Olin viikonloppuna Eyewitness leirillä Turussa. Lauantai meni agilityn ja paimennuksen merkeissä. Gimman kanssa en uskaltanut agilityyn vielä osallistua, vaikka ei enää ontunutkaan, joten menin sitten Mimmin kanssa. Sain myös ohjata Looxia, josta olin kovasti yllättynyt ja onnessani. Loox meni ihan kohtuullisen hyvin mun kanssa, mutta kaarrokset oli aika valtavat kun en osannut tarpeeksi ennakoida käännöksiä. Harmittavasti Looxin treenit loppuivat vähän kesken kun etujalan kynnestä alkoi tulla verta :-(. Onneksi ei mennyt pahasti eikä Loox sitä mitenkään varonut. Seuraavana päivänä kynsi olikin jo ihan hyvän näköinen. Huh, onneksi ei mun takia tullut pitkää taukoa Looxin agilityyn.
Sain myös kokeilla rataa Ainan kanssa. Hyvin seki lähti mun mukaan, vaikka ei tunne mua ollenkaan :-). Olipas aika makee koira! Muutama hylly meille kyllä tuli kun en ollut osannut ennakoida kohtien vaikeutta, mutta muuten meni tosi hienosti ja lujaa. Mä olin ihan puhki sen radan jälkeen :-D. Olihan se ratakin kyllä muistaakseni 33 estettä pitkä, mutta kun en muiden koirien jälkeen ollut yhtä puhki. Jotenkin se vaan vei musta mehut. Mutta mitäpä pienistä, kivaa oli kuitenkin!
Gimman kanssa iltapäivällä paimentamassa Klossnerien lampailla. Otettiin ensin kuljetusta välittämättä siitä juokseeko koira koko lammaslauman ympäri (mun takaa) vai ei. Minä kuljin edellä ja lampaat mun ja Gimman välissä. Meni aika kivasti. Toisella kerralla sitten oli tarkoitus saada koira kulkemaan tasapainopisteessä lampaiden takana. Mulla oli joku kepakko apuna, jolla löin maahan, jos Gimma yritti lähteä kiertämään laumaa mun takaa. Aika äkkiä se hoksas, että siellä mun vastakkaisella puolella on hyvä paikka. Olipas mukavaa :-)
Sunnuntaina menin uudelleen heti aamusta paimentamaan kun siellä oli paikkoja vapaana enkä tosiaan agilityyn uskaltanut osallistua. Nyt päästiin isommalle laitumelle, jossa oli vähän enemmän lampaita. Määrää en kyllä muista, mutta oisko ollut 6-8 kipaletta kun lauantaina niitä taisi olla vain neljä. Ekalla kerralla taas kuljetusta ja edelleen meni hyvin. Ei tarvinnut montaa kertaa kepakolla muistuttaa, että pitää siellä vastakkaisella puolella pysyä. Menin itse siksakkia ja Gimma aina hakeutui hyvin oikeaan paikkaan.
Toisella kerralla sitten saatiin ottaa jo pientä hakukaarta, vaikka ensin kouluttajat meinas, että ei vielä kannata. Mä olin siitä niin kovin pettynyt, joten antoivat sitten periksi :-D. Otettiin ihan ehkä 20 metrin päästä lähetystä ja hyvin Gimma lähti kiertämään ja meni rauhallisesti lampaiden taakse. Tässä kohden kyllä näytti siltä, että se jumitti sinne taakse eikä saa lampaita liikkeelle, mutta kyllä se ne joka kerta kuitenkin sitten sai. Gimmalla vaan tuli vähän kiire siinä vaiheessa kun lampaat lähti liikkelle ja lähti rynnimään niiden perään vähän liian lujaa ja tässä vaiheessa myös häntä nousi ylös. Ei onneksi kuitenkaan käynyt kertaakaan kiinni lampaisiin. Hakukaari vasemmalta onnistui hyvin, mutta oikealle en saanut lähtemään. Yritinkin sitä vain kerran ja Gimma kaarsi mun edestä tekemään kaaren vasemmalta.
Kylläpä oli mukava päästä käymään lampailla, vaikka siitä touhusta en yhtään mitään ymmärräkään :-). Solveig otti jonkin verran tuota touhua videolle, joten toivotaan, että sieltä saadaan jotain pätkää tännekin laitetuksi jossain vaiheessa!
Paimennuksen jälkeen mentiin tokoilemaan. Ryhmässä oli aika monta koiraa, joten ihan kamalasti ei ehditty mitään ottaa. Päivi katsoi vähän meidän seuraamista eikä se kuulemma näyttänyt kovin pahalta. Mun mielestä se on niin koomisen näköistä :-D. Otettiin myös hyppyä sekä ruutuun lähettämistä. Nämä molemmat meni hyvin. Ja mikä parasta, noiden vauhtiliikkeiden jälkeen Gimma ei alkanut ontua ollenkaan!!
Iso kiitos Jennille leirin järjestämisestä!! Kiitos myös leiriläisille, oli tosi mukava viikonloppu :-)
Eilen uskalsin lenkillä pitää Gimmaa irti eikä sekään enää tuonut ontumista takaisin. Ihanaa!! Ehkä me jo torstaina uskalletaan mennä ottamaan pikku aksaharkat :-)
tiistai 29. syyskuuta 2009
torstai 24. syyskuuta 2009
Agilityn MM-kisat ja ontumista
Gimma oli viime viikonlopun Jennin ja Markon luona ja pääsi kisaamaan Jennin kanssa Tampereelle. Oli sen ensimmäiset 2-luokan kisat ja Jenni oli vain kerran pikaisesti treenannut sen kanssa. Tuomisina oli kaksi hyllyä :-D. Radoissa oli tosi hyviä pätkiä, mutta myös harmittavia kieltoja. Ensimmäiseltä radalta olisi ehkä joku tulos tullut, mutta Gimma ottin lentokeinun niin Jenni päätti ottaa sen uudelleen, mikä olikin oikein hyvä ratkaisu! Tällä radalla onnistui niisto tosi hyvin sekä loppusuoran irtoaminen eteen-käskyllä oli aikasta makee! Toisella radalla tipahti yksi rima valssissa ja tuli kielto hypylle ja sitä korjatessa Gimma karkasi putkeen. Muuten rata oli tosi hieno! Ei ollenkaan hassumpi avaus 2-luokassa noin pienellä treenaamisella. Kiitos Jenni Gimman ohjastamisesta :-)
Viikonloppuna oli agilityn MM-kisat Itävallassa. Ostin live videolähetyksen kisoista, joten istuin koko viikonlopun tietokoneen ääressä :-P. Lähetys toimi yllättävän hyvin. Muutama pidempi katkos oli aluksi, mutta lauantain ja sunnuntain toimi kyllä tosi hyvin paria lyhyttä katkosta lukuunottamatta. Oli tosi kiva jännittää livenä suomalaisten kisaamista. Ja kisat menikin ihan älyttömän hienosti!! Carolina Pellikka ja sheltti Kerttu voittivat minien yksilömaailmanmestaruuden!! Siis aivan mieletön saavutus!! Medit voittivat jokkuemestaruuden ja makseissa Elina & Omie olivat neljänsiä, Niinu ja Rhett viidensiä sekä Jouni & Yoko 14. Siis ihan mieletön menestys Suomella. Onnea ihan hirmuisesti teille kaikille!! Ootte taitavia!!
Sunnuntaina Gimma sitten tuli kotiin. Olikin jo kova ikävä pikkuista! Kun otin sen autosta pois kotipihassa niin lapsonen oli kolmijalkainen :-(. Aristi kovasti vasenta takajalkaa. Yritin sitä venyttää, vääntää ja kääntää enkä löytänyt mitään kipukohtaa. Varpaita myös vääntelin ja vetelin eikä aristanut. Silti ei halunnut jalalla astua. Seuraavana päivänä sitten sain reaktion aikaan vasemman takajalan ulointa varvasta väännellessäni, joten siellä se vika vissiin on. Itse varvasta en saanut kuitenkaan naksahtamaan kuten minua neuvottiin tekemään eli oletettavasti oli jotenkin venähtänyt. Ja viikonloppuna olisi Eyewitness-leiri, joten se siitä sitten...
Tänään edelleen ontui selvästi kun tulin töistä kotiin. Myöhemmin kun kävin käpyttelemässä niin ontuminen ei ollut enää kovin pahaa, juuri ja juuri huomasi pienen keventämisen. Reppana on joutunut ulkoilemaan valjaissa ja flexissä. Onneksi oli tallella vielä Lyylin perintöflexi niin ei tarvinnut uutta ostaa. Tavallisessa remmissä on jotenkin niin kamala kuljettaa koiraa metsässä, joten päädyin joustavaan remmiin. Hyvin sen kanssa menikin kun Gimma pääsi alkujärkytyksestä eroon... Sen ilme oli hyvä kun pistin ekaa kertaa sen elämässä valjaat päälle ja vein remmissä metsään. Onneksi ei kovin kauaa sitä ihmetellyt ja homma toimi oikein mukavasti.
Päätin tänään sitten kuitenkin lähteä leireilemään, vaikka agility ja paimennus on nyt poissuljettu juttu. Jenni on kyllä taitava ylipuhumaan mut vaikka mihin! Ehkä voisin siellä tokoilla kuitenkin pikkasen. Kiva päästä näkemään kaikki muut kasvattien omistajat ihan ilman treeniäkin :-). Lisäksi saan kuulema mennä aksaa vaikka Mimmin kanssa ja paimentamaan Looxin kanssa, joten en ihan toimettomana joudu olemaan. Harrikin on viikonlopun pois, joten miksipä en minäkin olisi :-)
Niin, ja Gimma on ilmoitettu Seinäjoen näyttelyyn :-O. Tämäkin todistaa, että mut ON helppo ylipuhua vaikka mihin :-P
Viikonloppuna oli agilityn MM-kisat Itävallassa. Ostin live videolähetyksen kisoista, joten istuin koko viikonlopun tietokoneen ääressä :-P. Lähetys toimi yllättävän hyvin. Muutama pidempi katkos oli aluksi, mutta lauantain ja sunnuntain toimi kyllä tosi hyvin paria lyhyttä katkosta lukuunottamatta. Oli tosi kiva jännittää livenä suomalaisten kisaamista. Ja kisat menikin ihan älyttömän hienosti!! Carolina Pellikka ja sheltti Kerttu voittivat minien yksilömaailmanmestaruuden!! Siis aivan mieletön saavutus!! Medit voittivat jokkuemestaruuden ja makseissa Elina & Omie olivat neljänsiä, Niinu ja Rhett viidensiä sekä Jouni & Yoko 14. Siis ihan mieletön menestys Suomella. Onnea ihan hirmuisesti teille kaikille!! Ootte taitavia!!
Sunnuntaina Gimma sitten tuli kotiin. Olikin jo kova ikävä pikkuista! Kun otin sen autosta pois kotipihassa niin lapsonen oli kolmijalkainen :-(. Aristi kovasti vasenta takajalkaa. Yritin sitä venyttää, vääntää ja kääntää enkä löytänyt mitään kipukohtaa. Varpaita myös vääntelin ja vetelin eikä aristanut. Silti ei halunnut jalalla astua. Seuraavana päivänä sitten sain reaktion aikaan vasemman takajalan ulointa varvasta väännellessäni, joten siellä se vika vissiin on. Itse varvasta en saanut kuitenkaan naksahtamaan kuten minua neuvottiin tekemään eli oletettavasti oli jotenkin venähtänyt. Ja viikonloppuna olisi Eyewitness-leiri, joten se siitä sitten...
Tänään edelleen ontui selvästi kun tulin töistä kotiin. Myöhemmin kun kävin käpyttelemässä niin ontuminen ei ollut enää kovin pahaa, juuri ja juuri huomasi pienen keventämisen. Reppana on joutunut ulkoilemaan valjaissa ja flexissä. Onneksi oli tallella vielä Lyylin perintöflexi niin ei tarvinnut uutta ostaa. Tavallisessa remmissä on jotenkin niin kamala kuljettaa koiraa metsässä, joten päädyin joustavaan remmiin. Hyvin sen kanssa menikin kun Gimma pääsi alkujärkytyksestä eroon... Sen ilme oli hyvä kun pistin ekaa kertaa sen elämässä valjaat päälle ja vein remmissä metsään. Onneksi ei kovin kauaa sitä ihmetellyt ja homma toimi oikein mukavasti.
Päätin tänään sitten kuitenkin lähteä leireilemään, vaikka agility ja paimennus on nyt poissuljettu juttu. Jenni on kyllä taitava ylipuhumaan mut vaikka mihin! Ehkä voisin siellä tokoilla kuitenkin pikkasen. Kiva päästä näkemään kaikki muut kasvattien omistajat ihan ilman treeniäkin :-). Lisäksi saan kuulema mennä aksaa vaikka Mimmin kanssa ja paimentamaan Looxin kanssa, joten en ihan toimettomana joudu olemaan. Harrikin on viikonlopun pois, joten miksipä en minäkin olisi :-)
Niin, ja Gimma on ilmoitettu Seinäjoen näyttelyyn :-O. Tämäkin todistaa, että mut ON helppo ylipuhua vaikka mihin :-P
perjantai 18. syyskuuta 2009
Hiljaiseloa flunssan takia
Olen ollut kipeänä koko viikon ja pois töistä. Ihan hirveä lenssu iski. Kuumetta kuitenkaan ei ole ollut kuin asteen verran, vaikka olon puolesta olisin uskonut sitä olevan enemmän. Nenää on kutittanut, silmät vuotanut, nenä vuotanut ja olen aivastellut varmaan sata kertaa päivässä. Siltä se ainakin on tuntunut... Tänään tuntuu olevan kuitenkin jo parempi päivä. Kävin jo vähän pidemmällä lenkillä koirien kanssa. Hikeä pukkasi kyllä, mutta ei enää yhtä pahasti kuin aiemmin tällä viikolla. Ehkä tämä tästä muuttuu vielä paremmaksi.
Lenkit tosiaan on koirien kanssa ollut ihan minimaalisia. Olenkin korvannut niiden puutetta pujotteluharjoituksilla. Yritän vahvistaa sisäänmenoa vaikeuttamalla kulmaa pikku hiljaa. Totutan vedätyksiin, leikkauksiin, itsenäisiin pujottelun aloituksiin ja itsekseen pujotteluun. Montaa toistoa kerrallaan en ole jaksanut ottaa, mutta jonkin verran kuitenkin. Näyttää siltä, että sekä Gimmalla että Mimmillä kaikista vaikein osuus on itsenäinen pujottelun aloitus kun itse olen valmiina jo keppien lopussa. Onneksi on kaaret olemassa, joilla tuotakin varmasti ajan kanssa saan paremmaksi.
Gimma lähti eilen viikonlopuksi Jennin ja Markon luo. Jenni houkutteli mua lauantaiksi Tampereelle kisaamaan eikä mua nyt huvittanut yhtään lähteä kun vapaa viikonloppu houkutteli aika kovasti pitkästä aikaa. Lupasin kuitenkin Gimman ilmoittaa kisoihin, jos Jenni haluaisi sen kanssa kisata ja halusihan se :-D. Eilen olivat sitten käyneet vähän treenailemassa ja kuulema oli mennyt tosi hyvin myös Jennin kanssa. Enkä tätä kyllä hetkeäkään epäillyt :-). Jänskättää aika kovasti miten niillä kisoissa käy :-O
Koti kyllä tuntuu aika tyhjältä kun Gimma ei täällä ole. Mä olen kuvitellut, että se on hyvinkin näkymätön koira, mutta ei se näemmä olekaan :-D. On aika tylsää kun meidän ilopilleri on pois... Lohduttaa toki vähän kun tiedän, että se viihtyy tuolla oikein mainiosti kun saa peuhata muiden rotutovereiden kanssa.
Mimmistä olen huomannut, että se on huomattavasti vapautuneempi lenkillä ilman Gimmaa. Painelee metsässä edes takas minkä kintuistaan pääsee enkä pahemmin sitä koko lenkin aikana näe. Gimman kanssa nuo sinkoilut metsässä menee ainoastaan Gimman aloitteesta, ei koskaan enää Mimmin. Vähän surullista sinänsä, että Gimma noin pahasti rajoittaa Mimmin menemisiä. Onneksi se ei kuitenkaan näytä pahemmin siitä kärsivän, vaikka mistäpä minä sen tiedän kärsiikö vai ei...
Lenkit tosiaan on koirien kanssa ollut ihan minimaalisia. Olenkin korvannut niiden puutetta pujotteluharjoituksilla. Yritän vahvistaa sisäänmenoa vaikeuttamalla kulmaa pikku hiljaa. Totutan vedätyksiin, leikkauksiin, itsenäisiin pujottelun aloituksiin ja itsekseen pujotteluun. Montaa toistoa kerrallaan en ole jaksanut ottaa, mutta jonkin verran kuitenkin. Näyttää siltä, että sekä Gimmalla että Mimmillä kaikista vaikein osuus on itsenäinen pujottelun aloitus kun itse olen valmiina jo keppien lopussa. Onneksi on kaaret olemassa, joilla tuotakin varmasti ajan kanssa saan paremmaksi.
Gimma lähti eilen viikonlopuksi Jennin ja Markon luo. Jenni houkutteli mua lauantaiksi Tampereelle kisaamaan eikä mua nyt huvittanut yhtään lähteä kun vapaa viikonloppu houkutteli aika kovasti pitkästä aikaa. Lupasin kuitenkin Gimman ilmoittaa kisoihin, jos Jenni haluaisi sen kanssa kisata ja halusihan se :-D. Eilen olivat sitten käyneet vähän treenailemassa ja kuulema oli mennyt tosi hyvin myös Jennin kanssa. Enkä tätä kyllä hetkeäkään epäillyt :-). Jänskättää aika kovasti miten niillä kisoissa käy :-O
Koti kyllä tuntuu aika tyhjältä kun Gimma ei täällä ole. Mä olen kuvitellut, että se on hyvinkin näkymätön koira, mutta ei se näemmä olekaan :-D. On aika tylsää kun meidän ilopilleri on pois... Lohduttaa toki vähän kun tiedän, että se viihtyy tuolla oikein mainiosti kun saa peuhata muiden rotutovereiden kanssa.
Mimmistä olen huomannut, että se on huomattavasti vapautuneempi lenkillä ilman Gimmaa. Painelee metsässä edes takas minkä kintuistaan pääsee enkä pahemmin sitä koko lenkin aikana näe. Gimman kanssa nuo sinkoilut metsässä menee ainoastaan Gimman aloitteesta, ei koskaan enää Mimmin. Vähän surullista sinänsä, että Gimma noin pahasti rajoittaa Mimmin menemisiä. Onneksi se ei kuitenkaan näytä pahemmin siitä kärsivän, vaikka mistäpä minä sen tiedän kärsiikö vai ei...
sunnuntai 13. syyskuuta 2009
Gimma on nyt tokaluokkalainen :-)
Torstaina käytiin kentällä treenaamassa. Susanna oli ottanut netistä yhden Esa Muotkan radan. Siinä sitten kun tutustuttiin rataan niin alkoi tuntua jotenkin tutulta. Tajusin, että itse olen keväällä rakentanut juuri saman radan :-D. Löytyy myös täältä blogista ja rata löytyy täältä. Treeneissä oli mukana Marko & Hertz, Susanna & Cola, Eltsu & Sefi & Tiki, Marita & Didi & Turo ja minä Mimmin ja Gimman kanssa. Olipa porukkaa kerrakseen...
Gimman kanssa en ottanut kontakteja radalla nyt ollenkaan kun tarkoituksena oli saada puomille vauhtia. Otin sitten vain alkupätkän putkelle saakka ja sitten taas putkelta puomille asti ja lopuksi putkelta loppusuora. Nää pätkät meni tosi hyvin, ei mitään ongelmaa. Kivasti Gimma ampuu eteen-käskyllä lelulle. En sit tiedä miten käy, jos se ei tietäis, että lelu on lopussa. Pitää joskus koittaa myös niin.
Puomille koitettiin hetsata Gimmaa alastulolle ja vapautus heti lelulle kun se katsoo eteenpäin. Se kun nyt on alkanut tuijottaa mua niin sen takia on kontakti hidastunut. Mä en saanut sitä hetsatuksi, joten Jenni tuli avuksi. En tiedä mitä Jenni tekee eri lailla, mutta se sai Gimmasta irti ihan eri hulluuden. Lopuksi otettiin vielä koko puomia niin, että Jenni oli puomin lopussa heiluttelemassa lelua, Marko vei Gimmaa remmissä ja piti vastaan, että saatiin kunnon veto päälle ja minä vielä villitisin vieressä kiipeemään ja juoksin vierellä. Tää keino näytti kyllä tosi hyvältä! Saatiin hyvä into päälle ja katse eteenpäin.
Ihan treenien lopuksi otettiin uusi puomisessio: Marko vei remmissä, minä villasin ja Jenni oli lelun kanssa lopussa. Ihan lopuksi koitettiin vielä ilman remmiä ja vauhti hieman hiipui. Postitiivista kuitenkin oli, että meni ihan kohtuullista vauhtia ja katse oli koko ajan eteenpäin.
Mimmin kanssa radassa ei myöskään ollut ongelmaa. Sen kanssa otin myös lopuksi puomiharkkaa ja sain sen lopulta tekemään puomin itsekseen loppuun saakka vaikka mä jättäydyin jälkeen. Vaatii kyllä ihan kamalan villauksen ensin lelun kanssa, että sen saa tarpeeksi kiinnostumaan siitä ja haluamaan enemmän lelun luo kuin mun luo. Kun nuo saatiin kuntoon niin näytti kyllä hyvältä. Mulla elää vielä toivo paremmasta puomista myös Mimmille!
Sitten eilisiin BAC:in kisoihin, jossa tuomarina oli kaikissa luokissa Mikkilän Sari. Gimman ekan radan tulos oli 15. Heti ensimmäinen rima tipahti, kielto yhdelle hypylle kun kääntyikin kauheen hienosti ja kielto myös puomille kun lähetin sen sinne ihan liian kaukaa... Itse puomi oli kuitenkin tosi paljon parempi kuin viime kisoissa.
Toinen rata olikin sitten nolla ja saatiin menoloppu 2-luokkaan :-). Marko ja Hertz meni just vähän ennen meitä ja tekivät ylihienon nollan. Sain tosta hyvän tsempin itselleni ja meki tehtiin hieno nolla. Hävittiin pikkuisen ajassa Herbertille, joten voitto meni velipojalle ja Gimma oli komeasti kakkosena. Tälläkin radalla puomi oli tosi hyvä. Aika jännä, että yksi treenikerta vaikutti noin paljon puomin suoritukseen. Hyvä näin :-). Täällä on Gimman nollarata.
Ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen oli sitten Mimmin vuoro. Sari oli tehnyt jälleen kerran mukavat radat. Tämän radan alkuun olisin halunnut tehdä ihmisnuolen 2-hypylle, mutta kun en sitä mielestäni osaa tarpeeksi hyvin niin en sitten sitä tehnyt vaan vein perinteisellä ennakoivalla valssilla. Tämä on meille aina toimiva ratkaisu, mutta olis kiva joskus kokeille jotain muutakin... Rata oli tosi hyvä, kaikki käännökset ihan täydellisiä. Lopussa sitten käskytin keinulle väärin ja Mimmi luuli menevänsä puomille. Piti antaa tosi kova odota-käsky, että pysähtyi keinun loppuun ja ehkä jäin tuota vähän harmittelemaan kun viimeinen rima tipahti. Harmittavasti viedosta ei näe teinkö viimeisellä hypyllä jotain miksi se tippui, mutta mielestäni en tehnyt. Ohjauskäsi kyllä taitaa tipahtaa, mutta ei kai se niin pienestä voi olla kiinni... Rata löytyy täältä.
Toinen rata oli myös tosi mukava. Siinä sitten päätin 2-hypylle tehdä niisto-sokkarin ja se onnistui tosi hyvin. Vähänkö oon ylpee tuosta!! Muutenkin rata oli jälleen tosi hyvä ja käännökset hienoja. Ensimmäisen radan moka keinulla kostautui tällä radalla ja Mimmi pysähtyi juuri ennen kontaktia. Onneksi otti kuitenkin vielä yhden asekeleen, että ei tullut kontaktivirhettä. Tämä rata löytyy täältä.
Erityisen tyytyväinen tämän päivän radoissa olen siihen, että en huitonut ollenkaan vaan ohjauskäsi pysyi hyvin päällä, vaikka lähdinkin jo liikkeelle eri suuntaan. Luultavasti nyt kun Gimma on vielä sen verran mölli ja vaatii tarkempaa ohjausta olen myös tullut paremmaksi ohjaajaksi Mimmin kanssa. Ja tämän ei ole mitenkään huono asia :-D
Gimman kanssa en ottanut kontakteja radalla nyt ollenkaan kun tarkoituksena oli saada puomille vauhtia. Otin sitten vain alkupätkän putkelle saakka ja sitten taas putkelta puomille asti ja lopuksi putkelta loppusuora. Nää pätkät meni tosi hyvin, ei mitään ongelmaa. Kivasti Gimma ampuu eteen-käskyllä lelulle. En sit tiedä miten käy, jos se ei tietäis, että lelu on lopussa. Pitää joskus koittaa myös niin.
Puomille koitettiin hetsata Gimmaa alastulolle ja vapautus heti lelulle kun se katsoo eteenpäin. Se kun nyt on alkanut tuijottaa mua niin sen takia on kontakti hidastunut. Mä en saanut sitä hetsatuksi, joten Jenni tuli avuksi. En tiedä mitä Jenni tekee eri lailla, mutta se sai Gimmasta irti ihan eri hulluuden. Lopuksi otettiin vielä koko puomia niin, että Jenni oli puomin lopussa heiluttelemassa lelua, Marko vei Gimmaa remmissä ja piti vastaan, että saatiin kunnon veto päälle ja minä vielä villitisin vieressä kiipeemään ja juoksin vierellä. Tää keino näytti kyllä tosi hyvältä! Saatiin hyvä into päälle ja katse eteenpäin.
Ihan treenien lopuksi otettiin uusi puomisessio: Marko vei remmissä, minä villasin ja Jenni oli lelun kanssa lopussa. Ihan lopuksi koitettiin vielä ilman remmiä ja vauhti hieman hiipui. Postitiivista kuitenkin oli, että meni ihan kohtuullista vauhtia ja katse oli koko ajan eteenpäin.
Mimmin kanssa radassa ei myöskään ollut ongelmaa. Sen kanssa otin myös lopuksi puomiharkkaa ja sain sen lopulta tekemään puomin itsekseen loppuun saakka vaikka mä jättäydyin jälkeen. Vaatii kyllä ihan kamalan villauksen ensin lelun kanssa, että sen saa tarpeeksi kiinnostumaan siitä ja haluamaan enemmän lelun luo kuin mun luo. Kun nuo saatiin kuntoon niin näytti kyllä hyvältä. Mulla elää vielä toivo paremmasta puomista myös Mimmille!
Sitten eilisiin BAC:in kisoihin, jossa tuomarina oli kaikissa luokissa Mikkilän Sari. Gimman ekan radan tulos oli 15. Heti ensimmäinen rima tipahti, kielto yhdelle hypylle kun kääntyikin kauheen hienosti ja kielto myös puomille kun lähetin sen sinne ihan liian kaukaa... Itse puomi oli kuitenkin tosi paljon parempi kuin viime kisoissa.
Toinen rata olikin sitten nolla ja saatiin menoloppu 2-luokkaan :-). Marko ja Hertz meni just vähän ennen meitä ja tekivät ylihienon nollan. Sain tosta hyvän tsempin itselleni ja meki tehtiin hieno nolla. Hävittiin pikkuisen ajassa Herbertille, joten voitto meni velipojalle ja Gimma oli komeasti kakkosena. Tälläkin radalla puomi oli tosi hyvä. Aika jännä, että yksi treenikerta vaikutti noin paljon puomin suoritukseen. Hyvä näin :-). Täällä on Gimman nollarata.
Ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen oli sitten Mimmin vuoro. Sari oli tehnyt jälleen kerran mukavat radat. Tämän radan alkuun olisin halunnut tehdä ihmisnuolen 2-hypylle, mutta kun en sitä mielestäni osaa tarpeeksi hyvin niin en sitten sitä tehnyt vaan vein perinteisellä ennakoivalla valssilla. Tämä on meille aina toimiva ratkaisu, mutta olis kiva joskus kokeille jotain muutakin... Rata oli tosi hyvä, kaikki käännökset ihan täydellisiä. Lopussa sitten käskytin keinulle väärin ja Mimmi luuli menevänsä puomille. Piti antaa tosi kova odota-käsky, että pysähtyi keinun loppuun ja ehkä jäin tuota vähän harmittelemaan kun viimeinen rima tipahti. Harmittavasti viedosta ei näe teinkö viimeisellä hypyllä jotain miksi se tippui, mutta mielestäni en tehnyt. Ohjauskäsi kyllä taitaa tipahtaa, mutta ei kai se niin pienestä voi olla kiinni... Rata löytyy täältä.
Toinen rata oli myös tosi mukava. Siinä sitten päätin 2-hypylle tehdä niisto-sokkarin ja se onnistui tosi hyvin. Vähänkö oon ylpee tuosta!! Muutenkin rata oli jälleen tosi hyvä ja käännökset hienoja. Ensimmäisen radan moka keinulla kostautui tällä radalla ja Mimmi pysähtyi juuri ennen kontaktia. Onneksi otti kuitenkin vielä yhden asekeleen, että ei tullut kontaktivirhettä. Tämä rata löytyy täältä.
Erityisen tyytyväinen tämän päivän radoissa olen siihen, että en huitonut ollenkaan vaan ohjauskäsi pysyi hyvin päällä, vaikka lähdinkin jo liikkeelle eri suuntaan. Luultavasti nyt kun Gimma on vielä sen verran mölli ja vaatii tarkempaa ohjausta olen myös tullut paremmaksi ohjaajaksi Mimmin kanssa. Ja tämän ei ole mitenkään huono asia :-D
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Tahtoo vauhtia Gimman kontakteihin
Kävin eilen pikatreenaamassa Markon kanssa. Mulla oli molemmat koirat mukana ja Markolla Hertz. Marko rakensi pienen hyppykuvion, jossa oli hyppyjä vaihtelevilla väleillä eikä ihan suorassa linjassa. Tarkoitus oli saada koira oppimaan, että muitakin estevälejä on olemassa kuin tasan viisi metriä. Otettiin kuvioo vedättämällä, yhdessä juoksemalla ja päästämällä koira edelle. Pätkässä oli myös pari leikkauskohtaa kun kumpikaan meistä ei niitä kovin hyvin osaa.
Gimman kanssa ei tuossa ollut mitään ongelmaa. Samaten leikkaukset meni ihan kamalan hienosti. Gimma kyllä näytti vähän hidastavan ennen leikkausta, mutta sen seurauksena se myös kääntyi ihan älyttömän hyvin. Mimmin kanssa ei myöskään mitään ongelmaa, enkä kyllä sitä odottanutkaan :-D. Myös leikkaukset meni Mimmin kans hirmu hienosti.
Lopuksi puomiharkkaa ja ensin oli Mimmin vuoro. Tarkoitus olisi se saada taas tajuamaan, että kontaktille voi mennä, vaikka mä en juokse vierellä tai edellä. Villasin mimmiä lelulla ja otin pelkkää alastuloa lähettämällä siihen sivusta ja lelu oli n. metrin päässä kontaktista maassa ja vapautin samantien kun oli mun mielestä tarpeeksi alhaalla. Meni aika hienosti. Lopulta sain sen menemään sinne ilman mun liikettä. Heitin lelun vähän kauemmaksi, ehkä jotain kolmen metrin päähän. Varastin siis lelun Mimmin suusta ja pidin Mimmistä kiinni samalla heittäen lelun tuonne ja vein puomin alkuun. Siellä vielä aika kovaa villausta ja lähetys puomille. Jestas, että se lähti lujaa. Ja meni lujaa loppuun saakka, pysähtyi ja jatkoi matkaa jess:llä. Toinen toisto samoin ja meni ihan yhtä hyvin. Vähän mahtava fiilis! En uskaltanut ottaa enempää toistoja.
Gimma sitten... aarghhh!! Yritettiin samoja temppuja kuin millä Marko on saanut Hertzin menemään hienosti loppuun, mutta eipä auttanut. Musta tuntui, että Gimma alkoi vaan enemmän hidastaa alastulolla :-P. Laitettiin siis lelu valmiiksi jotain neljän metrin päähän kontaktilta maahan. Hetsauksella koira puomin alastulolle sivusta ja vapautuksen jälkeen juoksin kilpaa lelulle ja nappasin sen, jos ehdin sinne ennen koiraa. Ehdinhän minä kun Gimma vaan juoksi vieressä sen näköisenä, että jippii, äiskä juoksee eikä meinannutkaan kilpailla lelusta mun kanssa. Marko koitti myös tuota eikä sekään saanut siihen mitään vauhtia. Mitä enemmän menee kontatilla edelle sitä enemmän se hidastaa.. eli "aiaa" (ei mitään hajua miten toi kirjoitetaan). Niin ärsyttävää!!
Tänään sain Anjalta vinkkejä miten se on saanut Sin:in aiaamisen loppumaan melkein kokonaan, kiitos tästä :-). Pitää huomenna kokeilla miten meidän käy. Harmi kun ei ole omaa puomia kun tuota pitäisi kyllä päästä vähän useammin treenaamaan.
Sain siirretyksi lisää ratoja nettiin. Tässä Mimmin lauantain viimeinen rata ja tässä sunnuntain hyppäri.
Gimman kanssa ei tuossa ollut mitään ongelmaa. Samaten leikkaukset meni ihan kamalan hienosti. Gimma kyllä näytti vähän hidastavan ennen leikkausta, mutta sen seurauksena se myös kääntyi ihan älyttömän hyvin. Mimmin kanssa ei myöskään mitään ongelmaa, enkä kyllä sitä odottanutkaan :-D. Myös leikkaukset meni Mimmin kans hirmu hienosti.
Lopuksi puomiharkkaa ja ensin oli Mimmin vuoro. Tarkoitus olisi se saada taas tajuamaan, että kontaktille voi mennä, vaikka mä en juokse vierellä tai edellä. Villasin mimmiä lelulla ja otin pelkkää alastuloa lähettämällä siihen sivusta ja lelu oli n. metrin päässä kontaktista maassa ja vapautin samantien kun oli mun mielestä tarpeeksi alhaalla. Meni aika hienosti. Lopulta sain sen menemään sinne ilman mun liikettä. Heitin lelun vähän kauemmaksi, ehkä jotain kolmen metrin päähän. Varastin siis lelun Mimmin suusta ja pidin Mimmistä kiinni samalla heittäen lelun tuonne ja vein puomin alkuun. Siellä vielä aika kovaa villausta ja lähetys puomille. Jestas, että se lähti lujaa. Ja meni lujaa loppuun saakka, pysähtyi ja jatkoi matkaa jess:llä. Toinen toisto samoin ja meni ihan yhtä hyvin. Vähän mahtava fiilis! En uskaltanut ottaa enempää toistoja.
Gimma sitten... aarghhh!! Yritettiin samoja temppuja kuin millä Marko on saanut Hertzin menemään hienosti loppuun, mutta eipä auttanut. Musta tuntui, että Gimma alkoi vaan enemmän hidastaa alastulolla :-P. Laitettiin siis lelu valmiiksi jotain neljän metrin päähän kontaktilta maahan. Hetsauksella koira puomin alastulolle sivusta ja vapautuksen jälkeen juoksin kilpaa lelulle ja nappasin sen, jos ehdin sinne ennen koiraa. Ehdinhän minä kun Gimma vaan juoksi vieressä sen näköisenä, että jippii, äiskä juoksee eikä meinannutkaan kilpailla lelusta mun kanssa. Marko koitti myös tuota eikä sekään saanut siihen mitään vauhtia. Mitä enemmän menee kontatilla edelle sitä enemmän se hidastaa.. eli "aiaa" (ei mitään hajua miten toi kirjoitetaan). Niin ärsyttävää!!
Tänään sain Anjalta vinkkejä miten se on saanut Sin:in aiaamisen loppumaan melkein kokonaan, kiitos tästä :-). Pitää huomenna kokeilla miten meidän käy. Harmi kun ei ole omaa puomia kun tuota pitäisi kyllä päästä vähän useammin treenaamaan.
Sain siirretyksi lisää ratoja nettiin. Tässä Mimmin lauantain viimeinen rata ja tässä sunnuntain hyppäri.
maanantai 7. syyskuuta 2009
Pikaraportti viikonlopusta
Töissä kiirettä, joten ihan pikaisesti viikonlopun kisoista. Myöhemmin ehkä lisää.
Lauantaina Gimman ekat viralliset kisat eikä paremmin olisi voinut alkaa. Tehtiin kaksi nollaa, joilla molemmilla vielä voitettiin. Radat oli muuten ihan hyvät, mutta puomi sairaan hidas. Aiemmin on tullut hitaasti alas asti, mutta nyt pysähtyi jo aiemmin, vain etujalka kontaktilla. Vaadin kuitenkin molemmilla radoilla etujalat maahan ja sitten vasta jatkettiin matkaa. Tässä radat:
1. rata
2. rata
Pitkän odotuksen jälkeen Mimmin vuoro eikä mennyt hassummin senkään kanssa. Tuloksiksi tuli nolla, 5 ja nolla. Eli tupla puuttuu meiltä vielä. Sain ainoastaan yhden radan siirretyksi Mimmin radoista koneelle ennen kuin mun tietska sanoi sopimuksensa irti. Yritän saadaa muutkin siirretyksi, mutta en vielä tiedä milloin. Tässä Mimmin lauantain ensimmäinen rata.
Sunnuntaina Gimmalla oli yksi virallinen startti ja sama tuomari kuin eilen eli Eija Berglund. Tulokseksi tuli 5 kun saatiin kielto pöydältä (liukas pöytä). Eipä tuo mua pahemmin haitannut kun ei olisi oikeuttanut kuitenkaan 2-luokkaan nousuun kun samalta tuomarilta olisi ollut kaikki nollat. Eikä voi vaatia pöydän suoritusta oikein kun ei ole sitä edes koiralle opetettu.
Gimma oli OCA:n toisessa joukkueessa yhdessä Spacen, Hertzin ja Konnan kanssa. Jenni ystävällisesti lainasi mulle Konnaa :-). Gimma aloitti ja otti hyllyn. Marko ja Hertz hieno nolla, minä ja Konna vitonen riman tiputuksesta, mutta muuten siisti rata. Olipa hienoa mennä valmilla koiralla, joka meni kuin itsestään! Ankkurina sitten Marko ja Space teki nollan ja meidän joukkue tuli toiseksi pm-joukkuekisassa :-)
Mimmin joukkueessa oli Piia ja Lilo, Eltsu ja Nano sekä Marita ja Didi. En muista tarkkaan Lilon tulosta, pari kieltoa taisi tulla, mutta tulos kuitenkin. Nano lainaohjaaja Eltsun kanssa teki tosi hienon nollan. Maritalle ja Didille myös nolla. Minä sitten otin Mimmin kanssa puomilta kontaktivirheen!! Olipa tosi kiva paikka tehdä tuo pitkästä aikaa :-P. Onneksi ei pilannut mitään vaan silti voitettiin pm-joukkuekultaa :-)
Yksilössä hyllytettiin Mimmin kanssa agilityrata ja voitettiin hyppäri.
Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli mitä mainioin!! Oli kiva olla kisaamassa kun pitkästä aikaa oli melkein kaikki meidän seuralaiset paikalla :-). Kiitos kaikille mukavista päivistä!!
torstai 3. syyskuuta 2009
Helppoa treeniä tällä viikolla
Tiistaina treeneissä oli joku Anders Virtasen 3-luokan rata. Oli aika helppo, mutta toki siellä oli vähän inhottavia kulmia ja pakollisia leikkauksia. Susanna, Henna, Eltsu ja Piia olivat menneet jo aiemmin kentälle ja me päästiin valmiille radalle yhdessä Jennin ja Markon kanssa.
Olisi näemmä pitänyt heti treenien jälkeen kirjoittaa niin muistaisikin jotain :-P. Mietitääs... Menin ensin Gimman kanssa. Heti alussa oli puomille meno ja puomin alla oli putki. Puomille tultiin vielä sellaisesta kulmasta, että koira varmasti näki putken ensin. Gimma taisi mennä heti ekalla kerralla oikein. Itse puomi edelleen aika hidas, mutta ei ehkä enää ihan toivoton. Aa oli hyvä, siitä oli loivasti vasemmalle pituus, josta 180 asteen käännös vasemmalle hypylle ja siitä sitten avokulmaan kepeille. Gimma haki kepit tosi hienosti ja kesti hyvin jättäytymisen ja sivuttaisetäisyyden oton. Pussi oli myös kuvioissa pikästä aikaa eikä siinä näyttänyt olevan mitään ongelmaa. Keinu oli myös hyvä. Loppuradalla oli pakollinen leikkauskohta ja sekin meni hirvittävän hienosti. Hyvä meidän pikku Gimma!
Mimmin kanssa tuli ongelmia puomille menossa, vaikka aloitin jo ennen edellistä hyppyä käskyttämään kiipeekiipeekiipee. Tää on ollut meillä tosi varma aiemmin, mutta nyt Mimmi meni putkeen. Kerroin Mimmille, että ei noin ja otin uudelleen ja taas se meni putkeen. Nyt sanoin vielä selvemmin, että ei noin kun kuuluu kiipee-käsky ja vielä kertaalleen uudelleen. Nyt onnistui ja kauheet kehut heti päälle. Mä olin oikeesti aika järkyttynyt, että kävi noin kun tuohon olen voinut aina luottaa ja aika tasaisin väliajoin ollaan tätä treenattu. Näköjään mikään ei ole varmaa... Muuten Mimmin rata meni hyvin. Onnistui keppien avokulma, kepeillä jättäytyminen ja sivuttaisetäisyyden otto, keinu oli kohtuullinen (ei päässyt kunnolla vedättämään), leikkaukset tosi hyviä. Lopuksi vielä alkurataa uusiksi ja nyt meni puomille hienosti.
Menin radan myös Konnan kanssa. Pitihän sitä nyt edes kerran päästä kokeilemaan kun joukkueessa sen kanssa starttaan sunnuntaina. Eipä sillä näyttänyt olevan mitään ongelmaa lähteä radalle mun kanssa, vaikka just vähän aikaa sitten oli mennyt Jennin kanssa. Otin lelun ja sanoin Konnalle, että nyt mennään ja se samantien lähti menemään ensimmäisen hypyn taakse. Ihana!! Itse rata meni hyvin. Saattaa tietenkin johtua myös siitä, että se osasi radan jo ja olisi varmaan mennyt sen oikein ihan ilman mun apuakin :-D. Yhdessä kohdassa sain kyllä muistutuksen siitä, että Konna ei tule hyvin vetoihin vaan tarvitsee siinä vastaisen käden apua. Putket oli ehkä vähän hitaampia kuin Gimmalla, mutta muuten se meni kyllä ihan sairaan lujaa! Oli oikein mukava mennä taitavan koiran kanssa :-)
Tänään treeneihin oli Piksu, Nennu ja Eltsu rakentaneet yhden Sari Mikkilän 1-luokan radan. Vähän oli rataa alkuperäisestä muutettu, joten aa-estettä ei ollut ollenkaan. Voi jestas, että oli helppo rata :-D, mentiin vaan päästä päähän lujaa. Oli siellä nyt muutama vähän oudompi kulma, mutta ei ne siitä mitenkään vaikeeta kuitenkaan tehnyt. Hyvä oli kuitenkin päästä Gimman kanssa tekemään oikeeta 1-luokan rataa, ettei sitten kisoissa järkyty :-D
Ensin menin Mimmin kanssa luukuttamaan tavoitteena hyvät kontaktit ja se tavoite kyllä toteutui hyvin. Puomi ei hetkeen ole ollut noin hyvä eikä kyllä keinukaan. Ehkä tollanen vauhtirata saa sille vauhtia myös kontakteille, tiedä tuota... Toisaalta kaiken vääntötreenin jälkeen oli aika kiva vaan luukuttaa menemään :-)
Gimman kanssa oli tavoitteena tehdä nollana läpi, mutta ei ihan onnistunut. Muutamassa kohdassa vedin ihan turhaan liinat kiinni ja sen seurauksena Gimma kieltäytyi esteistä. Nyt mun pitää tehdä mielikuvaharjoituksia Gimman ohjaamisesta, että osaan kisoissa viedä tarpeeksi pitkälle sen. Esteet ei vielä ime niin kauheen kovasti, että kestäisi mun paniikkijarrutuksia. Eikä mun oikeesti niitä edes tarvi tehdä kun Gimma on vielä sen verran rauhallinen menijä, ettei mulla sen kanssa ole minnekään kiire. Lisäksi sillä menee hypyissä paljon kauemman aikaa kuin Mimmillä. Mä vaan oon niin tottunut viemään Mimmiä ja sen kanssa mulla on periaatteessa koko ajan vähän kiire. Nyt mun pitää muistella Mimmin alkuaikoja kun saattelin sitä joka esteelle ja tehdä sama Gimman kanssa eikä olettaa yhtään mitään. Apua, millä ihmeellä mä saan tuon taotuksi päähäni!!
Hyvillä mielin kuitenkin lähdetään aloittamaan kisaura :-). Toivotaan sateetonta viikonloppua koska päivistä tulee tosi pitkiä. Lauantaina ensimmäinen maxi 1:n rataan tutustuminen on 8:30 ja viimeinen mini 3:n tutustuminen on 18:30. Sunnuntai on sitten vähän lyhyempi päivä, "vain" ysistä noin seiskaan.
tiistai 1. syyskuuta 2009
Mimmin kisat Seinäjoella, Gimman epikset Vöyrillä
Sunnuntaina oltiin Mimmin kanssa kisoissa Seinäjoella. Tuomarina siellä oli Jari Tienhaara. Aiemmin en hänen radoilla ole ollut, joten siinä mielessä oli aika jännä mennä kisoihin kun ei oikein tiennyt mitä odottaa. Joitain ratapiirroksia hänen radoistaan olin kyllä nähnyt ja ne on näyttäneet hyvinkin mielenkiintoisilta.
Ensin oli agilityradan vuoro ja se oli suunnilleen tämän näköinen:
Alkua tuosta radasta mietin kaikista eniten. Olisin halunnut mennä leijeröiden puomin, mutta olin ihan varma, että sillä tavalla en saa Mimmiä renkaalle, joten tein toisenlaisen ratkaisun. Kierrätin 2-hypyn vasemmalta, josta otin niiston tapaisella mukaan ja lähdin luukuttamaan ennen kuin Mimmi edes oli lähtenyt hyppäämään kakkosta. Sain hyvin putkeen, mutta huomasin hyvin pian, että vaikka kuinka lähdin pinkomaan niin en todellakaan ehdi ottamaan sitä putken suulta vastaan ja siitä ohjaamaan renkaalle. Jäin sitten vähän odottamaan, että Mimmi sujahti putkesta ulos ja leikkasin sen takana, josta vein renkaalle ja seuraavalle hypylle. Tästä mun improvisaatiosta seurasi 6-hypyn riman tiputus kun vippasin juuri riman päällä 7A-hypylle päin. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen, että osasin improvisoida!!
Jatko tuosta radasta meni tosi kivasti. Aa:n jälkeen otin puolivalssilla 9-hypylle, josta pituudelle ja omalla liikkeellä vienti putken kauempaan päähän. 12:lle maltoin hyvin heittää taakse ennen kuin lähden liikkeelle kepeille päin. Kepeille Mimmi meni hyvin, vaikka mulla oli kova vauhti päällä ja vedätinkin jonkin verran. Keinu hyvä, sen päässä valssi, jolla sain hyvin putken kauempaan päähän. Muurilta puomille ja puomin kontakti oli tosi hyvä ja siitä valisslla seuraavalle hypylle ja vetämällä viimeiselle. Olipa sairaan hyvä fiilis maalissa vaikka ei ihan suunnitelmien mukaan mennytkään. Oli tosi kiva pitkästä aikaa oikein miettiä miten radan vie eikä vaan mennyt kuten kaikki muutkin...
Toinen rata oli hyppäri ja se oli suunnilleen tämän näköinen (tähän en kyllä ihan saanut kulmia ja etäisyyksiä oikein):
Tässäkin alku tuotti eniten päänvaivaa. Mulla oli vaikka kuinka monta vaihtoehtoa ja päädyin sitten tekemään sen mitä en mielestäni hyvin osaa eli pakkovalssi muurille. Paikallaan tehtynä tuon osaan joten kuten, joten päätin testata miten se toimii kisoissa. Jos epäonnistuu niin sitten tietää mitä taas pitää treenata :-). Se onnistui ihan loistavasti!! Muurin pakkovalssin jälkeen takaakiertoon kolmoselle ja siitä putkeen. Leikkaus 6-hypyllä vähän hidasti Mimmin vauhtia, mutta onnistui silti. Sain hyvin irtoomaan seiskalle ja 8:lla tein päällejuoksun ja siitä 9:llä niiston tapainen (Mimmillä tuo on tosiaan vain niiston tapainen kun en sillä osaa oikeaa niistoa tehdä) ja putkeen. 11:lle luulin, että mulla tulee kiire, mutta eipä tullutkaan vaan ehdin oikein hyvin sinne ohjaamaan. Välistäveto onnistui hyvin, mutta kepeille meno vähän tahmasi. Meni kyllä, mutta kepit ei imenyt ollenkaan. Loppu oli mukavaa luukutusta, Mimmi 16-putkeen ja 17-18 välissä sokkari. Nollalla maaliin ja voitto. Hitsit kun oli mahtava fiilis! Ei siis niinkään se voitto vaan se, että me onnistuttiin tekemään tuolla kaikki niin kuin olin ajatellutkin :-)
Eilen kävin Gimman kanssa Vöyrillä epiksissä. Tulokseksi tuli hylly kolmen kiellon takia. Osallistuttiin siis 1-luokan kisaan, jossa tuomarina oli Eija Berglund ja rata oli suunnilleen tämän näköinen:
Alku hyvin puomille asti. Taas alkoi jarruttaa puomilla siinä kohden kun vaihtuu ylösnousu tasaiseksi. Selvästikään ei vielä erota mikä on puomi ja mikä keinu. Jatkoi kuitenkin siitä eteenpäin, mutta ei mitenkään vauhdikkaasti, ehkä kuitenkin vähän reippaammin kuin aiemmin. Kontaki oli hyvä ja siitä jatkettiin jess-vapautuksella putkeen. Tai olisi pitänyt jatkaa, me ei :-D. Gimma ei yhtäkkiä irronnutkaan putkeen ja tästä kielto. Putken jälkeiselle hypylle yritin jotain hienoa jaakotus juttua ja yllätyin kun Gimma lähti siihen ilman epäröintiä, joten jäin ihan liian kauaksi paikalleen enkä sannut omaa liiktettä kepeille päin ja tästä siis myös kielto. Gimma kääntyi liian hyvin ja oli menossa jonnekin keinulle päin. Sinänsä positiivista, että se lähti jaakotukseen nyt tosi hienosti kun aiemmin on kamalasti epäröinyt. Kepit hyvät, sain seuraavalle hypylle hyvin ja aika kivalla käännöksellä putkeen. Myös keinu oli hyvä, vaikka Gimma taisi luulla menevänsä taas puomille... Pysähtyi kuitenkin hyvin loppuun. Taas jess-vapautus eikä irronnut putkeen ja tästä kolmas kielto. Putken jälkeen ennakoivalla valssilla (kai se sellainen oli) hyppy ja siitä putkeen. Renkaan meni hyvin ja aa:kin oli mukavan vauhdikas. Lähti kuitenkin ennen jess:iä pois, joten palautin kontaktille. Pidin hetken samalla itse hölköttelin eteenpäin ja vapautus ja kaksi viimeistä hyppyä.
Kaikesta sähellyksestä huolimatta mulle jäi hyvä fiilis :-). Gimma liikkui mun mielestä tosi reippaasti puomia lukuunottamatta. Jäin vaan miettimään noita putken kieltoja. Toki itsekin ohjasin olettaen, että se sinne menee ihan itsestään, mutta kun se menee treeneissäkin niin miksi ei menisi kisoissa. Tuli sitten sellainen mieleen, että tuo kontaktilta putkeen meno taitaa olla se ongelma. Vapautus tulee jess:llä ja Gimma ehkä jää vähän odottamaan, että missä hitossa se palkka on eikä siksi seuraava este ime, vaikka onkin putki kyseessä. Voi olla, että huomaamatta treeneissä on aina kontaktin jälkeen ollut joku hyppy ja sen jälkeen sitten palkka maassa eikä tätä ole koskaan tehty putkella. En tiedä... Ei mulla kyllä pitkään aikaan enää kontaktin jälkeisten esteiden jälkeen edes ole ollut palkkaa. Vai onko? En nyt kyllä yhtään muista. Tätä täytyy pohtia... Pitää vaan muistaa sitten ensi viikonlopun virallisissa kisoissa ohjata tuollaisetkin kohdat kunnolla eikä olettaa yhtään mitään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)