maanantai 28. marraskuuta 2011

Telluskisat Pietarsaaressa

Voi jee! Tellushalli vaan on niin mahtava! Niin siistiä oli lähteä sinne kisaamaan molempien koirien kanssa. Viime vuonna olin vain Gimman kanssa kun Mimmi ei ollut kunnossa. Kisat alkoi minien kolmella radalla, sitten medit ja viimeisenä maksit. Pitkä päivä siis tiedossa. Minien tuomarina oli Minna Räsänen ja makseilla Vesa Sivonen.

Ensimmäisellä radalla Mimmillä tippui kaksi rimaa. Aa:n jälkeinen rima tipahti vähän ahnehditusta käännöksestä. Viimeisen putken jälkeen tipahti myös rima. Tälle en keksi mitään syytä, vaikka kuinka videolta katson. Voiko siis olla niin, että kun tuo tippunut rima oli 35 sentissä ja sitä ennen (alkua lukuun ottamatta) rimat oli kolmessakympissä, se olisi yllättänyt? Eipä tuolla ollut väliä, vitonen tai kymppi, aivan sama :-). Rimantiputukset ei mitenkään vienyt mun fiiliksiä vaan olin oikein tyytyväinen mun pieneen. Sen kanssa on taas niin kiva mennä kun kipittää entiseen malliin tai ainakin hyvin lähelle sitä.

Seuraavana oli vuorossa hyppäri. Tykkäsin siitä kovasti! Valssia, valssin perään :-D. Ne tuli kyllä heti radan alussa. Seitsemän valssia peräjälkeen putkea lukuun ottamatta. Kiire tuli, mutta mikäs sen mukavampi tunne :-D. Rata meni tosi kivasti ja Mimmi pinkoi ♥. Kepeillä sitten mokasin täydellisesti. Mun piti mennä törkkäämään, mutta jostain syystä jämähdin paikalleni ja kun tajusin, että mun piti törkätä niin lähdin muka törkkäämään ja Mimmi ajautui väärälle puolelle keppejä eli kielto tuosta. Se ois mennyt ihan oikein kepeille kun olisin siitä vaan jatkanut normaalia ohjausta. Mikä ihmeen katkos tuossa tuli? Mutta tuosta huolimatta olin tosi tyytyväinen rataan.

Viimeisenä oli taas agilityradan vuoro. Alussa oli kiva puomi-putki-erottelu, joka on meillä tosi hyvässä mallissa. Ollut oikeastaan aina. Niin nytkin :-). Puomilta vähän karkasi ja ehkä sen seurauksena kääntyi puomin jälkeisen hypyn väärään suuntaan enkä saanut siitä sujuvasti jatketuksi rataa ja Mimmi hyppäsi seuraavan hypyn väärään suuntaan. Tuosta tietty jatkettiin matkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kepeillä olin päättänyt ottaa aika reippaasti etäisyyttä sivusuunnassa ja Mimmi kesti sen tosi hyvin. Niin mahtava fiilis tuosta!

Vaikka tulosta ei tullut niin olen tosi tyytyväinen Mimmin menoon. Ja omaankin kohtuullisen tyytyväinen. Mulla taitaa nyt olla pieniä rytmitysongelmia kiihtyneen vauhdin takia. Tai sitten mä vaan fiilistelen kun Mimmi liikkuu hyvin eikä mun tarvitse ajatella, että onko se kipeä vai eikö ole. Niin mahtavaa taas nauttia Mimmi-aksasta ♥

Viimeisen radan jälkeen otin Gimmankin mukaan kävelylle ja kävin vähän pidemmän lenkin kun kerran aikaa oli monta tuntia. Gimma-paralla oli ihan kamala hätä. Meni aika lailla heti pusikkoon sontimaan ja vatsa olikin ihan sekaisin :-(. Perskarvat mukavasti värjäytyneenä jatkettiin matkaa. Monen monta kertaa kävi lenkin aikana ruikkuamassa ja takalisto senkun komistui. Mun oli ihan pakko jättää sen kanssa kisat väliin :-(. Ensinnäkin, en tiennyt kuinka kipeä se oikeasti on, vaikka ei mitenkään siltä vaikuttanut. Toiseksi, en olisi millään voinut viedä tuota sontapyllyä hienoon, puhtaaseen halliin. Se sonta oikeasti roiskui ympäriinsä kun Gimma käveli. Näin mun pitkästä päivästä tuli aika nysä.

En tiedä mikä Gimmalle tuli, mutta nyt se taas on ihan kunnossa. Eilen kävi vielä illalla pari kertaa hädillä, mutta sen jälkeen ei enää mitään. Yö meni hyvin kuten myös tämä työpäivä. Outo juttu. Ja harmittaa ihan sikana kun en päässyt Gimman kanssa tuossa ihanassa hallissa kisaamaan. Onneksi pian on yhtä hyvässä hallissa kisat. Toivottavasti sinne pääsen molempien kanssa!

Ei kommentteja: