Tänään pääsi Gimma ja Heppunen uudelleen Idan hoidettavaksi. Edellinen kerta oli noin kaksi viikkoa sitten ja silloin ne oli tosi jumissa molemmat. Nyt oli selvästi parempia. Varsinkin Heppu. Nuori koira ehkä vetryy nopeammin kuin vanhempi.
Hepun hoito meni nyt paljon paremmin kuin viimeksi. Mähän jouduin silloin ihan kunnolla pitämään Hepun maissa, että Ida sai sen edes jotenkin hoidetuksi. Nyt välillä pyristeli edelleen ihan kunnolla, mutta osasi olla paikallaankin tosi paljon. Jännitti silti, vaikka paikallaan olikin ja sen huomasi hengityksestä ja epäilevistä katseista.
Parin viikon päästä sitten Kokkolaan Anun hoidettavaksi niin eiköhän näistä liukastumisien aiheuttamista jumeista lopulta päästä eroon.
Gimmalla ei oikein tuo kieli meinaa aina pysyä suussa :-D
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Terveys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Terveys. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 3. toukokuuta 2017
perjantai 21. huhtikuuta 2017
17.4. Gimma ja Heppu Idan huollettavana
Gimma ja Heppu pääsivät tänään Idan
hoidettavaksi. Gimma oli jumissa oikeastaan koko koira ja Hepullakin
aika pahoja jumeja siellä ja täällä. Syytän liukasta talvea!! Nyt
pitäisi kolme päivää olla rauhakseen ilman riehumista eli tarkoittaa
lenkkeilyä remmissä kun ei noi muuten osaa ottaa iisisti :D. Parin viikon päästä sitten uudestaan tsekattavaksi.
Gimman kanssa ei nyt sitten taas hetkeen kisata :-(. Pääseköhän se enää koskaan geimeihin mukaan kun tuota ikääkin alkaa jo jonkin verran olla...
Taisi olla Hepulle rankka kokemus kun nukkui koko illan tuon hoitosession jälkeen :-O. Heppu kyllä taisteli koko hoitoajan hoitoa vastaan, vaikka Ida ei tosiaankaan mitenkään kovin ottein Heppua hoitanut. Taitaa pienelle olla vielä sen verran outoja nämä hoitosessiot, että niitä pitää vähän jännittää. Mulla tuli ihan hiki kun pidin sitä paikallaan kun ei muuten hoidosta olisi tullut mitään. Toivottavasti ensi kerralla homma sujuu jo rennommissa merkeissä.
Gimman kanssa ei nyt sitten taas hetkeen kisata :-(. Pääseköhän se enää koskaan geimeihin mukaan kun tuota ikääkin alkaa jo jonkin verran olla...
Taisi olla Hepulle rankka kokemus kun nukkui koko illan tuon hoitosession jälkeen :-O. Heppu kyllä taisteli koko hoitoajan hoitoa vastaan, vaikka Ida ei tosiaankaan mitenkään kovin ottein Heppua hoitanut. Taitaa pienelle olla vielä sen verran outoja nämä hoitosessiot, että niitä pitää vähän jännittää. Mulla tuli ihan hiki kun pidin sitä paikallaan kun ei muuten hoidosta olisi tullut mitään. Toivottavasti ensi kerralla homma sujuu jo rennommissa merkeissä.
keskiviikko 12. huhtikuuta 2017
Heppu säikäytti, oikea takajalka hetken pois pelistä
Mä olin taas innoissani odottanut Hepun eilisiä ohjattuja pentutreenejä, mutta niin vaan ne jäi väliin. Heppu onnistui loukkaamaan itsensä kun käytin koirat tarpeillaan töiden jälkeen. Se yhtäkkiä ryntäsi Gimman luo ja siinä matkalla ilmeisesti törmäsi ulkona olevaan vaatteiden kuivaustelineeseen. En oikeasti ehtinyt nähdä, mitä tapahtui, mutta oli totaalisen kolmijalkainen eikä halunnut liikkua vaan pisti maate :-(. Jestas, että säikähdin!! Onneksi tilanne oli pian ohi, eikä ollut kuin ihan lievää keventämistä. Kipureaktiota en saanut mistään, joten taisi olla vain kunnon kolaus. Itselle muistiin tänne, että kyseessä oli oikea takajalka. Samanlainen tapahtuma samaan jalkaan oli pentuna kun Heppu oli Kahluan kanssa pentutreffeillä. Silloin Heppu törmäsi aidan tolppaan ja sen tapahtuman ihan näinkin. Tuon tapahtuman takia ajattelin, että nytkin olisi ollut törmäys kyseessä.
Varmuuden vuoksi jätin treenit väliin, vaikka vaikuttikin jo siinä vaiheessa olevan ihan kunnossa kun treeneihin olisi pitänyt lähteä. En lähtenyt lenkillekään loskalumeen liukastelemaan, joten tuli ihan kunnon lepopäivä tuosta. Tänään aamulenkillä liikkui oikein hyvin, että ehkä tänään sitten ihan kunnon lenkillekin uskallan Heppusen kanssa mennä.
Varmuuden vuoksi jätin treenit väliin, vaikka vaikuttikin jo siinä vaiheessa olevan ihan kunnossa kun treeneihin olisi pitänyt lähteä. En lähtenyt lenkillekään loskalumeen liukastelemaan, joten tuli ihan kunnon lepopäivä tuosta. Tänään aamulenkillä liikkui oikein hyvin, että ehkä tänään sitten ihan kunnon lenkillekin uskallan Heppusen kanssa mennä.
sunnuntai 23. lokakuuta 2016
Heppu tapasi Kevinin / Gimma ontuu :-(
Käytiin Hepun kanssa kimppalenkillä Jennin ja Kevin veljen kanssa. Myös Loffo-paappa oli mukana, mutta se ei noiden pienten touhuista paljon piitannut. Veljekset kyllä paineli välillä pelottavan lujaa. Kivasti niillä synkkas keskenään. Täytyy ottaa joskus treffit uudelleen :-). Ja mun pitää kyllä siihen mennessä opettaa Heppu istumaan paikallaan, että saadaan kunnon yhteiskuva veljeksistä.
Videotakin noiden touhuista olisi ollut kiva ottaa, mutta kun menivät koko ajan kauheen kaukana niin eihän siitä nyt mitään videota saa otetuksi. Tässä kuitenkin pikku pätkä kun tulevat kohti :-)
Aamupäivällä sattui jotain Gimmalle. Oltiin tuolla "takatontilla" tarpeiden teossa ja kun lähdettiin takaisin pihaa kohden niin jotain tapahtui Gimmalle :-(. Ehtivät mennä mutkan taakse piiloon, joten en nähnyt mitä tapahtui. Eikä ne edes menneet sitä "kiihdytetään täysillä" vauhtia, vaan jopa ihan kohtuu rauhallisesti liikkuivat. Silti siellä odotti Gimma, joka oli vähän selkä köyryssä ja oikealla etujalalla ei varannut juuri ollenkaan. Onneksi meillä on aika Jaana-Kaisan taikanäpeille heti huomenna niin saadaan apua kohtuullisen pian. Edelleen nyt iltapäivällä on aika lailla kolmijalkainen. Ei kuitenkaan selkä enää ole pahassa asennossa.
![]() |
| Kuva: Jenni Leino |
Videotakin noiden touhuista olisi ollut kiva ottaa, mutta kun menivät koko ajan kauheen kaukana niin eihän siitä nyt mitään videota saa otetuksi. Tässä kuitenkin pikku pätkä kun tulevat kohti :-)
Aamupäivällä sattui jotain Gimmalle. Oltiin tuolla "takatontilla" tarpeiden teossa ja kun lähdettiin takaisin pihaa kohden niin jotain tapahtui Gimmalle :-(. Ehtivät mennä mutkan taakse piiloon, joten en nähnyt mitä tapahtui. Eikä ne edes menneet sitä "kiihdytetään täysillä" vauhtia, vaan jopa ihan kohtuu rauhallisesti liikkuivat. Silti siellä odotti Gimma, joka oli vähän selkä köyryssä ja oikealla etujalalla ei varannut juuri ollenkaan. Onneksi meillä on aika Jaana-Kaisan taikanäpeille heti huomenna niin saadaan apua kohtuullisen pian. Edelleen nyt iltapäivällä on aika lailla kolmijalkainen. Ei kuitenkaan selkä enää ole pahassa asennossa.
lauantai 21. helmikuuta 2015
Daamin sterilointi
Daami steriloitiin eilen ja leikkaus oli kuulemma mennyt oikein hyvin. Kertoivat, että urheilukoiria on hauska leikata kun ei läskiä ole ollenkaan tiellä, mutta tiukat lihakset sitten taas tuovat omat haasteet toimenpiteeseen.
Daamin luonnetta ihasteltiin ja ihmeteltiin. Se oli joka kerta heiluttanut häntäänsä kun sitä oli käyty katsomassa toipumistilassa. Ja varsinkin kun oli nimellä kutsuttu niin häntä oli viuhunut oikein kunnolla. Ihmettelivät tätä lähinnä siksi kun kaikki ovat Daamille ennestään outoja ihmisiä. Daamihan on just tuollainen, että rakastaa ihan kaikkia ihmisiä. Daami ♥
Daamia oli toipumistilassa peitelty täkkien alle, ettei tule kylmä. Aina kun kävivät tsekkaamassa niin Daami makoili tyytyväisenä täkkien päällä. Muutaman kerran olivat jaksaneet peitellä uudelleen, mutta sitten luovuttivat kun ei kerran anna niiden olla päällä. Oli siellä kuitenkin lämmitetty alusta, että kai se sitten oli Daamin mielestä ihan riittävä :-)
Kotona laitoin kans Daamin täkin alle, ettei tulisi vilu. Aika äkkiä se tosiaan sen heivas pois päältä. Ei vaikuttanut viluiselta niin en sitten edes yrittänyt peitellä uudelleen.
Tässä ollaan jo melko pirteänä. Toi verkkopuku on kyllä ihan mielettömän hyvä!
Sohvallekin yritettiin heti illalla hypätä ja sain estetyksi. Kunnes hetken päästä se olikin jo tuossa viereisellä sohvalla. Miten voi noin nopeasti koirat toipua?
Daamin luonnetta ihasteltiin ja ihmeteltiin. Se oli joka kerta heiluttanut häntäänsä kun sitä oli käyty katsomassa toipumistilassa. Ja varsinkin kun oli nimellä kutsuttu niin häntä oli viuhunut oikein kunnolla. Ihmettelivät tätä lähinnä siksi kun kaikki ovat Daamille ennestään outoja ihmisiä. Daamihan on just tuollainen, että rakastaa ihan kaikkia ihmisiä. Daami ♥
Daamia oli toipumistilassa peitelty täkkien alle, ettei tule kylmä. Aina kun kävivät tsekkaamassa niin Daami makoili tyytyväisenä täkkien päällä. Muutaman kerran olivat jaksaneet peitellä uudelleen, mutta sitten luovuttivat kun ei kerran anna niiden olla päällä. Oli siellä kuitenkin lämmitetty alusta, että kai se sitten oli Daamin mielestä ihan riittävä :-)
Kotona laitoin kans Daamin täkin alle, ettei tulisi vilu. Aika äkkiä se tosiaan sen heivas pois päältä. Ei vaikuttanut viluiselta niin en sitten edes yrittänyt peitellä uudelleen.
Tässä ollaan jo melko pirteänä. Toi verkkopuku on kyllä ihan mielettömän hyvä!
Sohvallekin yritettiin heti illalla hypätä ja sain estetyksi. Kunnes hetken päästä se olikin jo tuossa viereisellä sohvalla. Miten voi noin nopeasti koirat toipua?
keskiviikko 25. joulukuuta 2013
Joulun toivotukset ja Gimman sterilointi
Vähän myöhässä tulee joulun toivotukset, mutta se kertoo vain mun blogin päivitysaktiivisuudesta taas tällä hetkellä...
Vaikka onkin vähän myöhässä niin toivotan kaikille rauhallista joulunajan jatkoa :-)
Sitten vähän muutakin juttua tähän. Gimma steriloitiin viime perjantaina ja kaikki meni hyvin. Nyt toipilas on sitä mieltä, että on jo täysin kunnossa, eikä ymmärrä ollenkaan, miksi joutuu flexin jatkeena kulkemaan lenkillä :-D. Ja Daami taas ei tajua, miksi äippä ei juokse sen kanssa. Jos toipuminen menee yhtä hyvin tästä eteenkin päin niin nuo saa pian taas kirmailla keskenään :-)
Steriloinnissa päädyin perinteiseen tapaan, vaikka mietin myös tähystystä. Vaakalaudassa painoivat perinteisen leikkauksen saatavuus tässä "meidän" klinikalla tai sitten Jyväskylässä/Tampereella tehtävä täystysleikkaus. Tällä kertaa valitsin lähellä olevan vaihtoehdon, vaikka toipumisaika onkin hieman pidempi.
Vaikka onkin vähän myöhässä niin toivotan kaikille rauhallista joulunajan jatkoa :-)
Sitten vähän muutakin juttua tähän. Gimma steriloitiin viime perjantaina ja kaikki meni hyvin. Nyt toipilas on sitä mieltä, että on jo täysin kunnossa, eikä ymmärrä ollenkaan, miksi joutuu flexin jatkeena kulkemaan lenkillä :-D. Ja Daami taas ei tajua, miksi äippä ei juokse sen kanssa. Jos toipuminen menee yhtä hyvin tästä eteenkin päin niin nuo saa pian taas kirmailla keskenään :-)
Steriloinnissa päädyin perinteiseen tapaan, vaikka mietin myös tähystystä. Vaakalaudassa painoivat perinteisen leikkauksen saatavuus tässä "meidän" klinikalla tai sitten Jyväskylässä/Tampereella tehtävä täystysleikkaus. Tällä kertaa valitsin lähellä olevan vaihtoehdon, vaikka toipumisaika onkin hieman pidempi.
lauantai 12. lokakuuta 2013
Daami luustoltaan priimaa
Daami kävi torstaina kuvauttamassa luuston Rintasalolla. Kuvattiin lonkat, kyynärät, olat, kintereet sekä selkä. Kaikki oli kunnossa. Lonkat lähti Kennelliittoon A/A ja kyynärät 0/0 tuloksin.
sunnuntai 7. heinäkuuta 2013
Mimmin veriarvot kunnossa :-)
Keskiviikkona kävin otattamassa Mimmiltä varmuuden vuoksi verinäytteet. Mikään ei viitannut siihen, että jotain olisi pielessä. Mun pääkopan takia tuon tein niin uskallan treenata ja kisatakin taas ilman huolta. Tulokset tulivat seuraavana päivänä, eikä tulehdusta enää ollut. Niinpä sitten voimme kisata Klagissa sunnuntaina ja laitoin myös ilmoittautumisen karsintoihin. Mennään fiilistelemään meidän huippukarsintapaikkaan vielä kerran :-)
Tässä kuva vuoden 2011 karsinnoista. Menossa viimeinen rata ja puomin jälkeen enää yksi hyppy, näistä oli enää joukkuepaikka kiinni ja sen näkee ohjaajan ilmeestä :-D
Tässä kuva vuoden 2011 karsinnoista. Menossa viimeinen rata ja puomin jälkeen enää yksi hyppy, näistä oli enää joukkuepaikka kiinni ja sen näkee ohjaajan ilmeestä :-D
![]() |
| Kuva: Jukka Pätynen |
lauantai 1. kesäkuuta 2013
Mimmillä haimatulehdus ja SM-kisat jää väliin :-(
Mimmi alkoi viime viikonloppuna yhtäkkiä oksentaa ihan älyttömästi. Tuli sellaista valkoista vaahtoa ja limaa, ei kuitenkaan ruokaa. Okseni hirmu monta kertaa raukka :-(. Ruoka ei maistunut ollenkaan, vaikka tavallisesti on ahne kuin mikä.
Maanantaina käytiin lääkärillä ja kuvattiin vatsa. Ajattelin, että joku vierasesine olisi eksynyt Mimmin suuhun (vaikka ei yleensä syökään muuta kuin sontaa) ja halusin kuvan. Ei ollut mitään ihmeellistä vatsassa. Otettiin sitten verta ja niistä tehtiin ns. kuntokartoitus. Lopuksi Mimmi sai oksennuksenestopiikin ja antibioottipiikin niskaan. Oli illalla jo tosi paljon parempi. Tässä vaiheessa ajattelin, että varmaan sitten oli vaan joku tulehdus.
Tiistaina illalla lääkäri soitti ja kertoi, että tulehdusarvot ovat koholla ja joku haima-arvo myös, joten alkavat hoitaa sitä haimatulehduksena. Eli muutaman päivän saa oksennuksenestolääkettä ja 10 päivän antibioottikuurin. Jos kuurin jälkeen kaikki on ok niin jatketaan elämää normaalisti. Jos taas oireet palaa niin sitten uusiin testeihin.
Vaikka varoaikojen puitteissa voitaisiin osallistua (ehkä Mimmille viimeisiin) SM-kisoihin niin päätin olla osallistumatta. En voi tietää onko se kunnossa vielä silloin. Enkä varmasti olisi voinut rennosti edes kisata kun koko ajan olisi ollut epätietoisuus pienen kunnosta. Ei edes SM-kisat ole sen arvoiset, että osallistun toipilaan kanssa sinne!
Näillä nyt mennään. Gimma osallistuu perjantain kisoihin ja sitten lauantaina pääsee starttaamaan OCA:n joukkueessa. Sunnuntaina olen sitten vain turistina paikalla :-)
Maanantaina käytiin lääkärillä ja kuvattiin vatsa. Ajattelin, että joku vierasesine olisi eksynyt Mimmin suuhun (vaikka ei yleensä syökään muuta kuin sontaa) ja halusin kuvan. Ei ollut mitään ihmeellistä vatsassa. Otettiin sitten verta ja niistä tehtiin ns. kuntokartoitus. Lopuksi Mimmi sai oksennuksenestopiikin ja antibioottipiikin niskaan. Oli illalla jo tosi paljon parempi. Tässä vaiheessa ajattelin, että varmaan sitten oli vaan joku tulehdus.
Tiistaina illalla lääkäri soitti ja kertoi, että tulehdusarvot ovat koholla ja joku haima-arvo myös, joten alkavat hoitaa sitä haimatulehduksena. Eli muutaman päivän saa oksennuksenestolääkettä ja 10 päivän antibioottikuurin. Jos kuurin jälkeen kaikki on ok niin jatketaan elämää normaalisti. Jos taas oireet palaa niin sitten uusiin testeihin.
Vaikka varoaikojen puitteissa voitaisiin osallistua (ehkä Mimmille viimeisiin) SM-kisoihin niin päätin olla osallistumatta. En voi tietää onko se kunnossa vielä silloin. Enkä varmasti olisi voinut rennosti edes kisata kun koko ajan olisi ollut epätietoisuus pienen kunnosta. Ei edes SM-kisat ole sen arvoiset, että osallistun toipilaan kanssa sinne!
Näillä nyt mennään. Gimma osallistuu perjantain kisoihin ja sitten lauantaina pääsee starttaamaan OCA:n joukkueessa. Sunnuntaina olen sitten vain turistina paikalla :-)
lauantai 22. joulukuuta 2012
Daamin sairaskertomus jatkuu
Daamin virtsatietulehdus voitettiin Sulfan voimalla. Mutta kun kerran on pentu, joka näemmä sairastaa vaikka ja mitä niin tulihan se uusi kuuri piankin kehiin. Tällä kertaa ripuli :-(. Viikon verran oli tuon pissatulehduksen jälkeen kunnossa kunnes aloi ripuloida lauantana (8.12.). Tottakai viikonloppuna!
Lauantaina söi vielä aamuruuan ihan kivasti ja päivälläkin närppi vähän sieltä ja täältä. Iltaruoka ei sitten maistunut enää ollenkaan. Eikä sunnuntain aamuruoka, eikä päiväruoka. Iltaruuasta syötiin kuitenkin lihat. Pikku paniikkia meinasi pukata. Onneksi vesi maistui, joten ei ollut vaaraa kuivumisestia, ainakaan mun ymmärryksen mukaan. Kovin vaisu ja väsynyt pentu kuitenkin oli :-(
Onneksi saatiin maanantaille aika lääkärille ja siellä Daami sai monta piikkiä niskaan. Taisi saada antibioottia, b-vitamiinia (kuulemma joskus auttaa ripuliin) ja vielä jotain kuumeeseen. Ei ollut lääkärin mukaan kuivunut, joten ei tarvinnut laittaa tippaan. Lääkkeeksi sai Tylosin-kuurin. Yhtä kuuria pienen alkutaival... Paino oli tippunut rokotuskerran 4,6 kilosta neljään kiloon ja tosi laihan tuntuinen tosiaan pieni oli :-(
Tylosin tehosi nopeasti ja ruoka alkoi maistua. Meidän iloinen penturiiviö sieltä löytyi jo seuraavana päivänä ♥. Mä niin toivon, että tässä olisi jo tarpeeksi ollut sairastelemista pienellä eikä enää tulisi uutta vaivaa. Virtsatietulehdusta koitetaan estää syöttämällä C-vitamiinia ja Karpaloatabuja. Ehkä ovat auttaneet kun ei ole uusinut, ainakaan vielä. Ripulia onkin sitten vähän vaikeampi estää. Ehkä voisi aina kuureina syöttää maitohappobakteereja. Nyt siitä on tauko kun on syönyt sitä noiden antibioottikuurien aikana koko ajan.
perjantai 30. marraskuuta 2012
Daamin tulehdus ehkä takanpäin ja Gimman kanssa treeneissä
Ei ole uusia kuvia niin ei ole voinut kirjoittaa. No, ei ole vieläkään uusia kuvia (paitsi joitan kännykällä napsittuja), mutta pakko kai jotain on kirjoittaa...
Daamin pissatulehdus tuntui ensin paranevan antibiootilla kunnes alkoi muutaman päivän päästä jälleen pissiä ihan kamalasti. Soitin klinikalle ja hain uudet lääkkeet (Sulfa) maanantaina (19.11.). Maanantain pentu pieni oli kovin väsynyt, nukkui vain. Onneksi sain Halen kiinni ja sain luvan antaa vähän kipulääkettä. Vähän yli puoli tuntia kipulääkkeen jälkeen pentunen heräsi jälleen henkiin ♥. Tätä kirjoittaiessa uusikin kuuri on loppunut ja oikein hyvältä näyttää. Ensi maanantaina mennään ensimmäisille rokotuksille ja viedään samalla kontrollipissanäyte. Toivon todella, että kaikki on kunnossa. Ainakin mun silmään tuon pissiminen on normaalia pentukoiran pissimistä :-)
Daamin kanssa en kyllä vielä ole tehnyt oikein mitään järkevää kun tuo tulehdus on vaivannut mun päätä. Ei se kyllä Daamia ole vaivannut :-D. Jotain pientä kuitenkin on tehty. Ruokakupin voin laskea maahan ja itse suoristautua ja vasta sitten vapauttaa kupille. Jee! Yllättävän nopeasti tuo meni jakeluun, vaikka on ahne tapaus. Ehkä se just tuon ahneuden takia menikin niin nopeasi perille.
Makkaraseuraamista olen ottanut pari kertaa. En kyllä tiedä tajuaako tuo ahne pieni siitä yhtään mitään :-D. Kyllähän se mun makkarakättä seuraa, mutta aika holtittomasti. Häntä heiluu ihan hulluna ja makkarat katoaa suuhun alta aikayksikön :-D. Kunhan tuo tulehdus voitetaan niin sitten mennään näyttämään touhua vähän pätevämmille ihmiselle :-)
Mimmin kanssa käytiin Pawsin kisoissa 25.11.. Tuomarina oli ruotsalainen Veronica Bache. Radat oli kyllä tosi kivoja, vaikka tulostaso (enkä nyt puhu vain meidän tasosta) ei mikään mahtava ollutkaan.
Mimmi teki nollavoiton, hyllyn (kun otin puomin kontaktin uudelleen, rima sitä ennen oli kyllä jo tipahtanut) ja vitonen. Nollarata oli aika jees, vaikka musta tuntuikin, että on kova kiire ja olen väärässä paikassa koko ajan. Hyllystä ei muuta kuin, että tuplanolla meni rimaan ja sen jälkeen Mimmi loikkasi puolmilta. Viimeinen rata oli ihan jees. Kepeille en saanut avokulmasta suoraan vaan kiersi vaikka mistä (ilmeisesti peitin kepit) ja lopulta meni kakkosväliin.
Mimmin nollavoittorata. Ihanaa kun Matin vaimo (unohdin jo nimen, anteeksi) kuvasi tämän radan :-)
Keskiviikkona olin treeneissä Maalahdessa ja Gimma pääsi ensimmäistä kertaa mukaan mammaloman jälkeen. Viimeksi Gimma on mennyt agilitya karsinnoissa. Voi kun mun lapsi oli onnelinen ♥. Ja olin kyllä minäkin!! Minihypyillä mentiin, ainoastaan pituus oli oikean mittainen. Kyllä se osasi kaiken, eikä ollu oppinut tauon jälkeen lukemaan mun huonoa ohjausta mm. sylkkärissä :-D
Mimmi oli myös mukana. Mun piti sen kanssa vaan muistuttaa puomin kontaktista, mutta otin mä sitten muutakin. Aika paljonkin siihen nähden, että ei pitänyt ottaa... Puomiharkka meni mainiosti. Otin jälleen namipalkan käyttöön kun se tuota imee niin paljon paremmin kuin lelu.
Olen ostanut Lidlistä lapsiportteja tuota pentua varten. Ihan älyttömän halpoja verratuna ns. koiraportteihin. Maksoi 22.90€ / kpl ja esim. Mustista ja Mirristä koiraportit maksaa muistaaksenu 80 euroa halvimmillaan.
Daamin pissatulehdus tuntui ensin paranevan antibiootilla kunnes alkoi muutaman päivän päästä jälleen pissiä ihan kamalasti. Soitin klinikalle ja hain uudet lääkkeet (Sulfa) maanantaina (19.11.). Maanantain pentu pieni oli kovin väsynyt, nukkui vain. Onneksi sain Halen kiinni ja sain luvan antaa vähän kipulääkettä. Vähän yli puoli tuntia kipulääkkeen jälkeen pentunen heräsi jälleen henkiin ♥. Tätä kirjoittaiessa uusikin kuuri on loppunut ja oikein hyvältä näyttää. Ensi maanantaina mennään ensimmäisille rokotuksille ja viedään samalla kontrollipissanäyte. Toivon todella, että kaikki on kunnossa. Ainakin mun silmään tuon pissiminen on normaalia pentukoiran pissimistä :-)
Makkaraseuraamista olen ottanut pari kertaa. En kyllä tiedä tajuaako tuo ahne pieni siitä yhtään mitään :-D. Kyllähän se mun makkarakättä seuraa, mutta aika holtittomasti. Häntä heiluu ihan hulluna ja makkarat katoaa suuhun alta aikayksikön :-D. Kunhan tuo tulehdus voitetaan niin sitten mennään näyttämään touhua vähän pätevämmille ihmiselle :-)
Mimmin kanssa käytiin Pawsin kisoissa 25.11.. Tuomarina oli ruotsalainen Veronica Bache. Radat oli kyllä tosi kivoja, vaikka tulostaso (enkä nyt puhu vain meidän tasosta) ei mikään mahtava ollutkaan.
Mimmi teki nollavoiton, hyllyn (kun otin puomin kontaktin uudelleen, rima sitä ennen oli kyllä jo tipahtanut) ja vitonen. Nollarata oli aika jees, vaikka musta tuntuikin, että on kova kiire ja olen väärässä paikassa koko ajan. Hyllystä ei muuta kuin, että tuplanolla meni rimaan ja sen jälkeen Mimmi loikkasi puolmilta. Viimeinen rata oli ihan jees. Kepeille en saanut avokulmasta suoraan vaan kiersi vaikka mistä (ilmeisesti peitin kepit) ja lopulta meni kakkosväliin.
Mimmin nollavoittorata. Ihanaa kun Matin vaimo (unohdin jo nimen, anteeksi) kuvasi tämän radan :-)
Keskiviikkona olin treeneissä Maalahdessa ja Gimma pääsi ensimmäistä kertaa mukaan mammaloman jälkeen. Viimeksi Gimma on mennyt agilitya karsinnoissa. Voi kun mun lapsi oli onnelinen ♥. Ja olin kyllä minäkin!! Minihypyillä mentiin, ainoastaan pituus oli oikean mittainen. Kyllä se osasi kaiken, eikä ollu oppinut tauon jälkeen lukemaan mun huonoa ohjausta mm. sylkkärissä :-D
Mimmi oli myös mukana. Mun piti sen kanssa vaan muistuttaa puomin kontaktista, mutta otin mä sitten muutakin. Aika paljonkin siihen nähden, että ei pitänyt ottaa... Puomiharkka meni mainiosti. Otin jälleen namipalkan käyttöön kun se tuota imee niin paljon paremmin kuin lelu.
Olen ostanut Lidlistä lapsiportteja tuota pentua varten. Ihan älyttömän halpoja verratuna ns. koiraportteihin. Maksoi 22.90€ / kpl ja esim. Mustista ja Mirristä koiraportit maksaa muistaaksenu 80 euroa halvimmillaan.
![]() |
| Älkää katsoko oven karmia ;-) |
lauantai 7. heinäkuuta 2012
Lagun kisat, antibioottikuuri, juoksut
Olin Gimman kanssa Lagun ilta/yökisoissa 29.6. Mimmi ei päässytkään mukaan kun sille tuli nielutulehdus, jonka seurauksena antibioottikuuri. Kisoissa tuomarina oli Anders Virtanen ja radat oli jälleen oikein mukavia :-)
En nyt mitään kummempaa analyysiä kirjoittele radoista kun en enää muista :-D. Tuloksiksi tuli hylly, 5 ja 5 sekä rutkasti hyvää mieltä :-). Mä vaan niin tykkään mennä Gimman kanssa kun se jotenkin liitelee niin kamalan kevyesti ♥
Tässä kaikki Gimman radat klick.
Mimmillä on tosiaan nielutulehdus tai nielurisatulehdus. Minen tiedä mikä se oikeasti on. Antibioottikuurin se siihen kuitenkin sai. Kröhi muutamana yönä ja kuvittelin, että heinäsyöppönä yritti päästä kurkkuut takertuneista heinistä eroon. Kunnes kurkkasin kurkkuun ja huomasin kuinka väärässä olinkaan. Nielurisat näkyi hyvin selkeästi ja ne oli isot ja punaiset. Ikinä ennen en ole onnistunut mitään nielurisoja edes näkemään. Eikun soitto klinikalle ja saatiin peruutusaika samalle päivälle (jälkeenpäin kuulin, että Halella oli tässä osuutta, että me se aika saatiin, joten iso kiitos Hale ♥) ja kyllä se vaan joku tulehdus oli ja antibiootit kehiin.
Heti laskin, että päästäänkö me karsintoihin ja kevyesti onnistuu. Eilen kyllä jouduin soittamaan uudelleen klinikalle kun ei ole vieläkään parantunut ja kuuria oli jo seitsemän päivään takana. Edelleen näin nielurisat, mutta en enää yhtä isoina kuin aluksi. Saatiin neljä päivää lisää kuuria. Edelleen päästään karsintoihin, jos tuo määrä vaan puree. Mä niin toivon, että Mimmuli pieni paranee!! Treenaamaan ei nyt sitten päästä, mutta aivan sama! Ehkä me jotain osataan ilman treenaamistakin :-)
Gimmalla alkoi juoksu keskiviikkona, joten silläkin jäi tämän päivän Maalahden kisat väliin. Nää juoksut ei olekaan mitkä tahansa juoksut vaan nää on NE juoksut. Jenni astuttaa Gimman ja toivottavasti saadaa maailmaan uusi, ihana, Eyewitness-pentue :-). Mulle olisi tarkoitus jäädä Gimman tyttölapsonen ♥
En nyt mitään kummempaa analyysiä kirjoittele radoista kun en enää muista :-D. Tuloksiksi tuli hylly, 5 ja 5 sekä rutkasti hyvää mieltä :-). Mä vaan niin tykkään mennä Gimman kanssa kun se jotenkin liitelee niin kamalan kevyesti ♥
Tässä kaikki Gimman radat klick.
Mimmillä on tosiaan nielutulehdus tai nielurisatulehdus. Minen tiedä mikä se oikeasti on. Antibioottikuurin se siihen kuitenkin sai. Kröhi muutamana yönä ja kuvittelin, että heinäsyöppönä yritti päästä kurkkuut takertuneista heinistä eroon. Kunnes kurkkasin kurkkuun ja huomasin kuinka väärässä olinkaan. Nielurisat näkyi hyvin selkeästi ja ne oli isot ja punaiset. Ikinä ennen en ole onnistunut mitään nielurisoja edes näkemään. Eikun soitto klinikalle ja saatiin peruutusaika samalle päivälle (jälkeenpäin kuulin, että Halella oli tässä osuutta, että me se aika saatiin, joten iso kiitos Hale ♥) ja kyllä se vaan joku tulehdus oli ja antibiootit kehiin.
Heti laskin, että päästäänkö me karsintoihin ja kevyesti onnistuu. Eilen kyllä jouduin soittamaan uudelleen klinikalle kun ei ole vieläkään parantunut ja kuuria oli jo seitsemän päivään takana. Edelleen näin nielurisat, mutta en enää yhtä isoina kuin aluksi. Saatiin neljä päivää lisää kuuria. Edelleen päästään karsintoihin, jos tuo määrä vaan puree. Mä niin toivon, että Mimmuli pieni paranee!! Treenaamaan ei nyt sitten päästä, mutta aivan sama! Ehkä me jotain osataan ilman treenaamistakin :-)
Gimmalla alkoi juoksu keskiviikkona, joten silläkin jäi tämän päivän Maalahden kisat väliin. Nää juoksut ei olekaan mitkä tahansa juoksut vaan nää on NE juoksut. Jenni astuttaa Gimman ja toivottavasti saadaa maailmaan uusi, ihana, Eyewitness-pentue :-). Mulle olisi tarkoitus jäädä Gimman tyttölapsonen ♥
torstai 14. kesäkuuta 2012
Keskiviikon treenit
Viime perjantaina koirat kävi huollettavana, joten jäi lähiseudun kisat väliin (Bac ja Woff). Pimun kanssa kävin lauantaina BAC:in kisoissa turistina. Mummeli oli onnellisen näköinen kun vain se pääsi reissuun eikä muut. Ja nää kaksi muuta ei meinannut tajuta, että ne ei oikeasti pääse mukaan :-D. Kiva oli Pimpulan kanssa hengailla kisoissa. Se ei tajunnut ollenkaan, että siellä mentiin agilitya. Tai sitten se ei vaan enää piittaa. Kovin pirtsakkana se siellä koko ajan kuitenkin oli :-)
Koirien hoidosta sitten jotain. Siitä on jo viikon verran aikaa niin enhän mä enää muista. Sen toki muistan, että Mimmi oli tosi jäykkä ja muutama nikama oli selästä jumissa siinä tutussa paikassa. Hyvin Jaana sai siihen liikettä ja minäkin näin kuinka alkoi ranka jälleen joustaa. Tästä varmasti johtui se viimeisen vaihteen puuttuminen Nokialla.Niin hyvä, että syy löytyi ja saatiin kuntoon. Gimma jälleen yläniskasta ihan jumissa. Mitä ihmettä se tekee, että se sieltä jumiutuu? Saatiinpa seki jälleen kuntoon. Ja täytyy sanoa, että en ihan heti muista milloin Gimma olisi ravannut remmissä suorana (vapaana ravaa helpommin), mutta nyt ravas tuon hoidon jälkeen :-)
Keskiviikkona käytiin sitten seuran kentällä treenaamassa. Kenttätreenit oli mulle eka kerta tälle vuodelle. Ja taisi olla muillekin (Henna + Pinola). Piksu oli käynyt aiemmin treenaamassa ja oli jättänyt niiden hurjan treeni"radan" meille. Kentällä oli siis yksi hyppy, kepit, putki ja aa. Puomi on siinä reunassa koko ajan mentävissä. Mitään ei oltu suunniteltu vaan näillä mentiin. Ja saatiinkin oikein hyvät treenit.
Tehtiin avokulmaan lähettämistä kepeille ja leikkaus takana. Gimman kanssa kokeilin myös törkkäys-leikkausta kepeillä ja voi jestas se meni hienosti. Olin toki laittanut palkan keppien päähän kun en ikinä ennen ole tuota kokeillut. Aina kisoissa olen katsonut kun Jaakko Knuutti tekee noin Vimman kanssa ja mä oon aina, että "ei noin voi tehdä!". Mutta niin vain onnistui Gimmankin kanssa. Ilman leluakin kun otin uusiksi. Mimmin kanssa en tuota huomannut kokeilla ja jotenkin tuntuu, että sen kanssa ei olisi edes onnistunut. Jep, taas aliarvioin sitä...
Laitettiin putki mutkalle aa:n alle ja puomin alle ja putken suut ihan kiinni kontakteihin. Puomilla tuli jopa ihan himpun verran kontaktin eteen. Mimmi on näissä kyllä taitava. Ei niin mitään ongelmaa mennä oikein. Ennen puomille menoa vein hyppy-putki-hyppy-putken toinen pää-hyppy-puomi. Ihan älyttömän hyvin meni tuo! Taitava Mimmuli ♥
Gimman kanssa erottelu ihan jees. En ole sen kanssa tehnyt läheskään yhtä paljon toistoja kuin Mimmin kanssa niin ei voi olettaakaan, että se on yhtä taivata tuossa. Ja eihän se ole, vaikka tosi usein meneekin oikein. Nyt sille ehkä oli liikaa tuo putki-hyppy-putki-hyppy-kuvio kun meni sitten puomin sijasta putkeen. Taisin sille sanoa jotain äää! kun oli menossa putkeen ja tuli sieltä pois. Toisella toistolla hyvä. Ja kolmanneella aivan mainio, kontaktikin!!
Olen muuttanut puomilla (ja aa:llakin) lelun paikan ihan siihen alastulolle. Aiemminhan olen jättänyt sen kauas ja vasta kun tekee kontaktin oikein on vapautettu lelulle. Ja intona se sinne hyökkääkin aina. Mutta itse kontaktille meno on ollut välillä toivottoman hidasta. Nyt olen sitten kokeillut muutaman kerran laittaa lelu ihan kontaktin eteen, niin, että etujalat menee maahan ja pallo on saatavilla. Ihan muutaman hassun treenin olen näin ehtinyt tehdä ja se näyttää jopa toimivan. Jostain syystä Gimman on helpompi mennä lelulle kun se saa sen heti oikeasta jutusta. Kun lelu on kauempana niin se alkaa aijaamaan sitä. En tiedä onko aijjaamista, mutta kovasti se aina hiipii ja kyttää lelua ja on sen näköinen, että "kohta se jess tulee ja saan mennä lelulle". Muutaman kerran jälkeen nyt ei voi sanoa juuta eikä jaata, mutta... Ihan viimeinen puomi kun otettiin tuon saman kuvion jälkeen niin Gimma meni oikeesti hyvää vauhtia koko puomin ja meni mun edellä kontaktille :-O. Mä olin niin täpinässä! Olisin halunnut koittaa vielä uudelleen, mutta päätin jättää treenit onnistumiseen. Gimma pieni ♥
Koirien hoidosta sitten jotain. Siitä on jo viikon verran aikaa niin enhän mä enää muista. Sen toki muistan, että Mimmi oli tosi jäykkä ja muutama nikama oli selästä jumissa siinä tutussa paikassa. Hyvin Jaana sai siihen liikettä ja minäkin näin kuinka alkoi ranka jälleen joustaa. Tästä varmasti johtui se viimeisen vaihteen puuttuminen Nokialla.Niin hyvä, että syy löytyi ja saatiin kuntoon. Gimma jälleen yläniskasta ihan jumissa. Mitä ihmettä se tekee, että se sieltä jumiutuu? Saatiinpa seki jälleen kuntoon. Ja täytyy sanoa, että en ihan heti muista milloin Gimma olisi ravannut remmissä suorana (vapaana ravaa helpommin), mutta nyt ravas tuon hoidon jälkeen :-)
Keskiviikkona käytiin sitten seuran kentällä treenaamassa. Kenttätreenit oli mulle eka kerta tälle vuodelle. Ja taisi olla muillekin (Henna + Pinola). Piksu oli käynyt aiemmin treenaamassa ja oli jättänyt niiden hurjan treeni"radan" meille. Kentällä oli siis yksi hyppy, kepit, putki ja aa. Puomi on siinä reunassa koko ajan mentävissä. Mitään ei oltu suunniteltu vaan näillä mentiin. Ja saatiinkin oikein hyvät treenit.
Tehtiin avokulmaan lähettämistä kepeille ja leikkaus takana. Gimman kanssa kokeilin myös törkkäys-leikkausta kepeillä ja voi jestas se meni hienosti. Olin toki laittanut palkan keppien päähän kun en ikinä ennen ole tuota kokeillut. Aina kisoissa olen katsonut kun Jaakko Knuutti tekee noin Vimman kanssa ja mä oon aina, että "ei noin voi tehdä!". Mutta niin vain onnistui Gimmankin kanssa. Ilman leluakin kun otin uusiksi. Mimmin kanssa en tuota huomannut kokeilla ja jotenkin tuntuu, että sen kanssa ei olisi edes onnistunut. Jep, taas aliarvioin sitä...
Laitettiin putki mutkalle aa:n alle ja puomin alle ja putken suut ihan kiinni kontakteihin. Puomilla tuli jopa ihan himpun verran kontaktin eteen. Mimmi on näissä kyllä taitava. Ei niin mitään ongelmaa mennä oikein. Ennen puomille menoa vein hyppy-putki-hyppy-putken toinen pää-hyppy-puomi. Ihan älyttömän hyvin meni tuo! Taitava Mimmuli ♥
Gimman kanssa erottelu ihan jees. En ole sen kanssa tehnyt läheskään yhtä paljon toistoja kuin Mimmin kanssa niin ei voi olettaakaan, että se on yhtä taivata tuossa. Ja eihän se ole, vaikka tosi usein meneekin oikein. Nyt sille ehkä oli liikaa tuo putki-hyppy-putki-hyppy-kuvio kun meni sitten puomin sijasta putkeen. Taisin sille sanoa jotain äää! kun oli menossa putkeen ja tuli sieltä pois. Toisella toistolla hyvä. Ja kolmanneella aivan mainio, kontaktikin!!
Olen muuttanut puomilla (ja aa:llakin) lelun paikan ihan siihen alastulolle. Aiemminhan olen jättänyt sen kauas ja vasta kun tekee kontaktin oikein on vapautettu lelulle. Ja intona se sinne hyökkääkin aina. Mutta itse kontaktille meno on ollut välillä toivottoman hidasta. Nyt olen sitten kokeillut muutaman kerran laittaa lelu ihan kontaktin eteen, niin, että etujalat menee maahan ja pallo on saatavilla. Ihan muutaman hassun treenin olen näin ehtinyt tehdä ja se näyttää jopa toimivan. Jostain syystä Gimman on helpompi mennä lelulle kun se saa sen heti oikeasta jutusta. Kun lelu on kauempana niin se alkaa aijaamaan sitä. En tiedä onko aijjaamista, mutta kovasti se aina hiipii ja kyttää lelua ja on sen näköinen, että "kohta se jess tulee ja saan mennä lelulle". Muutaman kerran jälkeen nyt ei voi sanoa juuta eikä jaata, mutta... Ihan viimeinen puomi kun otettiin tuon saman kuvion jälkeen niin Gimma meni oikeesti hyvää vauhtia koko puomin ja meni mun edellä kontaktille :-O. Mä olin niin täpinässä! Olisin halunnut koittaa vielä uudelleen, mutta päätin jättää treenit onnistumiseen. Gimma pieni ♥
perjantai 24. helmikuuta 2012
Hiljaiseloa harrastusrintamalla
Pitkä tauko ollut kaikesta treenaamisesta. Eikä vieläkään päästä :-(. Kaikenlaista on ollut, yskää, juoksut ja taas "yskää", joka sitten olikin ilmeisesti nielutulehdus. Mimmin yskä taisi kestää tasan 3 päivää, Gimmalla sitten vähän kauemmin. Tosi lievänä oli molemmilla. Vähän köhimistä aika-ajoin, ei muuta. Mimmi tosin yhden työpäivän aikana oli yskinyt varmaan sellaiset 10 limaklönttiä lattialle. Kerran enää vain sen jälkeen kun tulin kotiin.
Gimman yskä oli tosi outo. Ensin köhi pari päivää ja sitten lopetti. Aloitti hetken päästä uudelleen. Ihan satunnaisia kakomisia. Oletin, että ei mitään vakavaa. Mutta kun jatkui ja jatkui niin varasin ajan perjantaina ja sain sen tiistaille. Oli tuon varaamisen jälkeen koko ajan kakomatta, joten tiistaiaamuna peruin ajan. Loppuviikosta alkoi uudelleen. Nyt vähän pahempana. Jälleen lääkäriaikaa varaamaan ja tämän viikon tiistaina sitten siellä käytiin. Nielu tulehtunut ja antibiootit kehiin. Mitä ilmeisimmin yskän jälkitauti. Toivottavasti nyt tokenee!
Pimu-mummo on onneksi selvinnyt ilman yskää ♥
Mukava huomata, että koirat on aika täyspäisiä :-). Eivät ollenkaan hypi seinille, vaikka lenkit on nyt tuon köhimisen takia olleet kovin lyhkäisiä. Lyhyet lenkit jatkuvat vielä Gimman lääkekuurin ajan. Kuinkahan surkee kunto noilla on tämän rupeaman jälkeen? Täytyy varmaan aloittaa vähän varovaisesti treenit. Seinäjoen kisoihin me päästäis varoajan puitteissa. Vois vaikka vain lauantaille ilmoittaa nuo. Tai sitten jätän väliin kun ei ehkä ennen tuota päästä edes treenaamaan. En kuitenkaan malta jättää lähikisoja väliin :-D
Itselleni olen ostanut lumikengät ja sauvat. Olen niistä haaveillut niin kauan kun tässä olen asunut. Eli sellaiset seitsemän vuotta :-D. Nyt vasta maltoin ostaa. Halusin ostaa kerralla hyvät, joten hintaakin oli sitten vähän enemmän. Kyllä on mahtavat! Ei yhtään enää ahdista lähteä tallomaan polkuja auki. Melkein päinvastoin :-). Noilla saa mukavan, aika leveän, polun aikaiseksi. Ja hiki tulee ihan erilailla kuin normaalissa kävelyssä. Kroppa tykkää :-)
Gimman yskä oli tosi outo. Ensin köhi pari päivää ja sitten lopetti. Aloitti hetken päästä uudelleen. Ihan satunnaisia kakomisia. Oletin, että ei mitään vakavaa. Mutta kun jatkui ja jatkui niin varasin ajan perjantaina ja sain sen tiistaille. Oli tuon varaamisen jälkeen koko ajan kakomatta, joten tiistaiaamuna peruin ajan. Loppuviikosta alkoi uudelleen. Nyt vähän pahempana. Jälleen lääkäriaikaa varaamaan ja tämän viikon tiistaina sitten siellä käytiin. Nielu tulehtunut ja antibiootit kehiin. Mitä ilmeisimmin yskän jälkitauti. Toivottavasti nyt tokenee!
Pimu-mummo on onneksi selvinnyt ilman yskää ♥
Mukava huomata, että koirat on aika täyspäisiä :-). Eivät ollenkaan hypi seinille, vaikka lenkit on nyt tuon köhimisen takia olleet kovin lyhkäisiä. Lyhyet lenkit jatkuvat vielä Gimman lääkekuurin ajan. Kuinkahan surkee kunto noilla on tämän rupeaman jälkeen? Täytyy varmaan aloittaa vähän varovaisesti treenit. Seinäjoen kisoihin me päästäis varoajan puitteissa. Vois vaikka vain lauantaille ilmoittaa nuo. Tai sitten jätän väliin kun ei ehkä ennen tuota päästä edes treenaamaan. En kuitenkaan malta jättää lähikisoja väliin :-D
Itselleni olen ostanut lumikengät ja sauvat. Olen niistä haaveillut niin kauan kun tässä olen asunut. Eli sellaiset seitsemän vuotta :-D. Nyt vasta maltoin ostaa. Halusin ostaa kerralla hyvät, joten hintaakin oli sitten vähän enemmän. Kyllä on mahtavat! Ei yhtään enää ahdista lähteä tallomaan polkuja auki. Melkein päinvastoin :-). Noilla saa mukavan, aika leveän, polun aikaiseksi. Ja hiki tulee ihan erilailla kuin normaalissa kävelyssä. Kroppa tykkää :-)
tiistai 15. marraskuuta 2011
Yhtä jumia
Pialla oli eiliselle pari ylimääräistä aikaa Piiralle ja antoi ne mulle. Kiitos! :-)
Mimmi oli kauttaaltaan jäykkä. En enää muista, mitä kaikkea sieltä löytyi, mutta tosi hankala oli Piiran saada liikettä siihen. Niin ihanaa, että päästiin nyt tuonne! Olin ihan varma, että joka puolella on vielä MM-kisojen liukasteluiden aiheuttamia jumeja ja niinhän niitä olikin. Viikon verran nyt vain ravilenkkiä, että alkaa taas käyttää kroppaa oikein.
Gimma oli yllättäen myös kovin jäykkä. Muistaakseni pahin alue oli rintaranka. Mutta aika lailla kokonaan sekin jumissa. En kyllä keksi, missä se olisi iskuja saanut. Ehkä sitten ihan vaan metsälenkillä kun siellähän on nyt aika liukasta eikä Gimma mitenkään rauhakseen siellä koko aikaa mene. Oisko siellä liukastellut? Ravilenkkiä määrättiin myös Gimmalle.
Mulla on nyt sitten tiedossa "rakastamaani" remmilenkkeilyä koirien kanssa. Eipä siinä mitään. Näillä mennään. Koirien ehdoilla. Ja voihan se olla ihan kivaakin välillä :-). Ainakin piristystä lenkkeilyyn tuo puhelimeen asentamani Sports Tracker ohjelma. Tuo ohjelma näyttää kävellyn reitin, ajan, nopeuden ja ties vaikka mitä. Mukava lelu :-)
Mimmi oli kauttaaltaan jäykkä. En enää muista, mitä kaikkea sieltä löytyi, mutta tosi hankala oli Piiran saada liikettä siihen. Niin ihanaa, että päästiin nyt tuonne! Olin ihan varma, että joka puolella on vielä MM-kisojen liukasteluiden aiheuttamia jumeja ja niinhän niitä olikin. Viikon verran nyt vain ravilenkkiä, että alkaa taas käyttää kroppaa oikein.
Gimma oli yllättäen myös kovin jäykkä. Muistaakseni pahin alue oli rintaranka. Mutta aika lailla kokonaan sekin jumissa. En kyllä keksi, missä se olisi iskuja saanut. Ehkä sitten ihan vaan metsälenkillä kun siellähän on nyt aika liukasta eikä Gimma mitenkään rauhakseen siellä koko aikaa mene. Oisko siellä liukastellut? Ravilenkkiä määrättiin myös Gimmalle.
Mulla on nyt sitten tiedossa "rakastamaani" remmilenkkeilyä koirien kanssa. Eipä siinä mitään. Näillä mennään. Koirien ehdoilla. Ja voihan se olla ihan kivaakin välillä :-). Ainakin piristystä lenkkeilyyn tuo puhelimeen asentamani Sports Tracker ohjelma. Tuo ohjelma näyttää kävellyn reitin, ajan, nopeuden ja ties vaikka mitä. Mukava lelu :-)
torstai 4. elokuuta 2011
Pienestä on ihminen onnellinen :-)
Pimu ei tuon halvautumisen aikana pystynyt pissaamaan normaalisti. Ja sen normaali tarkoittaa sitä, että vasen takajalka nousee etuviistoon ylös, hyvinkin korkealle. Nyt se taas pystyy sen tekemään! Pystynyt jo pari päivää. Vähänkö mä tuuletin! Niin ihanaa ♥
Muutenkin Pimun suhteen kaikki on hyvin. Se on kamalan paljon pirteämpikin nyt kun pystyy jälleen liikkumaan :-). Kipulääkkeet loppui ja liikkuminen näyttää hyvinkin normaalilta. Ehkä ihan vähän erilailla liikuttaa vasenta etujalkaa kuin ennen, mutta hyvin vähän. Soitin jo hoitaneelle lääkärille, että uskallanko antaa sen jo kulkea muutaman rappusen. Meillä ulos mennessä on pari rappusta, sitten kuisti, josta taas rappunen maahan. Lääkäri sanoi, että jos se ne pystyy menemään niin voi antaa mennä. Aluksihan sitä piti kantaa, että ei tule turhia rasituksia.
Netistä olen lukenut, että tämä ns. mäyräkoirahalvaus uusii hyvin todennäköisesti. Kysyin sitä samalla, että onko se sitten viimeinen tuomio, jos se uusii. Kuulemma ei välttämättä. Riippuu tapauksesta. Samalla hoidolla aloitetaan kuin nytkin ja seurataan tilannetta. Kiva kun antoivat muutaman ylimääräisen kipulääkkeen niin voin heti lääkitä, jos tuo uusii.
Ainoa, mitä kiellettiin on repivät liikkeet kuten hyppiminen. Kun kerran rappusia saa mennä niin oletan, että tuo hyppiminen tarkoittaa sellaista ylös päin hyppimistä, kuten ihmistä vasten. Koitetaan siis välttää moisia tilanteita.
On kyllä niin ihanaa kun Pimu kuntoutui ♥. Tiedän, että se on jo vanha koira ja lopettaminen/kuoleminen on edessä ennemmin tai myöhemmin. Mieluummin myöhemmin, jos multa kysytään :-)
Muutenkin Pimun suhteen kaikki on hyvin. Se on kamalan paljon pirteämpikin nyt kun pystyy jälleen liikkumaan :-). Kipulääkkeet loppui ja liikkuminen näyttää hyvinkin normaalilta. Ehkä ihan vähän erilailla liikuttaa vasenta etujalkaa kuin ennen, mutta hyvin vähän. Soitin jo hoitaneelle lääkärille, että uskallanko antaa sen jo kulkea muutaman rappusen. Meillä ulos mennessä on pari rappusta, sitten kuisti, josta taas rappunen maahan. Lääkäri sanoi, että jos se ne pystyy menemään niin voi antaa mennä. Aluksihan sitä piti kantaa, että ei tule turhia rasituksia.
Netistä olen lukenut, että tämä ns. mäyräkoirahalvaus uusii hyvin todennäköisesti. Kysyin sitä samalla, että onko se sitten viimeinen tuomio, jos se uusii. Kuulemma ei välttämättä. Riippuu tapauksesta. Samalla hoidolla aloitetaan kuin nytkin ja seurataan tilannetta. Kiva kun antoivat muutaman ylimääräisen kipulääkkeen niin voin heti lääkitä, jos tuo uusii.
Ainoa, mitä kiellettiin on repivät liikkeet kuten hyppiminen. Kun kerran rappusia saa mennä niin oletan, että tuo hyppiminen tarkoittaa sellaista ylös päin hyppimistä, kuten ihmistä vasten. Koitetaan siis välttää moisia tilanteita.
On kyllä niin ihanaa kun Pimu kuntoutui ♥. Tiedän, että se on jo vanha koira ja lopettaminen/kuoleminen on edessä ennemmin tai myöhemmin. Mieluummin myöhemmin, jos multa kysytään :-)
maanantai 1. elokuuta 2011
Hepuli!
Pimu on selvästi menossa parempaan suuntaan ♥. Sai tänään kauheen hepulin pihalla kun tulin Mimmin hierontareissulta kotiin. Voi elämä kun sitä oli ihana katsoa. Hyppeli Mimmin luo haastaen sitä leikkimään ja juoksi edes ja takas. Samalla pelotti ihan kamalasti, että se loukkaa itsensä uudelleen kun on toipuminen vasta alussa. Yritin huudella, että ottaa ihan iisisti, mutta vaikeeta se "komentaminen" on kun toinen ei kuule. Olin niin iloinen ja samalla peloissani. Mutta selkeästi suunta on parempaan :-)
Nyt se nukkuukin rentoutuneesti kun viime viikolla vielä ei osannut rentoutua ollenkaan. Oli koko ajan jännittyneessä tilassa eikä voinut laittaa päätä maahan ollenkaan. Taisi sattua silloin aika lailla :-(
Nyt se nukkuukin rentoutuneesti kun viime viikolla vielä ei osannut rentoutua ollenkaan. Oli koko ajan jännittyneessä tilassa eikä voinut laittaa päätä maahan ollenkaan. Taisi sattua silloin aika lailla :-(
Pimu ehkä sittenkin tervehtyy!
Nyt vihdoin ja viimein näkyy Pimussa parenemisen merkkejä. Huh! Taidetaan saada vielä lisäaikaa Pimun kanssa ♥. Toivon niin kovasti, että tervehtyminen tästä jatkuu!
Läähätys on loppunut lähes kokonaan. Makuulta ylösnouseminen on nyt huomattavasti helpompaa kuin aiemmin. Samaten syöminen on helpottunut kun jalat pysyvät tolpillaan eikä käänny etujalka ranteelle. Välillä edelleen sitä tekee, mutta Pimu korjaa asennon melkein heti. Hyvin positiivista! Myös kävellessä on vähentynyt etujalan raahaaminen. Se kuuluu tosi selvästi kun kynnet hinkkaa lattiaan kun ei meinaa saada jalkaa eteen. Nyt tuo on vähentynyt tosi paljon.
Unohdinkin kirjoittaa aiemmin, että lääkäri nimitti tätä mäyräkoirahalvaukseksi. Ja kun siitä etsin lisää tietoa niin selvisi, että toipumiseen saattaa mennä useampi viikko. Hoitona pelkkä lepo. Tämä antoi mulle uskoa parantumiseen ja uskalsin seurata tilannetta näin kauan.
Läähätys on loppunut lähes kokonaan. Makuulta ylösnouseminen on nyt huomattavasti helpompaa kuin aiemmin. Samaten syöminen on helpottunut kun jalat pysyvät tolpillaan eikä käänny etujalka ranteelle. Välillä edelleen sitä tekee, mutta Pimu korjaa asennon melkein heti. Hyvin positiivista! Myös kävellessä on vähentynyt etujalan raahaaminen. Se kuuluu tosi selvästi kun kynnet hinkkaa lattiaan kun ei meinaa saada jalkaa eteen. Nyt tuo on vähentynyt tosi paljon.
Unohdinkin kirjoittaa aiemmin, että lääkäri nimitti tätä mäyräkoirahalvaukseksi. Ja kun siitä etsin lisää tietoa niin selvisi, että toipumiseen saattaa mennä useampi viikko. Hoitona pelkkä lepo. Tämä antoi mulle uskoa parantumiseen ja uskalsin seurata tilannetta näin kauan.
sunnuntai 31. heinäkuuta 2011
Mimmuli VAS:in kisoissa
Lauantaina oli Vaasassa VAS:in järjestämissä kisoissa kolme starttia 3-luokille, kaksi agilityrataa ja yksi hyppyrata. Tuomarina kaikissa oli Mika Moilanen.
Säätiedotus lupaili, että helteet olisi tältä erää ohi. Paskapuhetta! Ihan hemmetin kuuma oli koko päivän!
Ensimmäinen rata löytyy täältä. Alku lähti rullaamaan ihan mukavasti ja mukavaa vauhtia. Kepeille menin törkkäämään ja Mimmi tuli sinne kamalan lujaa, eikä ihan helposti meinannut taipua 2-väliin. Taipui kuitenkin. Puomilla vähän varasti, mutta ehdin jo antaa sille vapauttavan JESS-käskyn niin en voinut enää palauttaa sille. Ei oma reaktiokyky riittänyt tuohon. Lopussa ei mitään ihmeellistä. Vauhti vaan vähän hyytyi. Tämä kuitenkin riitti voittoon :-)
Toinen rata on täällä. Tälle radalle tein tavoitteet. Halusin testata kepeille sivuttaisirtoamista ja halusin, että pysähtyy kunnolla keinulle. Päätin etukäteen, että jos lähtee ennen lupaa niin otan keinun uusiksi.
Meinasi varastaa alussa! Onneksi katson nykyään aina sivusilmällä niin sain vielä komennetuksi istumaan. Jäi vaan aika lähelle ensimmäistä estettä. En kehdannut mennä enää siirtämään kauemmas ja aattelin, että jos rima tippuu niin sitten tippuu. Pysyi kuitenkin ylhäällä. Tuli vaan jotenkin varovaisesti ihan alun. Ehkä hämillään mun komentamisesta tai sitten vaikutti kun joutui saman tien hyppäämään eikä saanut yhtään vauhtia siihen.
Keppejä ennen olevalle putkelle tein putkijarrutuksen ja se taisi olla turha. Jotenkin pelkäsin, että ampuu suoraan toiseen putkeen, mutta eihän Mimmi sitä tee. Kääntyi nyt siis liian hyvin tuon jarrutuksen takia. Sain sen kuitenkin kepeille. Ja muistin tehdä irtoamisen ja Mimmi pujotteli loppuun! Niin hyvä fiilis tuosta :-). Radan luonteen takia tuo oli oikeastaan pakko tehdä, että ehti tuota puolta ohjaamaan koiran. Oisihan sen voinut toistakin puolta viedä ja leikata sitten ennen puomia olevalla hypyllä. Halusin kuitenkin testata.
Mun keinuasenne ilmeisesti vaikutti puomiinkin :-D. Pysähtyi sinne ja lähti vasta mun Jess:stä. Siistiä! Ennen seuraavaa putkea olevan hypyn rima tipahti. Sitä ei tuolta videolta näe. Ehdin sinne tosi hyvin ja oisin ehtinyt tehdä vaikka mitä, mutta en sitten tainnut tehdä yhtään mitään... Näyttää, että vaihdan käden just riman päällä. Ei se mitään, seuraava tavoite oli vasta keinulla. Ja se pysyi siellä!! En muista milloin olisin kisoissa saanut noin selkeän pysäytyksen keinulla. Mahtifiilis :-)). Lopussa ei kummempaa. Vähän valuu muurilta, mutta saan sen ehkä anteeksi kun fiilistelin keinua :-D
Kolmas rata oli sitten se hyppäri ja löytyy täältä. Ihan kamala luukutusrata. Etukäteen pelkäsin, että en jaksa sitä edes juosta, mutta ei siinä sitten mitään ongelmaa ollutkaan. Tosin Mimmikään ei ollut enää ollenkaan iskussa. Taitaa sille tällä hetkellä olla kolme starttia vähän liikaa. Tälle radalle en oikein keksinyt mitään kivaa tavoitetta muuta kuin kepeillä päällejuoksu. Ja sen sitten teinkin, ja onnistui :-). Radasta ei sen enempää. Nolla tuli ja toinen sija. Käppänä Chili voitti, joten ei ollut yhtään häpeä hävitä :-)
Mua kyllä vähän ahdistaa edelleen tuo Mimmin vauhti. Vaikka kaikki sanoo, että kyllä se on entisellään niin ei se ole. Tää voi kuulostaa omahyväiseltä tai joltain, mutta en välitä. Tältä musta nyt vaan tuntuu. Radoilla ei tule kiireen tunnetta, joka mulla oli aina aiemmin. Mun ehkä kannattaa jatkossa juosta vain kaksi rataa, ainakin nyt jonkin aikaa. Tosin toivon, että PM:ssä saan juosta kolme :-). Kyllähän Mimmi ihan lujaa menee nytkin, mutta siitä puuttuu se viimeinen silaus. Onneksi kasvattaja-Anne tämän on myös huomannut niin en tunne enää puhuvani ihan omiani :-D. Niin, ja Anja on huomannut myös :-). Vertailun vuoksi yksi rata vuodelta 2009 Ruotsin kisoista klik. Se ampuu putkiinkin ihan eri vauhdilla kuin nyt.
Tiedän, että Mimmi on kropaltaan nyt kunnossa ja toivon, että se joskus vielä saisi sen viimeisen potkun vauhtiin. Ehkä se tulee, ehkä ei. Pääasia, että on kunnossa ja saadaan mennä ♥.
Säätiedotus lupaili, että helteet olisi tältä erää ohi. Paskapuhetta! Ihan hemmetin kuuma oli koko päivän!
Ensimmäinen rata löytyy täältä. Alku lähti rullaamaan ihan mukavasti ja mukavaa vauhtia. Kepeille menin törkkäämään ja Mimmi tuli sinne kamalan lujaa, eikä ihan helposti meinannut taipua 2-väliin. Taipui kuitenkin. Puomilla vähän varasti, mutta ehdin jo antaa sille vapauttavan JESS-käskyn niin en voinut enää palauttaa sille. Ei oma reaktiokyky riittänyt tuohon. Lopussa ei mitään ihmeellistä. Vauhti vaan vähän hyytyi. Tämä kuitenkin riitti voittoon :-)
Toinen rata on täällä. Tälle radalle tein tavoitteet. Halusin testata kepeille sivuttaisirtoamista ja halusin, että pysähtyy kunnolla keinulle. Päätin etukäteen, että jos lähtee ennen lupaa niin otan keinun uusiksi.
Meinasi varastaa alussa! Onneksi katson nykyään aina sivusilmällä niin sain vielä komennetuksi istumaan. Jäi vaan aika lähelle ensimmäistä estettä. En kehdannut mennä enää siirtämään kauemmas ja aattelin, että jos rima tippuu niin sitten tippuu. Pysyi kuitenkin ylhäällä. Tuli vaan jotenkin varovaisesti ihan alun. Ehkä hämillään mun komentamisesta tai sitten vaikutti kun joutui saman tien hyppäämään eikä saanut yhtään vauhtia siihen.
Keppejä ennen olevalle putkelle tein putkijarrutuksen ja se taisi olla turha. Jotenkin pelkäsin, että ampuu suoraan toiseen putkeen, mutta eihän Mimmi sitä tee. Kääntyi nyt siis liian hyvin tuon jarrutuksen takia. Sain sen kuitenkin kepeille. Ja muistin tehdä irtoamisen ja Mimmi pujotteli loppuun! Niin hyvä fiilis tuosta :-). Radan luonteen takia tuo oli oikeastaan pakko tehdä, että ehti tuota puolta ohjaamaan koiran. Oisihan sen voinut toistakin puolta viedä ja leikata sitten ennen puomia olevalla hypyllä. Halusin kuitenkin testata.
Mun keinuasenne ilmeisesti vaikutti puomiinkin :-D. Pysähtyi sinne ja lähti vasta mun Jess:stä. Siistiä! Ennen seuraavaa putkea olevan hypyn rima tipahti. Sitä ei tuolta videolta näe. Ehdin sinne tosi hyvin ja oisin ehtinyt tehdä vaikka mitä, mutta en sitten tainnut tehdä yhtään mitään... Näyttää, että vaihdan käden just riman päällä. Ei se mitään, seuraava tavoite oli vasta keinulla. Ja se pysyi siellä!! En muista milloin olisin kisoissa saanut noin selkeän pysäytyksen keinulla. Mahtifiilis :-)). Lopussa ei kummempaa. Vähän valuu muurilta, mutta saan sen ehkä anteeksi kun fiilistelin keinua :-D
Kolmas rata oli sitten se hyppäri ja löytyy täältä. Ihan kamala luukutusrata. Etukäteen pelkäsin, että en jaksa sitä edes juosta, mutta ei siinä sitten mitään ongelmaa ollutkaan. Tosin Mimmikään ei ollut enää ollenkaan iskussa. Taitaa sille tällä hetkellä olla kolme starttia vähän liikaa. Tälle radalle en oikein keksinyt mitään kivaa tavoitetta muuta kuin kepeillä päällejuoksu. Ja sen sitten teinkin, ja onnistui :-). Radasta ei sen enempää. Nolla tuli ja toinen sija. Käppänä Chili voitti, joten ei ollut yhtään häpeä hävitä :-)
Mua kyllä vähän ahdistaa edelleen tuo Mimmin vauhti. Vaikka kaikki sanoo, että kyllä se on entisellään niin ei se ole. Tää voi kuulostaa omahyväiseltä tai joltain, mutta en välitä. Tältä musta nyt vaan tuntuu. Radoilla ei tule kiireen tunnetta, joka mulla oli aina aiemmin. Mun ehkä kannattaa jatkossa juosta vain kaksi rataa, ainakin nyt jonkin aikaa. Tosin toivon, että PM:ssä saan juosta kolme :-). Kyllähän Mimmi ihan lujaa menee nytkin, mutta siitä puuttuu se viimeinen silaus. Onneksi kasvattaja-Anne tämän on myös huomannut niin en tunne enää puhuvani ihan omiani :-D. Niin, ja Anja on huomannut myös :-). Vertailun vuoksi yksi rata vuodelta 2009 Ruotsin kisoista klik. Se ampuu putkiinkin ihan eri vauhdilla kuin nyt.
Tiedän, että Mimmi on kropaltaan nyt kunnossa ja toivon, että se joskus vielä saisi sen viimeisen potkun vauhtiin. Ehkä se tulee, ehkä ei. Pääasia, että on kunnossa ja saadaan mennä ♥.
keskiviikko 27. heinäkuuta 2011
Pimu ei vielä yhtään parempi
Pimun tila ei ole yhtään parantunut. Ehkä jopa pahentunut. Läähättää, mitä ei yleensä tee. Ehkä kipua? Tosin kun ulkona istuskelin koirien kanssa niin siellä ei läähättänyt. Ehkä onkin sitten vain kuuma... Yleensä ei kyllä kuumuuteen ragoi vaan hakeutuu kuumimpaan paikkaan ottamaan aurinkoa. Nyt makoili varjossa koko ajan.
Tuntuu, että ei pysty rentoutumaan makuulla kunnolla. On pää koko ajan vähän ilmassa. Sanottiin, että kahdessa viikossa näkee, jos alkaa parantua. Voinko mä todella seurata tuota kaksi viikkoa?! Tuntuu niin kamalan pahalta :'(
Tuntuu, että ei pysty rentoutumaan makuulla kunnolla. On pää koko ajan vähän ilmassa. Sanottiin, että kahdessa viikossa näkee, jos alkaa parantua. Voinko mä todella seurata tuota kaksi viikkoa?! Tuntuu niin kamalan pahalta :'(
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









