala. Rata oli  mun mielestä oikein mukava. Alussa jälleen uskalsin luottaa sivuttaisirrotukseen ja se kannatti. 5-hypyllä olisi jälleen ollut niistolle käyttöä, mutta tein siinä pakkovalssin. Tässä ihan vähän myöhästyin, mutta sain sen kuitenkin onnistumaan. Kepeille vientiä mietin kauan. Olisin halunnut aa:n jälkeisellä hypyllä valssata, mutta musta tuntui, että menen niin koiran eteen, että se ei edes näe koko keppejä. Päädyin sitten vetämään kepeille, mutta siinä tuli joku virhearvio kun Gimma kääntyi vähän liikaa. Sain sen kuitenkin kepeille oikein. Renkaan jälkeiselle hypylle yritin sovittaa pakkovalssi-jaakotusta, mutta en vaan saanut itseäni sinne oikein tutustumisessa. Päädyin tekemään twistin ja se kyllä toimi ihan kivasti. Putkelta puomille taisi tulla vähän liian kova vauhti kun Gimma otti elämänsä ensimmäisen ylösmenokontaktivirheen. Kiva paikkaa ottaa tuo :-P. Mun olisi pitänyt hakea se enemmän putken suulta ja siitä lähettää puomille. En vaan osannut tuota virhettä edes pelätä. Loppurata jälleen ihan ok. Lopulta sijoitus 16. kun makseja oli kaiken kaikkiaan muistaakseni 181.

Niin mahtava fiilis on tällä hetkellä Gimman menosta. Se ylitti kyllä kaikki mun odotukset viikonloppuna. Gimman molemmat radat löytyvät täältä.

Outo SM-kisaviikonloppu oli siinä mielessä kun en juurikaan jännittänyt. En kummankaan kanssa. Ihan vaan silleen sopivasti. Mitä mun päässä on tapahtunut? Vai johtuuko vain siitä kun kaikki radat oli mun mielestä ihan mentävissä? Ei ollut yhtään sellaista kohtaa, jossa olisi tullut tunne, että tuosta me ei selvitä. Niin tai näin niin oli tosi kiva yllätys kun en lamaantunut ☺

Onnea kaikille SM-menestyjille ja muutenkin omiin ratoihin tyytyväisille! ☺

torstai 16. kesäkuuta 2011

Pienet pöytätreenit pihassa

Otin ihan koirien muistin virkistykseksi pikku pöytätreenit tänään. Mimmi menee sinne joo, mutta ei kyllä itsestään. Mun pitää mennä sen mukana tosi pitkälle. Pääasia, että se sinne menee ja pysyy.

Gimmalle nostin pöydän meidän kuistille. Jäi ehkä vielä hieman liian matalaksi, mutta enemmän kuitenkin maksipöydän makua hommassa. Gimma osaa älyttömän hyvin tuon esteen! En tajua missä välissä se on sen oppinut kun ihan muutama hassu toisto on joskus otettu. Gimmaa ei tarvitse sinne saatella, menee kivasti ihan itsekseen.

Muutamaa hyppyjuttua otin myös. Mimmin kanssa haettiin vaan vauhtia pöydälle menoon. Gimman kanssa otin yhden takaakierto-niiston ja se onnistui. Yhden pakkovalssin otin myös.

Siinäpä meidän viimeistelytreenit :-D. Näillä mennään ja katsotaan kuinka meidän käy. Oon kyllä niin fiiliksissä kun saan molempien koirien kanssa mennä kisaamaan ☺. Vielä joku aika sitten Mimmin osallistuminen oli hyvin epävarmaa. Niin ihanaa päästä pienen, harmaan kanssa isoihin karkeloihin mukaan!

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Koirat Tanjan hoidossa

Eilen oli mun viikon mittaisen loman ensimmäinen lomapäivä ja miten sen parhaiten viettäisi kuin kuskaamalla koiria fyssarille Turkuun :-D. Aamulla kahdeksalta oli Jennin kanssa treffit ABC:llä, josta nappasin kyytiin myös Hertzin ja Looxin ja lähdin ajelemaan Turkua kohden. Ennen hoitoa ehdin tehdä pikkuisen lenkin Tiinan kanssa. Ei ihan kamalasti ehditty kyllä siinä höpötellä, mutta tosi kiva oli nähdä.

Mimmi oli Tanjan mielestä tosi hyvässä kunnossa. Seisoi vähän vinossa, käänsi peppua vähän oikealla. Tanja hoiti ensin jotain (maksaa?) ja kun katsottiin uudelleen seistessä niin oli suora. Edelleen se ihmetteli, miten paljon paremmalta Mimmi nyt tuntuu kuin silloin ensimmäisellä kerralla helmikuussa. Niin ihana oli kuulla tuo lause ☺.

Jotain pientä jumia oli selässä jossain. Sanoikohan Tanja sitä joksikin ylimenoalueeksi. En enää muista. Mutta oli niinku lanteesta vähän selkään päin. No, joka tapauksessa sieltä oli vähän jumissa. Myös lapojen kohdalla oli jotain pientä. Oikea lapa liikkui huonosti ja sen aiheutti joku niskassa oleva lukko. Oikea suoliluu ei liikkunut kunnolla, mutta siihenkin liikettä saatiin.

Gimma oli myös ihan kivassa kunnossa. Toki silläkin jotain oli siellä ja täällä, mutta ei mitään kovin pahaa. Kintereet sillä oli jumissa. Ainakin oikeassa takajalassa. Aika kauan kesti, ennen kuin sinne sai liikettä. Gimmalla myös tuo selän ylimenoalue(?) pikkasen jumissa. SI-nivel hieman jäykkä oikealta puolelta.

En nyt muista muuta. Muistan kuitenkin kun Tanja sanoi, että tavallisia harrastuskoiran jumeja eikä mitään vakavaa kummallakaan ☺

Reissu siis alkoi aamulla kahdeksalta ja olin illalla yhdeksältä viemässä Herbertin ja Looxin takaisin kotiin. Kohtuullisen poikki olin kyllä. Menomatka meni ihan itsekseen ja tulomatkakin melkein kokonaan. Vähän lopussa alkoi pikkasen väsyttää, mutta ei pahasti. Matka tietenkin sujuisi mukavasti kun soittelisi kaverit läpi, mutta mä en oikein osaa sitä hommaa :-(

Nyt lähdetään hyvillä mielin SM-kisoihin kun koirat on terveiksi hoidettu ☺. Vielä en ihan käsitä, että noi kisat on jo nyt. Miten ne näin pian tuli? Pientä hommaa pitää tehdä pään kanssa Mimmin suhteen. Mulla jotenkin on tekemisen ilo hukassa kun se ei mene enää samaa vauhtia. Hukassa siis siksi kun takaraivossa joku huutaa, että se ei ole vielä kunnossa kun menee hitaampaa kuin ennen. Nyt mun pitää saada mun pää tajuamaan, että se ON kunnossa eikä vaan pitkän tauon takia jaksa vielä tehdä täysillä töitä koko radan ajan. En siis tarkoita, etteikö mun mielestä olisi tosi kiva taas kisata Mimmin kanssa. Se vaan on tällä hetkellä niin erilaista kuin ennen. Paitsi tietenkin ennen rataa. Siinä se on ihan yhtä hullu kuin aina ennenkin :-DD

Mulla on nyt tosiaan ensimmäiset kertaa noissa karkeloissa sekä maksi- että minikoira. Kauheet laskelmat jo tein, että ehdinkö rauhassa molempiin rataantutustumisiin ja radalle. Näytti ihan hyvältä. Pitää vaan nyt osata muistaa kaksi rataa yhtä aikaa. Uskon, että se ei ole mulle mikään vaikea juttu ☺. Hyvillä mielin siis odottelen kisoja!

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Puomi-putki erottelua

Käväisin sunnuntaina treenaamassa. Ilma oli paljon parempi kuin lauantaina. Aurinkoisissa, tuulettomissa paikoissa vain +20°C. Mikä ihanuus :-))). Pakko oli mennä heti sunnuntaina treenaamaan kun maanantaiksi oli luvattu kamalaa vesisadetta ja lupaus todellakin piti paikkansa. Koko päivän satanut ihan kaatamalla. Tiistaina koirat menee fyssarille Turkuun ja heti hoidon jälkeen ei ole hyvä treenata. Mimmin kanssa torstaina ehkä pitää ottaa pari toistoa pöytää. Gimmallekin voisin minipöytää ottaa kun ei sitä maksiversiota ole.

Otin lauantain Sarin radan alkua, johon olisin halunnut tehdä niiston Gimman kanssa ennen aa:ta. En saanut sitä treeneissä toimimaan, en sitten millään. En, vaikka otin lelun kehiin. Se olisi pitänyt olla heti alussa, mutta mä ihan oikeasti ajattelin osaavani sen kun pystyin hyvin keskittymään sen tekemiseen. Me ei vaan Gimman kanssa tuossa ymmärretä toisiamme. Se on fakta tällä hetkellä. Taidan tarvita tässä vähän apua, muuten me ei edistytä ollenkaan.

Jännä juttu kuitenkin, että takaakierto-niisto onnistui. Joka kerta. Onhan ne tietenkin ihan eri tilanteita, mutta silti vähän ihmetyttää. Tiedänpä nyt, mitä ohjauksia en SM-kisoissa käytä, niistoa tietynlaisissa paikoissa ja viskileikkausta. Jos ei mitään muuta vaihtoehtoa ole niin sitten se on vaan pakko yrittää tehdä parhaansa eikä pelätä epäonnistumista. No, se on sitten sen ajan murhe .

Vaikka Mimmi osaa niistot tosi hyvin, olin mä sitten missä asennossa tahansa, en saanut senkään kanssa tuossa tilanteessa sujuvasti hommaa onnistumaan. Onnistui kuitenkin, mutta töks töks tyylillä. Mä todellakin teen siinä jotain ihmeellistä. Mutta mitä ihmettä se on? Takaakierto-niisto myös Mimmin kanssa tosi hyvä.

Gimman kanssa koitin samaa kuin viimeksi Jennin treeneissä, mutta tällä kertaa puomilla. Ei kovin vakuuttanut, hidasti joka kerta. Hidastuminen ei kuitenkaan lisääntynyt. Puomi on sen verran pitkä este, että se ehtii liikaa siinä ehkä ajatella. Voi olla parempi tehdä noita putki-kontakti-putki-kontakti-putki-harkkoja pääasiassa aa:n kanssa. Kisoissa puomi oli kyllä aika nopea, mutta nyt treeneissä hidasti tosi paljon enemmän. Voi olla, että mun rytmityskin oli nyt eri. Ehdin ehkä vähän liian hyvin sinne loppuun.

Mimmin kontaktit tosi hyviä. Mitä teen kisoissa eri lailla kun ei meinaakaan sinne pysähtyä? En edes jännitä sen kanssa, mutta jotain siellä tapahtuu.

Kepeillä n. 135 asteen avokulmaan vetämällä. Molempien kanssa tosi hyvin onnistui. Ja mä muistin pitää olkapään näkyvillä! Vähän olin ylpeä itsestäni .

Puomi-putki erottelua, putken suut melkein puomin edessä. Ei olla pitkään aikaan tuota tehty, mutta päätin kokeilla heti vaikealla erottelulla. Mimmi oli ihan supertaitava! Kimitin kiipee-kiipee-kiipee ja Mimmi oli menossa putkeen kunnes juuri ennen korjasi liikkeen puomille. Otin vielä hypyn kautta putken vasempaan päähän, hyppy ja putken oikea pää, hyppy ja puomi. Joka kerta oikein!! Mun taitava pieni ♥

Gimma meni ekalla kerralla putkeen. Kaikki muut toistot oikein. Samat jutut kuin Mimmin kanssa, että ensin putkeen pari kertaa ja sitten puomille ja oikein ♥

Kun mä vaan tarpeeksi ajoissa kimitän kiipee-käskyä niin kyllä noi hyvin kontaktit hakee. Tosi hyvä juttu.

Huh, hellettä!!

Lauantaina oli BAC:in kisat Vaasassa ja lämpömittari näytti +30°C. Kääk! Gimman kanssa halusin päästä kisaamaan, mutta mietin, että onko ilma liian kuuma ei täysin kunnossa olevalle Mimmille. Päätin kuitenkin ottaa molemmat mukaan. Matkaan lähti märkiä pyyhkeitä ja häkit koirille kun autossa olisi saattanut tulla liian kuuma, vaikka olisi ollut kaikki luukut ja ikkunat auki. Mimmille lähti mukaan myös märkäloimi. Kurvasin Mustin ja Mirrin kautta kun kuulin, että olivat saaneet valikoimiin uudet Hurtan Cooling Coatit. Gimmalle löytyi sopiva ja näin sain kivasti käytetyksi viime SM-kisoissa voitetun Hurtan lahjakortin. Olisi mennyt umpeen 19.6.2011. Nyt oli kunnon varusteet hellettä vastaan .

Kisoissa oli kaksi agilityrataa. Ensimmäisessä tuomarina oli Johanna Wüthrich ja toisessa Sari Mikkilä.

Kuva: Pirkko Riekki

Mimmin ensimmäisen startti alkoi hyvin. Puomilta kyllä ponkas aika ylhäältä, mutta ei tullut virhettä. Yhdessä kohdassa käänsin taas itseni liian nopeasti ja rima tipahti *hakkaa päätä seinään*. Loppuradassa ei ihmeellistä. Edelleen vauhti vähän hyytyy loppua kohden. Mutta kai se kaiken kaikkiaan ihan kivaa vauhtia kuitenkin menee.

Toisella radalla tipahti heti kolmas rima. Ja kyllä! Mä tein sen taas, käänsin selän!!! Voi hemmetin idiootti >:(. Joskohan nyt jäisi mieleen, mitä noissa käännöskohdissa oikeasti pitää tehdä :-P. Taas puomin kontakti jotenkin outo. Näytti tipahtavan sivuun tai hyppäävän sivuun. Ei virhettä kuitenkaan. Tästä kepeille 90 asteen kiertokulma. Hyvin sain Mimmin oikein kepakoille. Keppien jälkeen mietin pakkovalssia tai viskileikkausta. Päätin tehdä viskin. Jos se onnistuu niin tiedän osaavani sen ja fiilikset nousee sen myötä (kiitos Jenni) ja jos ei onnistu niin sitten sitä harjoitellaan lisää. Ja tulos oli se, että me harjoitellaan sitä lisää :-D. Mun olkapää pitää saada kuriin! Mimmi oli ihan hyvin menossa hypylle, mutta kielsi viime hetkellä kun vedin olkapään piiloon. Mutta positiivista oli, että muistin kepeillä ottaa rauhakseen ja annoin Mimmin mennä vähän edellä leikattavalle hypylle.

Kuva: Kati Kuuttila

Gimman eka rata oli tosi hyvä. Pieni kaarros tuli keppien jälkeisellä hypyllä. En luottanut, että se irtoo sinne ja saattelin vähän liian pitkälle. Luuli varmaan, että ohjaan takana olevaan putkeen ja sitten pitikin kääntyä. Muuten meni tosiaan aika kivasti. Kontaktit tuntui nyt oikein kivoilta. Koitin Jennin vinkistä olla loppukontaktin hiljaa ja rytmittää oman liikkumisen sopivasti, ettei Gimma hidastaisi kovasti. Varmaan parhaat kisakontaktit ikinä tuli tolla systeemillä! Pientä vaikeutta oli mun pitää mölyt mahassa kun oon niin kauan sille höpöttänyt milloin mitäkin siinä lopussa. Nyt vaan jatkossakin suu suppuun

Eipä hirveesti valitettavaa löydy tokastakaan radasta. Paitsi ne kepit!! Puomin jälkeen tosiaan se 90 asteen kiertokulma kepeille, joka on Gimmalle piece of cake. Vaikka onkin joo, niin pitää se sinne kuitenkin ohjata! Mä niin ruoskin itseäni tästä! Karsintoihin tarvittava tupla oli tosta idioottimokasta kiinni. On siis vielä kisoja, josta se voidaan saada, mutta tuo kaatui niin mun hätäilyyn. OHJAA ÄLÄ OLETA!!! Tätä mä nyt hoen koko tämän viikon, viikonlopun rataantutustumisissa ja sen jälkeen ja joka välissä :-DD. Loppurata tuosta huolimatta tosi hyvä. Päätin Gimman kanssa tehdä keppien jälkeen pakkovalssin. Jos kerran mun olkapää mun tahdosta huolimatta lähtee pelistä pois niin en ikinä ois Gimmaakaan saanut viskillä oikein, joten päädyin helppoon ratkaisuun. Ja toimihan se.

Pientä jännitystä aiheutti keinun jälkeinen putki. Siellä oli porukkaa laittamassa putkea paikalleen kun me jo oltiin tulossa. Jäi putken suu jotenkin maasta irti. Onneksi en nähnyt tuota ajoissa vaan ohjasin ihan normaalisti Gimman sinne. Vasta kun se meni putkeen niin tajusin, että ei ihan ollut paikallaan. Tuli sellainen hetkellinen "hui kauhistus" olo. Videolta näkee hyvin kun Sari-tuomari huitoo työntekijöille, että menisivät korjaamaan putkea eikä kukaan meinannut huomata sitä. Harmi kun Sari siitä huolimatta näki meidän keppivirheen ;-). Mutta onneksi ehtivät sen putken suun eteen tippuneen narun kuitenkin saada pois eikä Gimmalle sattunut mitään!!

Gimman radat on täällä.

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Treeniä hyttysten seassa

Eilen illalla treenasin pihalla päällejuoksua, niisto-sokkaria, sylivekki-jaakotusta ja pujottelua. Parvi hyttysiä oli seurana kun meni aika myöhäiseen treeniajankohta. Hyttysiä on tällä hetkellä ihan liikaa! Ei mitään toivoa nauttia lämpimistä kesäilloista pihalla :-(

Meni tosi kivasti treenit molempien kanssa. Pystyin hyvin keskittymään niisto-sokkarin tekoon Gimman kanssa ja se onnistui joka kerta! Otin aika usean toiston palkan kanssa, että varmasti saadaan onnistumisia aikaan. Mimmi tuon menee, vaikka mä oisin missä asennossa. Yritin nyt senkin kanssa tehdä samalla lailla kuin Gimman kanssa niin olisi edes mahdollista oppia tekemään tuo oikein.

Päällejuoksussa ei kummankaan kanssa mitään ongelmaa. Jostain syystä mä tein päällejuoksu-sokkarin (onko se silloin saksalainen?) melkein joka kerta. Varmaan oli vielä takaraivossa viimekertainen saksalaisen hinkkaus. Sylivekki-jaakotus onnistui kivasti molempien kanssa. Tein nämä kaikki tekniikat molemmilta puolilta.

Kepeillä vahvistin avokulmaa ja itsenäistä pujottelua. Gimma lähtee kyllä tosi kivasti kun sille vaan sanoo "missä kepit?". Alkaa etsiä niitä ja sujahtaa oikein sisälle :-). Pujottelee kyllä tosi varmasti loppuun saakka. Palkkasin useamman toiston kun se aina välillä unohtuu ns. varmoilla esteillä. Mimmille yritin samaa "missä kepit"-juttua, ja meni keppien lähellä olevalle hypylle. Selkeästi ei kepit ime sitä samalla lailla kuin Gimmaa. Hyvin se kuitenkin meni sisälle jopa reilusti yli 90 asteen kulmasta. Kyllä vaan Mimmikin pujottelee lähes yhtä varmasti loppuun kuin Gimma :-)

Tässä jonain päivänä pitäisi muistaa pöytää treenata. Harmi kun mulla edelleen on vain minipöytä :-(. No, saapa edes Mimmi harjoitusta.

torstai 9. kesäkuuta 2011

Ihanat treenit valvovan silmän alla :-)

Pääsin tiistaina pitkästä aikaa Jennin valvovan silmän alle treenaamaan. Tuli kyllä niin tarpeeseen!

Valssit mä oon tehnyt jo vaikka kuinka kauan väärin. Tiedän periaatteessa kuinka ne tehdään, ei saa mennä koiran linjalle. Silti mä aina itseni löydän juurikin sieltä linjalta. En kaikissa valssauskohdissa, mutta hyvin usein. Mimmin kanssa ei suurempaa vahinkoa tule, muuta kuin turha lenkki ja väärää informaatiota koiralle. Olihan sitä vahinkoa jo tuossakin aika lailla :-P. Gimmalla noiden lisäksi tippuu vielä rimakin tosi herkästi. Nyt pitää keskittyä tekemään nuo olematta koiran linjalla ja ottamaan koira valssista mukaan. Rauhoittaa itsensä hetkeksi ja ohjaus seuraavalle esteelle kun koira katsoo sinne. Tästä on myös hyvä itse lähteä liikkeelle sivuun, seuraavaa estettä kohden. Pystyi kyllä kamalan aikaisin irrottautumaan eikä mitään empimistä suoritettavalla esteellä kuitenkaan. Siistiä!

Kepeille oli paha avokulma, johon tultiin putkelta. Törkkäämällä tosi huono. En ehtinyt sinne kunnolla, joten jarruttaminen jäi kokonaan. Pitää yrittää muistaa ottaa ohjaukseen molemmat kädet ja näin jarruttaa. Gimma tulee sinne sen verran lujaa, että jarruttaminen on ihan must juttu. Lähettämällä ja leikkaamalla tuo oli sujuvampi. Mimmillä törkkäys pitääkin tehdä ihan toisin. Kun mun jalat on menosuuntaan ja vasemmalla kädellä otan Mimmin pujotteluun niin menee tosi hyvin. Mimmin kanssa onnistui myös lähetys-leikkaus, mutta ei ollut ihan yhtä sujuva.

Keppien jälkeiselle hypylle pakkovalssia, saksalaista ja niisto-sokkaria. Nyt osasin kääntää Gimman hyvissä ajoin hypylle, mutta siitä jatkossa taas ajaudun liian sivuun, ihan kuten normaali valssissakin. Tuota en ole ennen tajunnut tekeväni, joten tosi hyvä, että tuli tässä treenissä esiin! Saksalainen ja niisto-sokkari oli hyviä. Mimmin kanssa nuo kaikki onnistui. Saksalainen ja niisto-sokkari kääntää tosi hyvin Mimmiä, joten noissa pitää olla tosi tarkkana.

Yhtä kohtaa radalla en meinannut millään saada onnistumaan Gimman kanssa. Putkesta renkaalle, josta suoraan hypylle, jolta piti kääntyä oikealle välistävetoon, renkaan ja hypyn välillä valssi. Valssiin ehdin hyvin, mutta sitten se jarruttaminen ennen hyppyä ei millään meinannut onnistua. Ja kun onnistui niin olin ajautunut liian lähelle hyppyä, enkä enää ehtinyt tekemään välistävetoa. Pienen säädön jälkeen saatiin kuitenkin onnistumaan. Musta, koiraa voi jarruttaa kauempaakin, ei tarvitse olla esteessä kiinni! Mimmin kanssa ei tehty tuota kohtaa.

Olisi pitänyt heti kirjoittaa kun nyt alkaa muisti pätkiä :-P. Tätä seuraavaa en osaa selittää varmasti ymmärrettävästi, mutta toivottavasti edes itse muistan jälkeenpäin mitä tarkoitin :-D. Mutkaputkelta käännös hypylle, jolle irrotus ja oma siirtyminen seuraavaa estettä kohden. Kun koira tulee putkesta, jäädään sitä odottamaan jalat kohti seuraavaa estettä. Pieni jarrutus koiraa kohden, jonka jälkeen irrotus hypylle ja oma siirtyminen on tämän jälkeen helppoa kuin mikä!

Lopuksi otettiin vielä kontaktisulkeisia Gimman kanssa. Aa:n molemmin puolin laitettiin mutkaputket ja mentiin putki-aa-putki-aa-putki-aa niin kauan, että tulee nopeampi suoritus. Sen jälkeen palkka vasta putken jälkeen, ei koskaan kontaktilta. Vapautus heti kun jalka koskee maata. Vielä olisi pitänyt saada katse putkea kohden, mutta sitä ei vielä tullut esiin. Homma näytti ihan hyvältä. Ei ehkä nopeutunut vauhti, mutta mikä parasta, ei myöskään hidastunut. Tätä täytyy nyt ehdottomasti kokeilla pidemmän aikaa.

Sain myös muistutuksen jälleen olkapään käytöstä. Sitä ei saa käyttää vedoissa kun saattaa tehdä sen, että koira lähteekin ulospäin. Miksi tämänkin toteuttaminen on niin kauheen vaikeeta :-P

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Pikkuisen tekniikkaa

Sunnuntaina tein pihassa pienet tekniikkatreenit molemmille. Vuorossa oli pakkovalssi-jaakotus ja saksalainen. Lisäksi molemmille jotain pientä muuta.

Mimmin pakkovalssissa mun pitäisi muistaa hieman aikaisemmin ohjata hypylle. Nyt en kuitenkaan ollut liian myöhässä ohjauksen kanssa. Saksalainen oli tosi hyvä. Muutama leikkauskin otettiin ja meni oikein hyvin. Jännä kun se ei nyt emmi noissa ollenkaan. Teenköhän mä ne nyt muka jotenkin oikein? Lopuksi otettiin vielä eteenmenoa. Lelu loppuu ja yllättävän hyvä vetovoima oli lelulla. Oli kolme hyppyä peräkkäin ja ekan hypyn takana yritin villata "missä lelu"-höpöttelyllä ja päästin irti. Johan lähti :-D. Ei tarvinnut mua avuksi ollenkaan, vaan paineli innoissaan lelulle asti. Toinen toisto ja ihan yhtä hyvä.

Gimman kanssa vähän sama ongelma pakkovalssissa, vähän aiemmin voisi jo ohjata hypylle. Sujui kuitenkin oikein hyvin. Saksalaisessa tuli sitten ongelmia. Rima tipahti tosi herkästi. Positiivista sinänsä, että se ei enää kieltänyt hyppyä, vaan yritti edes hypätä. Ihan varmasti ehdin pois koiran linjalta, että siinä mielessä riman olisi pitänyt pysyä. Muistin myös katsoa hyppyä kohden. Toki itse noita omia tekemisiä on vaikea katsoa, mutta hyvin varma olen, että tein oikein. Tahkoamisen jälkeen sanoin jo aika napakasti höpö-höpö kun rima tipahti ja sen jälkeen yhtäkkiä hyppääminen onnistuikin. Voi että mitkä bileet pistettiin pystyyn. Tietenkin oli pakko kokeilla uudelleen kun eihän yksi onnistuminen vielä mitään kerro. Onnistui! Sen verran epävarma ohjaus vielä meillä, että enpä taida ottaa vielä kisakäyttöön ellei ole sellainen kohta, johon se on ehdottomasti paras vaihtoehto.

Otettiin Gimman kanssa myös sitä pirun niistoa. Ei hemmetti kun mä olen siinä huono! Ei vaan meinaa onnistua, ei sitten millään. Mä en saa mun kroppaa automaattisesti niin, että en kumarru yhtään koiraa kohti. Heti tulee kielto, jos olen vähänkään väärässä asennossa. Positiivista tietenkin se, että tiedän, mistä virheet johtuu. Pitää varmaan tehdä jotain kuivaharjoittelua, että tuo joskus tulisi multa automaattisesti. Mun pitää muistaa, että ei saa olla rintamasuunta koiraan päin, ei saa kumartua koiraan päin ja mielellään vielä vähän takakenossa ottamassa niistolla koira mukaan. Tätä täytyy ehdottomasti harjoitella kun ohjaus on niin kovin käyttökelpoinen kisoissa.

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Helatorstain kisat Kokkolassa

Onpa kiva kun on koirat 3-luokassa niin ei tarvitse niin kamalan aikaisin herätä kisa-aamuina. Heh! Kokkolan helatorstain kisat alkoivat 3-luokalla klo 9:00. Kello siis herättämään samaan aikaan kuin työaamuina. Se siitä vapaapäivän pitkästä unesta :-P.

Tarjolla oli kaksi agilityrataa, joissa molemmissa tuomarina oli Anne Savioja. Radat oli ihan mukavia. Molemmilla radoilla oli kohtia, joissa piti miettiä sopivaa ohjausta. Vaikka olin väsynyt niin mua vähän jännitti. Mimmi oli pitkästä aikaa mukana. Oli kyllä onnellisen näköinen kun pääsi mukaan ♥.

Kisat meni miten meni ja ensin ajattelin, että en edes julkaise ratoja. Julkaisen nyt kuitenkin niin, että ketkä blogia käyvät lukemassa niin näkevät radat. Gimman radoissa ei oikeastaan mitään valittamista, kartturi mokaili. Mimmi meni ihan kivasti, mutta ei sen kunto vielä kestä. Ahdistaa katsoa sen menoa :-/. Tiedän nyt kuitenkin, että se on kropaltaan kunnossa ja siksi uskallan sen kanssa kisata. Sillä on vain agilitykunto kateissa. Kyllä se sieltä vielä tulee takaisin! Tuskin vielä SM-kisoihin, mutta ehkä jo karsintoihin :-). Rytmi sen kanssa on myös hakusessa. Ehkä tauon takia, ehkä "hitauden" takia (lainausmerkit kun se kuitenkin teki ihan hyvät ajat).

Ensin oli Gimman rata. Rata oli tosi hyvä. Mulla tuli virhearviointi renkaan jälkeen. En yhtään ajatellut, että se bongaa ne esteet sieltä takaa. Taisi lähteä putkea hakemaan. Aika moni koira haki aa-estettä. Melkein onnistuin korjaamaan tilanteen, mutta pilasin sen hätäilyllä ja näin saatiin kielto. Kontaktit oli ihan jees. Jäi oikeesti tosi hyvä mieli radan jälkeen :-)

Kuva: Pirkko Riekki

Mimmin kanssa sama rata. Pysyi hyvin lähdössä. 2-hypyllä meinasi tulla väärälle puolelle, mutta sain työnnetyksi taakse. Jostain syystä jännitin saanko sen menemään aa:lle ja olin sitten aa:n jälkeen vähän myöhässä. Sain kuitenkin tökätyksi hypyn taakse tässäkin. Loppurata ihan hyvä puomille asti. Pienet käännökset. Vauhti vaan hiipui. Niin ohjaajalla kuin koirallakin. Puomin jälkeen pituuden palanen heilahti. Taisin kääntää liian aikaisin suunnan viimeistä hyppyä kohden.

Kuva: Pirkko Riekki

Gimman toinen rata. Tässä alku meni taas ihan kivasti. Ongelmia aiheutti jo tutustumisessa ekan putken jälkeinen tilanne. Katsoin, että pujottelu on siinä ihan tyrkyllä. Silti oletin, että sain sen verran linjatuksi putkea ennen olevalla hypyllä, että Gimma menisi sieltä suoraan putkeen. Ei mennyt, ei. Vaan meni suoraan kepeille. Kävi tekemässä ekan välin ja sieltä sain vasta putkeen. Loppurata taas ihan kiva. Puomi tuntui jopa nopealta.

Kuva: Pirkko Riekki
Ja sitten taas Mimmin kanssa sama rata. Alkua mietin aika kauan kun mun pitää aa:lla päästä edelle, että kontakti onnistuu. Päätin sitten kuitenkin tehdä samalla lailla kuin Gimman kanssa ja se onnistui ihan kivasti. Siinä kohdassa, missä Gimma lähti hakemaan keppejä niin Mimmi tuli melkein mun jalkoihin :-D. Sain sen työnnetyksi putkeen. Otin putken jälkeisen hypyn eri kautta kun laskin, että Mimmi kääntyy putkelta paremmin kuin Gimma. Kepeillä irrottauduin samalla lailla molempien kanssa seuraavan hypyn taakse tekemään pakkovalssia. Mimmikin kesti tuon :-). Lopussa ei oikeastaan mitään kummempaa. Nolla ja voitto.

Kuva: Pirkko Riekki

Seuraavat kisat on Vaasassa 11.6. ja sitten onkin jo SM-kisat. Mä mietin, että ilmoitanko Mimmin perjantaina molemmille radoille vai vaan toiseen. Joukkuettahan meillä ei mineillä ole, joten saa sitten levätä lauantain. Pari päivää vielä aikaa miettiä.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Hyvin lyhyt raportti torstain treeneistä

Oltiin Hennan kanssa treenaamassa ja tehtiin Saviojan Annen rata kun on helatorstain kisoissa tuomarina. En jaksa sen kummemmin nyt kirjoitella, mutta tämmöinen rata tehtiin (muurin tilalla hyppy):


Mimmi meni ihan kohtuullisesti. Edelleen välillä hyvin, hyvin nihkeätä meno. Ja välillä sitten ihan kivan oloista. Hankala sen kanssa on nyt mennä kun välillä menee nopsaan ja välillä sitten ei. Mun rytmitys on täysin hukassa.

Gimman kanssa oli vaikeuksia 16:n poispäinkäännöksessä. Syykin selvisi. Henna sattui istumaan just sopivalla paikalla ja totesi, että Gimma ei näe mun kättä ollenkaan. Kun tuon korjasi niin johan meni. Ja mä oon ihmetellyt kun aina välillä toimii ja välillä ei. Ehkä tuossa on syy. Käsi piilossa kun ei onnistu. Niistot onnistuu kun muistan olla kumartumatta. Ainoa suurempi ongelma oli 14:llä. Takaakiertoon lähti hyvin, mutta tiputti riman. Useasti. Toisella sessiolla se ei enää tippunut, kertaakaan. Mitähän siinä sitten oikein tapahtui.

Lopuksi Gimman kanssa puomin kontaktia muutama toisto. Gimma remmiin, lelulla hetsausta, lelu jonkun matkan päähän alastulolta ja mene-mene ja tarkoituksena saada Gimma vetämään. Meni hyvin. Koitin kerran koko puomin ja meni yllättävän hyvin. Kivasti kiskoi loppuun saakka. Ehkä me tällä saadaan tuo kontaktille meno sellaiseksi, että olisi edes vähän kiireempi mennä loppuun asti.

Huomenna siis kisoihin Kokkolaan. Mimmi pääsee myös mukaan :-). Vähän sekavat fiilikset sen suhteen, mutta yritän pitää vain hauskaa. Saattaa olla vaikeaa tuon rähinämimmin kanssa, mutta yritän!