Agilityviikonloppu ja käärmeitä :-O

Raskas, mutta niin mahtava ja antoisa agilityviikonloppu takana. En ehkä ihan kaikkea enää muista, mutta kirjoitan sen mitä muistan…

Torstaina aamulla lähdettiin Jennin ja Markon kanssa ajelemaan kohti Turkua. Vähän lähtö viivästyi, mutta silti ehdittiin hyvissä ajoin paikalle. Oli hyvä, että ehti käydä lämppärilenkillä ennen rataantutustumista koska Gimma starttasi jo neljäntenä. Kahdella ensimmäisellä radalla makseilla oli tuomarina Johanna Wüthrich ja viimeisellä Salme Mujunen. Mineillä oli joka radalla Mujunen tuomarina.

Ensin vuorossa oli hyppäri. Ei mikään kamalan vaikea, mutta ei ihan läpijuoksukaan. Rata meni mukavasti rullaten, mutta muurin palaset tippui kun en osannut ennen muuria kertoa, että käännytään. Tuloksia katsellessa ihmettelin kovasti Gimman aikaa, se oli kolmanneksi nopein kaikista tuloksen tehneistä. Aika mahtavaa :-). Mä en kyllä ymmärrä tuota aikaa kun musta tuntuu, että Gimma ei liiku mihinkään ja mä ehdin sen kanssa vaikka minne. En kuitenkaan valita :-D

Toinen rata oli sitten agilityrata. Alku ihan ok. Pussilta putkeen ja sitten tuli kiire seuraavalle hypylle pakkovalssiin. Juoksin kohtuullisen reippaasti ja niin vaan kävi, että jalat lähti alta eli liukastuin. Kesti vissiin vähän liian kauan aikaa nousta ylös kun yleisöstä alkoi kuulua jatka-huutoja. Ei ollut aikomustakaan keskeyttää :-D. Matka siis jatkui kunhan useamman sekunnin päästä pääsin ylös. Yksi kökkökohta tuli vielä myöhemmin. Siihen en mitään järkevää ollut keksinyt ja niinpä Gimma pyörähti mua kohden eikä hypännyt hyppyä. Sain sen siitä kuitenkin sille ja jatkettiin maaliin. Yleisön kiljuminen vähän ihmetytti. Mitä ne nyt hurraa kun meille tuli ainakin kaksi kieltoa? Eipä tullut kieltoja vaan nollarata :-). Gimmalla nyt neljä sm- ja karsintanollaa.

Kolmas rata sitten Mujusen erilaiset koukerot. Rata oli vähintäänkin outo. Alkoi hyppy aa ja aa:n edessä poikittain keinu, joka oli seuraava este. Eli pyöritys aa:lta keinulle tai pakkovalssilla vienti oli aika lailla vaihtoehdot. Se meni Gimman kanssa ihan kohtuullisesti. Keinun edessä piti vaihtaa puolta ja siinä olin hieman tiellä. Suora putki, jonka jälkeen 180 astetta takas ja kepit. Kepeiltä uskalsin irrota aika mukavasti ja siitä oli jatkoa ajatellen hyötyä. Kepeiltä jatkui vasemmalle 90 astetta pituus ja siitä suoraan hypylle. Lopussa oli luukutusta kerrakseen, jossa Gimma sitten otti kaksi kieltoa. En vaan ohjannut kunnolla. Oletin liikaa.

Mimmillä ensin sama rata kuin makseilla viimeisenä. Vein samalla lailla radan molempien kanssa. Mimmillä kökin vielä enemmän keinun jälkeisessä tilanteessa koiran edessä. Kepeiltä en ihan yhtä paljon uskaltanut irrota kuin Gimman kanssa, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin. Loppu meni Mimmillä hyvin. Saatiin nolla, jolla voitettiin :-).

Toisella radalla mun oli pakko tehdä pari leikkausta keinun jälkeen. Jos olisi ollut itsenäinen keinu niin jatkon olisi saanut tosi paljon sujuvammaksi. Mutta kun ei ole niin piti tehdä leikkauksilla. Ne meni kuitenkin yllättävän hyvin. Ei juurikaan empinyt niissä. Lopussa oli ihmeellinen sik-sak-kuvio, johon en oikein keksinyt mitään järkevää. Olin päättänyt sitten lähettää hypylle ja tehdä puolivalssin seuraavalle, jolla saisin suoran linjan sitä seuraavalle hypylle. Elina sitten radan reunalla jutteli, että miksi en tekisi päällejuoksua siellä. Se oli yksi vaihtoehto kyllä. Mietin ja mietin ennen rataa, että mitä tekisin, mutta en osannut päättää. Radalla mennessäni päätin tehdä sen päällejuoksun, jota se ohjaus ei ollut koskaan nähnytkään :-D. Sain kuin sainkin kohdan kuitenkin läpi ja tulokseksi tuli nollavoitto :-).

Viimeisenä sitten hyppäri. Tästä radasta oikeastaan jopa tykkäsin. En olisi ikinä uskonut sanovani näin Mujusen radoista :-D. Alkuun sai tehdä pakkovalssin, joka onnistuikin hyvin. Mutta sitten osasin sössiä meidän bravuurin, hypyn takaakierron. Aarghh, että otti päähän. Yhden askeleen ja vähän kropan kääntöä siivekettä kohden olisi kaivannut, mutta ei kun oli niin kiire jo seuraavaan paikkaan. Eikä sinne edes ollut kiire! Oon ennenkin huomannut, että luotan välillä liikaa pelkkään suulliseen kierrä-käskyyn kun tuntuu, että se silläkin joskus menee. Hyvä muistutus tässä vaiheessa, että ei oikeesti saa olettaa mitään. Jatkossa oli kolme putkea suorana rinnakkain, mutta ne mentiin ihan loogisesti ja niin, että ehti ohjaamaan ennen ja jälkeen putkien. Olipas oikeesti mukava rata :-).

Perjantai-sunnuntai oli Treeniringin leiri. Siitä ei nyt sen enempää kuin että oli ihan sikahyvät treenit!! Sai taas paljon ajateltavaa omasta liikkumisesta, ajoituksesta, kropan suunnasta valsseissa ja ja ja. Mielettömän iso kiitos leirin koutseille!! Sää vaan oli tälle ohjaajalle vähän liian helteinen :-P. Onneksi koirat kuitenkin jaksoi ja itsekin ihan vaan sinnillä.

Mutta sitten ne hemmetin käärmeet :-O. Niitä oli joka puolella. Ensin ATT:n hallilla joka puolelta kuului kun oli nähty kyy. Itsekin siellä kyyn poikasen bongasin. Tuorlassa, jossa oli leiri, näkyi myös käärmeitä vähän väliä. Yksi oli jopa siinä treenikentällä, jossa oli jo monta tuntia treenattu. Apua! Gimma juoksi yhden kyyn yli kun oltiin menossa uimaan ja olin sen päästänyt irti, että saa juosta edellä veteen. Onneksi meni vauhdilla sen yli niin ei tapahtunut mitään. Itsekin kohtuullisen nopeasti sen otuksen ohi menin. Vähän tuli jo neuroottinen olo kun koko ajan vaan kuului huutoja ”täällä on käärme”. Käppyrällä olevat kepit sai mut hypähtämään sivuun. Ei meinannut uskaltaa koiria päästää tieltä heinikkoon ollenkaan. Metsässä mä ne uskalsin sitten päästää irti. Oli pakko, että voivat edes jonnekin tehdä tarpeensa :-P. Jälkeenpäin kuulinkin, että viikonlopun aikana oli Turun päivystävällä eläinlääkärillä käynyt yli 50 kyynpurematapausta. Tsiisus!!

Maanantaina Gimma kävi jättämässä verta Rabies vasta-ainetestiä varten. Kysyin samalla kuinka paljon kyynpurematapauksia tällä suunnalla on ollut. Ei onneksi ollut kuin muutama hassu. Toivottavasti ei tulekaan!

Eilen Gimma kävi hierojalla tsekkauttamassa kunnon agilityviikonlopun jälkeen. Oli paremmassa kunnossa kuin edellislauantaina. Hienoa!! Selän jakaus oli jo melkein suora (itsekin tuon toki olen huomannut) ja oikean puolen lihakset selässä ei enää ollenkaan niin jumissa kuin viimeksi. Nyt ne saatiin hierotuksi kunnolla kun viimeksi ei oikein vastustelujen takia onnistunut. Hyvä tietää, että ravilenkeistä on mitä ilmeisemmin ollut apua. Myös BoT-verkkoloimea olen pitänyt päällä, ehkä siitäkin on vähän apua ollut.

Hitsit, että mä pähkäilen mitä teen StadiGamesin kanssa. Ensin ajattelin, että en lähde ollenkaan. Sitten tuli mieleen, että ilmoitan Mimmin lauantaille ja Gimman sunnuntaille kun en samana päivänä halua niiden kanssa mennä. Tuolla kun perinteisesti minit ja maksit menee yhtä aikaa vierekkäisillä radoilla. Nyt ajattelin, että jos menisinkin vain Gimman kanssa kun kerran on hyvässä kunnossa. Sillä olisi vielä noita nollia metsästettävänä. Apua, vaikeeta!!!