Yksi syksyn huonoista puolista on kyllä iltojen pimeneminen. Eilen aloitettiin viideltä treenit ja juuri ja juuri seiskaan asti näki mennä rataa. Kivat treenit kuitenkin saatiin aikaiseksi. Ennakoitiin harkkaajamäärä ja illan pimeys Jennin kanssa ja vähän lyhennettiin MM-kisojen maksien joukkueagilityrataa. Näin varmistettiin, että kaikki varmasti ehtisivät sen kertaalleen tehdä ja halutessaan vielä ottaa uusiksi kohtia. Tehtiin seuraava rata kepeille saakka (kepit siis mukaanlukien) ja kepeiltä mentiin hypyn kautta puomille ja siitä taas ratapiirroksen mukaan loppu. 12-putki oli radalla, vaikka sitä ei mentykään.
Ensin Gimma. Se on näemmä nyt keksinyt koittaa, että saako lähdöstä lähteä ilman lupaa. Jouduin aika monta kertaa sen palauttamaan lähtöön ennen kuin alkoi toimia. Näköjään jokainen koira tuota testailee joskus... Radan alku oli hyvä neloselle saakka. Siinä mun oli tarkoitus tehdä jaakotus ja tein sen ihan liian myöhään, jonka seurauksena rima tipahti ja Gimma tuli mun vasemmalle puolelle. Uudestaan aiemmin tehtynä onnistui hyvin ja hienosti sain myös aa:n alla olevaan putkeen. Kamala kiire tuli 6-hypylle ohjaukseen, mutta päättäväisellä viennillä sekin onnistui ja jopa leikkaus siihen perään. Aa:lle meni hyvin ja tällä kertaa pidin vähän kauemman aikaa kontaktilla kun olen viime aikoina vapauttanut saman tien kun etujalat on osuneet maahan. Hyvin kesti pidon ja hienosti lähti pujotteluun. Pujottelusta otin sokkarilla ulos, että pääsen puomin vasemmalle puolelle ja hyvin kesti tämänkin. Puomi oli edelleen hyvä, ihan vähän lopussa vauhti hiipuu, mutta tosi paljon pidemmälle menee nyt hyvällä vauhdilla kuin aiemmin. Malttoi odottaa kontaktilla hyvin mun vapautusta. Puomin jälkeiselle hypylle huitaisin (tyhmä minä!) takaakiertoon ja eihän se tietenkään tuolla ohjauksella sinne lähtenyt. Uudelleen puomin kontakti ja hypylle takaakierto, joka oli nyt oikein hyvä. Takaakierron perään valssi ja viskileikkaus 19:lle ja sekin oli tosi hyvä.
Kyllä Gimma alkaa olla jo aika taitava kun vielä oppisin ohjaamaan sitä tarkemmin enkä huitoisi ihan kamalasti. Oon mä kyllä jo aika paljon tuota parantanutkin, mutta silti välillä tulee mun vanhat huitomiset kehiin. Tavoitteena on nyt päästä niistä kokonaan eroon!
Mimmin kanssa tein radan kuten olin kisoja katsoessani miettinyt että tekisin. Valssilla pituudelta kolmoselle, pieni suhina ennen nelosta ja vedolla käännös ja siitä lähetys putkeen. Tähän asti meni hyvin, mutta tuli ihan liian kiire mulle 6-hypylle ohjauksen kanssa. Sain kuin sainkin puristetuksi Mimmin kutoselle, mutta leikkaus ei onnistunut ja se kääntyi väärään suuntaan, kolmosta kohden. Jatkoin kuitenkin rataa kun mun tavoite on edelleen oppia improvisoimaan eikä lamaantua noissa tilanteissa. Otin Mimmin 6- ja 3-hypyn välistä ja lähetin 6- ja 7-hypyn välistä seiskan taakse ja siitä jatkettiin aa:lle. Olin tosi tyytyväinen, että onnistuin viemään tuon läpi vaikka ei mennyt käsikirjoituksen mukaan :-). Pujottelun avokulma ei tällä kertaa onnistunut vaan Mimmi meni varmaan kolmanteen väliin. Ja tämä tietty johtui mun huonosta ohjaamisesta... Uusiksi eikä mitään ongelmaa. Sokkarilla kepeiltä ja puomi ihan älyttömän hyvä! Mimmi meni lujaa loppuun, pysähtyi ja lähti vasta luvan kanssa. Niin ihanaa!! Puomin jälkeinen hyppy takaakierto-valssilla ja seuraavalla viskileikkaus. Nämäkin onnistui hienosti. Edelleen oon ihan fiiliksissä kun Mimmin kanssa voi tehdä viskileikkauksen eikä se epäröi siinä yhtään!
Otin alun vielä uudelleen niin, että tein nelosella sokkarin ja menin aa:n toista puolta. Tää oli meille kyllä toimivampi tapa. Ehdin paremmin ohjaamaan putken jälkeisen tilanteen. Otin seiskalta aa:lle sokkarilla ja ja jälleen menin radan ulkoreunan puolta aa:n ohi ja siitä lähetys kepeille ja leikkaus. Tuntui varmemmalta kepeille meno näin. Puomia en enää viitsinyt ottaa kun oli niin kamalan hyvä ekalla kerralla.
Olemme valmiita viikonlopun kisoihin :-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti