Gimman 3-luokan korkkaus

Lauantaina herätys aamulla (vai yöllä?) klo 3:15 ja matka kohden Lietoa alkoi klo 4:30 Eltsun pihasta. Alkumatkasta vähän huono keli, mutta onneksi parani ja oltiin hyvissä ajoin kisapaikalla. Ehti rauhassa käydä kävelyllä koirien kanssa.

Tuomarina maxi3-luokassa oli Heidi Viitaniemi. Etukäteen hänen radoistaan mulla ei ollut juurikaan tietoa. Gimman kanssa yhden 2-luokan kisan olen kisannut ja se vaikutti helpolta. Ja niin oli tämä eka 3-luokan ratakin. Vaikka oli helppo niin tulokseksi tuli kaksi kieltoa :-P. Jotenkin tuntui, että Gimma kulki hirvittävän tahmeesti. Ei se kyllä sitten videolta katsottuna siltä kuitenkaan näyttänyt. Tuolla radalla ei tainnut olla mitään hyvää... Mutta nyt se oli kuitenkin avattu, nimittäin 3-luokka!

Toinen rata oli jo vähän kivempi ja sen takia varmaan sain itsellenikin paremman fiiliksen. Alun pyörityksen jälkeisessä niistossa sain kiellon. Jälleen kerran mä hätäilin! Vaikka tiedostin tuon tutustumisessa niin en kuitenkaan malttanut ohjata kunnolla. Niin täysin mun moka! Ja jos ekalla radalla tuntui, että Gimma ei liiku niin tällä se liikkui vähän liiankin hyvin :-D. Haki ihan oudon esteen, jonka takia tuli hylly. Toki mä olin sinne päin kääntyneenä, mutta se hyppy oli sen verran kaukana, etten edes osannut pelätä sitä. Mutta tää oli oikeesti hauska hylly. Mun mielestä on kiva kun Gimma on alkanut itse lukea rataa :-). Lopussa vielä yhdellä hypyllä Gimma kääntyi eri suuntaan kuin yritin sitä ohjata. Tyytyväinen olen itseeni, että en lamaantunut vaan yritin jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vähän huonolla menestyksellä tosin, en millään osannut näyttää Gimmalle seuraavana tulevia keppejä ja kun se lopulta ne huomasi oli jo niin lähellä, että lähti pujottelemaan väärin. Tämän radan jälkeen oli kuitenkin tosi hyvä fiilis.

Viimeisenä oli hyppäri. Siinä sitten olikin vääntöä ihan eri lailla. Tutustuin rataan sillä asenteella, että mitään ei varmisteta vaan mennään just niin kuin musta parhailta tuntuu. Ja melkeinpä nappiin se menikin. Pituuden jälkeiset hypyt oli aika haastavasti. Olivat tosi lähellä toisiaan ja jälkimmäinen piti viedä takaa. Päätin mennä sinne väliin törkkäämään Gimman hypyn taakse. Olin hieman myöhässä ja näin, että Gimma oli jo menossa hyppyä väärään suuntaan. Mutta kun vain päättäväisesti ohjasin niin oikein sujahti hypyn taakse. Putken jälkeistä tilannetta vähän pelkäsin, että ehdinkö tehdä kaiken mitä ajattelin, mutta ne meni oikeestaan tosi hyvin. Viidenneksi viimeisellä hypyllä mun piti Gimma pyörittää hyppyjen välistä, mutta se tekikin viskileikkauksen. Ja näinhän mä sen todella ohjasinkin... Siitä jatkoin kuitenkin rataa sillä seurauksella, että kolmanneksi viimeinen hyppy ei ihan siinä ollut kuin kuvittelin, joten siitä tuli kielto. Aivan sairaan makee fiilis maalissa!! Hyppäri löytyy täältä.

Mimmin kanssa ei sitten päästy kisaamaan ollenkaan :-(. Leikkasin koirien kynnet perjantaina ja vähän liikaa napsasin Mimmin kannuskynnestä. Se vuoti illalla ihan hetkisen kunnes loppui, joten oletin, että en sen pahemmin sitä sitten leikannutkaan. En tarkistanut enää aamulla tuota kun en enää muistanut koko tapausta. Kisapaikalla vielä kaikki oli kunnossa kunnes menin metsään lenkille. Mihin lie tökkäsi, mutta verta alkoi valua ihan solkenaan. Yritin tyrehdyttää sitä lumen avulla, mutta ei onnistunut. Kysyin tuomarilta, että saako kisata jalka teipattuna eikä saanut. Kyllähän mä tuon vastauksen tiesin, mutta kysyin kuitenkin varmuuden vuoksi. Laitoin kynnen kohtaan lunta ja sidoin tassun ja menin tutustumaan ekaan rataan, jos vaikka kuitenkin voisin startata. Eltsu otti sidoksen pois kun rataantutustuminen oli lopuillaan ja kyllä siitä edelleen vaan verta valui, joten se niistä kisoista. Onneksi järjestävän seuran henkilöt oli ymmärtäväisiä ja lupasivat palauttaa kilpailumaksut mulle ilman todistusta. Olihan mulla tietenkin elävä todiste niiden nenän edessä.

Harmitti ihan sikana! Berglundin Eija oli tehnyt tosi makeet radat mineille. Mä olisin niin halunnut mennä sinne testailemaan kaikkea kivaa. Voi harmituksen harmitus!!

Sunnuntaina olin sitten vain yleisönä ja kuvaajana 2-luokan kisoissa. Oli tosi mukava olla todistamassa Tiinan ja Splitin nousua 3-luokkaan sekä Eltsun ja Sefin ensimmäistä nousunollaa 2-luokasta. Hirmuistesti onnea teille molemmille!!

Kotimatkalla noukittiin Loox meille muutamaksi päiväksi. Kivasti se näytti meille sopeutuvan. Hetkisen kaikki koirat etsivät omaa paikkaa, mutta äkkiä ne sitten rauhoittuivat. Pimulla meinasi olla suurin hätä kun Loox varasi sen paikan Harrin vierestä. Mummeli sai kuitenkin väsytystaktiikalla (tuijottamalla) Looxin siitä pois ja sitten oli taas kaikki hyvin :-D