Olin Gimman kanssa sunnuntaina Kokkolan uudessa hallissa kisaamassa. Kahdella ensimmäisellä radalla tuomarina oli Anders Virtanen ja viimeisellä (hyppärillä) Vesa Sivonen. Andersilla oli nyt jotenkin ihan erinäköiset radat kuin viimeksi. Tuo on vain hyvä juttu kun ei tiedä etukäteen mitä odottaa :-). Vesa taas on sen verran harvoin nykyään tuomarina, että en osannut odottaa oikein mitään.
Ensimmäisessä radassa oli muutama kohta joihin mietin ohjausta vähän kauemmin. Heti alku aiheutti pientä epävarmuutta. Jos tökkään Gimman 3-hypyn taakse niin ehdinkö pois alta? En tuohon kohtaan muutakaan ohjaustapaa saanut sopimaan niin päätin ehtiä. Ja ehdinkin. Sen verran kiire tuli, että seuraava este hieman hukkui, mutta onneksi askeleet osui sen verran hyvin, että este löytyi sieltä mistä sen pitikin löytyä. Ennen putkea tein valssin ja yritin tehdä myös putkijarrutuksen. Silti tuntui, että Gimma ampui aika pitkälle putkesta. Ei kyllä videolta siltä näytä. Putken jälkeinen hyppy jälleen hukassa, mutta onneksi löytyi ja vielä oikein päin suoritettuna.
Keppejä ennen meinasin tehdä valssin, mutta tutustumisessa tuntui koko ajan siltä, että olen koiran tiellä eikä se näe keppejä tarpeeksi ajoissa. Päädyin siis toiseen ohjaukseen. Päätin jäädä niin, että koira varmasti näkee kepit ja kun lähtee pujottelemaan niin juoksen ohi. Tuossa kohden tuntui, että jalat ei liiku mihinkään, vaikka ei se videolta katsottuna siltä onneksi näyttänyt.
Aa:n jälkeinen elämä aiheutti eniten harmaita hiuksia. Jos olisin lähtenyt koiran mukaan hypylle (ohjaamaan muurin taakse) niin olisin tosi helposti saanut sen väärään putkeen. Jos taas jään leijeröimään muurin niin koira ei välttämättä näe mua, eikä varsinkaan mun jalkoja. Päätin tehdä leijeröinnin silläkin uhalla, että sen takia tulee hylly. Siitä ei olisi mitenkään voinut olla vihainen koiralle :-). Gimma yllätti ja kääntyi tosi hyvin hypyn jälkeen ja sain sen hyvin ohjatuksi putkeen.
Puomille asti ei mitään ihmeellistä. Gimma hidasti puomilla tavallista enemmän, joten otin muutaman askeleen enemmän itse kuin olin ajatellut ja sen seurauksena seuraava este olikin eri paikassa, missä sen piti olla. Tuli paniikinomainen vastakäsiohjaus, jolla pelkäsin heittäväni Gimman väärälle hypylle, joten vähän huutelin sitä nimellä. Siitä seurasi se, että meinasi tulla seuraavaksi suoritettavan hypyn ohi. Ei onneksi tullut ja loppu meni hyvin. Tuloksena nolla, toinen sija ja agilityserti :-)
Toinen rata oli aikamoista räpellystä multa. Tässäkin alku aiheutti päänvaivaa, mutta sain sen hyvin onnistumaan. Sitten se tapahtui, hetkellinen black out, ei hajuakaan minne olen menossa. Viime hetkellä tajusin, että matka jatkuu keinulle. Mun empimisen seurauksena Gimma kuitenkin tiputti yhden riman. Aa:lta kiertokulmaan lähetys kepeille ja reipas irrottautuminen, että ehtii ohjaamaan putken toiseen päähän ja siitä kääntämään pussiin. Gimma pujotteli hienosti loppuun saakka ja minä ehdin hyvin sinne minne pitikin, mutta sitten hukkui pussi. Pussin jälkeisellä hypyllä takaakierto onnistui hyvin, mutta sitten kosahti lopullisesti ja Gimma suoritti väärän hypyn. Tuo oli vain ajan kysymys tällä räpellyksellä :-D. Mä sain tuosta pujottelusta kyllä ihan älyttömät kiksit. Se meni niin hienosti!! Ihanaa kun on koira, joka pujottelee itsenäisesti. Mimmin kanssa tuossa kohdassa olisin ollut aika pulassa :-D
Hyppäri oli aika helppo. Lopussa oli radan ainoa vaikea kohta ja siinä monet sitten epäonnistuikin. Myös minä, mutta onneksi en virheen arvoisesti kuitenkaan. Radan alku oli ihan hyvä. Jostain syystä välillä vaan menen itse liian lähelle suoritettavaa estettä. Tässäkin kävi niin 3-hypyllä, vaikka tutustumisessa yritin rauhoittaa itseni. Seuraavan hypyn päällejuoksuun tuli vähän kiire, mutta onnistui kuitenkin. Muurilta kepeille oli aika lyhyt matka, mutta hienosti Gimma kepit haki. Putken jälkeisen hypyn käännös ei onnistunut kovin hyvin. Tein taas sen, että peruuttelen taaksepäin kun mun pitäisi liikkua suoritettavaa estettä kohti. Ärsytys! Takasuoralla Gimma meinasi tulla hypyn ohi kun käänsin liikaa itseäni menosuuntaan. Onneksi huomasin tuon ja korjasin. Okseri vähän pelotti kun sen Gimma tiputtaa kans aika herkästi, mutta päätin olla ottamatta siitä mitään paineita ja se kannatti, hienosti tyttö hyppäsi.
Renkaan jälkeinen kohta oli kyllä paha. Ensin ajattelin, että teen sen takaakierto-päällejuoksu + takaakierto-valssi ohjauksella. Radan reunalta se näyttä siltä, että olisi onnistunut. Tutustumisessa ei enää näyttänytkään :-D. Yritin siihen sovittaa myös pakkovalssia renkaan jälkeiselle hypylle, jonka perään olisi tullut tavallinen valssi. En saanut pakkovalssiin askelia sopimaan mitenkään, joten hylkäsin ajatuksen. Päädyin sitten takaakierto-päällejuoksuun ja ihan tavalliseen taakse törkkäisyyn ja leikkaukseen pituudella. Ei ihan putkeen mennyt :-D. Vähän ehdin empiä tuossa takaakierto-kohdassa ja se kostautui heti ja olin hieman jäljessä. Jollain ihmeellisellä vastakäsiohjauksella sain Gimman kuitenkin hyppyjen välistä sinne minne pitkin ja siitä loppuun. Tuloksena nolla, toinen sija ja hyppyserti.
Mun pieni saa osallistua SM-kisoihin! Niin kivaa :-))
Ensimmäinen ja kolmas rata löytyy täältä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti