keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

SM-kisat Jyväskylässä

Otin perjantain vapaaksi, että voidaan lähteä ajoissa ajelemaan Jyväskylään. Perjantai-iltana siellä oli kaksi rataa, joihin olin ilmoittautunut molempien koirien kanssa. Niin oli moni muukin, joten päätin jättää jälkimmäisen radan väliin. Muuten olisi mennyt ihan kamalan myöhäiseen. Muutkin meidän porukasta jätti tuon väliin ja se olikin oikein hyvä päätös. Saatiin viettää aikaa keskenämme ennen nukkumaan menoa :-)

Gimman perjantain rata meni ihan mukavasti. Jälleen yksi poispäinkäännöspaikka tökkäsi, mutta muuten ihan jees. Pituus hypättiin radan nurkkaa kohden ja siitä piti heti kääntyä, tässä hätäilin ja pituuden viimeiset palat kaatui. Muuten oikein hyvä fiilis Gimman menosta :-)

Mimmillä tippui heti alussa pari rimaa. Ainakin toinen meni ihan täysin mun piikkiin, toisesta en ole niin varma. En juuri koskaan treenaa Mimmillä 35 cm:n hypyillä ja sillä tosi usein käy noin, että ekalla radalla tippuu jokunen rima. Jännä juttu sinänsä, en nimittäin Gimmankaan kanssa juurikaan treenaa maksimikorkeudella olevilla hypyillä, mutta ei sillä mitään ongelmaa ole kisatilanteessa pitää niitä ylhäällä. Ainakaan, jos mä ohjaan niinku pitää :-P.

Olin joukkueradoilla molempien kanssa viimeisenä niin ei vahingossakaan mene radat päällekkäin :-). Maksien joukkuerata oli ensin, tuomarina Seppo Savikko. Rata oli oikein mukava joukkueradaksi, ei liian helppo, mutta ei liian vaikeakaan. Joukkueessa oli Marko Herzin ja Splitin kanssa, Henna Karkin kanssa ja minä Gimman kanssa. Mitenköhän noi tulokset nyt oikein meinikään? Herbert taisi saada tulokseksi 15, Split 5, Karkki muutaman kiellon ainakin ja vissiin yliaikaa ja Gimma sitten sai vitosen. Meidän joukkueen sijoitus oli 30. Meidän rata sujui oikein mukavasti, mutta tosiaan yksi rima tipahti.

Mimmin kanssa joukkueradalle ei juurikaan paineita ollut :-D. Lilo teki radalla vitosen ja Frau hyllytti. Ja kun meillä oli vain kolme koiraa niin se siitä sitten... Menin sitten kokeilemaan eri juttuja huonolla menestyksellä :-D. Keppien edessä tein puolen vaihdon, josta piti saada vinosti hypylle ja sen jälkeen valssi. Joo, meni keppien jälkeisen hypyn takaakiertoon... Mutta pysyi kuitenkin hyvin pujottelussa! Kaikkea muutakin radalla tapahtui, mutta en jaksa nyt niitä sen kummemmin spekuloida. Rimat kuitenkin pysyi ylhäällä, mikä oli oikein hyvä juttu :-). Tässä siis oli tuomarina Anne Viitanen ja en oikein radasta tykännyt. Ei siinä ollut mitään mitä ei oltaisi osattu, mutta ei vaan ollut mun makuun... Jos joukkueella olisi ollut mahdollisuus tulokseen niin olisin ohjannut hyvinkin eri lailla.

Sunnuntaina oli sitten vuorossa  yksilö ässämmät, jotka alkoi hyppäreillä. Makseilla tuomarina oli Jari Tiehnhaara ja mineillä Seppo Savikko. Tienhaaran radalle mulla meinasi olla vaikeuksia saada kunnon tsemppi päälle, mutta tulihan se sieltä kun radalle pääsin :-). Savikon radasta tykkäsin, eikä mitään tsemppejä tarvinnut etsiä :-). Oikein mukava oli järjestäjien tekemä tutustumisjärjestys yksilöihin. Oli aina n. 40 koirakon tutustuminen ja ne suoritti radan ja sitten seuraavat 40 tutustui jne. Mulle tämä tapa oli oikein kiva. Sain ensin mennä Gimman kanssa ja sitten jonkin ajan kuluttua tutustua Mimmin rataan ja kisata sen kanssa. Ei mulla kyllä ollut ongelmia viime vuonna muistaa kahta rataa, mutta silti tämä oli mukavampi näin.

Maksien radalla oli monta kohtaa, joihin en meinannut keksiä sopivia ohjauksia Gimmalle. Yksi kohta varsinkin mietitytti, että ehdinkö suoran putken jälkeen tekemään pakkovalssin. Päätin, että ehdin. Sinne tuli sitten sen verran kiire, että vähän huolimattomasti ohjasin yhden hypyn ja rima tipahti. Enkä siltikään ehtinyt. Tein sitten saksalaisen kun sitäkin siihen olin miettinyt. Hylkäsin sen kuitenkin kun ajattelin, että se kääntää Gimman liian tiukasti. Ja niinhän se tekikin, mutta sain ohjatuksi kuitenkin oikealle esteelle kun olin tarkkana. Hitto, kun olisin tuon etukäteen hoksannut, että noinkin se onnistuu niin ei olisi tullut niin kiire. Tämä vaan kertoo sitä, että treeniä lisää niin osaan jatkossa paremmin arvioida tilanteet. Kivasti Gimman rata kuitenkin rullasi ja päästiin vitosella jopa finaaliin :-)

Kuva: Sirpa Saari


Mimmin rata lähti oikein mukavasti liikkeelle. Rata oli meille mieluisa eikä kovin kovasti tarvinnut miettiä ohjauskuvioita. Ainoa, joka ehkä ihan himpun verran mietitytti oli ihan loppu. Lähinnä se, että ehdinkö viimeiselle putkelle tekemään sokkarin ja ohjaamaan seuraavan hypyn taakse. Ja kun sinne ehdin niin mielessä taisi käydä ajatus "huh, se oli siinä" ja sitten kosahti. En ohjannut tarkasti seuraavan hypyn taakse ja hyllyhän siitä sitten tuli. Toiseksiviimeisellä esteellä. Ei voi mitään. Kiva oli Mimmin kanssa mennä ja tehdä pitkästä aikaa samaa rataa. Oli oikeinkin sujuvaa menoa :-). Harmitti vähän, mutta ei pahasti. Edelleen mulla on sellainen olo, että ollaan Mimmin kanssa jatkoajalla ja kaikki kisat, jotka saadaan kisata on meille voittoja. Mimmuli on vaan niin ♥. Mimmin rata.

Kuva: Sirpa Saari


Maksien finaaliradan tuomaroi Anne Viitanen, joka olikin aikamoiset koukerot sinne tehnyt. Hyvin erilainen rata kuin yleensä, mutta tykkäsin. Lähdettiin ihan vaan nautiskelamaan siitä, että päästiin finaaliin. Meni ehkä vähän liiankin nautiskellen kun sain ohjatuksi yhden hypyn taakse, jonka seurauksena saatiin sitten hylätty. En yhtään tuotakaan kohtaa ollut osannut arvioida, että Gimma hyppää edellisen hypyn niin pitkälle, että sitä olisi pitänyt vähän kääntää ennen seuraavaa hyppyä. Eipä siinä mitään, koitetiin jatkaa nollana loppuun. Aika kivasti menikin. Keinulla otti kiellon jostain syystä. Hyppäsi siis liian aikaisin pois. Se otettiin uudelleen, ettei jää ikävä mieli lapsoselle. Kyllä vaan Gimman kanssa on niin siistiä mennä ♥. Gimman vitoskimara.

Sellaset äsämmät tänä vuonna. Mukavaa oli. Säät suosi melkein koko reissun. Seura oli parasta A-luokkaa ja mökki oli oikein kiva. Gimma sai pari uutta ystävää, malinoiskakara Herkun ja pyrtsinuorikko Roikin. Kaveruksilla synkkasi tosi kivasti kolmisteenkin :-)

torstai 14. kesäkuuta 2012

Keskiviikon treenit

Viime perjantaina koirat kävi huollettavana, joten jäi lähiseudun kisat väliin (Bac ja Woff). Pimun kanssa kävin lauantaina BAC:in kisoissa turistina. Mummeli oli onnellisen näköinen kun vain se pääsi reissuun eikä muut. Ja nää kaksi muuta ei meinannut tajuta, että ne ei oikeasti pääse mukaan :-D. Kiva oli Pimpulan kanssa hengailla kisoissa. Se ei tajunnut ollenkaan, että siellä mentiin agilitya. Tai sitten se ei vaan enää piittaa. Kovin pirtsakkana se siellä koko ajan kuitenkin oli :-)

Koirien hoidosta sitten jotain. Siitä on jo viikon verran aikaa niin enhän mä enää muista. Sen toki muistan, että Mimmi oli tosi jäykkä ja muutama nikama oli selästä jumissa siinä tutussa paikassa. Hyvin Jaana sai siihen liikettä ja minäkin näin kuinka alkoi ranka jälleen joustaa. Tästä varmasti johtui se viimeisen vaihteen puuttuminen Nokialla.Niin hyvä, että syy löytyi ja saatiin kuntoon. Gimma jälleen yläniskasta ihan jumissa. Mitä ihmettä se tekee, että se sieltä jumiutuu? Saatiinpa seki jälleen kuntoon. Ja täytyy sanoa, että en ihan heti muista milloin Gimma olisi ravannut remmissä suorana (vapaana ravaa helpommin), mutta nyt ravas tuon hoidon jälkeen :-)

Keskiviikkona käytiin sitten seuran kentällä treenaamassa. Kenttätreenit oli mulle eka kerta tälle vuodelle. Ja taisi olla muillekin (Henna + Pinola). Piksu oli käynyt aiemmin treenaamassa ja oli jättänyt niiden hurjan treeni"radan" meille. Kentällä oli siis yksi hyppy, kepit, putki ja aa. Puomi on siinä reunassa koko ajan mentävissä. Mitään ei oltu suunniteltu vaan näillä mentiin. Ja saatiinkin oikein hyvät treenit.

Tehtiin avokulmaan lähettämistä kepeille ja leikkaus takana. Gimman kanssa kokeilin myös törkkäys-leikkausta kepeillä ja voi jestas se meni hienosti. Olin toki laittanut palkan keppien päähän kun en ikinä ennen ole tuota kokeillut. Aina kisoissa olen katsonut kun Jaakko Knuutti tekee noin Vimman kanssa ja mä oon aina, että "ei noin voi tehdä!". Mutta niin vain onnistui Gimmankin kanssa. Ilman leluakin kun otin uusiksi. Mimmin kanssa en tuota huomannut kokeilla ja jotenkin tuntuu, että sen kanssa ei olisi edes onnistunut. Jep, taas aliarvioin sitä...

Laitettiin putki mutkalle aa:n alle ja puomin alle ja putken suut ihan kiinni kontakteihin. Puomilla tuli jopa ihan himpun verran kontaktin eteen. Mimmi on näissä kyllä taitava. Ei niin mitään ongelmaa mennä oikein. Ennen puomille menoa vein hyppy-putki-hyppy-putken toinen pää-hyppy-puomi. Ihan älyttömän hyvin meni tuo! Taitava Mimmuli ♥

Gimman kanssa erottelu ihan jees. En ole sen kanssa tehnyt läheskään yhtä paljon toistoja kuin Mimmin kanssa niin ei voi olettaakaan, että se on yhtä taivata tuossa. Ja eihän se ole, vaikka tosi usein meneekin oikein. Nyt sille ehkä oli liikaa tuo putki-hyppy-putki-hyppy-kuvio kun meni sitten puomin sijasta putkeen. Taisin sille sanoa jotain äää! kun oli menossa putkeen ja tuli sieltä pois. Toisella toistolla hyvä. Ja kolmanneella aivan mainio, kontaktikin!!

Olen muuttanut puomilla (ja aa:llakin) lelun paikan ihan siihen alastulolle. Aiemminhan olen jättänyt sen kauas ja vasta kun tekee kontaktin oikein on vapautettu lelulle. Ja intona se sinne hyökkääkin aina. Mutta itse kontaktille meno on ollut välillä toivottoman hidasta. Nyt olen sitten kokeillut muutaman kerran laittaa lelu ihan kontaktin eteen, niin, että etujalat menee maahan ja pallo on saatavilla. Ihan muutaman hassun treenin olen näin ehtinyt tehdä ja se näyttää jopa toimivan. Jostain syystä Gimman on helpompi mennä lelulle kun se saa sen heti oikeasta jutusta. Kun lelu on kauempana niin se alkaa aijaamaan sitä. En tiedä onko aijjaamista, mutta kovasti se aina hiipii ja kyttää  lelua ja on sen näköinen, että "kohta se jess tulee ja saan mennä lelulle". Muutaman kerran jälkeen nyt ei voi sanoa juuta eikä jaata, mutta... Ihan viimeinen puomi kun otettiin tuon saman kuvion jälkeen niin Gimma meni oikeesti hyvää vauhtia koko puomin ja meni mun edellä kontaktille :-O. Mä olin niin täpinässä! Olisin halunnut koittaa vielä uudelleen, mutta päätin jättää treenit onnistumiseen. Gimma pieni ♥

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Nokialta tuplanollat molemmille

Olin 3.6. Nokialla kisaamassa. Oli tosi mukava pitkästä aikaa käydä vähän kauempana kisoissa. Eikä onneksi tarvinnut lähteä edes kukonlaulun aikaan kun oli tarpeeksi ilmoittautunut koirakoita ja mentiin järjestyksessä medit-minit-maxit. Oikein sopiva järjestys mulle :-). Kahdella ensimmäisellä radalla oli mineillä tuomarina Minna Räsänen ja viimeisellä Sari Mikkilä. Makseissa joka radalla tuomarina oli Sari. Kivoja ratoja molemmilla :-)

Mimmin radoista en kyllä enää kovin paljon muista kun niitä ei saatu videolle. Oltiin Pinolan kanssa reissussa ja kuinka ollakaan, meidät oli laitettu lähtölistalle peräkkäin. En jaksanut ei-niin-tutuilta kysyä kuvausapua.

Eka rata oli kuitenkin hyppäri ja aikamoista vääntöä koko rata. Ei siis mitenkään paha, mutta ei ilmaiseksi kyllä saanut mitään. Eikä saanutkaan ;-). Alussa heti meinasin törmätä siivekkeeseen. Nyt oli hyötyä pitkistä jaloista ja sain väistetyksi kun siiveke jäi jalkojen väliin :-D. Jatkossa kiire-kiire-kiire ja myöhässä koko ajan ja lopulta yhteen takaakiertoon en ehtinyt törkkäämään, joten Mimmi meni sen väärään suuntaan. Loppurata ihan ok.

Toinen rata oli aika jees kaiken kaikkiaan. Ei tainnut tulla oikein turhaa kaarrosta missään. Puomin kontakti oli kyllä vähän herran haltuun kun en katsonut ollenkaan mihin pysähtyi kun vapautin. Ilmeisesti oli sitten tarpeeksi alas sen mennyt. Vaikka tuntui, että Mimmi ei ihan täysillä pinkonut niin voitto tästä kuitenkin tuli.

Viimeinen rata myös ihan nätti. Meni hyvin suunnitelmien mukaan. Vielä enemmän tunne, että ei ihan viimeistä vaihdetta Mimmiltä löytynyt. Voitto tuli silti tästäkin. Tyytyväinen olin ratoihin, mutta silti vähän huolissani tyttösen kunnosta.

Gimmalla oli ensimmäisenä ratana sama kuin mikä mineillä oli viimeisenä. Samalla lailla vein ja aika hyvin menikin joka kohta. Ainoastaan ensimmäinen käännös vähän valui kun unohdin koiran ponnistuskohdan ja vielä peruutin. Eipä haittaa, nolla ja toinen sija. Hävittiin Timpalle ja Pirtulle 0,02 sekuntia :-D

Toinen rata olikin sitten kauheeta säätöä. Aina vaan naurattaa :-D. Ja edelleen jaksan olla itseeni tyytyväinen, että en luovuttanut missään vaiheessa, vaikka meni ihan toisin kuin olin suunnitellut. Puomille asti mentiin niin kuin pitikin, mutta sitten alkoi soosaus. En saanut ennen puomia askeleitani sopimaan valssiin, joten päädyin viemään toista puolta ja tekemään poispäinkäännöksen muurille, tiedostaen, että en sitä ehkä osaa tehdä. Enkä osannut. Ja kun osasin tuohon varautua niin sain Gimman muurille ilman kieltoa. Sitten alkoi säätö. En ehtinytkään tekemään sokkaria putken jälkeen ja Gimma tuli mun väärälle puolelle. Sain sen kuitenkin hypylle, mutta kääntyi väärään suuntaan, josta kuin ihmeen kaupalla sain sen hyppyjen välistä seuraavalle hypylle. Lopussakin vielä jotain paniikkia, mutta nollalla maaliin. Kyllä nauratti maalissa :-DD

Gimman kaksi ekaa rataa löytyy täältä.

Viimeinen rata oli hyppäri. Se rullasi ihan mukavasti, vaikka ei ollut mitenkään helppo rata sekään. Yksi leikkauskohta vähän töksähti, mutta meni kuitenkin. Yhdessä valssissa jälleen unohtui se kääntö ponnistuskohtaa kohden. Lisäksi vielä käännyin vastaan juuri hypyn päällä, joten rimahan siitä tuli alas. Tosi tyytyväinen olin kuitenkin tähän(kin) rataan :-)

Nämä olikin sitten viimeiset kisat ennen SM-kisoja. Olisi voinut paskemminkin mennä ;-)

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Tekniikkatreeniä pihassa

Torstaina sain vihdoin ja viimein aikaiseksi treenata edes vähän. Tein kolmen hypyn pätkän, johon sain ujutetuksi kaksi leikkauskohtaa. Gimman kanssa ensin ihan vaan yksi leikkaus ja palkka. Kielsi pari kertaa, mutta kun siinä mietin, että miten mun pitäisi se oikeasti tehdä niin johan alkoi sujua. Mun pitää ihan kamalasti keskittyä tällä hetkellä siihen, että en vedä olkapäätä piiloon. Silloin tulee Gimmalta väistö. Sain onnistumaan kaksi leikkausta putkeen. Ja vielä oikein sujuvasti!

Mimmin kanssa leikkauksissa on vähän eri ongelma kuin Gimmalla. Mimmi leikkaantuu (voiko noin sanoa?) hyvin, mutta kääntyy tosi tiukasti. Tuo johtuu mun mielestä siitä, että sitä ei hyppy ime samalla lailla kun mä leikkaan takana. Hyppää tosi naftin hypyn, joten siitä on helppo myös kääntyä tiukasti.

Kuva: Kati Kuuttila
Tänään sitten treenasin pakkovalssia lähtötilanteessa 2-hypyn takaa. Tämä on nyt viime aikoina tökkinyt Mimmin kanssa oikein kunnolla. Mä joko käännän liian myöhään hypylle, jolloin Mimmille tulee pikku lenkki, tai sitten hätäilen enkä ohjaa koko hyppyä. Nyt pihassa onnistui hyvin joka kerta. Mimmi ei kyllä tuossa ihan niin kuumana käy kuin kisoissa tai treeneissä silloin kun on muitakin mukana. Kiva oli silti nähdä, että se (=me) tuo vielä osataan :-). Treenattiin myös saksalaista ja kahta niisto-sokkaria peräjälkeen. Lopuksi vielä yksi leikkaus. Kääntyy ihan liian tiukasti, vaikka nyt ei näyttänyt yhtään epäröivän hypätä. Sehän tosi usein epäröi leikkaustilanteessa, vaikka silti aina hyppää sen. Tosi harvoin enää tuosta tulee kieltoja treeneissä tai kisoissakaan.

Gimman kanssa pakkovalssi on ihan piece of cake. Se tietää jo ennen kuin lähtee ensimmäistä estettä hyppäämään, että kyseessä on pakkovalssi kakkoselle. Fiksu tyttö se on, ei voi muuta sanoa :-). Niisto-sokkari toimi joka kerta, vaikka nyt yritin lähteä aiemmin liikkeellekin. Onnistui jopa kaksi peräkkäin. Wuhuu!! Saksalainen myös bueno ja leikkauksessa ei häivääkään siitä, että ei sitä osattais. Hienoa!

Kuva: Kati Kuuttila


Tosi kiva ottaa pikku harkkoja tuossa pihassa niin saa vielä enemmän luottoa asioihin, jotka osataan ja voidaan rauhassa treenata asioita, jotka ei vielä oikein ole mennyt mulle jakeluun. Vielä kun joskus saisi raahaudutuksi seuran kentälle asti treenaamaan niin voisi niitä kontaktejakin joskus ottaa. Jostain syystä nyt tuo lähes 30 kilsaa ahdistaa ja kovaa. Pitäis hemmetti vieköön tehdä se oma kenttä kun paikkakin on ja rakentaa omat esteet. Ehkä sitten syksyllä kun maanviljelijäsetä on käynyt puimassa pellon pläntin, jonka kautta sinne mun kentälle pääsee. Ei ole muuta reittiä, joten kesällä sinne ei voi koneiden kanssa mennä :-(