Välillä vähän tokoa

Lauantaina olin pitkästä aikaa Gimman kanssa tokotreeneissä. Daaminkin otin mukaan, jos vaikka senkin kanssa innostun ottamaan jotain pientä. Gimman kanssa on nyt vähän niinku pakko taas treenata kun jälleen lupasin sen kanssa mennä tokon SM-joukkueeseen. Katotaan saadaanko tällä kertaa joukkue ihan lähtemäänkin noihin karkeloihin.

Edellisistä treeneistä on jo tosi kauan aikaa, enkä oikein tiennyt osaako Gimma enää yhtään mitään. Turha luulo, sehän osasi vaikka mitä  Ensin otettiin seuraamista kun mun mielestä käännökset, varsinkin vasemmalle, on huonoja. No, ei ne sitten olleetkaan :-D. Ja muutenkin seuraaminen oli tosi paljon parempaa kuin aiemmin. Tainnut auttaa se, että agilitytreeneissä olen aina palkannut hyvästä seuraamisesta. Gimma siellä tarjoaa seuraamista kun mennään lähtöön ja siitä sitten olen palkannut kun seuraa oikeassa paikassa hyvällä vireellä. Näköjään on siirtänyt sen vireen tokotreeneihinkin :-). Seuraamisessa voin kuulemma jo alkaa vaatia kontaktin pitoa pikkuisen nyppäämällä. Voi jesus kun tuo on vaikea tehdä oikea-aikaisesti!! Mä olen ihan liian hidas tuohon. Gimmalla laskee pää ja sitten se nostaa sen saman tien oikeaan paikkaan ja kun mä olen vähän myöhässä niin nyppään just silloin kun se korjaa asennon oikeaksi. Voihan hitaus sentään!

Noutoa otin vauhtinoutona, enkä yhtään tiennyt lähteekö enää kapulan perään ollenkaan. No, lähti se ja vielä hyvällä vauhdilla. Otti myös kapulasta hyvin kiinni ja irti-käskyn jälkeen tuli innoissaan lelulle. Kokeiltiin kuinka tuo kapulan sivulle ja kun ei heti löytänyt tietään oikeaan paikkaan niin minä liikuin saadakseni sen tulemaan oikein. Tästä sain noottia. Gimma ei ollut vielä edes ehtinyt asettua paikalle ja mä hätäilin. Olisi pitänyt antaa rauhassa tulla. Että mä oon pätevä! :-D. Sain sen tulemaan kapulan kanssa hyvällä vireellä sivulle kun ensin vähän leikittiin kapulalla. Tätä voidaan tehdä lisää.

Luoksetulon pysäytystä olen koittanut opettaa Korrien oppien mukaan kierrättämällä Gimman jonkin ympäri ja pysäyttämällä heittämällä pallon. En ole tuosta tykännyt kun menee hitaaksi touhu. En siis lähellekään joka kerta ole pysäyttänyt vaan olen juoksuttanut enemmän suoraan lelulle, mutta silti hiipii. Nyt koitettiin ensimmäistä kertaa tuota namikupeilla. Molemmissa päissä appari namikupin kanssa ja minä sitten välillä pysäytin ja vapautin taaksepäin ja välillä annoin juosta läpi ja vapautin mun taakse vauhdista. Tää vaikutti tosi hyvältä tyyliltä meille :-). Järjettömän vaikeeta oli vain mun hahmottaa, minne missäkin tilanteessa pitäisi vapauttaa. Onneksi olin nähnyt sentään Hennan tekevän tuota Karkin kanssa niin jonkinlainen käsitys asiasta oli. Toteutus silti aikamoista sähläämistä. Mutta eiköhän se ala sujua kun useammin vaan tekee.

Daamin kanssa ei tehty muuta kuin sivulletuloa ja vähän makkaraseuraamista. Molemmissa mulla on ollut koiran paikka väärä, liian edessä. Samaten makkaraseuraamisessa mun käsi oli liian alhaalla. Joo, ei se ole enää pikkupentu :-D. Kivasti haki sivulle ilman kummempaa apua, riitti kun piti namikäden jalan vieressä ja vähän käänsi sitä. Meidän pitäisi nyt käännöksiä jo ruveta treenaamaan ja sitten alkaa vaatia sivullaoloa ilman jatkuva namin syöttöä. Eihän toi elohiiri sitä vielä kestä, mutta aletaanpa sitten vaatia pikku hiljaa.