Eilen tuli Jannulla kolme kuukautta mittariin ja käytiin taas puntarilla Mustissa ja Mirrissä. Painoa oli nyt 5,2 kg. Kovasti se tuntuu nyt kasvavan ja on jotenkin jäntevöitynytkin, eikä tunnu enää niin heiveröiseltä. Nyt en saanut mitään hyviä kuvia, mutta alla muutama napsaistu M&M edessä.
Olen aina välillä käynyt ns. ihmisten ilmoilla kävelyllä Jannun kanssa, että se oppisi olemaan huomioimatta ihmiset. Tai jos se vaikka ainakin sen hirveän kitinän/vikinän malttaisi lopettaa. Viime viikolla valitsin kävelylle hieman kolean sään niin ei kovin paljon ollut ihmisiä liikenteessä Vankilan rannassa, mutta onneksi edes joitain nähtiin. Ehkä Jannu ei nyt ihan niin kamalan hulluna ollut menossa ihmisten luo kuin aiemmin, mutta ehdottomasti näitä kaupunkikävelyjä pitäisi sen kanssa tehdä vielä paljon.
Kuva otettu 24.11.
Jotain pientä ollaan tehty agilityn suhteenkin, mutta en ole jaksanut laittaa puhelinta kuvaamaan meidän touhuja. Otettu tarjoamalla rengasta, putkea, pituutta ja muuria. Kiva nähdä kun koira on tajunnut tuon tarjoamisen niin se kyllä tosi helposti alkaa sitä tehdä oudoillakin esteillä. Hypyllä ollaan otettu jo mun ennakointia mukaan ja sekin alkaa pikku hiljaa sujua. Melkoisen helposti jättää menemättä hypylle kun lähden eri suuntaan, mutta tänään tämäkin alkoi näyttää jo tosi kivalta. Renkaalla ja muurilla olen ottanut myös oman liikkeen mukaan silleen, että kun menee esteen niin palkkaan namikuppiin edessä ja lähden samantien takaisin estettä kohden ja kun tekee sen niin taas palkka kuppiin ja itse toiseen suuntaan. Jannu tuntuu kyllä melkoiselta lapsinerolta 😍
Heppu oli myös mukana hallilla ja siellä oli kiva, koko kentän, rata eiliseltä ja joku oli ilmeisesti unohtanut ratapiirroksen pöydälle niin tutustuin siihen 23 esteen verran. Tuli tosi kivoja juttuja treenatuksi. Radalla oli just niitä tämän hetken in-in kohtia muutama ja niitä oli kyllä hyvä päästä treenaamaan. Vaikka en siihen in-sanaa käytäkään niin olen mielestäni silti keksinyt, miten Hepun kanssa noista selviää. Vähän niin kuin sellainen liikkuva pakkovalssin tapainen. Ja nyt oikeasti näytti siltä, että Heppu heti tajusi, mitä tarkoitan "ai sä haluut mut ton hypyn taakse ja sitten hypätä sen ristiin". Tuli kyllä kivat ratatreenit Hepanderin kanssa ja ehkä mun pitäisi vihdoin jo alkaa oikeasti luottaa sen tekemiseen. Ihana Heppunen 😍
Näin tämä kirjoittaminen vaan meinaa unohtua, mutta laitetaan nyt jälkeenpäin jotain tännekin 😊
Jannu kävi 11-viikkospäivän kunniaksi (11.11.) hakemassa ensimmäisen rokotuksen kun sain näppärästi yhdistettyä sen Daamin rokotuksen kanssa. Odotustilassa Jannu piti ihan hirveää kitinää, ellei jopa kiljuntaa, kun oli niin paljon ihmisiä, eikä niitä päässyt moikkaamaan. Onneksi rauhoittui ja itse lääkärikäynti meni oikein hienosti. Sydän kuunneltiin ja se oli ok. Toinen kives löytyi oikeasta paikasta ja toinenkin siellä kävi aika ajoin ja tämän pitäisi olla ihan hyvä merkki siitä, että jatkossa ne molemmat on siellä, missä pitääkin. Painoa Jannulla oli 3,96 kg.
Olen useampaan kertaan meinannut kuvata noiden poikien painia hyvin huonoin seurauksin. Leikki loppuu saman tien kun alan kuvata ja ilmeet on "ai, mekö muka leikitään koko ajan?" 😂
Jannun korvat on jotenkin hauskasti nyt. Ne näyttää ihan samalta kuin aikoinaan Daamilla kun ne oli liimattu yhteen, että lähtisivät suuntautumaan oikein. Jannun omia ei toki ole liimattu, vaikka siltä näyttääkin.
Jannu täytti 12 viikkoa eilen (18.11.) ja sen kunniaksi käytiin Mustissa ja Mirrissä puntarilla ja painoa oli nyt 4,4 kg. Mä tulen olemaan tuon ihmisrakkaan pennun kanssa vielä pulassa. Luulin, että Heppua pahempaa ihmisrakasta koiraa ei voi olla olemassakaan ja kuinka väärässä olin 😂. Jätän aina M&M:iin mennessäni auton Cittarin parkkikselle niin siinä on näppärästi nurmikkokaistale matkan varrella, jossa voi koiran pissattaa ennen liikkeeseen menoa. Nyt Jannu tunnisti heti parkkipaikalla missä ollaan ja hirmuinen kitinä alkoi. Malttoi kuitenkin käydä pissalla ja sen jälkeen kauhea kiire liikkeeseen. Kun päästiin liukuovista sisälle niin kitinä muuttui enemmän kiljumiseksi 😳. Hetken mietin, että mitä ihmettä mun pitäisi tuolle tehdä ja sitten aloin rahoitella namin syöttämisellä. Söi niitä sentään ja rauhoittuikin sen verran, että voitiin punnita pikkuinen. Punnitsemisen jälkeen lähdettiin katsomaan oisko Jannulle sopivaa ja edullista heijastinliiviä tarjolla, mutta ei löytynyt tarpeeksi pientä. Tuosssa vaiheessa Jannu käyttäytyi jo oikein mallikelpoisesti ja haki katsekontaktia, josta tietysti palkkasin. Jätettiin tällä kertaa tädit moikkaamatta ja uskon, että se oli ihan hyvä ratkaisu. Prismasta hain sitten heijastinliivin. Laitoin siitä kaikki mahdolliset säädöt ihan minimiin ja on oikein sopivan kokoinen. Shelttien omat on Jannulle vielä ihan liian isoja niin siksi piti hommata sille oma, vaikka ei kauaa siihen mahdukaan. Hyvin näkyi pimeässä metsässä otsalampun valossa, missä pieni kulki.
Tänään käytiin Jannun kanssa treenaamassa Pawsilla ja kerrankin muistin kuvata meidän treeniä. Tässä kooste meidän touhuista 😊
Tänään pikku Jannu täytti jo 10 viikkoa. Kyllä vaan aika menee nopeasti!! Nappasin muutaman kuvankin kymppiviikkoisesta. On kyllä mahdottoman söpö kaveri 😍
Kävin tänään ensimmäistä kertaa Pawsin hallilla vähän puuhailemassa Jannun kanssa. Kerran se on treeneissä ollut mukana moikkaamassa kivoja tätejä ja vähän leikkinyt lelulla siinä odottelutilassa, mutta ei sen kummempaa. Nyt oli kauhea pettymys kun hallilla ei ollutkaan niitä ihania tätejä. Jannu meni ovesta häntä vispaten sisälle ja pisti kunnon vikinätkin päälle ja oli niin kamalan pettynyt kun siellä ei ollutkaan ketään 😂
Otin mukaan kaksi lelua ja aloitin niiden kanssa leikkimisellä. Olisi kyllä tämäkin pitänyt kuvata kun on jotenkin huvittavaa kun Jannu aina niin raivoissaan tappaa lelua. Onneksi otin kaksi lelua mukaan kun eihän tuo meinannutkaan voittamaansa lelua mulle tuoda ja näin sain sen toisella lelulla aina mun luokse leikkimään. Eiköhän Jannukin pian hoksaa, että on kivempi tuoda mulle lelu ja jatkaa repimistä mun kanssa 😊
Otin myös hypyn tarjoamista ja se oli Jannulle vähän outoa vieraassa paikassa ja erilaisilla siivekkeillä. Kivasti homma alkoi kuitenkin sujua 😊
Käytiin treenin jälkeen Mustissa ja Mirrissä puntarilla ja painoa pienellä oli nyt 3,2 kg. Ei se kovin paljon ole painoa saanut lisää tässä kahden viikon aikana. Jannun päivän varmaan pelasti tuo M&M vierailu kun siellä vihdoin oli niitä kivoja tätejä, joita sai moikata 😂. Ostin naksuttimenkin kun en mun vanhaa löydä mistään. Katsotaan, jos saisin sen opetetuksi Jannulle. Olen sen kuitenkin lähes kaikille koirilleni opettanut, mutta Heppu on siitä opista jäänyt väliin (ja toki ihan eka koira, Lyyli). Jos innostun tuon opettamaan Jannulle niin ehkäpä sen voisi opettaa Hepullekin 😊
Muutama kuva 9-viikkoisesta Jannusta. Kuvat otettu 27.10. eli päivää ennen oikeaa päivää. On se vaan söpö 😍
Tiistaina käytiin Jannun kanssa taas uudessa paikassa kyläilemässä ja hirmu reippaasti oli pikkuinen jälleen. Liukas laminaattilattia vähän aiheuitti ihmetystä kun ei tassut pitäneet kuten kotona muovimatolla, mutta ei se mitenkään pelottanut kuitenkaan. Talossa oli aikuisen lisäksi pieni poika, joka myös oli Jannun mielestä tosi kiva. Reipas pikkuinen 😍
Keskiviikkona (30.10.) se sitten tapahtui! Nimittäin Heppu ja Jannu alkoi leikkiä keskenään. Niin ihana seurata niiden touhuja 💓. Leikkivät tosi kauan ja hirmu nätisti. Tässä vain pieni pätkä leikistä.
Olin viime viikon aktiivisuusmallin vaatimassa valmennuksessa ja Jannu joutui olemaan vähän pidempiä aikoja yksikseen omassa tilassa. Porttien läpi toki oli näköyhteys muihin, mutta naperon turvallisuuden kannalta se on muista eristettynä eli ei johtoja nakerrettavaksi eikä vaaraa, että isojen kanssa sattuisi jotain. Hyvin meni koska kotona mua odotti aina kovin uninen pikku kaveri 😊
Pojat jonossa 😊
Mulla on ollut vähän ongelmia Jannun näkyvyyden kanssa pimeässä kun sillä on ollut vain sellainen leveä heijastinnauha kaulassa, eikä se ihan joka suuntaan näy. Yhtäkkiä tuli mieleen, että mullahan on useampi letkuvalopanta, jotka olen leikannut vähän liian lyhyeksi isojen käyttöä ajatellen. Niinpä lyhensi yhtä entisestään, jottai sain Jannullekin sopivan valopannan. Se on edelleen vähän iso, mutta onpa hetkeksi kasvunvaraa. Nyt näkee hyvin, missä Jannu kulkee 😊. Alemmassa kuvassa on kokovertailuksi alempana (sininen) Mimmin aikuisena käyttämä valopanta ja päällä sitten Jannulle vielä hieman liian iso panta.
Tänään käytiin Jannun kanssa kävelyllä vankilan rannassa, jos vaikka nähtäisiin vähän ihmisiä. Ja kyllä nähtiin!! Sunnuntai ja hieno, aurinkoinen, ilma niin johan oli ihmisiä liikkeellä kävellen, pyöräillen ja koirien kanssa. Ensi alkuun Jannu oli sitä mieltä, että ihan jokaisen ihmisen luo on ihan pakko päästä ja kiskoi ihan hulluna ihmisten luo ja vinkui, ellei jopa hieman kiljunut. Tuon sain onneksi loppumaan aika pian ja päästiin vähän kävelemäänkin. Jossain vaiheessa taisi Jannu olla sitä mieltä, että noita ihmisiä on nyt nähty ihan liikaa, eikä niitä saa mennä moikkaamaan niin tää on ihan tylsää, enkä kävele ollenkaan... Toki me edelleen päästiin jatkamaan matkaa, mutta vähän pysähdellen. Käytiin ihmettelemässä myös leikkipuiston vieressä lapsia ja niitä Jannu katsoi kiinnostuneena ja heilutteli häntää. Kaksi pientä tyttöä tuli kysymään, että saako koiraa silittää. Kerroin, että tämä on vielä ihan pieni pentu, että se saattaa purra, mutta jos se ei pelota niin saa tulla silittämään. Tosi nätisti osasivat nämä olla pienen pennun kanssa. Fiksuja lapsia 😊. Loppumatkasta vielä yksi nainenkin kysyi, että saako tulla moikkamaan ja kyllä mä annoin luvan. Saattoi olla moka, mutta ehkä se kuitenkin hoksasi, että mun luvalla voi moikata, mutta omin päin ei ihmisten luo mennä. Toivottavasti ainakin. Mun pitää ehdottomasti ottaa tämä vielä useamman kerran uudelleen kun tuo on niin metsäpöyröö eikä pääse täällä omilla lenkeillä siedättymään ihmisiin.
Sain alkuviikosta kutsutuksi Hepun mun luo jäniksen takaa-ajosta 😲. Ihan mahtavaa!! Se on kerran aiemmin bongannut jäniksen niin, että minä en kyseistä otusta nähnyt kuin vasta sitten kun mua kohti tuli ensin jänis ja perässä Heppu suljetuin korvin. Ei edes vilkaissut mun päälle, vaikka kuinka yritin sitä pysäyttää. Tuosta järkyttyneenä olen sen jälkeen ottanut lenkeille nameja mukaan ja vahvistanut sen avulla mun luo tulemista. Näyttää toimivan ainakin tämän yhden kokemuksen perusteella. Mulla on tapana kuljettaa nameja mukana ainoastaan pentuaikana ja sitten ne ainaa jää. Nyt muutan tapani ja pidän aina varmuuden vuoksi niitä mukana ja palkitsen satunnaisesti ja jos on oikeasti aihetta niin ihan kunnon palkka sitten. Daami ei taas piittaa yhtään mitään jänöjusseista tai muistakaan metsän eläimistä.
Tiistaina Jannu pääsi moikkaamaan Vaasaan muuttanut velipoikaansa nimeltään Jinn. Jälleennäkeminen ei ollut iloisimmasta päästä, vaan melkoisia rähinöitä saivat pennut aikaiseksi. Kiva oli nähdä, että Jannu oli kiriniyt kokonsa puolesta lähes samaan kuin veljensä, vaikka luovutushetkellä oli vielä tosi paljon pienempi. Illalla kävimme moikkaamassa Jax-isää ja perhettä. Siellä oli myös pieni tyttö ja oli kiva homata, että sekin oli Jannun mielestä kovin mukava. Hienoa, että saadaan lapsikontaktejakin heti näin alkuun. Kovasti oli illalla väsynyt pieni päivän aktiviteeteistä.
Huono kuva, mutta en nyt parempaakaan saanut.
Väsynyt pieni 💓
Keksiviikkona oli Hepulla Eltsun ratatreenit ja voi että, miten mahtavat treenit taas olikaan. Mä niin nautin agilitysta Hepanderin kanssa 😍. Jannu pääsi tutustumaan Pawsin halliin ja oli kovin tomerana siellä. Pieni oli ihan täpinässä kun oli paljon ihania tätejä paikalla ja tapasi se jälleen yhden lapsenkin. Myös leikkiminen hallissa onnistui hirmu hienosti "häiriötekijöistä" huolimatta.
Kuistin korkeus on voitettu ja Jannu pääsee sinne ihan omin avuin kun oikein kovasti yrittää 💓
Torstaina oli jälleen Hepulla Eltsun treenit ja ne ei kyllä ikinä petä 💓.
Saatiin tosi kiva vauhti Hepulle pujotteluun ja oli kiva nähdä, että
osaa mennä lujaakin kun on palkkaukset kohdillaan. Pari kohtaa myös
kellotettiin ja varsinkin toisen kellotuksen tulos yllätti mut kun ero
eri kautta hyppyä ohjatessa oli 0,4 s ja se on paljon se! Nyt vaan pitää
tuo pistää muistiin jatkoa ajatellen 😊
Jannu on vähän lähentynyt Hepun kanssa ja mä vakaasti uskon, että niistä tulee vielä hyvät kaverit. Daamikin on ihan nätisti ulkona, mutta sisällä ei edelleenkään siedä pikku kaveria. Sen verran tilanne on kuitenkin muuttunut, että Daami voi jo tulla olohuoneeseen makoilemaan, vaikka Jannukin siellä on. Tähän asti mä olen pennun kanssa ollut kahdestaan olkkarissa ja muut on olleet makoilemassa sitten muualla... Heppu sanoo Jannulle sisällä vain asiasta, eli siitä, jos Jannu syö esim. keittiöpöydän jalkaa. Melkoisen näppärää. Yritin kuvata ulkona noiden touhua, mutta Heppu oikeastaan aina lopetti touhun kun näki, että mä kuvaan. Tässä kuitenkin pieni pätkä. Daami on Hepun takapiruna kyttäämässä ja pitääkin kokeilla käydä kahdestaan Jannun ja Hepun kanssa ulkona ja katsoa kuinka käy kun kyttääjä ei ole paikalla.
Eilen kokeilin ihan muutaman toiston hypyn tarjoamista Jannulle ja se hoksasi jutun kauhean nopeasti. Tänään sitten ajattelin, että annan sille päiväruuan tuon touhun yhteydessä. Täytyy sanoa, että vaikka ahneesti ruokansa syökin niin se ei ollut ihan paras motivaattori tekemiseen. Eiliset hevosenlihanamit oli selkeästi paremmat treenaamisen kannalta. Hyvä tämäkin toki oli testata niin tietää jatkossa ottaa oikeasti hyvät namit mukaan treeneihin.
8-viikkospäivän kunniaksi lähdettiin Jannun kanssa tutustumaan suureen maailmaan. Käytiin vierailulla Mustissa ja Mirrissä koska siellä on koirille oma vaaka. Jätin auton CM:n puoleiselle parkkipaikalle kun siinä on nurmikkoalue, missä on koiran helppo käydä asioilla ennen liikkeeseen menoa. Jannu hienosti pissasikin melkein heti kun pääsi nurmikolle. Autoja meni tiellä ohi ja niitä piti jonkun verran ihmetellä. M&M-liikkeeseen sisällemenoon tarvittiin hieman namitusapua kun itsestään aukeavat ovet oli vähän pelottavia. Hienosti niistäkin selvittiin ja liikkeessä oli kaksi myyjää innoissaan ottamassa meidät vastaan. Jannu kiitti kiipeämällä kyykyssä olevien tätien syliin ja nuolemalla heidän naamat 😍. Painoa pikku kaverilla oli 2,4 kg. Tehtiin pieni kierros liikkeesä ja tosi kivasti meni. Haastavin osuus oli kun mentiin kassan ohi, jossa oli kaksi asiakasta tiskillä. Jannu olisi väkisin halunnut mennä näiden ihmisten luo ja mun namien (makkara) vetovoima oli tuossa tilanteessa nolla, vaikka muuten on maistunutkin tosi hyvin.
M&M-vierailun jälkeen käytiin kävelyllä Tiklas-puistossa kun ajattelin, että siellä olisi kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Ei ollut. Yhtäkään. Mentiin sitten tien viereen ihmettelemään autoliikennettä ja kovasti Jannu niitä kummastelikin. Ei sinänsä pelännyt, mutta oli vähän ihmeissään. Edelleen remmissä kävely sujuu suurimmaksi osaksi tosi hienosti. Välillä kuitenkin se remmin repiminen vaan vie nätisti kävelemisestä voiton 😂
Eilen Jannu sai tutustua kaikenlaisiin ääniin meillä kotona. Harri vaihtoi mulle talvirenkaat autoon ja kun menin Jannua pissattamaan niin oli kesärenkaiden pesu meneillään. Eipä se touhu kyllä yhtään pelottanut. Eikä pelottanut myöskään pihan puhdistaminen lehdistä sellaisella suht kovaäänisellä puhaltimella. Hyva Jannu 💓
Meidän koiraportit ovat vihdoin Jannun pitäviä! Ekoina päivinähän se meni niistä raoista läpi, mutta nytpä ei enää onnistukaan. Onneksi! Helpottaa melkoisesti elämää kun ei tarvitse enää kompostikehikkoviritelmien kanssa pelailla.
Tänään ei sen kummempaa Jannun kanssa touhuttu kuin valokuvien ottaminen. Olisi ollut fiksua opettaa edes jollain tasolla paikallaistuminen ennen kuvaushetkeä 😂. Oli ihan pikkuisen haastavaa hommaa saada se peppu pysymään alhaalla, vaikka namikäsi laski vähän alemmas. Ekoissa kuvissa mulla on namikäsi vähän liian ylhäällä. Aika supernopea piti olla kännykän kanssa kuvanotossa, että sai sellaisen kivan kuvan aikaiseksi. Alla tämän päivän otokset 😊
