Jannu kävi 11-viikkospäivän kunniaksi (11.11.) hakemassa ensimmäisen rokotuksen kun sain näppärästi yhdistettyä sen Daamin rokotuksen kanssa. Odotustilassa Jannu piti ihan hirveää kitinää, ellei jopa kiljuntaa, kun oli niin paljon ihmisiä, eikä niitä päässyt moikkaamaan. Onneksi rauhoittui ja itse lääkärikäynti meni oikein hienosti. Sydän kuunneltiin ja se oli ok. Toinen kives löytyi oikeasta paikasta ja toinenkin siellä kävi aika ajoin ja tämän pitäisi olla ihan hyvä merkki siitä, että jatkossa ne molemmat on siellä, missä pitääkin. Painoa Jannulla oli 3,96 kg.
Olen useampaan kertaan meinannut kuvata noiden poikien painia hyvin huonoin seurauksin. Leikki loppuu saman tien kun alan kuvata ja ilmeet on "ai, mekö muka leikitään koko ajan?" 😂
Jannun korvat on jotenkin hauskasti nyt. Ne näyttää ihan samalta kuin aikoinaan Daamilla kun ne oli liimattu yhteen, että lähtisivät suuntautumaan oikein. Jannun omia ei toki ole liimattu, vaikka siltä näyttääkin.
Jannu täytti 12 viikkoa eilen (18.11.) ja sen kunniaksi käytiin Mustissa ja Mirrissä puntarilla ja painoa oli nyt 4,4 kg. Mä tulen olemaan tuon ihmisrakkaan pennun kanssa vielä pulassa. Luulin, että Heppua pahempaa ihmisrakasta koiraa ei voi olla olemassakaan ja kuinka väärässä olin 😂. Jätän aina M&M:iin mennessäni auton Cittarin parkkikselle niin siinä on näppärästi nurmikkokaistale matkan varrella, jossa voi koiran pissattaa ennen liikkeeseen menoa. Nyt Jannu tunnisti heti parkkipaikalla missä ollaan ja hirmuinen kitinä alkoi. Malttoi kuitenkin käydä pissalla ja sen jälkeen kauhea kiire liikkeeseen. Kun päästiin liukuovista sisälle niin kitinä muuttui enemmän kiljumiseksi 😳. Hetken mietin, että mitä ihmettä mun pitäisi tuolle tehdä ja sitten aloin rahoitella namin syöttämisellä. Söi niitä sentään ja rauhoittuikin sen verran, että voitiin punnita pikkuinen. Punnitsemisen jälkeen lähdettiin katsomaan oisko Jannulle sopivaa ja edullista heijastinliiviä tarjolla, mutta ei löytynyt tarpeeksi pientä. Tuosssa vaiheessa Jannu käyttäytyi jo oikein mallikelpoisesti ja haki katsekontaktia, josta tietysti palkkasin. Jätettiin tällä kertaa tädit moikkaamatta ja uskon, että se oli ihan hyvä ratkaisu. Prismasta hain sitten heijastinliivin. Laitoin siitä kaikki mahdolliset säädöt ihan minimiin ja on oikein sopivan kokoinen. Shelttien omat on Jannulle vielä ihan liian isoja niin siksi piti hommata sille oma, vaikka ei kauaa siihen mahdukaan. Hyvin näkyi pimeässä metsässä otsalampun valossa, missä pieni kulki.
Tänään käytiin Jannun kanssa treenaamassa Pawsilla ja kerrankin muistin kuvata meidän treeniä. Tässä kooste meidän touhuista 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti