Tänään olin Vaasan kisoissa kahden startin verran molempien kanssa. Tuomarina oli Jarmo Jämsä ja ratoina hyppäri ja agilityrata. Mulla oli jostain syystä nyt kisafiilis ihan hukassa. Yleensä se tulee kun vaan pääsen kisapaikalle, mutta nyt ei näkynyt eikä kuulunut. Eikä yhtään auttanut sekoilu lähtölistojen kanssa.
Tällä kertaa en printannut lähtölistoja mukaan vaan katsoin, että Mimmin kanssa mennään viimeisenä ja Gimmankin kanssa aika loppupäässä. Asiahan ei sitten näin ollutkaan. Lähtölistan järjestys ei kertonut yhtään mitään vaan koirakon edessä oleva numero. Hyvä, että en myöhästynyt Mimmin kanssa ekalta radalta kun mentiinkin paljon aiemmin kuin luulin. Hieman meni pasmat sekaisin ja suoraan sanoen v***tti!! Eikä tietenkään missään paikan päällä ollut ajantasalla olevia lähtölistoja. Prkl! Tuli ne sitten ennen toista rataa, mutta eipä enää siinä vaiheessa auttanut kun jo tiesi paikkansa... Sori, yleensä en kovin valita, mutta nyt meni ainakin Mimmin rata tuon takia vähän pilalle. Ei saisi mennä noin pienestä, mutta kyllä se näköjään vaikuttaa kun pitää ennen aikojaan radalle mennä.
No, Mimmillä eka rata (hyppäri) kaatui jo toiseen esteeseen eli putkeen. Oli sellainen S-putki, josta piti kääntyä tiukasti. Tein putkijarrutuksen ja ehkä se oli liikaa kun Mimmi tuli samasta päästä ulos kuin menikin putkeen. 5-hypylle piti ohjata (olisi pitänyt!!) tarkasti, että hyppää sen kun oli ohjaajalla jo kiire muutaman esteen päähän edestä ohjaamaan. Tässä olin huono, enkä ohjannut ollenkaan. Mimmi tuli hypyn ohi enkä jaksanut korjata, joten hyllyhän siitä tuli. Loppu rata oli kuitenkin ihan nätti.
Gimman kanssa putki onnistui. Joku rima tipahti kun ohjasin huolimattomasti (jätin yksin tekemään hommia), mutta tuo 5-hyppy onnistui. Kylläkin sillä seurauksella, että en ehtinyt ohjaamaan paikkaa, johon kiire tuli ja Gimma meni väärän hypyn. Jatkettiin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja tosi nätti loppurata. Tein (kun oli pakko) pari leikkaustakin radalla ja ne onnistui. Juhuu!! Toinen oli kyllä enemmän poispäinkäännös, mutta silti. Hyvä fiilis tuosta :-)
Mimmin kanssa agilityradalta saatiin sitten nolla. Tämä rata oli mun mielestä paljon mukavampi muutenkin kuin tuo hyppäri. Ja tiedän, että tämäkään ei saisi vaikuttaa mihinkään, mutta kummasti sain vähän enemmän fiilistä kisaamiseen kun rataprofiili miellytti. Jostain syystä tuntui, että Mimmi ei alun jälkeen enää kipittänyt kovin hyvää vauhtia, mutta kyllä se nyt aika kivasti kuitenkin meni. Video. Pelastettiin ilmeisesti tuomarin päivä kun alitettiin ihanneaika reippaasti :-D. Oli kuulemma lauantaina ollut hieman tiukat ihanneajat eikä niihin oikein kukaan päässyt. Nyt tuomari löysäsi aikaa jo hyppärille ja kun ei nollia tullut niin löysäsi lisää agilityradalle.
Gimman kanssa hyllytettiin heti alussa. Meni 3-hypyltä lähtöhypylle. Otin sen vastakäteen ja hyvin olikin tulossa mun mukaan, mutta liian aikaisin lähdin ohjaamaan neloselle ja Gimma päätti ottaa mun ohjauksella lähtöhypyn. Ihan loogisesti siis. Aa:n jälkeen en meinannut saada millään hypyn takaakiertoon. Kolmas kerta vasta toden sanoi. Loppurata oli oikein nätti :-)
sunnuntai 27. toukokuuta 2012
lauantai 26. toukokuuta 2012
Pietarsaari ja Lapua
Lauantaina (19.5.) olin molempien koirien kanssa kisaamassa Pietarsaaressa. Siellä oli kaksi agilityrataa ja molemmissa tuomarina oli Rauno Virta. Radat oli tosi kivat!! Sai oikeasti miettiä, mitä missäkin kohden teki. Me like!!
Eka rata Mimmin kanssa meni aika lailla pieleen. Alussa pakkovalssi ihan kamala! En näköjään osaa enää tehdä pakkovalssia aloitustilanteessa. Tässä siis treenin aihe Mimmille! Kepeille yritin viedä pakkovalssilla, vaikka en sitä osaa. En osannut nytkään, mutta virhettä siitä ei kuitenkaan tullut. Tämäkin siis treenilistalle. Jotain hyvääkin radalla sentään, Mimmi kesti tosi hyvin sivuttaisirtoamisen kepeillä. Lopussa vielä kielto pussilta. Tulos taisi olla 10, mutta se tuntui niin paljon huonommalta.
Gimman kanssa sama rata. Alku meni tosi hyvin. Jostain syystä luotan Gimman pakkovalsseihin enemmän kuin Mimmin ja uskallan ohjata oikea-aikaisesti pakkovalssihypyn. Kepeillä sitten tuli virhe. Outoa. Vein erilailla kuin Mimmin enkä mitään pakkovalsseja mennyt tekemään (vaikka Gimma sen osaakin) vaan lähetin kepeille kiertokulmasta. Meni väärin sisälle, ei osannut kiertää ensimmäistä keppiä. Taisin ohjata huolimattomasti kun kyllähän Gimma osaa... Rima tippui aa:n jälkeen jossain ja sama kielto pussilta kuin Mimminkin kanssa. Voi jestas!! Miten tyhmä voi ihminen olla kun ottaa samat virheet molempien kanssa :-D. Viimeisellä hypyllä vielä kielto, joten hyllyhän siitä tuli.
Toinen rata olikin sitten oikein hauska. Sai valita aa:n jälkeen kummasta päästä aloittaa kepit ja keppien jälkeisen putken pään sai valita. Meinasin aluksi olla ihan liikaa valinnan varaa, mutta kyllä se meille sopiva ratkaisu sieltä kuitenkin löytyi. Mimmi meni siis tämänkin ensin ja voitti nollalla :-). Aa:n jälkeinen tilanne oli aika kamala kun tuli ihan hirveä kiire sinne. Oletin, että ehdin paljon ennen Mimmiä aa:n toiselle puolelle ja teen vaan jonkun päällejuoksun tyyppisen siinä, mutta enhän mä mihinkään ehtinyt :-DD. Survoin väkisin Mimmin kepeille ja onneksi se sinne meni. Tuntui, että olin joka paikassa kamalan myöhässä, mutta ei se taaskaan videolta niin pahalta näyttänyt.
Gimman kanssa radan alku oli aika katastrofi. Tuli heti toisen hypyn ohi ja sitten sain sen vielä putken ohikin ohjatuksi. Siinä välissä tippui vielä okserin rima. Huh huh. Nämä kaikki viiden ensimmäisen esteen aikana :-D. Sitten mä sain jostain ihan kauheen tsempin päälle ja loppurata mentiin virheettömästi loppuun. Oikein kiva fiilis tuosta lopun rutistuksesta maalissa :-)
Keskiviikkona käväisin Gimman kanssa iltakisoissa Lapualla. Tuomarina tuolla oli Anders Virtanen. Radat oli taattua Anders-laatua, eli oikein mukavat :-). Ratoina agility- ja hyppyrata. Agilityradalla taas meinasin saada kiellon (itse sen jo itselleni annoin) kun sihisin Gimmalle hypyllä ja se oli sitä mieltä, että "ai tätä ei hypätäkään". Sain sen kuitenkin jotenkin törkätyksi hypylle. En tiedä mistä toi ihmeen sihinä on tullut kun ei Gimma tarvitse mitään vahvistusta käännöksiin. Se kääntyy ne kyllä ihan itsestään, jos minä vaan ohjaan hyvin. Ja jos en ohjaa niin ei siinä silloin mitkään sihinät auta ;-). Jatkossa pitää rataan tutustumisissa oikein keskittyä ei-sihisemiseen! Tuo onnistui hyppärillä jo samana iltana oikein hyvin. Tältä radalta saatiin siis nollavoitto :-)
Hyppärin tutustumisessa ja itse suorituksessakin osasin jättää sihinät pois. Hyvä minä! Harmittava kielto sieltä kuitenkin tuli. Niin oletin taas, enkä ohjannut. Hyppärin voitto olisi meille ollut paljon mieluisampi kun Gimmasta olisi sillä tullut hyppyvalio. No, menipä tuo serti ihan mukavaan osoitteeseen kuitenkin kun sen saivat Sari ja Pikkis :-).
Gimman molemmat radat löytyvät täältä.
Eka rata Mimmin kanssa meni aika lailla pieleen. Alussa pakkovalssi ihan kamala! En näköjään osaa enää tehdä pakkovalssia aloitustilanteessa. Tässä siis treenin aihe Mimmille! Kepeille yritin viedä pakkovalssilla, vaikka en sitä osaa. En osannut nytkään, mutta virhettä siitä ei kuitenkaan tullut. Tämäkin siis treenilistalle. Jotain hyvääkin radalla sentään, Mimmi kesti tosi hyvin sivuttaisirtoamisen kepeillä. Lopussa vielä kielto pussilta. Tulos taisi olla 10, mutta se tuntui niin paljon huonommalta.
Gimman kanssa sama rata. Alku meni tosi hyvin. Jostain syystä luotan Gimman pakkovalsseihin enemmän kuin Mimmin ja uskallan ohjata oikea-aikaisesti pakkovalssihypyn. Kepeillä sitten tuli virhe. Outoa. Vein erilailla kuin Mimmin enkä mitään pakkovalsseja mennyt tekemään (vaikka Gimma sen osaakin) vaan lähetin kepeille kiertokulmasta. Meni väärin sisälle, ei osannut kiertää ensimmäistä keppiä. Taisin ohjata huolimattomasti kun kyllähän Gimma osaa... Rima tippui aa:n jälkeen jossain ja sama kielto pussilta kuin Mimminkin kanssa. Voi jestas!! Miten tyhmä voi ihminen olla kun ottaa samat virheet molempien kanssa :-D. Viimeisellä hypyllä vielä kielto, joten hyllyhän siitä tuli.
Toinen rata olikin sitten oikein hauska. Sai valita aa:n jälkeen kummasta päästä aloittaa kepit ja keppien jälkeisen putken pään sai valita. Meinasin aluksi olla ihan liikaa valinnan varaa, mutta kyllä se meille sopiva ratkaisu sieltä kuitenkin löytyi. Mimmi meni siis tämänkin ensin ja voitti nollalla :-). Aa:n jälkeinen tilanne oli aika kamala kun tuli ihan hirveä kiire sinne. Oletin, että ehdin paljon ennen Mimmiä aa:n toiselle puolelle ja teen vaan jonkun päällejuoksun tyyppisen siinä, mutta enhän mä mihinkään ehtinyt :-DD. Survoin väkisin Mimmin kepeille ja onneksi se sinne meni. Tuntui, että olin joka paikassa kamalan myöhässä, mutta ei se taaskaan videolta niin pahalta näyttänyt.
Gimman kanssa radan alku oli aika katastrofi. Tuli heti toisen hypyn ohi ja sitten sain sen vielä putken ohikin ohjatuksi. Siinä välissä tippui vielä okserin rima. Huh huh. Nämä kaikki viiden ensimmäisen esteen aikana :-D. Sitten mä sain jostain ihan kauheen tsempin päälle ja loppurata mentiin virheettömästi loppuun. Oikein kiva fiilis tuosta lopun rutistuksesta maalissa :-)
Keskiviikkona käväisin Gimman kanssa iltakisoissa Lapualla. Tuomarina tuolla oli Anders Virtanen. Radat oli taattua Anders-laatua, eli oikein mukavat :-). Ratoina agility- ja hyppyrata. Agilityradalla taas meinasin saada kiellon (itse sen jo itselleni annoin) kun sihisin Gimmalle hypyllä ja se oli sitä mieltä, että "ai tätä ei hypätäkään". Sain sen kuitenkin jotenkin törkätyksi hypylle. En tiedä mistä toi ihmeen sihinä on tullut kun ei Gimma tarvitse mitään vahvistusta käännöksiin. Se kääntyy ne kyllä ihan itsestään, jos minä vaan ohjaan hyvin. Ja jos en ohjaa niin ei siinä silloin mitkään sihinät auta ;-). Jatkossa pitää rataan tutustumisissa oikein keskittyä ei-sihisemiseen! Tuo onnistui hyppärillä jo samana iltana oikein hyvin. Tältä radalta saatiin siis nollavoitto :-)
Hyppärin tutustumisessa ja itse suorituksessakin osasin jättää sihinät pois. Hyvä minä! Harmittava kielto sieltä kuitenkin tuli. Niin oletin taas, enkä ohjannut. Hyppärin voitto olisi meille ollut paljon mieluisampi kun Gimmasta olisi sillä tullut hyppyvalio. No, menipä tuo serti ihan mukavaan osoitteeseen kuitenkin kun sen saivat Sari ja Pikkis :-).
Gimman molemmat radat löytyvät täältä.
perjantai 18. toukokuuta 2012
Epämääräistä höpöttelyä pitkästä aikaa
Voi jestas kun en vaan saa tänne enää kirjoitetuksi niin kuin pitäisi... Joitain treenejä on tässä välissä ollut. Ihan vaan muutama kylläkin. Kisojakin on ollut, ainakin Pawsin ja Lagun kisat. Kummastakaan ei juuri mitään kerrottavaa. Ja syy tietenkin siinä, että en ole treenannut. Ei voi odottaa ihmeellisiä suorituksia, jos vaan kisaa silloin tälliöin.
Jostain syystä nuo koirien sairastelut (kennelyskät ja oletettu uusi kennelyskä, joka olikin nielutulehdus) sai mulle sellaisen treenaamattomuusvaihteen päälle. Ikinä ennen ei ole käynyt näin! Olen aiemmin vaan tauon aikana odottanut tilaisuutta päästä treenaamana. Niin nytkin aluksi. Mutta kun vaivat vaan jatkuivat ja treenit siirtyivät ja siirtyivät niin mun aivot jotenkin meni sellaiseen tilaan, että ihan hyvin meillä menee näinkin. Jotenkin tuli sellainen olo, että ei meidän tarvitse koko ajan jossain treenissä kulkea, vaan elämä sujuu muutenkin. Koiratkin näyttivät tottuvan treenittömään tilanteeseen, eivätkä mitenkään protestoineet sitä. Ihan outo tilanne mulla. Ja jotenkin tuosta ajatuksesta on vaikea päästä eroon.
Olen nyt vähän niin kuin vanhasta tottumuksesta ilmoittanut koirat lähikisoihin. Ja onhan niissä kiva käydä kun näkee tuttuja! Mutta onko mun agilityharrastus aina ollut vaan sitä että on kiva nähdä tuttuja? Se on kyllä mulla ollut aina iso osa agilitya, mutta ei se ole ollut vain se ainoa asia. Joku suvantovaihe nyt vaan menossa. Nyt on vaan pakko ryhdistäytyä ja edes omassa pihassa ottaa pikku tekniikkatreenejä, jos ei kentälle asti jaksa ajella. Tekniikkatreenit ois kyllä nyt oikein sopivia kun on niin paljon parannettavaa vielä! Leikkaukset, sylivekit ja sylkkärit nyt ainakin pitäisi saada kuntoon. Varmaan vielä monta muutakin juttua, mutta ei nyt ihan heti tule mieleen. Näitä kaikkia on oikein hyvä treenata tuossa meidän pihassa :-).
Jos sitten vähän kisakuulumisia. Eilen, torstaina, olin Kokkolassa kisaamassa. Odotukset ei olleet kovin kovat kun en edelleenkään ole päässyt (saanut aikaiseksi mennä) treenaamaan. Keskiviikko iltana pikku treenit omassa pihassa, mutta ei muuta. Gimma yllätti mut ihan täysin ja teki kaksi oikein hyvää rataa. Ekalla radalla tuli yksi rima alas ja tokalla kaksi. Mun mokia tietty, eikä tällä kertaa haittaa yhtään! Me tehtiin kuitenkin samaa rataa, mitä ei olla pitkään aikaan tehty. Niin hyvä fiilis Gimma menosta! Sen molemmat radat löytyy täältä.
Mimmin kanssa eka rata kaatui keinuvirheeseen. Tai se kaatui siihen mun tahdosta ;-). Näin kun hyppäsi ihan liian aikaisin keinulta pois ja päätin kokeilla miten menee pujotteluun, jos en itse hidasta vauhtia ollenkaan. Meni oikein sisälle, mutta ei taipunut seuraavaan väliin. Tässä on kyllä iso ero Mimmillä ja Gimmalla. Gimman kanssa tein samalla lailla, että en yhtään hidastanut omaa liikettä ja niin se vaan pujottelee oikein ♥. On kyllä niin tajunnut tuon esteen jujun! Mimmi taas treeneissä kestää ihan vaikka mitä, mutta ei sitten näemmä kisoissa. Ainakaan tällä hetkellä. Taitaa kuumakallen keskittymiskyky vähän huonontua kisatilanteessa. En kyllä aiemmin ole vastaavaa huomannut. Voi tietenkin olla myös "vanhan" koiran kyllämätiedän-juttuja :-D. Mutta jatkossa siis mun täytyy olla kisatilanteessa paljon tarkempi Mimmin pujottelun kanssa. Lopussa vielä lähti puomilta ennen lupaa ja käveltiin radalta pois. Oli enää yksi hyppy jäljellä, joten ei viety muiden aikaa tällä muakin ärsyttävällä tavalla :-D.
Toinen rata Mimmin kanssa oli jo ihan jees. Puomin jälkeen oli ihan kamala kuvio. Tuomari (Tienhaara) muutti sen mineille ihan älyttömäksi. Ainoa, mitä keksin siihen oli se, että jätän koiran kontaktille, juoksen ohi ja teen jotain päällejuoksu-takaakiertojuttuja. No, eihän Mimmi mihinkään kontaktille jäänyt ja jouduin soveltamaan tuon tilanteen ihan kokonaan. Se tuntui ihan kamalalta! Puomin jälkeen oli kolmen hypyn sarja ja Mimmi oli kovasti menossa A-osan väärälle puolelle, josta sain sen pois (kielto?). Maalissa olin aivan varma, että meille jostain kohti sarjalla tuli kielto, mutta kukaan ei sitä kuitenkaan nähnyt kun paikan päällä kyselin eikä videoltakaan näy tuomarin kättä tapahtumahetkellä. Ihan sama tuliko kielto vai ei. Mä olen NIIN TYYTYVÄINEN ITSEENI, että vaikka kuvio ei mennyt lähellekään niin kuin olin ajatellut niin mä taistelin sen läpi. Tuo on aina ollut mun heikko kohta. Jos kaikki ei mene kuten olen suunnitellut niin mä lamaannun enkä osaa tehdä mitään. Nyt osasin. Ei hienoa katseltavaa, mutta oikeassa järjestyksessä kuitenkin esteet. Kielto sieltä kuitenkin jostain tuli. Tässä rata.
Jostain syystä nuo koirien sairastelut (kennelyskät ja oletettu uusi kennelyskä, joka olikin nielutulehdus) sai mulle sellaisen treenaamattomuusvaihteen päälle. Ikinä ennen ei ole käynyt näin! Olen aiemmin vaan tauon aikana odottanut tilaisuutta päästä treenaamana. Niin nytkin aluksi. Mutta kun vaivat vaan jatkuivat ja treenit siirtyivät ja siirtyivät niin mun aivot jotenkin meni sellaiseen tilaan, että ihan hyvin meillä menee näinkin. Jotenkin tuli sellainen olo, että ei meidän tarvitse koko ajan jossain treenissä kulkea, vaan elämä sujuu muutenkin. Koiratkin näyttivät tottuvan treenittömään tilanteeseen, eivätkä mitenkään protestoineet sitä. Ihan outo tilanne mulla. Ja jotenkin tuosta ajatuksesta on vaikea päästä eroon.
Olen nyt vähän niin kuin vanhasta tottumuksesta ilmoittanut koirat lähikisoihin. Ja onhan niissä kiva käydä kun näkee tuttuja! Mutta onko mun agilityharrastus aina ollut vaan sitä että on kiva nähdä tuttuja? Se on kyllä mulla ollut aina iso osa agilitya, mutta ei se ole ollut vain se ainoa asia. Joku suvantovaihe nyt vaan menossa. Nyt on vaan pakko ryhdistäytyä ja edes omassa pihassa ottaa pikku tekniikkatreenejä, jos ei kentälle asti jaksa ajella. Tekniikkatreenit ois kyllä nyt oikein sopivia kun on niin paljon parannettavaa vielä! Leikkaukset, sylivekit ja sylkkärit nyt ainakin pitäisi saada kuntoon. Varmaan vielä monta muutakin juttua, mutta ei nyt ihan heti tule mieleen. Näitä kaikkia on oikein hyvä treenata tuossa meidän pihassa :-).
Jos sitten vähän kisakuulumisia. Eilen, torstaina, olin Kokkolassa kisaamassa. Odotukset ei olleet kovin kovat kun en edelleenkään ole päässyt (saanut aikaiseksi mennä) treenaamaan. Keskiviikko iltana pikku treenit omassa pihassa, mutta ei muuta. Gimma yllätti mut ihan täysin ja teki kaksi oikein hyvää rataa. Ekalla radalla tuli yksi rima alas ja tokalla kaksi. Mun mokia tietty, eikä tällä kertaa haittaa yhtään! Me tehtiin kuitenkin samaa rataa, mitä ei olla pitkään aikaan tehty. Niin hyvä fiilis Gimma menosta! Sen molemmat radat löytyy täältä.
Mimmin kanssa eka rata kaatui keinuvirheeseen. Tai se kaatui siihen mun tahdosta ;-). Näin kun hyppäsi ihan liian aikaisin keinulta pois ja päätin kokeilla miten menee pujotteluun, jos en itse hidasta vauhtia ollenkaan. Meni oikein sisälle, mutta ei taipunut seuraavaan väliin. Tässä on kyllä iso ero Mimmillä ja Gimmalla. Gimman kanssa tein samalla lailla, että en yhtään hidastanut omaa liikettä ja niin se vaan pujottelee oikein ♥. On kyllä niin tajunnut tuon esteen jujun! Mimmi taas treeneissä kestää ihan vaikka mitä, mutta ei sitten näemmä kisoissa. Ainakaan tällä hetkellä. Taitaa kuumakallen keskittymiskyky vähän huonontua kisatilanteessa. En kyllä aiemmin ole vastaavaa huomannut. Voi tietenkin olla myös "vanhan" koiran kyllämätiedän-juttuja :-D. Mutta jatkossa siis mun täytyy olla kisatilanteessa paljon tarkempi Mimmin pujottelun kanssa. Lopussa vielä lähti puomilta ennen lupaa ja käveltiin radalta pois. Oli enää yksi hyppy jäljellä, joten ei viety muiden aikaa tällä muakin ärsyttävällä tavalla :-D.
Toinen rata Mimmin kanssa oli jo ihan jees. Puomin jälkeen oli ihan kamala kuvio. Tuomari (Tienhaara) muutti sen mineille ihan älyttömäksi. Ainoa, mitä keksin siihen oli se, että jätän koiran kontaktille, juoksen ohi ja teen jotain päällejuoksu-takaakiertojuttuja. No, eihän Mimmi mihinkään kontaktille jäänyt ja jouduin soveltamaan tuon tilanteen ihan kokonaan. Se tuntui ihan kamalalta! Puomin jälkeen oli kolmen hypyn sarja ja Mimmi oli kovasti menossa A-osan väärälle puolelle, josta sain sen pois (kielto?). Maalissa olin aivan varma, että meille jostain kohti sarjalla tuli kielto, mutta kukaan ei sitä kuitenkaan nähnyt kun paikan päällä kyselin eikä videoltakaan näy tuomarin kättä tapahtumahetkellä. Ihan sama tuliko kielto vai ei. Mä olen NIIN TYYTYVÄINEN ITSEENI, että vaikka kuvio ei mennyt lähellekään niin kuin olin ajatellut niin mä taistelin sen läpi. Tuo on aina ollut mun heikko kohta. Jos kaikki ei mene kuten olen suunnitellut niin mä lamaannun enkä osaa tehdä mitään. Nyt osasin. Ei hienoa katseltavaa, mutta oikeassa järjestyksessä kuitenkin esteet. Kielto sieltä kuitenkin jostain tuli. Tässä rata.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)