Treenit ja Weber on pop!

Tänään kävin itsekseni treenaamassa Luomalan Henkan radan alun. Mä olin kisoissa nössö ja tein varmimman ohjauksen ja nyt halusin päästä kokeilemaan pro-ohjaajien ohjauksia :-D. Rakensin radan estelle 8 saakka. 8-hypyltä käännyttiin takaisinpäin kepeille ja siitä hypyn (joka kuvassa muuri) kautta keinulle, 8-hyppy takaa, aa-este, 6-hyppy takaa, putki ja loppuun hypyt 4 ja 1, vaikka noiden väli olikin ehkä vähän liian pitkä. En mitannut.

Tein siis Gimman kanssa kisoissa alun vähän niinku pyörittämällä 2-hypylle. Valssi kakkosen ja kolmosen väliin olisi vienyt koiran ihan väärään suuntaan kuten monen ohjaajan ohjauksesta sen sai huomata. Olisin halunnut tehdä valssin 3- ja 4-hyppyjen väliin, mutta en ollut varma saanko Gimman irtoamaan 2-hypylle. Toinen, mitä harkitsin oli niisto-sokkari kakkosella, mutta kun siinäkin on viime aikoina ollut ongelmia niin en uskaltanut sitäkään kokeilla. Nössö, mikä nössö :-D

Kokeilin ensin niistolla ja kieltohan siitä tuli. En vaan osaa. Toisella kerralla onnistui. Ja kolmannella. Ehkä tää tästä taas lähtee sujumaan. Mutta tuo toinen vaihtoehto onnistui heti! Laitoin Gimman aika kauas aloitushypyn taakse istumaan ja itse ehkä hieman edempänä kuin koira. Ja se irtosi ihan täysillä 2-hypylle, ei epäröinyt ollenkaan! Ja mä ehdin tehdä niin hyvin valssin kolmisen ja nelosen väliin. Vau! Koskahan mä oppisin luottamaan koiraan?

Keinun halusin radalle ihan sen takia kun kisoissa otti virheen siinä. Lähti pois ennen kuin keinu kolahti maahan. Johtui ilmeisesti mun vedätyksestä kun halusin seuraavalle esteelle tehdä pakkovalssin, enkä ihan koko aikaa katsonut koiraa. Tein nyt saman ohjauksen ja keskityin oikein siihen, että katson koiraa koko ajan. Silti se tuli ihan samalla lailla pois kuin kisoissakin. Sanoin sille höpöhöpö, ehkä jopa vähän liian tylysti ja otin hypyn kautta keinulle uudelleen. Teki ihan täydellisen keinun! Gimma selkeästi aina välillä vedättää mua tyyliin "äiti, mua vähän pelottais tää juttu" ja silti miettii mielessään "hitto kun tuota akkaa on helppo huijata". Joo, koirat ei ajattele, tiedän. Silti tuo oli jotenkin niin hassu tilanne kun ensin luulin sanoneeni liian kovasti enkä sen takia saa sitä enää koko keinulle ja sitten se tekee sen täydellisesti. Useammankin kerran. Voi kun ymmärtäisi noiden ajatuksia välillä! 

Mimmin kanssa jatkettiin namikuppipalkalla ja matalilla hypyillä. Otin pätkissä koko radan. Ensin putkelle saakka, namikuppi siellä valmiina. 2-hyppy niistolla ja kyllä vaan toimii Mimmillä, vaikka miten ennakoin. Taitava se on! Myös lähetyksellä toimi hienosti ja pääsin nätisti valssaamaan 3- ja 4-hyppyjen väliin. Siitä jatko pakkovalssilla 6-hyppy. Nyt tuli oikeasti sellainen olo, että mulla tuli kiire. Mikä ihana tunne! Ja miten mä taas pelkään, että se oli niin väärä tunne. Kuvittelen vaan. Ja jos ei se mennytkään lujaa niin petyn. Jälleen kerran. Hitto kun on ärsyttävää. Mutta sanotaan nyt edes sen verran, että meni se lujempaa kuin eilen. Koko ajan.

Seuraava pätkä oli kepeille saakka. Kepitkin meni yllättävän nopeaa vauhtia. Kyllä vaan namikuppi tehoaa :-). Eka keinu oli vähän huono. Pysähtyi hieman liian aikaisin, kontaktille kuitenkin, mutta ei mennyt loppuun saakka. Mimmin keinu nyt aina on ollut vähän niin ja näin, joten ihan hyvä tuo kuitenkin oli. Muilla kerroilla kuitenkin paljon paremmin.

Kivat pikku treenit, joissa meni kaiken kaikkiaan kaksi tuntia. Ajomatkaan edestakaisin tunti ja radan rakennukseen, treenaamiseen ja radan purkamiseen se toinen tunti. Josko jo tänä kesänä mä saisin sen oman kentän ja voisi ruveta nikkaroimaan omia esteitä. Oispa kiva! Kentän paikkahan meillä jo on valmiina kun vaan joku siitä kentän tekisi :-P

Pakko mainita, että ostettiin eilen uusi hiiligrilli, Weber master touch (muistaakseni oli noin, en jaksa tarkistaa). Tähän asti meillä on aina ollut käytössä Opan hiiligrilli ja olen ajatellut, että ei noissa grilleissä paljon eroa ole. On niissä! Kyllä muuten hehkui hiilet hienosti. Ei tarvinnut mitään puhaltelua hiilien sekaan, vaan ne paloi ihan itsestään. Vau! Toki hintaakin oli enemmän kuin tavis grillillä, mutta näin yhden kokeilun jälkeen olen jo ihan vakuuttunut, että oli sen arvoista :-)

Totuus Mimmin laihtumisesta :-P

Kotimatkalla treeneistä piipahdin klinikalta hakemassa punkkipannat ja matolääkkeet. Samalla punnitsin Mimmin. Joo, ei se ihan kiloa tosiaankaan ole laihtunut. Hemmetin kotivaaka!! Onneksi kuitenkin suunta oli alaspäin, mutta vain puolen kilon verran. Ehkä parempi näin, ettei liian nopeasti laihdu.

Powellin rataa

Olin tänään Markon kanssa treenaamassa heti aamusta. Marko oli valinnut yhden David Powellin radan treeniradaksi. Muurin tilalla oli hyppy ja viimeistä hyppyä ei ollut kun esteet loppui kesken.

Menin Gimman kanssa ensin. Ensin ajattelin tehdä pätkissä ja sitten koko rata nollatreeninä. Ei ehkä ihan meidän päivä ollut :-D. Ekaksi päätin mennä kepeille asti ja palkata sinne. Kolmosella tein takaakierto-valssin ja 4- ja 5-hyppyjen välissä sokkarin. 6 ja 7 valssilla ja putkelta lähetys kepeille. Mun rintamasuunta oli hiukan huono kun Gimma meni 2-väliin. Kepeille uusiksi ja nyt onnistui. Markon valitsema ohjaus tuohon oli kyllä paljon parempi. 5-hypylle samalla lailla kuin itse suunnittelin, 6-hypyllä veto ja seiskalle poispäinkäännös ja kepeille ohjaus putken edestä ja leikkaus takana. Meni ihan ylihyvin noin!

Kepeillä sai taas kokeille leijeröintiä ihan kivasti. Ensin leijeröin pussin ja juoksin 10-hypyn taakse odottelemaan koiraa. Tässä muistin Jennin vinkin, että liike vie koiran sille esteelle, jonka se näkee ja tuossa koira kyllä näki paremmin 14-hypyn. Toimi hyvin noin. Koitin myös leijeröidä sekä pussin, että putket ja meni älyttömän hienosti. Hyvä Gimma!

Pussilla olisin halunnut leijeröidä kepit, mutta se ei ihan onnistunutkaan. Kerran sain senkin onnistumaan kun pyöritin 15-hypyn. Tuli kuitenkin kamala kiire ohjata pussin jälkeinen hyppy. Paras tuossa oli kyllä niisto-sokkari ja mennä pussin ja keppien väliin ohjaamaan koiraa. 18-hypyllä viskileikkaus. Mun mielestä meidän radalla pussi ja kepit oli lähempänä toisiaan.

Lopuksi oli tosiaan tarkoitus tehdä nollatreeni. Meni ihan pipariksi. Alku ok, 7-hypyllä kielto, mutta päätin silti jatkaa. Jossain tuli vielä joku virhe enkä sitten enää jatkanut. Aloitin alusta. Nyt ei sitten meinannut takaakierto-valssi onnistua millään, aina rima alas. Aiemmin ei mitään ongelmaa ja mielestäni tein ihan samalla lailla. Marko sitten vinkkas, että olen juuri koiran linjalla ohjaamassa. Ja hitto vie, niinhän mä olinkin! Tuon kun korjasin niin johan rima pysyi. Sen verran monta kertaa tuota hinkattiin, että en enää sitä koko rataa viitsinyt tehdä. Gimman kieli roikkui jo aika pitkällä :-D

Mimmin kanssa pätkissä ja rimat tosi matalalla. Ensin kepeille asti. Muuten sama kuin Gimman jälkimmäinen ohjaus, mutta 7-hypylle tein vippauksen. Putkeen vähän arpoi, mutta meni ja kepeille hienosti sisälle. Kesti pussin leijeröinnin hienosti. Toinen kerta ja kokeilin leijeröidä myös putket. Uskomatonta, mutta Mimmi pujotteli hienosti loppuun asti. Niin vau! Vaikka vauhti ei ole vielä(kään) kohdillaan niin taito on tallella ♥

Koitin vielä pätkiä namikuppipalkalla. Nami on kuitenkin se paras palkka Mimmille ja ajattelin, että josko sen voimalla se uskaltaisi mennä vähän lujempaa. Ja uskalsihan se! Ei lähellekään sitä vauhtia kuin aiemmin, mutta selkeästi yksi vaihde tuli lisää. Täytyypä jatkaa tällä systeemillä, jos se siitä lähtisi taas rullaamaan :-)

Pääsiäiskisat pikaisesti

Tässä hyvin, hyvin pikaiset kisakuulumiset pääsiäisen kisoista.

Perjantaina kisat oli Vöyrillä. Gimma teki kaksi hyvää rataa, joista toinen oli hylly ja toisesta saatiin vitonen. Tietenkin minun mokia molemmat. Ihan ylihyvä fiilis kuitenkin kisojen jälkeen. Nyt tuntuu, että olen aika hyvin oppinut arvioimaan Gimman vauhdin ja oman liikkumisen. Olen myös aika hyvin oppinut irrottamaan, enkä enää juokse joka estettä koiran kanssa. Tosi makee fiilis tuosta, että saa aika kaukaakin ohjata koiraa. Varsinkin kepeillä mä fiilistelen ihan täysillä. Näitä ratoja en jaksanut ladata nettiin.

Sunnuntaina ajeltiin Eltsun kanssa edes takas Turkuun (Lietoon) kisaamaan. Lähdettiin neljältä aamulla ajelemaan kun medien eka startti oli yhdeksältä. Perillä oltiin kahdeksalta, eli ihan liian aikaisin. Toisaalta ihan hyvä, että sai rauhassa kävellä koirien kanssa. Siinä samalla vetreytyi omatkin paikat.

Kolme rataa ja kolme 5-tulosta. Hitsit, että oli taas niin pienestä kaikki kiinni. Mutta edelleen ihan hemmetin hyvä fiilis Gimman menosta :-). Ehkä toi hyvä fiilis on suurimmaksi osaksi siitä, että olen oppinut luottamaan Gimmaan. Ei tarvi pahemmin sen kanssa varmistella, senkun kun vaan paahtaa menemään. Ihana eläin se on ♥. Täältä löytyy nuo kolme rataa peräkkäin.

Kosketusalustan treenausta

Meinasi ihan unohtua! Eilen innostuin ottamaan kosketusalustan opettamisen työn alle. Uskoisin, että oli Gimmalla ensimmäinen kerta kun tuota kokeilin. Saattaa toki olla, että olen sitä joskus aiemminkin kokeillut, koska sen verran hyvin hoksasi, että siihen alustaan pitää jotenkin kiinnittää huomiota. Sain sen kanssa aikaiseksi nenäkosketusta muistuttavan toiminnon alustalla. Välillä teki nenäkosketusta maahan ilman alustaa. Otin vain 3 x 10 toistoa. Välillä jäi tosi pitkäksi ajaksi miettimään, että mitä tässä oikein pitää tehdä ja välillä meni ihan non-stoppina. Ihan lupaavaa kuitenkin. Jos tuosta kosketusalustasta tulee mieleinen juttu Gimmalle niin ajattelin kokeilla sitä kontaktilla. Ja ruudun opettamisessa se vois olla kans hyvä juttu. Katsotaan kuinka nyt jaksan tuota treenata.

Mimmin kanssa samat toistomäärät. Se tajusi heti, mistä on kyse. Siksi muistelinkin, että olen tuota tainnut joskus jo opettaa. Siinä tapauksessa koiralla on kyllä ihan älytön muisti. On varmasti pitkä aika viime kerrasta. Mimmin kanssa päästiin siihen, että löi ainakin toisen tassun alustalle.

Pimu vikisi sen verran kovasti sisällä kun treenasin muita koiria, että oletin sen kuulevan naksuttimen. Koitin sitten senkin kanssa tehdä samaa hommaa. Pimulle tuota olen joskus opettanut ja selkeästi se muistikin jutun. Ainut vaan, että ei se sitä naksun ääntä kuullut :-(. Yritin naksauttaa lähellä sen korvia, mutta ei mitään reaktiota. Ennen kun sen reaktio on ollut kohtuullisen voimakas. Kun kuuli  naksun äänen niin tukka hulmuten ryntäsi namin perään. Nyt mun piti heittää nami ihan sen nenän edestä, että näki mun käden liikkeen. Ei ehkä tarvitse tuota enää Pimpulan kanssa ottaa. Ja mä kun luulin, että keksin jonkun jutun mitä senki kanssa voi tehdä :-(

Mimmi pääsi hyppelehtimään

Tänään oltiin ensimmäistä kertaa ulkokentällä treenaamassa. Ja kyllä oli mukavaa :-). Ilma oli ihan kohtuullisen lämmin, vaikka aurinko ei enää silloin paistanutkaan. Eltsulla oli joku ratapiirros mukana, jota jouduttiin aika paljonkin soveltamaan kun puomia ei ole vielä kasattu eikä putken painojakaan ole tällä hetkellä tarpeeksi. Mukava rata siitä kuitenkin saatiin aikaiseksi.

Menin Gimman kanssa ensin. Keinu on nyt tosi hyvä. Ei emmi ollenkaan ja malttaa odottaa, että keinu pamahtaa maahan. Ehkä vielä vähän reippaammin voisi mennä päähän. Tyytyväinen olen kuitenkin nykytilanteeseen kun tuossa jokin aika sitten ei halunnut mennä koko keinua. Kepeille mentiin aika pahaan avokulmaan, josta rata jatkui vasemmalle eikä sinne keppien toiselle puolelle päässyt mitenkään valmiiksi. Tätä tein useammalla eri vaihtoehdolla. Lähettämällä sisäpuolelta (voiko noin sanoa?) kepeille ja itse juoksin keppien ohi ja siirryin toiselle puolelle ohjaamaan. Toinen tapa oli, että lähetin ulkopuolelta (oikealla kädellä) kepeille ja leikkasin takana. Kolmas, jota kokeilin oli törkkäys avokulmaan ja puolen vaihto. Kaikki onnistui! Aika hurjaa, että tuo törkkäys + puolenvaihtokin onnistui. En ihan heti olisi uskonut. On se vaan taitava pujottelija ♥. En ottanut kuin tuon yhden session koska huomenna on kisat Vöyrillä.

Mimmi pääsi taas pitkästä aikaa treeneihin mukaan, vaikka edelleen painoa on vähän liikaa. Laitettiin rimat niin alas kuin saatiin. Ainoastaan rengas oli normaali korkeudella. Otin ihan pikku pätkissä. Aina katsoin etukäteen, että mihin asti mennään ja sinne sitten palkka. Vähän oli edelleen tahmeaa meno. Voi johtua tauosta, läskistä tai sitten ihan vaan siitä kun olen sitä kipeänä/tukkoisena (tietämättäni) vienyt radalle niin muistaa sen vielä. Jossain kohdin kyllä tuntui, että vauhti oli ihan kohdillaan. Pujottelu oli edelleen aika hidas. Katsotaan nyt miksi tää tästä muuttuu. Otan sen kyllä jatkossakin treeneihin mukaan ja teen aina jotain pientä, etten ihan liikaa yhtäkkiä pikku koiraa rasita. Mimmi oli kyllä ihan onnessaan kun pääsi hyppelemään ♥

Esteet ulkokentälle ja Mimmin laihdutus

Eilen käytiin Hennan kanssa siirtämässä Nennun luona säilössä olleet esteet kentälle. Tai ne, jotka Eltsu  meille sinne oli jättänyt. Tänään kentälle viedään vielä kasvihuoneella olleet esteet ja kesäkausi voi alkaa :-)

Punnitsin Mimmin eilen aamulla. Kun kerran en saa oikeita lukemia koiran ollessa sylissä niin koitin laittaa sen suoraan vaa'an päälle. Antoi lukeman 6,9 kg. Toinenkin kerta antoi saman, joten kai se sitten se on. Klinikallahan se painoi vähän yli kaksi viikkoa sitten 7,9 kiloa, joten hyvältä näyttää. Kylkiluutkin tuntuu jo ihan mukavasti. Vielä kilon verran pitää saada pois niin se on siinä. Raukka saa nyt niin pieniä annoksia ruokaa, että ei varmaan edes tajua syöneensä :-(

Huomenna olen menossa treenaamaan ja Mimmikin pääsee mukaan! Laitan hypyt ihan matalalle niin ei tarvitse "läskin" hypellä kamalan korkealle. Ihan täpinässä olen kun Mimmi pääsee vihdoin ja viimein taas mukaan :-). Toinen ääni päässä yrittää huudella, että älä vielä iloitse, ei se kuitenkaan kunnossa ole. Yritän ajatella, että katsotaan miten käy eikä meillä mihinkään kiire ole ja silti jo katselen kisoja, minne voitaisiin Mimmin kanssa mennä. Ärsyttävän ristiriitainen olo! Jännittää huominen :-O