lauantai 26. lokakuuta 2019

Viikon touhuja

Sain alkuviikosta kutsutuksi Hepun mun luo jäniksen takaa-ajosta 😲. Ihan mahtavaa!! Se on kerran aiemmin bongannut jäniksen niin, että minä en kyseistä otusta nähnyt kuin vasta sitten kun mua kohti tuli ensin jänis ja perässä Heppu suljetuin korvin. Ei edes vilkaissut mun päälle, vaikka kuinka yritin sitä pysäyttää. Tuosta järkyttyneenä olen sen jälkeen ottanut lenkeille nameja mukaan ja vahvistanut sen avulla mun luo tulemista. Näyttää toimivan ainakin tämän yhden kokemuksen perusteella. Mulla on tapana kuljettaa nameja mukana ainoastaan pentuaikana ja sitten ne ainaa jää. Nyt muutan tapani ja pidän aina varmuuden vuoksi niitä mukana ja palkitsen satunnaisesti ja jos on oikeasti aihetta niin ihan kunnon palkka sitten. Daami ei taas piittaa yhtään mitään jänöjusseista tai muistakaan metsän eläimistä.

Tiistaina Jannu pääsi moikkaamaan Vaasaan muuttanut velipoikaansa nimeltään Jinn. Jälleennäkeminen ei ollut iloisimmasta päästä, vaan melkoisia rähinöitä saivat pennut aikaiseksi. Kiva oli nähdä, että Jannu oli kiriniyt kokonsa puolesta lähes samaan kuin veljensä, vaikka luovutushetkellä oli vielä tosi paljon pienempi. Illalla kävimme moikkaamassa Jax-isää ja perhettä. Siellä oli myös pieni tyttö ja oli kiva homata, että sekin oli Jannun mielestä kovin mukava. Hienoa, että saadaan lapsikontaktejakin heti näin alkuun. Kovasti oli illalla väsynyt pieni päivän aktiviteeteistä.

Huono kuva, mutta en nyt parempaakaan saanut.

Väsynyt pieni 💓

Keksiviikkona oli Hepulla Eltsun ratatreenit ja voi että, miten mahtavat treenit taas olikaan. Mä niin nautin agilitysta Hepanderin kanssa 😍. Jannu pääsi tutustumaan Pawsin halliin ja oli kovin tomerana siellä. Pieni oli ihan täpinässä kun oli paljon ihania tätejä paikalla ja tapasi se jälleen yhden lapsenkin. Myös leikkiminen hallissa onnistui hirmu hienosti "häiriötekijöistä" huolimatta.

 
Kuistin korkeus on voitettu ja Jannu pääsee sinne ihan omin avuin kun oikein kovasti yrittää 💓


Torstaina oli jälleen Hepulla Eltsun treenit ja ne ei kyllä ikinä petä 💓. Saatiin tosi kiva vauhti Hepulle pujotteluun ja oli kiva nähdä, että osaa mennä lujaakin kun on palkkaukset kohdillaan. Pari kohtaa myös kellotettiin ja varsinkin toisen kellotuksen tulos yllätti mut kun ero eri kautta hyppyä ohjatessa oli 0,4 s ja se on paljon se! Nyt vaan pitää tuo pistää muistiin jatkoa ajatellen 😊

Jannu on vähän lähentynyt Hepun kanssa ja mä vakaasti uskon, että niistä tulee vielä hyvät kaverit. Daamikin on ihan nätisti ulkona, mutta sisällä ei edelleenkään siedä pikku kaveria. Sen verran tilanne on kuitenkin muuttunut, että Daami voi jo tulla olohuoneeseen makoilemaan, vaikka Jannukin siellä on. Tähän asti mä olen pennun kanssa ollut kahdestaan olkkarissa ja muut on olleet makoilemassa sitten muualla... Heppu sanoo Jannulle sisällä vain asiasta, eli siitä, jos Jannu syö esim. keittiöpöydän jalkaa. Melkoisen näppärää. Yritin kuvata ulkona noiden touhua, mutta Heppu oikeastaan aina lopetti touhun kun näki, että mä kuvaan. Tässä kuitenkin pieni pätkä. Daami on Hepun takapiruna kyttäämässä ja pitääkin kokeilla käydä kahdestaan Jannun ja Hepun kanssa ulkona ja katsoa kuinka käy kun kyttääjä ei ole paikalla.


Eilen kokeilin ihan muutaman toiston hypyn tarjoamista Jannulle ja se hoksasi jutun kauhean nopeasti. Tänään sitten ajattelin, että annan sille päiväruuan tuon touhun yhteydessä. Täytyy sanoa, että vaikka ahneesti ruokansa syökin niin se ei ollut ihan paras motivaattori tekemiseen. Eiliset hevosenlihanamit oli selkeästi paremmat treenaamisen kannalta. Hyvä tämäkin toki oli testata niin tietää jatkossa ottaa oikeasti hyvät namit mukaan treeneihin.




Ei kommentteja: