Ei ollut tarkoitus vielä tänäänkään treeneihin mennä, mutta kun Jenni ja Marko ei päässeetkään niin menin heidän tilalle Eltsun kaveriksi. Tehtiin marraskuun treeniringin radasta esteet 1-18. Ensin parilla eri tavalla esteet 1-8 ja sitten 8-18.
Huomasi, että minä olin kolmen viikon tauon jälkeen aikamoisessa ruosteessa :-D. Varsinkin Mimmi joutui kärsimään siitä kun menin ensin sen kanssa. Oli siellä onnistuneitakin juttuja, mutta pääasiassa mulla tuli ihan liian kiire joka paikkaan. Kun yhteinen rytmi löytyi niin alkoihan se homma jälleen sujua :-). Erityisen tyytyväinen olen kyllä Mimmin leikkauksiin. Se on tietyissä leikkauksissa ihan älyttömän taitava, lähinnä viskileikkauksissa tai ainakin hyvin lähelle sitä menevissä. Mä voin lähetä jo toiseen suuntaan itse liikkumaan ennen kuin Mimmi on edes alkanut hypätä estettä. Niin siistiä!! Jaakotukset on myös alkaneet sujua. Mitäs muuta me tehtiinkään? Ainakin niisto-sokkareita ja ne kyllä toimii. Lähtötilanteessa sivuttaisirrotus toimi myös tosi hienosti. On se vaan taitava pieni <3
Gimman kanssa eka pätkä 1-8 meni ihan sairaan hienosti. Mä olin etukäteen ihan varma, että sen kanssa nyt ainakaan mikään ei onnistu. Molemmat kaksi eri versiota meni heti ekalla kerralla hyvin. Gimma oli tauon aikana näköjään tajunnut mun niisto-ohjauksen kun ei yhtäkään kieltoa niistä tullut. Vähän mä olin ihmeissäni! Mutta oli kyllä niin hienoa kun nekin onnistui tuosta noin vain :-). Jaakotuksen kanssa oli jotain ongelmaa. Tein sen ilmeisesti ihan väärään suuntaan kun en saanut 9-hypyltä putkeen vaan lähti hakemaan pituutta, vaikka putken suu oli oikeastaan ihan sen nenän edessä. Pienellä hinkkauksella lähti tuokin toimimaan. Aa:n jälkeisessä elämässä huomasin, että Gimman vauhti on kyllä aika paljon kovempaa suorilla kuin Mimmin, mä en ehtinyt yhtään mihinkään :-D. Mutta tää on vain positiivinen asia. Ei kovin kauan aikaa sitten vielä "valitin" kun se on niin hidas. Eipä ole enää, ainakaan suorilla!
Kiitos Eltsulle mukavasta treeniseurasta! Pientä jännitystä toi yhtäkkinen sähkökatko. Onneksi oli vain ehkä noin viiden minuutin mittainen. Juuri kun sain haetuksi otsalampun päähän niin sähköt tuli takaisin. Kiva niin, koska Gimma oli vielä menemättä viimeisen pätkän. Oli tosi mukavaa olla taas treenaamassa! Tätä lisää :-)
Huomenna Turkuun rakkaan ystävän häitä juhlimaan :-). Pienen pientä stressiä on aiheuttanut juhla-asun ostaminen. Ei ehkä ollut paras mahdollinen vaihtoehto lähteä toisen yhtä huonon (tai ainakin melkein yhtä huonon) shoppailijan kanssa vaatteita ostelemaan. Mutta niin vaan molemmat saatiin vaatteet, joista itse tykkäsimme ja viihdymme. Tosin ilman toistemme seuraa :-D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Heh, hyvä toi loppulause "ilman toistemme seuraa" :D ehkä se oli se pointti ;)
Lähetä kommentti