Sarin radan alkua treenaamassa

Maanantaina oli treenit kasvihuoneella. Tehtiin yhdestä Mikkilän Sarin radan alusta 10 esteen pätkä. Sari oli laittanut radan fb:iin ja antoi luvan julkaista sen myös täällä. Tässäpä siis rata:

Kasvihuoneen kapeuden takia meillä ei ollut tuota 18-putkea, joka olisi varmasti jonkin verran muuttanut tilannetta. Tai sitten ei. 11-putki oli, mutta sitä ei menty kun oli niin kiinni seinässä. Kepit oli putken suuntaisesti kun muuten tuo 11-putki ei olisi ollenkaan mahtunut. Eltsu halusi vielä treenata puomia, joten laitettiin se niin, että mentiin 10-hypyn jälkeen pujottelun ja putken välistä puomille. Siinä olikin kiva sumppu :-D. Radan alku oli niin kivan näköinen, että sitä oli ihan pakko päästä kokeilemaan.

Halusin kokeilla alkua niin, että olin itse jo valmiina 3-hypyn luona. Gimman uskoin suorittavan nuo alun esteet, mutta Mimmi vähän epäilytti, ihan turhaan. Periaatteessa kaksi ekaa hyppyä samalla lailla ohjattuna ja 4-hypyllekin aina valssi. 3-hypylle oli neljä eri tapaa. Niisto-sokkari, sylivekki-jaakotus, sylkkäri ja pakkovalssi. Mimmin kanssa onnistui tosi hyvin nuo kaikki, mutta Gimman kanssa sylkkäri oli tosi vaikea. En vaan osaa sille kertoa, mitä haluan. Hätäilen, huidon ja käsi nousee liian ylös. Tiedostan nuo kaikki, mutta en vaan saa itseäni toimimaan niin kuin haluan. Täytyy varmaan ihan namin kanssa ottaa taas kuivaharjoittelua ilman esteitä ja kunhan lumet sulaa pihalta niin päästään täsmätreenaaman hyppyjen kanssa :-).

Oli tosi mukava tunne kun koirat itsekseen osasi nuo alun hypyt suorittaa. Radan alku oli Nicola Giraudin jostain koulutusradasta. Sainkin vinkin käydä katsomassa videon, josta näkee kuinka hän halusi kohdan ohjattavan. Eikä kyllä tullut se edes mieleen mulla :-D. Mutta voisi olla ihan hyvä ohjaus, jos koira ei pysy lähdössä paikalla. Ja miksipä ei muutenkin. Hän siis halusi, että 2-hypylle tehdään sokkari ja 3-hyppy pyörittämällä. Kumpikaan noista ei tullut mieleen kun en oikein niistä tykkää. Molemmat kyllä onnistuu, mutta ei vaan jotenkin tunnu omalta ohjaukselta. Toki niitäkin pitäisi treenata, mutta näköjään mun aivot ei noita ohjauksia itsestään tajua...

Gimman kanssa aa:n jälkeen hypylle ja siinä pikku jarrutus ja kepit käsky. Sinne tyttö paineli niin nätisti. Lähetin kepeille ja leijeröin putken. Menin niin pitkälle, että olin koiralle näkyvissä putken takana ja siitä vein 8:lle ja valssasin. Tästä lähetys putkeen ja puolen vaihto putken edessä ja siitä hypylle. Nyt olisi pitänyt mennä sitten puomille, mutta Gimma meni uudelleen kepeille. Yllätys ;-). Uusi toisto ja nyt oikein. Tässä sai sitten leijeröidä kepit.

Mimmi taas yllättäen bongasi 11-putken. Oletin sen kääntyvän ihan itsekseen, mutta eipä se tietenkään niin tehnyt. Sain sen kyllä pois ennen kuin meni putkeen, mutta meni sitten väärin kepeille kun en huomannut hidastaa siinä omaa liikettä. Homma uudelleen ja nyt onnistui. Samalla lailla sitten ohjasin jatkon kuin Gimmankin kanssa. Mimmi haki tosi hienosti puomin, meni nopsaa loppuun ja pysähtyi hyvin ja pysyi lupaan asti. Vau!

Lopussa otin vielä lähetyksiä kepeille n. 90 asteen kulmasta putken takaa ohjattuna. Gimma on kyllä herttanen kun sanon sille "missä kepit" niin se alkaa heti katsella niitä ja menee pujottelemaan :-). En siis ohjaa mitenkään, vaan se hakee ne ihan itse. Avokulmalähetyksessä meinasi jostain syystä taipua putkeen. Siinä jouduin vähän kropan suunnalla kertomaan, että ei ole tarkoitus mennä putkeen. Sitten se avokulmakin löytyi.

Mimmin kanssa ei ihan noin voi tehdä. Se ei todellakaan tajua, jos sanon "missä kepit". Näyttää siltä, että jotain pitäisi tehdä, mutta ei tajua, että mitä. Saan senkin kuitenkin aika kaukaa lähetetyksi kepeille, mutta tarvitsee ohjauksen sinne. Nätisti haki kiertokulman, eikä mitään ongelmaa taipua ekaan väliin. Eikä avokulmankaan kanssa ongelmaa ollut kun päästiin eroon putkeenmenoajatuksesta :-D. Ei siis yhtään keppivirhettä (paitsi se mun ohjausvirhe), vaikka en mitenkään erikoisesti odotellut, että pujottelee sen pari väliä ennen mun liikkeelle lähtöä. Nyt lisää keppitreeniä (ja tietenkin muutakin) ennen seuraavia kisoja niin josko pujottelupeikko mun ajatuksista katoaisi.

Vöyrin kisat

Pitkäperjantaina olin kissamassa Vöyrillä sekä Mimmin että Gimman kanssa. Molemmilla kaksi rataa. Tuomari oli Ruotsista ja nimeltään Timo Vertanen. Tuomarista ei siis ollut aiempia kokemuksia, joten ei myöskään minkäänlaisia odotuksia radoista. Molemmat radat oli agilityratoja. Radat oli mielestäni oikein mukavia.

Gimma sai startata ensin. Kyllä mulla on sen kanssa rytmi aika hukassa vielä tällä hetkellä. Radan alku meni kuitenkin oikein mallikkaasti. Tein aika pitkältä etäisyydeltä pakkovalssin. Ei mitään hajua onnistuuko, mutta päätin luottaa koiraan. Ja se onnistui tosi hyvin. Turhaa sihinää ennen muuria ja Gimma oli sitä mieltä, että sitä ei sitten hypätäkään. Kepeille todella surkea ohjaus ja sieltä myös kielto. Kyllähän tuo kultamuru menee kepeille melkein mistä vaan, mutta kun tarpeeksi pieleen ohjaan niin näin siinä käy. Vielä hutiloitu ohjaus yhteen putkeen ja siitä vielä kielto. Gimma vaan menee jotenkin mulle tällä hetkellä liian lujaa. Treenin puutettahan tämä vaan on.

Mimmin kanssa alku samalla lailla. Sen kanssa epäilin vielä enemmän onnistumista, mutta päätin silti sen tehdä ajatuksella "treenataan tätä sitten, jos ei osaa". Ja osasihan Mimmikin :-). Ja sitten takkusi kepit. Jälleen! Onneksi nyt rata on videolla, että näen mitä itse siinä teen. Yllättäen, minä hätäilen :-P. Tuli kiireen tuntu, enkä malttanut odottaa ennen liikkeelle lähtöä, että Mimmi aloittaa pujottelun. Se näyttää siltä, että on menossa oikein, mutta kun itse jo liikun eteenpäin niin harppaa ekan välin ohi. Kyseessä oli siis kiertokulma. Ja ajatuksiin tuli se kiire kun tein keppien lopussa puolen vaihdon. Kun korjasin keppejä niin Mimmi meni uudelleen putkeen, joten hyllyhän siitä tuli. Keppien lopussa kesti hyvin puolen vaihdon eikä radalla muutenkaan mitään kovin ihmeellistä tapahtunut. Kaiken kaikkiaan ihan mukiinmenevä rata keppejä lukuun ottamatta.

Toinen rata jälleen ensin Gimman kanssa. Rata oli tosi hieno, jos siitä poistaa hyllykohdan. Ja hyllykin tuli niin mun ohjausvirheen takia kun vain voi. Hypyltä oli seuraavaksi kepit koiralle näkyvillä ja sinnehän se paineli, vaikka olisi pitänyt vähän jyrkemmin kääntyä aa:lle. Meni kyllä multa niin ohi tuon kohdan "vaikeus" tutustumisessa. Ja kun yritin korjata, että menee aa:lle niin meni vielä kahteen kertaan kepeille :-D. Tosi hyvä mieli jäi kuitenkin radan jälkeen. Nyt tuntui siltä, että me tehtiin yhdessä rataa, eikä Gimman tarvinnut arvailla mitä minä tahdon (paitsi tietty hyllykohdassa).

Mimmin kanssa sitten takkusi jälleen ne hemmetin kepit! Tällä kertaa meni kiertokulmasta oikein sisälle, mutta sitten tapahtui jotain, että rytmi meni sekaisin ja ohitti yhden keppivälin. Olen yrittänyt videolta katsoa, mitä tuossa teen ja ehkä lähden tässäkin vähän liian aikaisin liikkeelle. Tosin sillä ei ole aiemmin vastaavanlaisissa kohdissa ollut vaikutusta, mutta nyt sitten taisi olla. Kepeillä oli kyllä jo aikamoiset kuopat, että sekin saattoi rikkoa rytmin. Vetäsi nimittäin lipat myös poistuessaan kepeiltä. Yksi rima vielä tipahti kun käänsin selän liian aikaisin. Muuten kuitenkin jälleen rata meni hyvin.

Nyt mulle meinaa tulla peikko tuosta pujottelusta. Onneksi tosiaan nyt video kertoi, että syyllistä saa etsiä peilistä. Mimmi on aina ollut kuitenkin tosi varma pujottelija eikä mielestäni ole mun aikaisin liikkeellelähdöt samalla lailla vaikuttaneet ennen. Voipi olla, että tässäkin vähäinen treenimäärä näkyy... No, tiedänpähän nyt kuitenkin mitä pitää treenata :-)

Koitan nyt tsempata kirjoittelun kanssa

Noniin, koitetaas nyt sitten vielä saada tänne jotain kirjoituksia aikaiseksi. Yritän olla stressaamatta, jos tulee pidempiä taukoja kirjoittamiseen. Tulee vaan sellainen tunne, että miksi pidän blogia, jos en saa kirjoitetuksi tänne tapahtuneista asioista ajallaan. Näin se nyt kuitenkin menee, että ei ihan samaan tahtiin (ehkä) enää tekstiä tule. Töissä on sen verran kiirettä, että en siellä ole aikoihin ehtinyt kirjoittamaan ja kotona ei sitten vaan jaksa.

Kokkolassa olin kisaamassa 25.3. molempien kanssa. Mimmin kanssa takkusi keppien aloitus kahdella radalla. Ekalla radalla oli kiertokulma ja otettiin siitä kolme (!) kieltoa, vaikka mielestäni en siinä hätäillyt. Joku rimakin tipahti tuolla radalla. Toinen rata oli sentään puhdas nolla, jolla saatiin myös voitto. Kolmannella radalla sitten taas mietittiin miten sinne kepeille mentiinkään. Tällä kertaa oli lievä avokulma kyseessä. Saatoin ekalla kerralla vähän siinä hätäillä, mutta ei mennyt toisellakaan toistolla, vaikka mielestäni siinä oli ihan rauhassa. Ei vaan osaa kun ei olla treenattu. Ihan jees fiilis kuitenkin Mimmin menosta. Harmi kun näitä ei ole videoitu niin voisi paremmin analysoida mikä meni noissa pujotteluissa pieleen.

Gimman ratoja en enää oikein muista. Varsinkaan sitä ensimmäistä kun ei ole kuvattu. Taisi yksi kielto ainakin tulla. Sellainen, mitä otettiin alkuaikoina paljonkin. Meinaa hypätä, eikä sitten hyppääkään. Toinen rata oli sitten aika mainio. Kielto kepeiltä, mikä on aika iso ihme Gimman kanssa. Syy kieltoon tietenkin löytyi peiliin katsomalla :-D. Keppejä ennen olevalla hypyllä tein saksalaisen ja se käänsi vähän liian tiukasti koiran, jonka takia meni väärältä puolelta kepakoille. Tutustumisessa tuota mietin, että onkohan vähän liian tiukka käännös, mutta päätin sen kuitenkin tehdä. Ehkäpä tästä taas opin jotain :-). Viimeinen rata oli aika katastrofi. Tulikohan sieltä tulokseksi 20 vai meniköhän jopa ihan hyllyksi. Eipä siinä mitään. Kiva oli kuitenkin kisata ja treenimielellä tuonne meninkin kun ei tosiaan ole treenattu juurikaan viime aikoina.

Keksiviikkona (4.4.) kävin kasvihuoneella yksikseen treenaamassa. Meni kyllä ihan älyttömän hyvin molempien kanssa. Kontakteja en nyt ottanut kun ei huvita niitä yksikseen siirrellä.

Molempien kanssa toimi pakkovalssi ja pakkovalssi-jaakotus. Myös niisto-sokkari molemmilla tosi bueno. Gimma on alkanut irrota oikein mainiosti. Pystyy heittämään hypylle ja mennä jo itse eri suuntaan. Siistiä :-). Myös Mimmin saa taas nykyään hyvin heitetyksi kaukanakin olevalle hypylle.

Kepit oli seinää kohden ja vähän etukäteen jännitin, että kuinkahan Mimmi ne pujottelee loppuun asti, varsinkin kun ohjaajan oli järkevä jäädä aika paljon koiran taakse. Juu, se kyllä pujotteli, mutta Gimma taas ei :-O. Kaksi toistoa, kaksi kesken jäänyttä pujottelua. Piti pistää lelu loppuun palkaksi ja sitten onnistui. Muutama toisto näin ja sitten taas radan pätkää ja pujottelu mukaan ja niin pujotteli loppuun. Mutta mä kyllä todella yllätyin, että Mimmi pujotteli sen loppuun. Joka kerta! Se kuitenkin on aina ollut sellainen, että vaatii mut mukaan. Ollaan me tuota toki treenattukin, että mun ei tarvitsisi olla aina siinä vieressä ja näköjään treenaaminen tuottaa tulosta. Jopa tauon jälkeen vielä muistetaan asiat :-)

Huomenna sitten Vöyrillä kaksi starttia molempien kanssa. Kivaa! :-)

Tauon paikka blogin pidossa?

On ollut niin surkeaa tämä mun päivittäminen tänne viime aikoina niin olen miettinyt, että pitäisikö koko blogi poistaa... Tai laittaa hetkeksi niin, ettei kukaan pääse lukemaan... Kun ei kerran mitään luettavaa ole. Pistetään harkintaan. Älkää siis ihmetelkö, jos ette hetken päästä tänne enää pääse :-P

Ylistaron maneesikisat

Lauantaina olin molempien koirien kanssa Lagu:n järjestämissä agilitykisoissa Ylistaron maneesissa. Sunnuntaina olisi ollut myös kaksi starttia, mutta en viitsinyt niihin ilmoittaa vähäisen treenimäärän takia. Oma kunto ei ois kestänyt enkä tiedä oisko koirienkaan. Lauantaina oli siis hyppäri ja agilityrata ja tuomarina oli Eija Berglund.

Ensin oli hyppäri ja Mimmi sai mennä ensin. Rata oli ihan mukava. Aika hyvät suunnitelmat sain tehdyksi, tosin ihan loppuun en osannut ajatella mitä ehdin sinne tekemään. Alun pakkovalssi putkelle oli vähän myöhässä. Saattoi osaltaan johtua siitä, että pikku possu vähän varasti. Jatko rullasi aika mukavasti ennen suoraa olevalle putkelle asti. Meinasin törmätä kauimmaisen putken päähän ja sitä väistäessä jäin suoralla jälkeen. Tai näin ainakin kuvittelen, että siinä kävi :-D. Mun oli tarkoitus ehtiä Mimmin edelle kun se hyppää renkaan ja siitä sitten ohjata muurille. Joo, en ehtinyt :-D. Jotain sitten huidoin muurin suuntaan ja kyllähän Mimmi sen meni. Mua alkoi naurattaa kun koira "tietää" mitä mä tarkoitan huonollakin ohjauksella. Tulokseksi tuli nolla ja vielä voitto kaupan päälle :-). Rata  löytyy täältä.

Gimman kanssa sama rata. Alku samalla lailla. Pakkovalssi onnistui paremmin ja varsinkin 3-hypyn niisto-sokkarista mä olen ihan fiiliksissä. Onnistui täydellisesti!! Keppien jälkeiselle putkelle Gimma meni mun selän takaa väärään päähän. Käänsin sille selän ja teki sen takia omat ratkaisut. Ennen suoraa olevan putken vein eri lailla kuin Mimmin kanssa. Lähetin pituudelle, josta lähetys seuraavalle hypylle ja itse jäin putken suun tietämille ohjaamaan vastakädellä (vaikea selittää, mutta kun tätä ei saatu videolle niin pitää yrittää) ja näyttikin, että Gimma lähti oikeaa putken suuta kohden. Kun lähdin tekemään valssia putken jälkeiselle hypylle niin ohjauskäsi vaihtuikin ja Gimma päätteli siitä, että tarkoitan sittenkin sitä kauimmaista päätä ja sinnehän se paineli. Lopussa viskileikkaus muurilla ja oli ihan ylihyvä. Hyvät fiilikset radan jälkeen. Kaksi epävarmaa ohjausta onnistui tosi hyvin :-)

Agilityrata ensin Mimmin kanssa. Alku ihan jees, mutta sitten takuttiin kepeillä. Mun juoksulinjalla oli keinu ja en kertaakaan saanut rataantutustumisessa omaa juoksulinjaa niin, että ei olisi tarvinnut pelätä siihen törmäämistä. Se sitten kostautui kepeillä kun menin vähän liian lähelle niitä ja Mimmi meni väärin sisälle. Korjaus pieleen, joten kaksi kieltoa tuosta. Keinun jälkeen Mimmi päätti suoraan edessä olevan hypyn kiertää takaa. Otin uudelleen sen ja meni jälleen takaa :-O. En tehnyt kyllä mitään mikä olisi viitannut takaakiertoon. No, näitä aina näköjään joskus tulee. Puomi-putki erottelu hyvä, puomin kontakti ihan ok. Eipä siinä sitten sen kummempaa. Mukavaa silti oli :-)

Gimmalla taas alussa niisto-sokkari ja se onnistui jälleen, JESS!! Kepeille vein eri lailla kun en halunnut mokata uudelleen samasta syystä. Vein toiselta puolelta ohjaten, lähetin kepeille ja leikkasin takana. Oli hyvä ratkaisu ja olisi toiminut myös Mimmillä, jos vaan olisin sen silloin keksinyt... Gimma pirulainen ei muka muistanut puomi-putki-erottelua, vaikka aika lailla vastaavaa viimeksi treenattiin. Meni hyvin määrätietoisesti putkeen. Otin uudelleen hypyn kautta ja sitten meni oikein. Rata oli muuten oikein sujuva. Että melkein nolla tehtiin ;-)

Maanantaina vihdoinkin treenit!

Maanantaina vihdoin ja viimein päästiin agilitytreeneihin! Voijjettä kun oli kivaa :-). Eltsu oli jostain katsellut pari treenipätkää. Oikein sopivia pätkiä olikin. Tuskin yli kahden kuukauden tauon jälkeen ois mitään megavaikeata osattukaan. Tai mistä sitä tietää :-D

Molemmat osasi edelleen pujotella ja avokulma oli hyvin hanskassa. Myös puomin kontakti oli tosi jees molemmilla. Varsinkin Mimmin kontakti oli oikein bueno. Ei me oltu läheskään niin ruosteessa kuin kuvittelin.

Koirat oli kovin onnellisia kun pääsivät hommiin. Itsellä oli jo tuossa parin kuukauden aikana tullut sellainen olo, että elämää näemmä on ilman agilityakin. Mutta nyt kun taas pääsi treenaamaan niin tuo ajatus kyllä unohtui samantien. Tämä vasta on sitä elämää :-)

Ilmoitin sitten Seinäjoen kisoihin lauantaille. Molemmilla on siellä kaksi starttia. Odotuksia ei tulosten suhteen todellakaan ole. Mennään ihan vaan nauttimaan touhusta :-)

Yhtä synttärijuhlaa! Mimmi 8 ja Gimma 4

Niin se aika rientää... En millään tahdo uskoa, että Mimmi täytti kahdeksan vuotta! Ja Gimmakin on jo neljä! Mihin tämä aika oikein katoaa?! Toivottavasti Mimmi pysyy kunnossa, että saan sen kanssa harrastaa agilitya kauemman kuin aikoinaan Pimun kanssa. Pimuhan oli n. 8,5 vuotta kun agility jäi sydämen läppävian takia.

Paljon onnea molemmille mussukoille ♥ ♥

Kuva: Timo Tuominen

Kuva: Harri Haka-Aho