Juhannus vietettiin mukavassa, kylläkin vähän viileässä, säässä. Alunperin luvattua sadetta ei onneksi tullutkaan. Oltiin sekä torstaina että perjantaina istumassa iltaa Hennan ja Kimin luona. Muutakin porukkaa siellä oli ja kyllä taas sai nauraa ja pidentää ikää. Kiitos kaikille mukavasta Jussista :-)
Perjantaina otin vähän agilityharkkaa pihalla, ettei koirille jäis kovin paha mieli jäädä jälleen yksin kotiin. Otin pujottelua 90 asteen avo-ja kiertokulmista lähettämällä, vetämällä ja törkkäämällä molemin puolin. Mimmi meni hyvin jokaisella tavalla. Mun pitää saada tuo törkkäys toimimaan vielä radan keskellä kun sitä en pahemmin ole viime aikoina treenannut. Nyt tein yhden hypyn takaa ja olin itse jo valmiina törkkäyspaikassa. Pitää yrittää muistaa tuo kun seuraavaksi menen kentälle. Omassa pihassa ei oikein rataa tai edes kunnon pätkää saa tuohon mahtumaan.
Gimma ei tajua pujottelun kiertokulmaa ollenkaan. Hakee siinäkin avokulmaa. Oli pakko laittaa kaari avuksi niin sitten alkoi sujua. Meni hvyin lähettämällä ja vetämällä. Lopuksi kaari pois ja kiertokulman törkkäystä harjoittelemaan. Ei meinannut millään onnistua vaan lähti mun käden mukana sieltä pois. Kun tajusin heti alkaa käskyttää mene-mene-mene törkkäyksen jälkeen niin sitten onnistui molemmin puolin tosi hyvin. Avotörkkäykset oli hyvät. Sitä me on otettu jo aiemminkin ja heti huomasi kyllä eron.
Harri tuli ulos kameran kanssa heilumaan ja otti Gimmasta pujottelukuvia. Tässä yksi missä näkee hyvin kuinka se pujottelee keppejä nuollen :-D
Pimukin pääsi mummopujottelemaan pari kertaa. Jätti joka kerralla pujottelun kesken, mutta ei kai se enää tuossa vaiheessa ole kovin vakava asia :-D
Eilen olin Gimman kanssa pitkästä aikaa vähän tokoilemassa. Ties milloin taas viimeksi olen ottanut esim. seuraamista. Ruokakupilla tehdään aina joku temppu ennen kuin saa ruuan, mutta siinä se sitten on ollutkin. Aloitettiin vähän hissukseen taas koko touhu. Ensin otettiin luoksepäästävyyttä. Nyt Gimma oli selvästi jo vähän rauhallisempi siinä eikä ihan kamalasti rynninyt moikkaamaan jokaista joka käveli kohden. Yhden kerran sain just sopivalla hetkellä nypätyksi remmistä kun lähti pois mun viereltä ja sen jälkeen homma alkoi sujua jo huomattavasti paremmin. Ehkä se joskus tajuaa, että siinä mun vierellä on parempi olla kuin mennä jokaisen ihmisen luo. Ehkä...
Seuraamista otettiin sellasia parin askeleen pätkiä. Nyt löytyi keino millä Gimman saa pysymään suorassa. Se kun on ekan askeleen oikein ja sitten heti ottaa etäisyyttää etukropalla. Mun täytyy nyt jonku aikaa pitää lelua vasemmassa kädessä niin, että Gimma menee oikeaan paikkaan. Mua vähän kyllä hirvittää noin tehdä kun onko se lelun häivyttäminen sen jälkeen sitten jotenkin kamalan vaikeeta. Ja yleensäkin käden siirtäminen liikkumaan normaalikvälyn mukaisesti. Susanna kyllä vakuutti, että kyllä sen siitä saa häivytetyksi, joten uskon tässä viisaampia :-)
Lopuksi vähän ruutua. Oltiin puistossa, jossa oli aika pitkä heinä, joten ei ihan paras paikka tämän tekoon ollut. Gimma alkoi vähän pomppia ruutuun juostessaan kun ei nähnyt missä lelu on eikä tämän takia juossut myöskään ihan suoraan. Ens kerralla otetaan tuota sitten jollakin hiekkakentällä, ettei ihan pilalle mene koko ruutu.
Tänään otin aamulenkin jälkeen pikkuisen seuraamista ja ainakin mun silmään näytti tosi hyvältä. Itsehän sitä ei kovin tarkkaan näe, mutta ainakin etukroppa oli siinä missä pitikin. Myös liikkeestä maahanmenoja otettiin ja hyvältä näytti.
2 kommenttia:
Törkkäätkö sitä niin että käsi avokulmassa kakkos-kolmos kepin väliin, ja kiertokulmassa ykkös-kakkoskepin välistä? Sitten voi vahvistaa alussa vielä jalalla, että jatkaa matkaa
Jep, noin just teen ja jalkakin oli apuna. Mutta kun avut loppui ja minä olin hiljaa niin pujottelukin loppui. Onnistui sitten kun aloin tuota meidän mene-mene-mene-käskytystä pitämään päällä.
Lähetä kommentti