Lauantain kisapäivä oli ihan älyttömän pitkä! Kisat alkoi aamulla klo 8:00 mineillä ja loppui makseilla joskus 22:30. Olin ihan puhki Gimman viimeisellä radalla. Ehkä olisi pitänyt syödä enemmän? Juomapuoli varmasti oli kunnossa kun melkein kolme litraa vichyä tuli kaadetuksi kurkkuun. Ehkä hivenen lyhyt yöunikin vaikutti. Tiedä tuota. Tällä kertaa kuitenkin nukuin yllättävän hyvin, vaikka yleensä on ongelmia nukkumisen kanssa oudossa paikassa. Yövyttiin siis Piksun kanssa Tuorlan majatalossa ja siellä vielä kuuluu kaikki äänet tosi hyvin. Nyt ei häirinnyt :-)
Reissu oli tällä kertaa erilainen siinä mielessä, että meillä oli huoltaja mukana. Hän huolsi koirat sekä tarvittaessa myös ihmiset. Vähänkö siistiä! Kiitos vielä kerran Jaana-Kaisa! ♥ . Erilainen tämä oli myös siinä mielessä, että ensimmäistä kertaa osallistuin kahden koiran kanssa. Ja ihan ensimmäistä kertaa Gimman kanssa. Näiden kisojen jälkeen Gimma saakin sitten jäädä agilitysta tauolle ja odottaa rauhassa (toivottavasti) tulossa olevia pentuja ♥ ♥
Mimmin ensimmäinen rata oli ihan kohtuullinen. Harmittavasti ensimmäinen rima heti tipahti. Muuten kuitenkin virheetön. Okserin jälkeen meni vähän säätämiseksi kuten aika monella muullakin. Kepeillemenosta olin kyllä tosi ylpeä. Aika vaikea avokulma ja putki oli siinä lähellä tyrkyllä ja Mimmuli meni niin hienosti kepakoille ♥. Jostain syystä tuota putkea siirrettiin medeille kauemmaksi ja makseille vielä vähän kauemmaksi. Mimmi liikkui mun mielestä vähän hitaasti ja tällä kertaa sen huomasi muutkin. Kyllä sen aika oli aika hyvä, mutta jotain siitä puuttui. En nyt näemmä saa noita Sagin sivuilla olevia tuloksia auki, joten en voi katsoa mikä se aika sitten oli muihin verrattuna. Muistan vaan, että ei huono ollut ollenkaan. Radan jälkeen pikku jäähylenkki ja huollettavaksi. Mimmi oli kerännyt nestettä kehoon aika paljon :-(
 |
| Kuva: Pirkko Riekki |
Gimman kanssa sama rata. Tosi kivasti meni silläkin, mutta sama kohta aiheutti tuskaa kuin Mimminkin kanssa. Jouduin improvisoimaan tosissaan, että sain esteet menemään oikeassa järjestyksessä ja onnistuin!! Maalissa luulin, että meillä oli nolla. Aloin jännittää riittääkö aika finaaliin. Kunnes menin katsomaan tuloksista, että mihin se aika riitti niin Gimmalle olikin laitettu vitonen. Mitvit??!! Tuomisen Ritva siinä sitten selitti, että avustava tuomari radan reunalta oli antanut pituudelta vitosen. Ihan ihme juttu. Ei kyllä koskenut kun en mitään kuullut ja noista metallisista paloista kyllä kuulee kun niihin kopahtaa. Ritva sanoi myös, että ei osunut. Oli jotenkin kauhaissut kahden viimeisen palan välistä, mutta jalka ei osunut maahan eikä paloihin. Tunne oli tosi paha :-(. Ensin tunne, että pääsee toiselle päivälle heti ekan radan ansiosta ja sitten tunne kun se ei ollutkaan niin. Harmitti :-(. Sain kuitenkin käänneytksi asian, että tällä kertaa näin ja onhan vielä yksi rata jäljellä. Tämä rata löytyy täältä. Harmi kun siinä ei näe tuota pituuskohtaa.
 |
| Kuva: Pirkko Riekki |
Mimmin toinen rata alkoikin sitten mielenkiintoisesti. Mähän en sen kanssa halua mennä yhtään liian aikaisin lähtöalueella kun kuumuu niin kovasti. Ohjeissa (kutsukirjeessä) oli, että suorittavan koiran lisäksi kolme on aina valmistumassa lähtöön hallissa sisällä. Kuuntelin kuulutuksia ja lähdin lähtöpaikalle kun kolme oli sisällä ja kaksi ulkona. Näin ehdin hetken revittää Mimmin kanssa lelua ennen kuin pitää mennä kiljukaulan kanssa halliin sisälle. Kun tulin nurkan takaa näkyviin niin mulle jo huudettiin "oletko numero 29?" johon tietty vastasin, että olen. Sitten sanottiin, että mun pitää mennä halliin sisälle, siellä on jo numero 28. Sanoin, että radallahan on vasta numero 23, että ei vielä tarvi mennä. Ja mulle tokaistiin, että viisi koiraa on hallin sisäpuolella odottamassa. Nyt kyllä nyppi! Tokaisin, että kuka v***u on mennyt yhtäkkiä muuttamaan sääntöjä eikä siitä sanota mitään. Ei sitten leikitty Mimmin kanssa vaan mentiin kiljumaan viiden koiran ajaksi. Todellakin kiehuin!!
 |
| Kuva: Pirkko Riekki |
Siinä sitten sen viiden koiran aikana sain kootuksi itseni ja taotuksi päähän, että Mimmi osaa kyllä mennä radan ihan ilman mitään leikkimistäkin. Oli vaan niin vaikea tuossa kohden kääntää ajatukset kun mulla on sama rutiini ollut jo ties kuinka kauan ja nyt yhtäkkiä en sitä voinutkaan tehdä. Edelleen kuitenkin kiehui ja siitä suivaantuneena päätin, että me ihan varmasti tehdään nyt se nolla, prkl!!
Ja tehtiinhän me se nolla! Jopa ihan nätti sellainen :-). Mimmi liikkui nyt tosi paljon kivemmin kuin ensimmäisellä radalla ja siitäkin sain lisätsemppiä päälle. Aa:ta ennen sokkari oli hiukkasen myöhässä, mutta ei pahasti. Samaten puomin jälkeen pidin Mimmiä vähän liian kauan vastakädessä ennen kuin ohjasin hypylle. Hyvä, että ei tullut siitä ohi. Huh! Helpotus! Toinen päivä, täältä tullaan!! Oltiinkohan tällä radalla kolmansia. Niin se taisi olla. Mimmi oli tämän radan jälkeen paljon paremmassa kunnossa kuin ekan radan. Nestettä ei juurikaan enää kropassa ollut. Ja siinä kun Jaana-Kaisan kanssa juteltiin niin tultiin siihen tulokseen, että Mimmi tarvitsee ennen ekaa starttia vähän kropan herättelyä. Pelkkä tavallinen lämmittely ei riitä, vaan pitää ottaa spurtteja tai lämmittelyesteitä tai jotain. Pistetään tämä mieleen. Ehkä helppo muistaa koska sama koskee kyllä ohjaajaakin :-DD
Gimman toinen rata meni aika pipariksi. Olin niin väsynyt, että en pystynyt kunnolla keskittymään. Meinasin unohtaa radankin, vaikka olin sen jo Mimmin kanssa mennyt. Huh, mitä touhua. Tuli paha mieli Gimman takia kun ohjasin niin kamalan huonosti. Toinen teki täysillä töitä ja kartturi teki mitä sattui. Kyllä mä ihan täysillä yritin, ei siinä mitään, mutta potku ei vaan nyt riittänyt. Ehkä Gimma ei tuosta kuitenkaan kovin pahastunut ;-). Kivan leikkituokion sai kuitenkin radan jälkeen :-).
Meinattiin Piksun kanssa mennä hakemaan kotipizzat kisojen jälkeen, mutta eihän niistä mikään ollut auki. Siinä sitten mietittiin mitä kaikkea meillä majapaikassa olikaan. Meillä oli pähkinöitä, homejuustoa ja Maalahden limppua ja päätettiin pärjätä niillä. Muuten ei ois ikinä päästy nukkumaan, jos ois jotain ruokapaikkaa lähdetty etsimään. Hyvin nuo riitti :-). Piti hetki istua ja jutella ja sitten vasta nukkumaan. Yöunen pituudeksi taisi tulla jotain 4,5 tuntia (kisat alkoi jälleen klo 8:00). Kyllähän sillä nyt jaksaa :-D. Aamupalalla ei oikein mikään maistunut ja tehtiin sitten leipiä valmiiksi ja otettiin evääksi kisapaikalle mukaan. Piksun idea! Itse en ois ikinä tajunnut moista.
 |
| Kuva: Jukka Pätynen |
Sunnuntai alkoi agilityradalla. Jälleen tipahti yksi rima. Nyt toisella hypyllä takaakierto-päällejuoksu ohjauksella. Olin hyppylinjalla, eipä siinä muuta tarvita. Muuten rata rullasi kyllä oikein mukavasti. Keinu oli hyvä kuten eilisellä agilityradallakin. Ihan ihme, että se teki sen noin kamalan hienosti nyt kun ei ole sitä päästy pitkään aikaan treenaamaan. Tai ehkä se just siksi menikin hyvin kun ei ole sen inhokkia liikaa treenattu ;-)
Toinen rata oli hyppäri. Se lähti niin hienosti liikkeelle! Olin ihan fiiliksissä. Ehdin hyvin ohjaamaan pussin jälkeiselle hypylle ja siitä kepeille. Vau! Seuraavan putken pään sitten peitin hyvin onnistuneesti ja Mimmi valitsi esteen, joka oli suoritettavissa, eli hypyn siinä ihan lähellä putken päätä. Rataan tutustumisessa menin jatkuvasti putken eteen ja yritin sovittaa asekeleet niin, että pääsen siitä edestä pois ja siihen jäisi Mimmin mentävä tila. Onnistuin siinä mielestäni hyvin, joten pidin tuon ohjaussuunnitelman. Täytyy sanoa, että kun kävin rataa mielessä läpi niin siinä en tuota muistanut. Ehkä johtui tuosta, että pönötin juuri putken suun edessä. Niin harmi kun tuolla ei saanut tehdä rataa loppuun. Olisin halunnut testata sen taka"suoran", että miten oisin sen ehtinyt ohjaamaan. Nyt ei sitten päästy. Eipä mitään, pitänee rakentaa se sitten joskus treeneissä. Jos jaksaa :-D
Mimmin neljä ensimmäistä rataa löytyy täältä. Sunnuntain kolmas rata ei tullut omalle kameralle, mutta onneksi se löytyy sitten täältä.
Kolmannelle radalle ajattelin mennä tekemään nopean nollan. Ihan vaan muiden kiusaksi. Meillä kun ei ollut enää mahdollisuuksia mihinkään. Melkein tuossa nollassa onnistuttiinkin, mutta ei sitten ihan. Aa:n jälkeen ohjaan huolimattomasti putkeen eikä Mimmi sinne sitten mennyt. Siinä pyörittiin useampi sekunti ennen kuin oikea osoite löytyi. Yllättäin saatiin tuosta vain yksi kielto. Minä olisin antanut kaksi :-D.
Jotenkin jännä juttu, mutta mua ei harmita yhtään, vaikka ei nyt pärjätty. Enkä edes valehtele! Mua ei jännittänyt radat ollenkaan. Aina aikaisemmin on edes vähän pyörähtänyt vatsan sisältö ympäri, mutta ei nyt. Ei edes Gimman kanssa. Jälleen kerran Mimmin sairastelu teki sen, että voitto oli jo se, että yleensä päästiin osallistumaan koko karsintaan. Ja mikä ihana yllätys, että saatiin mennä joka rata. Oli kyllä niin makeeta painella taas Mimmin kanssa isoissa kisoissa ♥. Eikä oikeasti edes huonosti mennyt meidän treenimäärään nähden. Päinvastoin, meni ihan yli odotusten! Ja Gimman kanssa nyt oli ehkä hieman outo mennä siinä mielessä, että nämä oli hetkeen sen viimeiset kisat. Ei ehkä ollut sellaista yritystä edes kun tiesi, että on pitkä kisatauko edessä Ja jälleen sanon toivottavasti ja koputan samalla puuta ;-).
Täytyy kyllä sanoa, että vielä paremmat fiilikset oli kisata Seinäjoella Wallsport Areenalla viime vuonne. Eikä vaan sen takia, että siellä onnistuttiin, vaan sen tunnelman takia. Sinne mahtui ihmisiä hyvin katsomaan ja tunnelma oli hurjan hieno. ATT:n halli, vaikka onkin hyvä kisaaajille, on liian pieni suurtapahtumaan. Ei sinne mahdu kunnolla kisoja katsomaan. Itsekin maksien finaalia yritin kurkkia kauhean ihmsimuurin takaa, eikä sieltä juurikaan mitään nähnyt. Latisti ainakin mun tunnelmaa.
Tykkäsin tämän vuoden karsintasysteemistä. Ainoa asia, mikä vähän oudoksutti oli se, että periaatteessa 5-rata ja hylly oli nyt samanarvoisia, ainakin sunnuntaina kun ei kahdenkaan hyllyn jälkeen hylätty suoritusta. Aiemmin toi hyllyjen pelko on tehnyt oman osan jännitykseen ja nyt se puuttui. Silti musta tuntuu siltä, että tämän vuoden systeemillä saatiin oikein iskukykyiset joukkueet maailmalle edustamaan Suomea. Onnea hurjan paljon kaikille maajoukkueeseen päässeille ja mukavia hetkiä Suomen edustustehtävissä! Olette paikkanne ansainneet ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti