Miten tämä aika meneekin näin nopeasti?! Heppu on jo 10 kuukautta :-O
25.4. oli viimeiset ohjatut pentuagilitytreenit Heppusella. Siellä tehtiin niistoja "miljoona" peräkkäin ja sen jälkeen sitten pakkovalsseja sama määrä. Kumpaakaan en oikeastaan ole Hepulle opettanut, mutta niin vaan me noistakin harjoituksista taas suoriuduttiin oikein hyvin. Heppunen on ♥
Mä olen jostain syystä aina ilmoittanut Daamin vain silloin kisoihin kun olen voinut Gimmankin kanssa osallistua. Nyt Gimma tosiaan on jälleen vähän pidemmällä tauolla niin ajattelin kuitenkin pari rataa käydä Daamilaisen kanssa kirmailemssa Lagun kisoissa. Siellä olisi ollut neljä starttia tarjolla, mutta se nyt ainakin on liikaa Daamille. Kolmea mietin, mutta kahteen päädyin. Jos aikataulut on silleen sopivat, että voin muun lauman jättää kotiin, niin lähdetään Daamin kanssa viettämään kahdestaan laatuaikaa ♥
Gimma ja Heppu pääsivät tänään Idan
hoidettavaksi. Gimma oli jumissa oikeastaan koko koira ja Hepullakin
aika pahoja jumeja siellä ja täällä. Syytän liukasta talvea!! Nyt
pitäisi kolme päivää olla rauhakseen ilman riehumista eli tarkoittaa
lenkkeilyä remmissä kun ei noi muuten osaa ottaa iisisti :D. Parin viikon päästä sitten uudestaan tsekattavaksi.
Gimman kanssa ei nyt sitten taas hetkeen kisata :-(. Pääseköhän se enää koskaan geimeihin mukaan kun tuota ikääkin alkaa jo jonkin verran olla...
Taisi olla Hepulle rankka kokemus kun nukkui koko illan tuon hoitosession jälkeen :-O. Heppu kyllä taisteli koko hoitoajan hoitoa vastaan, vaikka Ida ei tosiaankaan mitenkään kovin ottein Heppua hoitanut. Taitaa pienelle olla vielä sen verran outoja nämä hoitosessiot, että niitä pitää vähän jännittää. Mulla tuli ihan hiki kun pidin sitä paikallaan kun ei muuten hoidosta olisi tullut mitään. Toivottavasti ensi kerralla homma sujuu jo rennommissa merkeissä.
Olen nyt muutaman päivän lenkkeillyt niin, että
bortsut erikseen ja sitten Mimmi-mummelin kanssa oma köpöttelylenkki. Tämä siksi kun on ollut niin monta lähetäpititilannetta enkä osaa enää yhtään
arvioida noiden bortsujen liikehdintää. Silloin kun oli vain Gimma ja
Daami niin osasin aika hyvin ennakoida vaaratilanteet Mimmin suhteen,
mutta nyt en enää osaa kun Heppunen on liittynyt porukkaan mukaan. Joten
tällä nyt sitten mennään jatkossa. Arkiaamujen lenkeillä kulkee kyllä
edelleen koko porukka mukana, mutta jostain syystä niillä lenkeillä ei
mitään ihmeellistä olekaan tapahtunut. Toivottavasti ei jatkossakaan
tapahdu.
Yritin bortsukolmikosta ottaa yhteiskuvaa, mutta ei se oikein onnistunut. Ainoastaan Heppu oli siinä hienosti :-)
Tässä vielä alkuperäinen kuva, josta Hepun olen leikannut erikseen :D
Kävin Hepun kanssa vähän treenailemassa Koivulahden kasvihuoneessa päivällä. Oli meikäläisellä vähän turhan lämmin varustus kun
satunnainen auringonpaiste näköjään lämmitti kasvihuoneen melkoisen
lämpimäksi :D. Kivat pikku treenit saatiin kuitenkin aikaiseksi :). Heppu oli kyllä kovin ihmeissään kun nyt ei treenihallissa ollut niitä kivoja tätejä ollenkaan.
Otettiin vähän kujakeppeja etupalkalla. Hetki edellisestä kerrasta ja joutui Heppunen vähän miettimään, mikä juttu tää olikaan, mutta äkkiä se taas tajusi ja niin mentiin kovaa :). Otettiin jo lähetystä pienestä kulmasta molemmin puolin ja nuokin meni hyvin kun hetken tuumasi. Hyvä Heppu!!
Pientä valssitreeniä tehtiin myös putken avustuksella. Mua niin ihmetyttää tuon Hepun touhu agilityssa kun se muuten on tuollainen adhd niin sitten kun tehdään niin se keskittyy ja tekee huolellisesti. Tarkoittaa myös sitä, että ei juokse reikäpäänä, vaan menee rauhallisesti ja se on mun mielestä oikein hyvä juttu :)
2 on 2 off treeniä otetiin AA.n alastulolla. Sen verran kivasti meni apukäden kanssa, että kokeilin, miten lähtee hommaa tarjoamaan kun ei sinne aiemmin ole itse mennyt. Toki ollaan vain pari hassua kertaa tätä tehty. Lähti tarjoamaan jotain, mutta ei sitä, mitä halusin. Eli meni esteelle ehkä puoleen väliin alastuloa ja jäi sinne istumaan :D. Taidan jatkaa vielä auttamalla, että se oikea paikka hahmottuu. Kiva kuitenkin huomata, että este ei pelota yhtään.
Mä olin taas innoissani odottanut Hepun eilisiä ohjattuja pentutreenejä, mutta niin vaan ne jäi väliin. Heppu onnistui loukkaamaan itsensä kun käytin koirat tarpeillaan töiden jälkeen. Se yhtäkkiä ryntäsi Gimman luo ja siinä matkalla ilmeisesti törmäsi ulkona olevaan vaatteiden kuivaustelineeseen. En oikeasti ehtinyt nähdä, mitä tapahtui, mutta oli totaalisen kolmijalkainen eikä halunnut liikkua vaan pisti maate :-(. Jestas, että säikähdin!! Onneksi tilanne oli pian ohi, eikä ollut kuin ihan lievää keventämistä. Kipureaktiota en saanut mistään, joten taisi olla vain kunnon kolaus. Itselle muistiin tänne, että kyseessä oli oikea takajalka. Samanlainen tapahtuma samaan jalkaan oli pentuna kun Heppu oli Kahluan kanssa pentutreffeillä. Silloin Heppu törmäsi aidan tolppaan ja sen tapahtuman ihan näinkin. Tuon tapahtuman takia ajattelin, että nytkin olisi ollut törmäys kyseessä.
Varmuuden vuoksi jätin treenit väliin, vaikka vaikuttikin jo siinä vaiheessa olevan ihan kunnossa kun treeneihin olisi pitänyt lähteä. En lähtenyt lenkillekään loskalumeen liukastelemaan, joten tuli ihan kunnon lepopäivä tuosta. Tänään aamulenkillä liikkui oikein hyvin, että ehkä tänään sitten ihan kunnon lenkillekin uskallan Heppusen kanssa mennä.
Ai että kun oli kiva olla kisoissa tyttöjen kanssa pitkästä aikaa! Daamin edellinen startti oli samaisessa paikassa 5.11.2016 ja Gimma on edellisen kerran kisannut Vaasassa 4.9.2016 :-O. Gimmalla on ollut kaiken maailman vaivoja, enkä ole vain Daamin kanssa viitsinyt kisoihin mennä.
Nyt sitten oltiin lauantaina kisoissa. Tuomarina oli Anne Viitanen. Etukäteen vähän arvelutti tämä tuomari kun viimeksi Kokkolassa oli ilkeästi rimoja minimin ja maksimin välillä. Mähän en juuri ollenkaan treenaa 65 cm rimoilla, eikä varsinkaan Daami ole tuon korkeuden kanssa ollut tekemisissä oikeastaan ollenkaan. No, nyt oli turha pelko. Kivasti oli rimat läpi ratojen 60 cm korkeudessa. Ja radatkin oli varsin kivat, vaikkakin aika erilaiset kuin yleensä näkee.
Gimman riemulla ei ollut rajoja kun tajusi, mitä tulee tapahtumaan. Se ihan selkeesti huusi koko olemuksellaan "JEEE, mä pääsen aksaamaan!!". Ja kyllähän se painelikin menemään. Yllättävän hyvin mä pysyin sen mukana, vain jotain pieniä hasseja tuli radoilla. Eka rata 10 ja toka rata 5. Harmittava pituuden viimeisen palan kaatuminen esti nollan saannin, mutta se ei haitannut yhtään. Mä olin niin fiiliksissä. Tässä tuo 5-rata:
Toki Daamikin oli innoissaan kun pääsi aksaamaan. Ainahan sekin on :-). Nyt oli kyllä niin kivaa menoa Daamilla ja mä olin vain yhtä hymyä. Kaksi hyllyä taisi tulla, mutta mitäpä tuosta kun toisella oli tekemisen meininki. Ja mähän en sen virheitä aina edes korjaa just siksi, että vire pysyisi päällä ja Daamille itselleen jäisi kiva fiilis. Laitan tähän alle Daamin suorituksen tuosta samasta radasta. Mä sain jo kiksit siitä, että Daami osasi mennä pujotteluun tuollaisesta kulmasta ja kun kepit alkoi noin läheltä seinää. Kepeistä jäi viimeinen väli pujottelematta, mutta aivan sama. Me vaan jatkettiin matkaa. Olisi se hylly tullut viimeistään aa:n jälkeen :-D.
Kisat oli myöhässä kun mentiin paikalle, joten käytiin Hepun kanssa vähän ihmettelemässä hallissa sisällä. On se kyllä melkoinen kaveri kun pitäisi kaikkien ihmisten päälle hyppyä ja jokaista koiraa pitäisi päästä moikkaamaan. Rauhoittui se lopulta ja istahti alas ja kun kehuin niin tarjosi sivulletuloa. Mä olin kyllä tuosta kovin yllättynyt kun niin vähän on tuota sivulletulota otettu ja silloinkin aina namin avulla. Nyt tuli siihen ihan ilman namia :-)
Oli kiva päivä ja kiva oli pitkästä aikaa nähdä kaikkia agilitytuttuja :-). Ehkä sitä voisi pian kisata uudelleenkin :-)
