Avoimin mielin Mujusen radoille

Sunnuntaina oli agilitykisat Vöyrillä ja tuomarina 3-luokilla oli Salme Mujunen. Sen radat ei yleensä ole oikein meille sopinut, suoria putkia, joista vielä pitää jatkaa suoraan eteenpäin. Yritin nyt kuitenkin pitää mielen avoimena hänen radoilleen, ettei etukäteen jo niitä hävitä. Aika huonolla menestyksellä :-D. Itse radat ei kuitenkaan niin pahoja ollutkaan kuin olin etukäteen pelännyt.

Mimmi sai kunnian startata ensin. Alkuun olin ajatellut mennä tarpeeksi pitkälle, että ei tarvitse kuin vähän näyttää hyppyjä ennen keinua ja itse vain pikkuisen peruutella. Ei sitten mennyt ihan nappiin. Liikuin ihan liikaa varmistaakseni 2-hypylle irtoamisen, jonka seurauksena olin 3-hypyllä aika lailla myöhässä. Rima tipahti enkä saanut Mimmiä suoraan keinulle. Keinulta kepeille mun piti mennä törkkäämään, mutta enpäs sitten ehtinytkään, joten tuli hyvä harjoitus avokulmaan lähettämisessä. Mimmi oli menossa kakkosväliin, mutta kerrankin mun kroppa pysyi tarpeeksi kauan kepeille päin niin Mimmi ihanainen korjasi oman linjansa oikeaan väliin. Mun taitava pieni <3. Keppien jälkeen suoraan putkeen ja sen jälkeiselle hypylle piti tarkasti ohjata, ettei tullut liikkeen mukana ohi. Seuraavaan putkeen tein putkijarrutuksen sihinällä ja sairaan hyvin Mimmi kääntyikin putkelta! Siitä sitten luukutusta loppuun. Ennen aa:ta tein sokkarin, että pääsen aa:n vasemmalle puolelle. Tässä kohden meinasi mennä pieleen ja mua alkoi ihan naurattaa koko tilanne :-D. Onnistui se kuitenkin, eikä edes näyttänyt pahalta, tuntui vain. Toiseksi viimeiselle hypylle mun piti tehdä päällejuoksu, mutta jotenkin ajauduin niin lähelle edellistä hyppyä, että en sitä sitten ehtinytkään tekemään, joten tein ihan tavallisen niiston.

Gimman kanssa sama rata. Koitin ottaa alun tarkemmin kuin Mimmin kanssa, mutta ei se vieläkään onnistunut. Jostain kumman syystä aloin huitoa (en pääse tuosta ikinä eroon!) 3-hypyllä ja se rima tipahti. Keinulle kuitenkin sain koiran, mutta siitä se sai ylösmenovirheen :-O. No, mun mielestä se ei ollut virhe, mutta eipä sillä ole väliä onko tulos 5 vai 10 :-). Keinun jälkeen olin päättänyt kokeilla lähettämistä avokulmaan ja kyllähän Gimma sen osaa. Jestas, että se on jo niin taitava kepakoilla! Jatkossa ei mitään ihmeellistä, meni aika kivasti kaikki. Aa oli kohtuullisen vauhdikas Gimmaksi ja lopun päällejuoksua en sitten tehnyt nytkään vaan niiston.

Mimmin toinen rata alkoi ihan mukavasti. Tein ihmisnuolen 3-hypyllä, josta sain Mimmin hyvin putkeen. Olisin halunnut mennä valssaamaan putken päähän, mutta totesin tutustumisessa, että en sinne ehdi ja päädyin odottelemaan ja leikkaamaan hypyllä ennen keinua. Tuo menikin ihan hyvin ja keinu oli hyvä. Sitten aa:lla tapahtui jotain ihmeellistä. Se ei oikein tuossa videolla näy, mutta jo aa:lle kiivetessä Mimmillä meni jotenkin askeleet sekaisin eikä suorittanut aa:ta normaalisti vaan otti kontaktivirheen. Se hyppäsi tosi korkeelta ja mun taakse jalkoihin. Hyvä, etten tallonut sitä :-P. Myös muurin palanen tipahti. Kepeille vienti näytti helpolta, mutta sitä se ei kuitenkaan ollut vaan tosi moni koira valitsi putken keppien sijaan. Mimmin sain kiilatuksi hyvin kepeille ja silti pystyin aika hyvin irrottautumaan kepeiltä seuraavaa putkea kohden. Lopussa ei enää mitään ihmeellistä sitten ollutkaan.

Gimman kanssa päätin tehdä alun eri lailla. Halusin valssaamaan putken päähän, joten menin aika paljon kauemmaksi ottamaan vastaan kuin Mimmin kanssa. Kohtuullisesti tuo onnistui, mutta ei nyt mitenkään kovin sujuva ollut. Keinun jälkeinen rima tipahti. Aa hitaampi kuin ensimmäisellä radalla, mutta pääasia, että ei nyt ottanut virhettä siitä. Ja sitten se tapahtui, Gimma bongasi keppien sijaan putken :-D. Se tiputtaa rimankin kun sen mielestä mä tulen eteen kun se suuntaa putkeen. Ei sitten pienellä käynyt mielessä, että kun mä kiilaan niin se tarkoittaa, että mennään kepeille. No, ehkä mun ois pitänyt olla vähän edempänä ohjaamassa... Mä olisin niin halunnut ottaa putkelta asti tuon saman kuvion, mutta en sitten kehdannut, joten otin vaan yhden hypyn takaa eikä se ollut yhtään sama tilanne tietenkään. Lopussa tuli vielä yhden hypyn ohitus, mutta sitä en enää viitsinyt korjata.

Kyllähän nuo radat olisi ollut ihan suoritettavissa. Hyvin erilaisia olivat kyllä muiden tuomareiden ratoihin verrattuna, mutta ei mitään kamalan pahoja. Vähän hassu politiikka vaan oli ihanneajoissa. Ensimmäisellä radalla minien ia oli 50 sekkaa, medien 40 ja maksien 35. Itse rata oli kaikilla ihan sama.