perjantai 29. huhtikuuta 2011

Treenit ja Weber on pop!

Tänään kävin itsekseni treenaamassa Luomalan Henkan radan alun. Mä olin kisoissa nössö ja tein varmimman ohjauksen ja nyt halusin päästä kokeilemaan pro-ohjaajien ohjauksia :-D. Rakensin radan estelle 8 saakka. 8-hypyltä käännyttiin takaisinpäin kepeille ja siitä hypyn (joka kuvassa muuri) kautta keinulle, 8-hyppy takaa, aa-este, 6-hyppy takaa, putki ja loppuun hypyt 4 ja 1, vaikka noiden väli olikin ehkä vähän liian pitkä. En mitannut.

Tein siis Gimman kanssa kisoissa alun vähän niinku pyörittämällä 2-hypylle. Valssi kakkosen ja kolmosen väliin olisi vienyt koiran ihan väärään suuntaan kuten monen ohjaajan ohjauksesta sen sai huomata. Olisin halunnut tehdä valssin 3- ja 4-hyppyjen väliin, mutta en ollut varma saanko Gimman irtoamaan 2-hypylle. Toinen, mitä harkitsin oli niisto-sokkari kakkosella, mutta kun siinäkin on viime aikoina ollut ongelmia niin en uskaltanut sitäkään kokeilla. Nössö, mikä nössö :-D

Kokeilin ensin niistolla ja kieltohan siitä tuli. En vaan osaa. Toisella kerralla onnistui. Ja kolmannella. Ehkä tää tästä taas lähtee sujumaan. Mutta tuo toinen vaihtoehto onnistui heti! Laitoin Gimman aika kauas aloitushypyn taakse istumaan ja itse ehkä hieman edempänä kuin koira. Ja se irtosi ihan täysillä 2-hypylle, ei epäröinyt ollenkaan! Ja mä ehdin tehdä niin hyvin valssin kolmisen ja nelosen väliin. Vau! Koskahan mä oppisin luottamaan koiraan?

Keinun halusin radalle ihan sen takia kun kisoissa otti virheen siinä. Lähti pois ennen kuin keinu kolahti maahan. Johtui ilmeisesti mun vedätyksestä kun halusin seuraavalle esteelle tehdä pakkovalssin, enkä ihan koko aikaa katsonut koiraa. Tein nyt saman ohjauksen ja keskityin oikein siihen, että katson koiraa koko ajan. Silti se tuli ihan samalla lailla pois kuin kisoissakin. Sanoin sille höpöhöpö, ehkä jopa vähän liian tylysti ja otin hypyn kautta keinulle uudelleen. Teki ihan täydellisen keinun! Gimma selkeästi aina välillä vedättää mua tyyliin "äiti, mua vähän pelottais tää juttu" ja silti miettii mielessään "hitto kun tuota akkaa on helppo huijata". Joo, koirat ei ajattele, tiedän. Silti tuo oli jotenkin niin hassu tilanne kun ensin luulin sanoneeni liian kovasti enkä sen takia saa sitä enää koko keinulle ja sitten se tekee sen täydellisesti. Useammankin kerran. Voi kun ymmärtäisi noiden ajatuksia välillä! 

Mimmin kanssa jatkettiin namikuppipalkalla ja matalilla hypyillä. Otin pätkissä koko radan. Ensin putkelle saakka, namikuppi siellä valmiina. 2-hyppy niistolla ja kyllä vaan toimii Mimmillä, vaikka miten ennakoin. Taitava se on! Myös lähetyksellä toimi hienosti ja pääsin nätisti valssaamaan 3- ja 4-hyppyjen väliin. Siitä jatko pakkovalssilla 6-hyppy. Nyt tuli oikeasti sellainen olo, että mulla tuli kiire. Mikä ihana tunne! Ja miten mä taas pelkään, että se oli niin väärä tunne. Kuvittelen vaan. Ja jos ei se mennytkään lujaa niin petyn. Jälleen kerran. Hitto kun on ärsyttävää. Mutta sanotaan nyt edes sen verran, että meni se lujempaa kuin eilen. Koko ajan.

Seuraava pätkä oli kepeille saakka. Kepitkin meni yllättävän nopeaa vauhtia. Kyllä vaan namikuppi tehoaa :-). Eka keinu oli vähän huono. Pysähtyi hieman liian aikaisin, kontaktille kuitenkin, mutta ei mennyt loppuun saakka. Mimmin keinu nyt aina on ollut vähän niin ja näin, joten ihan hyvä tuo kuitenkin oli. Muilla kerroilla kuitenkin paljon paremmin.

Kivat pikku treenit, joissa meni kaiken kaikkiaan kaksi tuntia. Ajomatkaan edestakaisin tunti ja radan rakennukseen, treenaamiseen ja radan purkamiseen se toinen tunti. Josko jo tänä kesänä mä saisin sen oman kentän ja voisi ruveta nikkaroimaan omia esteitä. Oispa kiva! Kentän paikkahan meillä jo on valmiina kun vaan joku siitä kentän tekisi :-P

Pakko mainita, että ostettiin eilen uusi hiiligrilli, Weber master touch (muistaakseni oli noin, en jaksa tarkistaa). Tähän asti meillä on aina ollut käytössä Opan hiiligrilli ja olen ajatellut, että ei noissa grilleissä paljon eroa ole. On niissä! Kyllä muuten hehkui hiilet hienosti. Ei tarvinnut mitään puhaltelua hiilien sekaan, vaan ne paloi ihan itsestään. Vau! Toki hintaakin oli enemmän kuin tavis grillillä, mutta näin yhden kokeilun jälkeen olen jo ihan vakuuttunut, että oli sen arvoista :-)

torstai 28. huhtikuuta 2011

Totuus Mimmin laihtumisesta :-P

Kotimatkalla treeneistä piipahdin klinikalta hakemassa punkkipannat ja matolääkkeet. Samalla punnitsin Mimmin. Joo, ei se ihan kiloa tosiaankaan ole laihtunut. Hemmetin kotivaaka!! Onneksi kuitenkin suunta oli alaspäin, mutta vain puolen kilon verran. Ehkä parempi näin, ettei liian nopeasti laihdu.

Powellin rataa

Olin tänään Markon kanssa treenaamassa heti aamusta. Marko oli valinnut yhden David Powellin radan treeniradaksi. Muurin tilalla oli hyppy ja viimeistä hyppyä ei ollut kun esteet loppui kesken.

Menin Gimman kanssa ensin. Ensin ajattelin tehdä pätkissä ja sitten koko rata nollatreeninä. Ei ehkä ihan meidän päivä ollut :-D. Ekaksi päätin mennä kepeille asti ja palkata sinne. Kolmosella tein takaakierto-valssin ja 4- ja 5-hyppyjen välissä sokkarin. 6 ja 7 valssilla ja putkelta lähetys kepeille. Mun rintamasuunta oli hiukan huono kun Gimma meni 2-väliin. Kepeille uusiksi ja nyt onnistui. Markon valitsema ohjaus tuohon oli kyllä paljon parempi. 5-hypylle samalla lailla kuin itse suunnittelin, 6-hypyllä veto ja seiskalle poispäinkäännös ja kepeille ohjaus putken edestä ja leikkaus takana. Meni ihan ylihyvin noin!

Kepeillä sai taas kokeille leijeröintiä ihan kivasti. Ensin leijeröin pussin ja juoksin 10-hypyn taakse odottelemaan koiraa. Tässä muistin Jennin vinkin, että liike vie koiran sille esteelle, jonka se näkee ja tuossa koira kyllä näki paremmin 14-hypyn. Toimi hyvin noin. Koitin myös leijeröidä sekä pussin, että putket ja meni älyttömän hienosti. Hyvä Gimma!

Pussilla olisin halunnut leijeröidä kepit, mutta se ei ihan onnistunutkaan. Kerran sain senkin onnistumaan kun pyöritin 15-hypyn. Tuli kuitenkin kamala kiire ohjata pussin jälkeinen hyppy. Paras tuossa oli kyllä niisto-sokkari ja mennä pussin ja keppien väliin ohjaamaan koiraa. 18-hypyllä viskileikkaus. Mun mielestä meidän radalla pussi ja kepit oli lähempänä toisiaan.

Lopuksi oli tosiaan tarkoitus tehdä nollatreeni. Meni ihan pipariksi. Alku ok, 7-hypyllä kielto, mutta päätin silti jatkaa. Jossain tuli vielä joku virhe enkä sitten enää jatkanut. Aloitin alusta. Nyt ei sitten meinannut takaakierto-valssi onnistua millään, aina rima alas. Aiemmin ei mitään ongelmaa ja mielestäni tein ihan samalla lailla. Marko sitten vinkkas, että olen juuri koiran linjalla ohjaamassa. Ja hitto vie, niinhän mä olinkin! Tuon kun korjasin niin johan rima pysyi. Sen verran monta kertaa tuota hinkattiin, että en enää sitä koko rataa viitsinyt tehdä. Gimman kieli roikkui jo aika pitkällä :-D

Mimmin kanssa pätkissä ja rimat tosi matalalla. Ensin kepeille asti. Muuten sama kuin Gimman jälkimmäinen ohjaus, mutta 7-hypylle tein vippauksen. Putkeen vähän arpoi, mutta meni ja kepeille hienosti sisälle. Kesti pussin leijeröinnin hienosti. Toinen kerta ja kokeilin leijeröidä myös putket. Uskomatonta, mutta Mimmi pujotteli hienosti loppuun asti. Niin vau! Vaikka vauhti ei ole vielä(kään) kohdillaan niin taito on tallella ♥

Koitin vielä pätkiä namikuppipalkalla. Nami on kuitenkin se paras palkka Mimmille ja ajattelin, että josko sen voimalla se uskaltaisi mennä vähän lujempaa. Ja uskalsihan se! Ei lähellekään sitä vauhtia kuin aiemmin, mutta selkeästi yksi vaihde tuli lisää. Täytyypä jatkaa tällä systeemillä, jos se siitä lähtisi taas rullaamaan :-)

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Pääsiäiskisat pikaisesti

Tässä hyvin, hyvin pikaiset kisakuulumiset pääsiäisen kisoista.

Perjantaina kisat oli Vöyrillä. Gimma teki kaksi hyvää rataa, joista toinen oli hylly ja toisesta saatiin vitonen. Tietenkin minun mokia molemmat. Ihan ylihyvä fiilis kuitenkin kisojen jälkeen. Nyt tuntuu, että olen aika hyvin oppinut arvioimaan Gimman vauhdin ja oman liikkumisen. Olen myös aika hyvin oppinut irrottamaan, enkä enää juokse joka estettä koiran kanssa. Tosi makee fiilis tuosta, että saa aika kaukaakin ohjata koiraa. Varsinkin kepeillä mä fiilistelen ihan täysillä. Näitä ratoja en jaksanut ladata nettiin.

Sunnuntaina ajeltiin Eltsun kanssa edes takas Turkuun (Lietoon) kisaamaan. Lähdettiin neljältä aamulla ajelemaan kun medien eka startti oli yhdeksältä. Perillä oltiin kahdeksalta, eli ihan liian aikaisin. Toisaalta ihan hyvä, että sai rauhassa kävellä koirien kanssa. Siinä samalla vetreytyi omatkin paikat.

Kolme rataa ja kolme 5-tulosta. Hitsit, että oli taas niin pienestä kaikki kiinni. Mutta edelleen ihan hemmetin hyvä fiilis Gimman menosta :-). Ehkä toi hyvä fiilis on suurimmaksi osaksi siitä, että olen oppinut luottamaan Gimmaan. Ei tarvi pahemmin sen kanssa varmistella, senkun kun vaan paahtaa menemään. Ihana eläin se on ♥. Täältä löytyy nuo kolme rataa peräkkäin.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Kosketusalustan treenausta

Meinasi ihan unohtua! Eilen innostuin ottamaan kosketusalustan opettamisen työn alle. Uskoisin, että oli Gimmalla ensimmäinen kerta kun tuota kokeilin. Saattaa toki olla, että olen sitä joskus aiemminkin kokeillut, koska sen verran hyvin hoksasi, että siihen alustaan pitää jotenkin kiinnittää huomiota. Sain sen kanssa aikaiseksi nenäkosketusta muistuttavan toiminnon alustalla. Välillä teki nenäkosketusta maahan ilman alustaa. Otin vain 3 x 10 toistoa. Välillä jäi tosi pitkäksi ajaksi miettimään, että mitä tässä oikein pitää tehdä ja välillä meni ihan non-stoppina. Ihan lupaavaa kuitenkin. Jos tuosta kosketusalustasta tulee mieleinen juttu Gimmalle niin ajattelin kokeilla sitä kontaktilla. Ja ruudun opettamisessa se vois olla kans hyvä juttu. Katsotaan kuinka nyt jaksan tuota treenata.

Mimmin kanssa samat toistomäärät. Se tajusi heti, mistä on kyse. Siksi muistelinkin, että olen tuota tainnut joskus jo opettaa. Siinä tapauksessa koiralla on kyllä ihan älytön muisti. On varmasti pitkä aika viime kerrasta. Mimmin kanssa päästiin siihen, että löi ainakin toisen tassun alustalle.

Pimu vikisi sen verran kovasti sisällä kun treenasin muita koiria, että oletin sen kuulevan naksuttimen. Koitin sitten senkin kanssa tehdä samaa hommaa. Pimulle tuota olen joskus opettanut ja selkeästi se muistikin jutun. Ainut vaan, että ei se sitä naksun ääntä kuullut :-(. Yritin naksauttaa lähellä sen korvia, mutta ei mitään reaktiota. Ennen kun sen reaktio on ollut kohtuullisen voimakas. Kun kuuli  naksun äänen niin tukka hulmuten ryntäsi namin perään. Nyt mun piti heittää nami ihan sen nenän edestä, että näki mun käden liikkeen. Ei ehkä tarvitse tuota enää Pimpulan kanssa ottaa. Ja mä kun luulin, että keksin jonkun jutun mitä senki kanssa voi tehdä :-(

Mimmi pääsi hyppelehtimään

Tänään oltiin ensimmäistä kertaa ulkokentällä treenaamassa. Ja kyllä oli mukavaa :-). Ilma oli ihan kohtuullisen lämmin, vaikka aurinko ei enää silloin paistanutkaan. Eltsulla oli joku ratapiirros mukana, jota jouduttiin aika paljonkin soveltamaan kun puomia ei ole vielä kasattu eikä putken painojakaan ole tällä hetkellä tarpeeksi. Mukava rata siitä kuitenkin saatiin aikaiseksi.

Menin Gimman kanssa ensin. Keinu on nyt tosi hyvä. Ei emmi ollenkaan ja malttaa odottaa, että keinu pamahtaa maahan. Ehkä vielä vähän reippaammin voisi mennä päähän. Tyytyväinen olen kuitenkin nykytilanteeseen kun tuossa jokin aika sitten ei halunnut mennä koko keinua. Kepeille mentiin aika pahaan avokulmaan, josta rata jatkui vasemmalle eikä sinne keppien toiselle puolelle päässyt mitenkään valmiiksi. Tätä tein useammalla eri vaihtoehdolla. Lähettämällä sisäpuolelta (voiko noin sanoa?) kepeille ja itse juoksin keppien ohi ja siirryin toiselle puolelle ohjaamaan. Toinen tapa oli, että lähetin ulkopuolelta (oikealla kädellä) kepeille ja leikkasin takana. Kolmas, jota kokeilin oli törkkäys avokulmaan ja puolen vaihto. Kaikki onnistui! Aika hurjaa, että tuo törkkäys + puolenvaihtokin onnistui. En ihan heti olisi uskonut. On se vaan taitava pujottelija ♥. En ottanut kuin tuon yhden session koska huomenna on kisat Vöyrillä.

Mimmi pääsi taas pitkästä aikaa treeneihin mukaan, vaikka edelleen painoa on vähän liikaa. Laitettiin rimat niin alas kuin saatiin. Ainoastaan rengas oli normaali korkeudella. Otin ihan pikku pätkissä. Aina katsoin etukäteen, että mihin asti mennään ja sinne sitten palkka. Vähän oli edelleen tahmeaa meno. Voi johtua tauosta, läskistä tai sitten ihan vaan siitä kun olen sitä kipeänä/tukkoisena (tietämättäni) vienyt radalle niin muistaa sen vielä. Jossain kohdin kyllä tuntui, että vauhti oli ihan kohdillaan. Pujottelu oli edelleen aika hidas. Katsotaan nyt miksi tää tästä muuttuu. Otan sen kyllä jatkossakin treeneihin mukaan ja teen aina jotain pientä, etten ihan liikaa yhtäkkiä pikku koiraa rasita. Mimmi oli kyllä ihan onnessaan kun pääsi hyppelemään ♥

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Esteet ulkokentälle ja Mimmin laihdutus

Eilen käytiin Hennan kanssa siirtämässä Nennun luona säilössä olleet esteet kentälle. Tai ne, jotka Eltsu  meille sinne oli jättänyt. Tänään kentälle viedään vielä kasvihuoneella olleet esteet ja kesäkausi voi alkaa :-)

Punnitsin Mimmin eilen aamulla. Kun kerran en saa oikeita lukemia koiran ollessa sylissä niin koitin laittaa sen suoraan vaa'an päälle. Antoi lukeman 6,9 kg. Toinenkin kerta antoi saman, joten kai se sitten se on. Klinikallahan se painoi vähän yli kaksi viikkoa sitten 7,9 kiloa, joten hyvältä näyttää. Kylkiluutkin tuntuu jo ihan mukavasti. Vielä kilon verran pitää saada pois niin se on siinä. Raukka saa nyt niin pieniä annoksia ruokaa, että ei varmaan edes tajua syöneensä :-(

Huomenna olen menossa treenaamaan ja Mimmikin pääsee mukaan! Laitan hypyt ihan matalalle niin ei tarvitse "läskin" hypellä kamalan korkealle. Ihan täpinässä olen kun Mimmi pääsee vihdoin ja viimein taas mukaan :-). Toinen ääni päässä yrittää huudella, että älä vielä iloitse, ei se kuitenkaan kunnossa ole. Yritän ajatella, että katsotaan miten käy eikä meillä mihinkään kiire ole ja silti jo katselen kisoja, minne voitaisiin Mimmin kanssa mennä. Ärsyttävän ristiriitainen olo! Jännittää huominen :-O

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Gimma pääsee SM-kisoihin!!

Olin Gimman kanssa sunnuntaina Kokkolan uudessa hallissa kisaamassa. Kahdella ensimmäisellä radalla tuomarina oli Anders Virtanen ja viimeisellä (hyppärillä) Vesa Sivonen. Andersilla oli nyt jotenkin ihan erinäköiset radat kuin viimeksi. Tuo on vain hyvä juttu kun ei tiedä etukäteen mitä odottaa :-). Vesa taas on sen verran harvoin nykyään tuomarina, että en osannut odottaa oikein mitään.

Ensimmäisessä radassa oli muutama kohta joihin mietin ohjausta vähän kauemmin. Heti alku aiheutti pientä epävarmuutta. Jos tökkään Gimman 3-hypyn taakse niin ehdinkö pois alta? En tuohon kohtaan muutakaan ohjaustapaa saanut sopimaan niin päätin ehtiä. Ja ehdinkin. Sen verran kiire tuli, että seuraava este hieman hukkui, mutta onneksi askeleet osui sen verran hyvin, että este löytyi sieltä mistä sen pitikin löytyä. Ennen putkea tein valssin ja yritin tehdä myös putkijarrutuksen. Silti tuntui, että Gimma ampui aika pitkälle putkesta. Ei kyllä videolta siltä näytä. Putken jälkeinen hyppy jälleen hukassa, mutta onneksi löytyi ja vielä oikein päin suoritettuna.

Keppejä ennen meinasin tehdä valssin, mutta tutustumisessa tuntui koko ajan siltä, että olen koiran tiellä eikä se näe keppejä tarpeeksi ajoissa. Päädyin siis toiseen ohjaukseen. Päätin jäädä niin, että koira varmasti näkee kepit ja kun lähtee pujottelemaan niin juoksen ohi. Tuossa kohden tuntui, että jalat ei liiku mihinkään, vaikka ei se videolta katsottuna siltä onneksi näyttänyt.

Aa:n jälkeinen elämä aiheutti eniten harmaita hiuksia. Jos olisin lähtenyt koiran mukaan hypylle (ohjaamaan muurin taakse) niin olisin tosi helposti saanut sen väärään putkeen. Jos taas jään leijeröimään muurin niin koira ei välttämättä näe mua, eikä varsinkaan mun jalkoja. Päätin tehdä leijeröinnin silläkin uhalla, että sen takia tulee hylly. Siitä ei olisi mitenkään voinut olla vihainen koiralle :-). Gimma yllätti ja kääntyi tosi hyvin hypyn jälkeen ja sain sen hyvin ohjatuksi putkeen.

Puomille asti ei mitään ihmeellistä. Gimma hidasti puomilla tavallista enemmän, joten otin muutaman askeleen enemmän itse kuin olin ajatellut ja sen seurauksena seuraava este olikin eri paikassa, missä sen piti olla. Tuli paniikinomainen vastakäsiohjaus, jolla pelkäsin heittäväni Gimman väärälle hypylle, joten vähän huutelin sitä nimellä. Siitä seurasi se, että meinasi tulla seuraavaksi suoritettavan hypyn ohi. Ei onneksi tullut ja loppu meni hyvin. Tuloksena nolla, toinen sija ja agilityserti :-)

Toinen rata oli aikamoista räpellystä multa. Tässäkin alku aiheutti päänvaivaa, mutta sain sen hyvin onnistumaan. Sitten se tapahtui, hetkellinen black out, ei hajuakaan minne olen menossa. Viime hetkellä tajusin, että matka jatkuu keinulle. Mun empimisen seurauksena Gimma kuitenkin tiputti yhden riman. Aa:lta kiertokulmaan lähetys kepeille ja reipas irrottautuminen, että ehtii ohjaamaan putken toiseen päähän ja siitä kääntämään pussiin. Gimma pujotteli hienosti loppuun saakka ja minä ehdin hyvin sinne minne pitikin, mutta sitten hukkui pussi. Pussin jälkeisellä hypyllä takaakierto onnistui hyvin, mutta sitten kosahti lopullisesti ja Gimma suoritti väärän hypyn. Tuo oli vain ajan kysymys tällä räpellyksellä :-D. Mä sain tuosta pujottelusta kyllä ihan älyttömät kiksit. Se meni niin hienosti!! Ihanaa kun on koira, joka pujottelee itsenäisesti. Mimmin kanssa tuossa kohdassa olisin ollut aika pulassa :-D

Hyppäri oli aika helppo. Lopussa oli radan ainoa vaikea kohta ja siinä monet sitten epäonnistuikin. Myös minä, mutta onneksi en virheen arvoisesti kuitenkaan. Radan alku oli ihan hyvä. Jostain syystä välillä vaan menen itse liian lähelle suoritettavaa estettä. Tässäkin kävi niin 3-hypyllä, vaikka tutustumisessa yritin rauhoittaa itseni. Seuraavan hypyn päällejuoksuun tuli vähän kiire, mutta onnistui kuitenkin. Muurilta kepeille oli aika lyhyt matka, mutta hienosti Gimma kepit haki. Putken jälkeisen hypyn käännös ei onnistunut kovin hyvin. Tein taas sen, että peruuttelen taaksepäin kun mun pitäisi liikkua suoritettavaa estettä kohti. Ärsytys! Takasuoralla Gimma meinasi tulla hypyn ohi kun käänsin liikaa itseäni menosuuntaan. Onneksi huomasin tuon ja korjasin. Okseri vähän pelotti kun sen Gimma tiputtaa kans aika herkästi, mutta päätin olla ottamatta siitä mitään paineita ja se kannatti, hienosti tyttö hyppäsi.

Renkaan jälkeinen kohta oli kyllä paha. Ensin ajattelin, että teen sen takaakierto-päällejuoksu + takaakierto-valssi ohjauksella. Radan reunalta se näyttä siltä, että olisi onnistunut. Tutustumisessa ei enää näyttänytkään :-D. Yritin siihen sovittaa myös pakkovalssia renkaan jälkeiselle hypylle, jonka perään olisi tullut tavallinen valssi. En saanut pakkovalssiin askelia sopimaan mitenkään, joten hylkäsin ajatuksen. Päädyin sitten takaakierto-päällejuoksuun ja ihan tavalliseen taakse törkkäisyyn ja leikkaukseen pituudella. Ei ihan putkeen mennyt :-D. Vähän ehdin empiä tuossa takaakierto-kohdassa ja se kostautui heti ja olin hieman jäljessä. Jollain ihmeellisellä vastakäsiohjauksella sain Gimman kuitenkin hyppyjen välistä sinne minne pitkin ja siitä loppuun. Tuloksena nolla, toinen sija ja hyppyserti.

Mun pieni saa osallistua SM-kisoihin! Niin kivaa :-))

Ensimmäinen ja kolmas rata löytyy täältä.

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Koirat fyssarilla ja Mimmille treenilupa!!

Sunnuntaina käytin Mimmin ja Gimman fyssarin, Riina Kellmanin, hoidossa. Oon varmaan joka kerta jotenkin puolipaniikissa kun mun koiria hoidetaan kun ei vaan jää mieleen mitä niistä sanotaan. Tässä kirjoitettuna se osuus, jonka muistan.

Mimmillä edelleen näkyy kropassa ne viljan vaikutukset. Ollut nyt täysin viljattomalla 28.2. lähtien. Varmaan jonkin aikaa kestääkin, ennen kuin kaikki vaikutukset lähtevät pois kun niin kauan on viljahöttöä syönyt. Oli siis jälleen oikea puoli edempänä kuin vasen. Katsoi sen koiran seistessä suorassa ja molemmin puolin etsi viimeiset kylkiluut ja oikea oli tosi paljon edempänä kuin vasen. Ilmeisesti juuri sitä, mikä tuon aiheuttaa (mikä sitten olikaan...) hoiti tosi kauan aikaa kun ei meinannut aueta. Muuta ei sitten jäänyt mieleen kuin, että oikean etujalan ranne oli jäykkä, ei joustanut. Senkin sai kuntoon. Riina ei nähnyt mitään estettä sille, että aloitettaisiin treenaaminen taas. Jee!! Vähän toki mun intoa hillitsee Mimmin ylipaino. Ei varmaan ihan äkkiä laihdu, joten taukoillaan nyt vielä hetki. Odotan kentälle siirtymistä ja siellä voitaisi sitten aloittaa. Jos edelleen on silloin liikaa lihaa luiden päällä niin mennään ihan matalilla hypyillä sitten. Melkein jo jännittää :-D

Gimmakin oli hieman kiero, mutta ei yhtään niin pahasti kuin Mimmi. Hoitoaika oli paljon lyhyempi kuin Mimmillä, joten siitä voisi päätellä, että oli paremmassa kunnossa. Vasen etupuoli oli huonompi kuin oikea. Eikä sekään kuulema mitenkään paha, mutta selkeä ero toiseen puoleen kuitenkin. Jokin aika sitten Gimma törmäsi puomiin, joten tuo saattaa johtua siitä.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Mahtitreenit ja sylivekki on ♥

Jenni, Marko ja Nina olivat aiemmassa ryhmässä treenaamassa (keskiviikkona) ja olivat rakentaneet ihan sairaan makeen radan. Oli pienillä muutoksilla tehty jostain Savikon Sepon radasta. Ratapiirrosta mulla ei valitettavasti ole. Mukana siis vain Gimma.

Alku oli ihan älyttömän makee! Kisoissa olisin varmaan tuossa vähän epäröinyt, mutta nyt en yhtään. Ja tämä mun pitäisi saada siirretyksi ehdottomaksi kisoihin: älä epäröi, vaan luota koiraan!! Alku siis oli aika suora, joka meni hyppy-okseri-rengas-pituus. Ensimmäinen hyppy vähän eri linjassa sisällä päin ja loput aika suorassa. Seuraavana hyppy, ööö, silleen niinku vinottain, josta otettiin koira valssilla. Menin siis vastaanottamaan tuon pituuden jälkeisen hypyn kohdalle. Gimma meni hirmu hyvin kaikki esteet ja mä olin jo valmiina jarruttamassa hypyllä.

Seuraavan hypyn valssiin tuli aika kova kiire, mutta onnistui kuitenkin. Jatkossa tein sylivekin ja sitten tavallisen vekin ennen muuria, josta yli 90 asteen (en osaa arvioida minkä asteinen kulma oli) kulmaan kepeille kiertokulmaan. Vekki ennen muuria oli huono eikä Gimma ehtinyt edes nähdä keppejä, yritti vain mennä jostain sisälle. Kun vekkasin kunnolla niin ampui keppien sisälle ja mä sain jäädä jopa muurin taakse ja sieltä siirtyä jatkopaikkaan. Vitsit, että mä tykkään tuon koiran pujottelusta! Pujottelee näköjään, vaikka mä teen mitä. Nytkin kepit meni kohti seinää ja minä kaukana sivussa, eikä yhtään haitannut. Siistii!

Keppien jälkeisellä hypyllä päällejuoksu, josta putkeen. Seuraavalle putkelle putkijarrutus, joka tuli ehkä vähän myöhään kun hieman valui putkelta ulostullessaan. Sain sen kuitenkin pakkovalssiin seuraavalle hypylle, josta pitikin lähteä hyvissä ajoin liikkeelle, että sai koiralle loogisen linjan seuraavan hypyn takaakiertoon. Hyvin onnistui. Lopun leikkaus-valssikohdassakaan ei ollut mitään ongelmaa. Mä taidan ihan oikeesti osata tehdä nuo valssit kun vaan keskityn.

Pätkissä otin eri vaihtoehtoja. Alkusuoran jälkeen ajattelin kokeilla ohjausta, jossa ei olisi voinut mennä ottamaan koiraa vastaan kovin kauas. Pituuden jälkeinen hyppy normaalina taaksetyöntönä ja seuraavalle poispäinkäännös (ei onnistunut ensimmäisellä kerralla) ja sitten leikkaus-valssi ja sylivekki jne. Toi sylivekki tuntui jälleen ihan ylimakeelta! Se taitaa olla meille aika hyvä ohjaustekniikka :-). Joku aika sitten sylivekki-jaakotus oli kans tosi makee.

Putkelta putkeen jälkeistä kohtaa koitin myös niin, että jälkimäisen putken jälkeisen hypyn ohjasin takaakierto-valssilla ja seuraava takaakiertona. Kun askeleet sain kohdilleen (eli en hukannut esteitä) niin tuntui, että tuo oli meille parempi tapa kuin se ensimmäinen.

Toisella sessiolla päätin tehdä nollana radan läpi. Ja me tehtiin!! Vitsit, mikä voittajafiilis :-). Yhdessä valssissa olin kovasti myöhässä, mutta hyvin siitäkin selvittiin ja voisin sanoa, että siistillä nollalla mentiin läpi. Jotain vielä hiottiin tuonkin jälkeen, mutta en enää muista mitä. Keppejä taisin ottaa vielä niin, että palkkasin sen. Meni niin sairaan hyvin koko ajan ne, että kai siitä pitää vähän palkitakin :-D. Positiivista oli myös se, että rimojen korkeus vaihteli 55-65 cm välillä, eikä sillä ollut mitään vaikutusta. Hyvin pysyi ylhäällä.

En tiedä, mistä sain sellaisen asenteen nyt, että mennään eikä meinata ja se tuntui tosi hyvältä :-). Nyt vaan kisoihin sama tunne. Ei enää mitään hyssyttelyä, vaan kunnon revitystä.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Sheltit rokotuksilla

Kävin tänään rokotuttamassa sheltit. Otin edelleen varmuuden vuoksi rokotukset myös Pimulle kun ei koskaan tiedä mihin tässä innostuu lähtemään kisaamaan ja jos pitää mummeli ottaa mukaan. Harmitti kun nyt oli eri eläinlääkäri tutkimassa niin en usko, että osasi ihan samalla asteikolla arvioida sydäntä. Ei siellä kuitenkaan mitään hälyttävää kuulemma ollut. Silmissä lääkäri näki kaihia. Olenhan mä itsekin huomannut, että harmaat on silmät, mutta hyvin tuo vielä kuitenkin näkee. Eikä kuulemma mitään hätää senkään suhteen ole. Pimu painoi 7,4 kiloa, joka on sille ihan sopiva paino. Saatiin Pimun sydämen hoitoon kokeeksi Cardiguard-rasvahappolisää. Oli joku näyte, joten ei tarvinnut mitään siitä maksaa. Kaipa sitä voi kokeilla kun on vaan jotain rasvahappolisää :-)

Mimmi kävi kans puntarilla ja se on läski!! Jumankauta, painoi 7,9 kiloa :-O. Tästä huomaa, että meidän kotipuntariin ei ole luottamista kun sen mukaan ei muka ole lihonut. Heittää mullakin parilla kilolla painoa, joskus jopa kolmella, kun muutaman kerran peräkkäin vaa'alle nousen. Mimmin normaali paino siis on kuuden kilon paikkeilla eli sellaset kaksi kiloa on tullut lisää. Huh. Nyt joutuu tyttönen laihikselle. Ehkä se, että ei olla pahemmin aksailtu on tuohon lihomiseen vaikuttanut. Tai sitten ruokavalion muutos. Ja oonhan mä tuntenut, että se tuntuu pöhöttyneeltä, mutta olen kotipunnitukseen luottaen uskonut sen tunteen johtuvan jostain muusta. Kai se sitten läskiä on.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Tokossa avoimen luokan liikkeitä

Tokotreenit oli tänään klo 9-11. Kertoo jotain mun tokoinnostuksesta kun vapaaehtoisesti herään aikaisin, että ehdin treeneihin :-D. Odotin innolla harkkoja kun sai kunnolla ruveta hinkkaamaan avoimen luokan liikkeitä. Etukäteen jo mietin, että yllättävän paljon tulee kuitenkin uutta. Nouto tulee ihan uutena, hyppy muuttuu hieman, jäävissä siirrytään koiran taakse ennen kuin palataan koiran viereen, paikallamakuussa menee ohjaaja piiloon, kaukokäskyt, luoksetulon pysäytys. Olikohan siinä kaikki? Aika paljon kuitenkin kun mä jotenkin ajattelin, että eihän siinä juuri mitään uutta tule.

Ensimmäisenä otettiin paikallamakuuta. En nyt ihan heti mennyt piiloon, mutta melkein piiloon kuitenkin. Kasvihuoneella on sellainen harvalautainen aita ja sen jälkeen joku hökötys niin menin sinne taakse. Näin kuitenkin koiran koko ajan. Hyvin pysyi paikallaan. Aikaisemmin kun ei ole meinannut mennä käskystä maahan ollenkaan niin nyt se sitten ennakoi sitä. Tipahti vähän väliä maahan ennen käskyä ja kun Henna antoi Sisulle käskyn niin siinäkin Gimma meni maahan. Pyysin sen takaisin sivulle ja annoin oman käskyn. On tää vaan niin tasapainoilua koko ajan noiden liikkeiden kanssa, että ei vaan koira alkaisi ennakoida.

Otettiin luoksetulon pysäytyksen alkeita. Henna oli apparina namikipon kanssa. En uskalla tässä käyttää lelua, ettei mene hiipimisen puolelle liike, siksi namit. Ja siis käytettiin takapalkkaa. Ennen tuota en ole Gimman kanssa käyttänyt niin otettiin pari toistoa ensin niin, että vapautin palkalle pelkästään kontaktin ottamisesta mun edessä istuessa. Sitten luoksetuloa ja pysäytys mukaan. Tällä hetkellä olen sitä mieltä, että käytän suullista käskyä ja sillä mentiin. Gimma oikeasti pysähtyi ihan hirmu hyvin. Mä itse vaan tuossa soosasin kun en heti käskyn jälkeen vapauttanut palkalle, vaan odotin, että se pysähtyy ennen vapautusta. Tässä harjoitteluvaiheessa olisi pitänyt heti käskyn jälkeen tulla vapautus. Toistojen myötä taisin tuon jopa oppiakin. Älyttömän hyvin tämä meni. Lopuksi otettiin läpijuoksu.

Ruutua otin kun Henna sen oli sinne rakentanut. Otin yhden näyttöruudun ja meni älyttömän hyvin. Sitten otin ilman näyttöä, mutta mokasin kun aloin kesken Gimman etenemistä kaivaa lelua taskusta. Totta kai se sen kuuli ja pysähtyi jääden odottamaan milloin lelu lentää. Hetken odotin, että korjaako itse ja menee ruutuun, mutta ei korjannut, vaan tuli takaisin mun luo. Ei muuta kuin neutraalisti liike uudelleen, nyt lelu valmiina kädessä ja meni ihan sikahienosti. Palkkasin koiran, enkä ottanut enää toistoja.

Nouto meillä on ihan alussa vielä. Pari kertaa olen harjoitellut pelkkää kapulan pitämistä. Päätin kuitenkin kokeilla, mitä Gimma tekee, jos sille heittää kapulan. Pientä hetsausta kapulalla, kaulapannasta kiinni, kapulan heitto ja käskyllä hakemaan se. Ja Gimma haki :-O. Lähti tuomaan mun luo ja palkkasin lelulla jo ennen kuin oli mun luona. Tuossa oli vähän liikaa liikkuvia osia mulle, mutta alkoi se sujua. Mutta hei, Gimma haki kapulan ja lähti tuomaan sitä mulle. Jipii!! Otettiin muutama toisto näitä ja näytti kyllä tosi hyvältä :-)

Ihanat leikkaukset

Keskiviikon treeniradaksi olisin halunnut tämän kokonaisuudessaan, mutta ihan mahdoton tehtävä. Tuo oli vaan sellaiset 10 metriä liian leveä :-P. Lopun radasta kuitenkin halusin treeneihin niin alkua sitten muunneltiin. Myös pituudella leikkaus tahdottiin mukaan kuvioihin. Radasta tuli kyllä ihan eri, ainoastaan lopun hypyt oli piirroksen mukaiset. Puomi oli meillä seinän suuntaisesti ja ensimmäinen hyppy suorassa linjassa puomia kohden. Keinu puomin suuntaisesti, josta mentiin suoraan 10-putkeen. 11 ja 12 kuten piirroksessa, 13-putken tilalle muuri. Kepit aika lailla puomin ja keinun suuntaisesti ja pussia ei kasvarilla ollut niin tilalla putki, jolle oli aika suora linja kepeiltä.

3-hypylle tein sylkkärin, niisto-sokkarin, jenkkikäännöksen ja sylivekki-jaakotuksen. Viimeinen vaihtoehto käänsi ihan liian jyrkästi, mutta tärkeintä oli, että se onnistui. Jenkkikäännös taisi meillä olla tuossa kaikista paras.

Keinu joka kerta oikein hyvä. Nyt tuntuu siltä, että Gimma on peloistaan päässyt yli :-). Pituudella leikkaus ei onnistunut ensimmäisellä kerralla kun ajauduin ihan liian lähelle pituutta ja mun vauhti töksähti. Toistoilla onnistui joka kerta. Maltti on valttia näissä.

Kepeillä etumatkaa, että ehdin ohjaamaan putken jälkeen hypyn taakse. Puolivalssilla 17:lle, 18:lla päällejuoksu ja siitä loppuun. Meni hyvin. Toisella kerralla kokeilin niin, että tein 16:lle takaakierto-valssin, 17 päällejuoksuna ja 19 päällejuoksuna. Vähän meinasi tulla kiire kun jäin valssissa paikoilleni, mutta onnistui myös näin.

Lopuksi kokeilin vielä leikkauksilla tuon. 16 jälleen takaakierto-valssilla ja sitten leikkaus joka hypyllä. Pienen pientä ongelmaa oli alussa, että sai ensimmäisen leikkauksen onnistumaan, mutta kun se onnistui niin loput meni kuin itsestään. Mahtava tunne kun koira menee edellä ja tietää mitä tekee :-). Mä olen edelleen ihan fiiliksissä noista leikkauksista. Ne on mulle niin kamalan vaikeita kun meinaan aina rynniä liian lähelle leikattavaa estettä. Nyt uskon, että mä nämäkin opin :-). Ehkä melkein voisi jo sanoa, että olen jo oppinut.