Ei käskyä - ei voi hypätä, paitsi Daami

Kun kerran tuo tarjoamistreeni ei Mimmin ja Gimman kanssa oikein onnistunut niin koitin sitten ihan eri tavalla saada tajuamaan, että sinne hypylle voi mennä, vaikka käskyä ei tulekaan. Voihan toivottomuus!

Mimmi oli hiukan parempi kuin Gimma, mutta ei niin paljon kuin oletin. Se kuitenkin lukitsee hypyt paremmin kuin Gimma, mutta ei näemmä mene sitten ilman käskyä ja liikettä, vaikka namikuppi on hypyn takana. Monta kertaa lähti innokkaasti hyppyä kohden, mutta pysähtyi juuri ennen hyppyä, eikä millään yli. Namihullun koiran olisi luullut innosta hyppelevän suoraan hypyn takana olevalle kupille. Otin sitten hiukan liikettä mukaan, mutta en edelleenkään käskyttänyt. Meni paremmin näin. En tiedä onko tästä oikeasti mitään hyötyä enää edes Mimmille kun ehkä tämä kesä enää köpötellään. Ensi vuonna saatetaan osallistua vielä SM-kisoihin (jos tulokset saadaan ja on kunnossa) ja ne on varmaan sitten Mimmin viimeiset kisat. Huvin vuoksi senkin kanssa tuota vaan puuhastelen, ei varmaan haittaakaan ole :-)

Gimma on ihan toivoton! Mä olen niin ehdollistanut sen toimimaan niin, että jos ei käskyä ja/tai ohjausta tule niin hyppyä ei mennä. Ei niin sitten millään. En pysty tuota varsinaista hypyn tarjoamista nyt ottamaan kun ei lähde niin ei lähde. Laitoin sitten palkan hypyn taakse jonkin matkan päähän ja otettiin suora linja hypylle. Mä liikuin itse hissukseen, mutta en ohjannut käsillä enkä käskyttänyt. Ainoastaan rintamasuunnan ja katseen yritin pitää niin, että se antaisi koiralle tarpeeksi tietoa, että hypyn saa mennä. Kyllä oli vaikeeta! Gimmakin jäi siihen riman eteen ihmettelemään, että mitäs nyt kun ei kerrota saako sen mennä vai ei. Kävelin sitten ihan hypyn ohi hitaasti ja heti kun tuli hypyn yli niin kauheet kehut. Kyllä se siitä sitten lähti jo vähän paremmin sujumaan, mutta kovin pienin askelin. Tällä nyt täytyy varmaan jatkaa ja koko ajan vähentää sitä omaa liikettä. Toivottavasti joskus tajuaa, että voi sen hypyn mennä ihan tuosta noin vain.

Daami on ihana! Mun untuvikko, jota en vielä onnistunut pilaamaan. Onneksi en aikaisemmin ole pahemmin sen kanssa mitään ehtinyt tekemään :-D. Tänään aloitettiin taas keppikujalla siitä leveydestä, mihin viimeksi jäätiin. Hyvin meni! Muutama toisto näin ja pienestä kulmasta kepeille vienti. Sitten kavensin taas ehkä jotain viisi senttiä kujaa ja edelleen tosi bueno. Nyt oli jo ihan hiukan pientä keppien väistelyä havaittavissa. Järkyttävän nopeasti tuo pieni oppii. En lakkaa ihmettelemästä sitä.

Hypyn tarjoamista otettiin myös. Tähän asti olen tehnyt niin, että olen heittänyt namin maahan palkaksi. Nyt kokeilin niin, että laitoin namikupin mun selän taakse ja namin sinne valmiiksi. Olin ihan varma, että ei lähde hypylle, mutta niin vaan meni :-). Ihan uskomaton tyyppi kyllä. Mulla on niin makee fiilis nyt kun aloitan ihan uudella tavalla tuon koulutuksen. Jännä nähdä mitä siitä tulee ja osaanko sitten viedä sitä oikeaan suuntaan. Daamillakin koitin sitä suoraan hypylle menoa, namikuppi siis hypyn takana, ja sinnehän se meni ilman mitään apuja!

Meillähän aikaisemmin oli Daamin kanssa valssit ja takaakierrot tosi vaikeita kun ei meinannut hypyille millään lähteä. Nyt oli pakko kokeilla (varmaan hätäilen taas), miten lähtee hypylle ja meni ihan itsestään ja siitä sitten otin sen valssilla takaisin. Takaakiertoakin testasin ja meni ihan sairaan makeesti. Niin kiva tunne lapsosen tekemisestä tällä hetkellä :-)