Hyvää Joulua :-)

Rauhallista Joulun aikaa kaikille ystäville :-)

Kuva on otettu viime talvena. Nyt täällä ei ole lähellekään noin paljon lunta. Pimu-mummo on kuvassa n. 12 vuotta. Ei uskoisi! Nuoren näköinen eikä askel vieläkään paina. Eipä ole muuttunut tässä vuoden aikana, vaan on edelleen nuorekas mummeli vajaa 13-vuotiaana ♥

Keskiviikon ketteryys ja torstain tottelevaisuus

Kesiviikkona olin Gimman kanssa aksailemassa. Tehtiin viime keskiviikon treeneihin suunnittelemani radan loppu. Siinä ei mun mielestä pitänyt olla mitään ihmeellistä ja vaikeeta, mutta olihan siinä. Ihan tarpeeksi.

Viskileikkaus toimii Gimmalla ihan älyttömän hyvin. Nyt mun on pakko alkaa luottaa tuohon myös kisoissa. Se onnistuu kun mä vaan teen sen oikein. Yllätys! :-D. Kepeille meni hyvin sisälle 90 asteen avokulmasta ilman mitään kummempia apuja. Pujotteli loppuun, vaikka pujottelun jälkeen oli vain jotain 1,5 metriä seinään ja minä jopa peruutin taaksepäin. Tuota toistettiin monen monta kertaa koska keppien jälkeinen elämä ei meillä meinannut millään onnistua. Joka ikinen kerta Gimma pujotteli loppuun yhtä kovalla innolla kuin ekallakin kerralla. Mä jopa lisäsin mun peruuttamista, että ehdin ohjaamaan seuraavan kohdan. Ihan uskomaton koira! Olin ihan varma, että noilla toistolla se jo jättää kesken, mutta onneksi olin väärässä. Tämä lisätään myös listaan, mitä voin tehdä kisoissa :-)

Niisto-sokkari ei tällä kertaa ollut yhtä helppo kuin viimeksi. Yritin ja yritin, mutta ei onnistunut. Kunnes jostain Piian sanomisesta tajusin, että mä kumartelen, taas! (Eltsu, sun ois pitänyt olla paikalla.) Kun lopetin kumartelun niin johan alkoi tuokin sujua. Tää vaan on niin vaikeeta kun Mimmin kanssa saan kumarrella koiraa kohden, mutta Gimman kanssa en. Täytynee Mimmin kanssa koittaa myös kumartelematta ohjaamista niin ehkä mä sitten opin kun ohjaan molempia samalla lailla.

Torstaina sitten menin Gimulin kanssa pienen tauon jälkeen taas tokoilemaan. Yritin viime hetkellä vielä luistaa tuosta, mutta onneksi Henna "pakotti" mut treeneihin. Oli kyllä vallan mukavaa taas. Eikä vähiten ihanien ihmisten takia ♥

Ensin otettiin jälleen kerran sivulla oloa ja sitä ihmeen patoamista. Gimma oli tosi taitava. Hennan sanoin "sehän alkaa padota tosi hyvin". Muutama toisto ihan vaan sivulla oloa. Sitten Hennan pyynnöstä otin pikku pätkän seuraamista ja se oli niin hienoa! Ei pää laskenut yhtään, vaan niin nätisti katsoi mua koko ajan. Pilkunviilaaja-Hennankin piti ihan sanoa, että ei löydä siitä mitään sanomista. Mitä ihmettä? :-O. Sainpa tämänkin kokea, kiitos Henna :-)

Vähän oon miettinyt noita kaukokäskyjä. Mähän olen opettanut istu-maahan niin, että peppu pysyy paikallaan ja sitten seisomisen niin, että takajalat lentää taakse ja etujalat pysyy paikallaan. Tällä systeemillä kisoissa vaan menee miinusta kun koira liikkuu. Ensin ajattelin, että en tuolla asialla stressaa kunnes näin kisoissa kuinka paljon tuomari rokotti Hennaa ja Karkkia tuosta samasta. Ehkä mä alan opettaa sitä uudelleen. Ehkä. Koitin nyt kuitenkin namin avulla tuota liikerataa ja kyllä se näyttää onnistuvan. Toistoja toki vaatii sen miljoona kappaletta kun Gimma on tuon seisomaan nousun oppinut jo ihan pikku pentuna. Ja mitä käskyä mä siihen käytän? Apua! Nyt mulla on ollut niin hyvä käsky "upp", mutta en mä enää sitä voi käyttää kun liike on eri. Ehdotuksia?

Ohjattua noutoa otettiin namikippojen avulla. Olikohan kolmas kerta kun sitä tein. Vietiin edelleen yhdessä namit kuppiin. Onnistui joka kerta heti oikein. Kaksi toistoa oikealle ja kaksi vasemmalle. Susanna sanoi, että seuraavalla kerralla voitais jo ottaa avustaja laittamaan ne namit. Jee!!

Mimmi on edelleen ihan kunnossa. En vaan millään meinaa uskaltaa mennä sen kanssa treenaamaan, etten vaan pety :-P. Ehkä mä sitten uskallan kun Gimman juoksu alkaa...

Vihdoinkin niisto-sokkari onnistuu Gimman kanssa!

Keskiviikon treeneissä se sitten tapahtui. Joka ikinen kerta niisto-sokkari onnistui! Mä oon niiiiin täpinässä tästä. Olin jo melkein luovuttanut, että Gimman kanssa en ikinä voi tehdä tuota niin kuin se pitää tehdä. Onneksi en luovuttanut. Nyt se onnistuu, jee!! Molemmin puolin yhtä hyvin :-)

Kepeillä päällejuoksu aivan bueno. En uskaltanut tehdä kisoissa tuota kun ei olla treenattu kuin ehkä kerran. Kyllä mä nyt taidan jatkossa uskaltaa sen tehdä. Sen verran kivasti meni.

Mitäs kaikkea muuta me tehtiinkään? Okseria treenattiin puomin jälkeen eikä kertaakaan tippunut. Meillä ei kyllä rimat olleet ihan tapissa. Tuohon olisi ehkä kannattanut laittaa, vaikka muut olisikin olleet pakkasen takia vähän matalammalla. Viskileikkaus pelittää. Pyörityksessä ongelmia, en sitä osaa, joten pistetään se treenin alle. Keinun kanssa ei mitään ongelmaa. Mitä lie tapahtui kisoissa kun tuli kesken pois.

Oli kivat pikku treenit ja lauantaina uudelleen ellei ole liian kylmä.

Mimmi on nyt ollut tämän päivän ilman lääkettä. On nyt tosi hyvässä kunnossa ja toivonkin kovasti, että ei huonone kun lääkekuurit loppui!

Janitan luento ja Mimmin vointi

Eilen olin kuuntelemassa Janitan luentoa radanlukutaidosta. Vitsit, että oli hyvä luento!! Toivottavasti edes osa jäi päänuppiin. Mitään en siellä halunnut kirjoitella ylös kun pelkäsin, että sitten multa jää kuulematta jotain tosi tärkeää. Onneksi saatiin sieltä paperit mukaan, jossa oli pääpiirteittäin läpikäydyt asiat. Pitäisikin tänään vielä muistella asioita ja kirjata kaikki mitä muistiin on jäänyt. Kiitos woffilaisille luennon järjestämisestä!

Paljon tuli sellaista "osui ja uppos"-tyyppisiä juttuja. Suurimmaksi osaksi ne oli kuitenkin sellaisia, jotka olin jo tiedostanut tekeväni väärin, mutta en ole saanut toteutusasteelle vielä sitä oikeaa tapaa. Vanhoista tavoista on äärettömän vaikea oppia pois. Onneksi tuli myös sellaista asiaa, jotka meillä on jo ihan hyvällä mallilla.

Tuli kova into taas treenata tekniikkaa. Talvi olisi siihen oikein otollinen aika. Ilman hyvää tekniikkaa ratasuunnittelu ei ole yhtä helppoa. Nyt mä sitten tämän talven aikana saan ainakin ne hemmetin niisto-sokkarit kuntoon kun ei noissa muissa mitään sen suurempaa ongelmaa ole. Pitää myös treenata sitä, että saa koiran itsenäisemmin suorittamaan esteet, vaikka oma liike lähtisikin ihan eri suuntaan. Linja-ajattelua pitäisi kehittää, se on tällä hetkellä aika nollassa. Onneksi tuolla oli treenikaverit mukana kuuntelemassa niin eiköhän nämä tästä parane meillä kaikilla :-)

Illalla kävin pitkästä aikaa koko lauman kanssa lenkillä. Olen nyt Mimmin viikon lepojakson ajan käynyt erikseen Gimman kanssa ja erikseen sitten shelttien kanssa. Perjantaina ja lauantaina uskalsin käydä jo sellaisen 10-15 minuuttia pitkän rauhallisen käpyttelyn Mimmin kanssa. Ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään. Eilen sitten uskaltauduin noin puolen tunnin lenkille. Hyvin tyttö jaksoi ja käveli jotenkin kamalan kevyen näköisesti. Mulla tulikin sellainen olo, että se ei aikoihin noin kepeästi ole liikkunut. Voi olla, että vain kuvittelen, mutta siltä nyt kuitenkin tuntui. Siitä tulikin sitten mieleen, että onkohan se ollut jo ihan kamalan kauan aikaa kipeänä ja mä vaan en ole tajunnut sitä. Ihan hirveä fiilis tuli tuosta :-(. Ei vaan kaikkea voi huomata, jos koira ei valita mitään. Pääasia on, että se nyt näyttäisi olevan hyvässä kunnossa. Lääkekuuri loppuu torstaina ja sitten katsotaan tuleeko vielä oireita vai oliko se siinä. Toivotaan, että tauti (mikä se sitten olikaan) olisi voitettu näillä lääkkeillä!

Vuoden päätöskisat Seinäjoella

Eilen oli tämän vuoden viimeiset kisat. Ja missäpä ne olisi parempi lopettaa kuin Seinäjoen ihanassa WallSport areenassa. Aivan ihana kisapaikka!

Vähän kyllä harmitti kun Mimmi ei päässyt kisaamaan, mutta jos jotain positiivista tästä hakee niin se on ehdottomasti se, että mun ei tarvinnut herätä viideltä ehtiäkseni mini3:n ekaan starttiin, joka oli klo 8:00. Nyt sain nukkua hyvin ja Seinäjoelle lähdettiin Hennan kanssa vasta yhden pintaan. Ihan hyvä näin, vaikka... No, pääasia, että Mimmi näyttää parantuvan. Mitä nyt yksistä kisoista kun vaan saisin pienen kuntoon.

Mukavaa kun kisaajia oli tullut kauempaakin paikalle ja saatiin oikein isot kisat näillekin perukoille. Ensi kesän MM-karsinnat järjestetään juurikin tässä paikassa, joten porukkaa oli tullut tutustumisreissulle.

Ensin oli vuorossa kv-kisa, jonka tuomaroi Anders Virtanen. Anders oli mun mielestä tehnyt oikein mukavat kuviot. Vähän piti miettiä mitä ehdin tehdä missäkin kohdassa. En tällä hetkellä osaa ollenkaan arvioida Gimman vauhtia kun se on sitä jonkin verran saanut lisää. En nyt sen tarkempaa analyysiä tee, mutta täältä pääse katselemaan radan, jos haluaa.

Toinen rata oli hyppäri, jonka tuomaroi myös Anders. Ihan mukava oli tämäkin rata. Tässä mä vaan taas tein ihan liikaa niitä mulle tyypillisiä virheitä. Kielto kun ennen hyppyä käänsin selän koiralle ja vielä toinenkin samasta syystä. Aargh!! Mielestäni tutustumisessa aina nuo kohdat tiedostan ja yritän itselleni sanoa, että ole tarkkana. Mutta kun koiran kanssa menen niin kaikki tarkkuus unohtuu ja tilalle vaan tulee kiire. Vaikka mulla ei oikeasti ole edes kiire!! Kuka tulisi potkimaan mua aina kun teen noin? Vapaaehtoisia?

Viimeinen rata oli Mikkilän Sarin käsialaa ja oikein mukava tämäkin rata. Pientä päänvaivaa aiheutti suoraa putkea ennen olevat kuviot, mutta päädyin mulle aika perinteiseen ohjaustapaan. Joka ei sitten Gimman kanssa toiminut kun hätäilin enkä sitä yhtä askelta malttanut ottaa. Eikä tässäkään ollut kiire yhtään mihinkään!! Oisin ihan hyvin sen askeleen voinut ottaa. Hemmetti soikoon mun kanssa >:(. Muuten rata oli aika kohtuullinen. Ennen keppejä tuli pikku kieppi. Keinulla tuli outo kielto, Gimma lähti keinulle, mutta selvästi meni pupu pöksyyn kesken kaiken ja hyppäsi pois. Aika ihme juttu kun ekalla agiradalla keinun kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Näitä nyt vaan välillä tulee. Onneksi oli virhe alla niin eipä tuo pahemmin haitannut.

Kivat oli kisat ja kisapaikka aivan Suomen parhaita. Kiitos lagulaisille mukavasta kisapäivästä :-)

Taitava Gimma

Olen keskiviikon treeneistä unohtanut kirjoittaa. Marko oli rakentanut Alen Marekovicin radan, joka oli ollut viikonloppuna Kemin kaamosrallissa. Rataa jouduttiin hieman muuttamaan, että saatiin mahtumaan kapeaan kasvihuoneeseen. Aika lailla samanmoinen siitä kuitenkin tuli. Keinun jälkeen hypyt vähän kapeammalla.

Sen verran oli kova pakkanen, että hetken mietin kannattaako edes lähteä treeneihin. Musta on vanhemmiten tullut aika kylmänarka. Eipä se kyllä koirillekaan hyvää tee liian kylmässä treenata. Nyt pakkasta oli sellaiset 12-13 astetta, että oltiin ihan rajamailla kannattaako treenata. Päätettiin sitten tehdä niin, että jokainen tekee koiransa kans yhdellä kerralla sen minkä aikookin niin ei tule odottelua kertojen väliin.

Alkua ensin niin, että pakkovalssi 2:lla ja valssi 3-4 väliin ja siitä putkeen. Ei ollut kovain sujuvaa. Myöhässä olin koko ajan. Toinen versio oli takaakierto-valssi 2:lle ja leikkaus 4:lla. Tämä oli parempi. Vähän liian myöhään uskallan leikkauksissa lähteä liikkumaan etenemissuuntaan. Otin vielä kertaalleen uusiksi ja nyt sain oman liikkeen kohdilleen ja Gimma meni kyllä hyvin.

Puomille otin pyörittämällä, joka ei kyllä sovi mulle ollenkaan. Suunta hukkuu ja pyöriminen jää päälle :-D. Sylkkärin tapaisella tein tuon myös sekä ihan vaan lähettämällä puomille ja leikkaamalla takana. Puomilta hypylle ja pyöröytys kepeille päin ja siitä putkeen. Vähän etumatkaa, hyppy ja lähetys kepeille (itse siis olin keppien puolelle). Meni oikein sisälle, vaikka tein mitä. Koitin myös niin, että lähetin Gimman puomille ja leijeröin kepit, valssi hypyllä (toista kautta) ja putkeen ja jäin hallin seinän puolelle ohjaamaan ja siitä sylkkärin tapaisella kepeille. Meni ihan sairaan hienosti! Tää oli jopa nopeampi vaihtoehto meille. Tai siltä ainakin tuntui, että Gimmalla pysyi vauhti paremmin. Ei kuitenkaan kellotettu tuota.

Keinun jälkeisellä hypyllä tein niisto-sokkarin ja seuraavalle twistin. Toimi kivasti kun vaan muisti tuon niisto-sokkarin jälkeen ohjata koiraa :-D. Jotenkin jäin siihen liian jumiin. Oikeastaan jäin ihmettelemään kun niisto-sokkari onnistui joka kerta! Kun teen sen selkä kohtuu suorana niin onnistuu, mutta jos kumartelen niin ei onnistu millään.

Treenit oli tosi kivat. Jäi sellainen olo, että Gimma oli tavallista taitavampi. Nyt toivotaan, että taitavuus pysyisi ainakin huomisten kisojen ajan.

Mimmistä pitää mainita sen verran, että näyttää ihan normaalilta nyt. Kovasti haluaisi lenkeille mukaan, mutta en sitä vielä voi ottaa. Lepoa määrättiin viikon verran. Ihan pikku, pikku lenkin tein tänään. Hissukseen mentiin ja olisikohan siinä mennyt jotain 10 minuuttia. Ei ainakaan näytä siltä, että oisi jotenkin huonosti vaikuttanut. Positiivisilla mielillä olen edelleen Mimmin suhteen :-)

Mimmi taitaa tervehtyä

Mimmi on jo paljon parempi kuin sunnuntaina. Voisin sanoa, että on jo lähes normaali. Huh, mikä helpotus!

Maanantaina kun Mimmi tokeni nukutuksesta se oli jo huomattavasti parempi. Taitaa nuo pistoksena annetut lääkkeet tehota aika nopsaan. Illalla kun istuin sohvalla niin Mimmi käpytteli siihen sohvan juureen ja näytti siltä, että hyppää mun viereen kuten aina tapaa tehdä. Olin varma, että jälleen takajalat pettää eikä se pääse hyppäämään, joten yritin estää koko yrityksen. Hieman olin myöhässä ja Mimmi pomppas sohvalle. Vähän kömpelösti hyppäsi vielä, mutta pääsi kuin pääsikin hyppäämään. Vitsi, että olin onnellinen kun se tuon pystyi tekemään. Antoi heti uskoa, että kyllä se kuntoon vielä saadaan.

Eilen töistä kotiin mennessä oli mukava kuulla ulko-ovella tuttu räksytys. Sitä ei nimittäin maanantaina kuulunut, mikä on tavattoman epänormaalia. Yleensä inhoon tuota räksytystä, mutta nyt se tuntui tosi kivalta. Kävely alkaa näyttää normaalilta, samaten venyttely. Sohvalle hyppely menee tosi kevyesti. Sitä en sitten tiedä kuinka järkevää sen on antaa hypellä... Myöskään ulkona olevat muutamat rappuset eivät aiheuta enää ongelmia. Syöminen sujuu vanhaan "hengittää ruuan sisään" - tyyliin. Kipeänä söi ihan hyvin, mutta näytti siltä, että oli jotenkin vaikeaa kun ei kroppa toiminut. Kaikin puolin näyttää nyt tosi hyvältä. Toivotaan, että pieni tulee kuntoon eikä mitään takapakkeja tule.

Ahneelle koiralle on kyllä niin ihanan helppo antaa lääkkeet. Tai sitten se johtuu siitä kun siitä ei tee mitään numeroa. Mimmi saa aamulla kaksi antibioottitabua ja 1,5 kipulääketabua, laitan ne muutaman kuivanappulan kanssa kämmenelle ja annan sen syödä siitä. Kun ei ahneena ehdi haistella eikä pureskella niin hyvin uppoo kaikki :-D