Pääsiäiskisat Purinalla

Torstaina lähdin jo yhdeksän maissa aamulla ajelemaan etelää kohden. Menin ensin Tuijan hallille katsomaan kun Anja treenasi kontakteja koiriensa kanssa. Aikaa oli niin vähän, että mä en ehtinyt tehdä mitään. Enkä kyllä olisi jaksanutkaan heti ajamisen jälkeen keskittyä yhtään mihinkään. Hallilta suuntasin Itäkeskukseen kun Anjan piti vielä mennä käymään töissä. Mun oli tarkoitus hakea Jessica Itiksestä mukaan, mutta en millään meinannut löytää sieltä Faunatarta. Infotaululta toki katsoin, että missä se on, mutta eipä auttanut yhtään... Nauroinkin, että maalaistollo liikenteessä kun meinaa Itikseen eksyä :-D. Mutta ei kai se ihme ole kun se on isompi kuin Vaasan keskusta :-D. Sain sitten Anjalta puhelimen kautta opastusta ja löytyihän se oikea paikka lopulta :-). 

Perjantaina kisat alkoivat makseilla. Tuomarina makseilla oli kahdella ensimmäisellä radalla Johanna Nyberg ja viimeisellä Anne Viitanen. Ensimmäinen rataantutustuminen oli klo 8:00. Radassa ei oikein mitään ihmeellistä ollut. Vähän mietitytti keppien jälkeinen elämä. Halusin keppien vasemmalle puolelle enkä jostain syystä uskaltanut mennä tekemään sokkaria keppien päähän, joten päädyin heittämään edestä kepeille, jolloin pystyin siirtymään haluamalleni puolelle. Tästä se seuraus, että kepeillä tuli kielto kun en antanut Gimman rauhassa lähetä pujottelemaan ennen mun rynnimistä. Lisäksi okseri tipahti. Muuten rata rullasi mukavasti ja jäi hyvä mieli. Rata on täällä.

Seuraavalla radalla saatiin kielto heti neljänneltä hypyltä. Pelkäsin, että Gimma ampuu neloshypyn jälkeen renkaalle ja otin aika tiukasti hanskaan ennen hyppyä sillä seurauksella, että ei hypännyt koko hyppyä. Siinä sitten pyöriskeltiin ympäri ja jatkettiin hypyn kautta matkaa. Puomin jälkeisellä hypyllä mun leikkaus oli myöhässä, jonka takia Gimma kääntyi väärään suuntaan. Tästä se seuraus, että pussille ei tullut suora linja ja jouduin laittamaan sen sinne vinosti. Kova tömähdys kuului, mutta ehjänä se tuosta taisi kuitenkin selvitä. Ei ainakaan vielä ole mitään oireluja ollut, eikä paikat kuumota. Tämä rata löytyy täältä.

Viimeinen rata oli sitten hyppäri. Tämä rata ainakin todisti sen, että meillä ei todellakaan ole ongelmana putken pimeät kulmat. Hyvin tyttö ne haki molemmilla kerroilla. Ensimmäisen putken jälkeiset kuviot meni kauheen huonosti, olin koko ajan koiran edessä. Enkä muuten ollut ainoa, jolla noin kävi :-D. Videolta katsottuna ei se onneksi niin pahalta näyttänyt kuin miltä se tuntui. Rata oli muuten mun mielestä oikein sujuva. Ennen muuria oleva hyppy tipahti kun en tarpeeksi ajoissa osannut kertoa minne rata jatkuu, vaan tein juuri riman päällä jotain tyhmää... Tämä rata täällä.

Maksien ja minien välissä oli medit ja mun oli tarkoitus tuossa välissä ehtiä ottamaan tirsat. Enpä ehtinyt... Käytiin mäkkärissä syömässä ja siellä meni sitten sen verran aikaa, että ehdin Anjan luona olla jotain vajaan tunnin kun piti jo Mimmin kanssa lähteä kohti kisapaikkaa. Mineillä tuomarin toimi Johanna Wüthrich. En muista olenko ollut hänen radoillaan aiemmin, mutta nyt radat ainakin olivat aika lailla helppoja.

Mimmi varasti ensimmäisellä radalla puomilta. Otti selkeästi kontaktin, mutta ei meinannutkaan pysähtyä. Enkä palauttanut, vaan jatkettiin rataa. Kivasti rullasi koko rata paitsi aan jälkeen putkelle menossa Mimmi vähän empi. Taisin jäädä siitä vähän liikaa jälkeen. Oli jo kaartamassa pois kunnes korjasi linjan putkelle. Huh, ehdin jo säikähtää, että se ei sinne menekään. Loppuun tein sitten saksalaisen kun se sopi siihen niin hyvin :-). Mimmi voitti tämän radan. Rata löytyy täältä.

Toisen radan alun otin ihmisnuolella ja se tuntui toimivan aika hyvin. Seuraavalle hypylle olisi ehkä pitänyt jonkinmoinen vekki tehdä, että olisi siitä jatkanut ilman koukeroita kepeille. Pituuden jälkeisellä hypyllä Mimmi empi, mutta onneksi olin tuon tiedostanut jo tutustumisessa, että pitää viedä tarkasti loppuun saakka tuo kohta. Jälleen koukkaus ennen putkea kuten edelliselläkin radalla. Keinu oli huono kun otin sivuttaisetäisyyttä. Videolta katsottuna näytti olevan jopa virhe kun lähti ennen kuin keinu otti maahan. Tuosta ei kuitenkaan saatu virhettä. Seuraavan putken jälkeinen rima tipahti ja sen innoittamana otin sitten puomin kontaktin uusiksi kun tälläkään kerralla ei sinne pysähdytty. Rata on täällä.

Viimeinen rata oli hyppäri. Sen rataantutustuminen piti olla klo 21:15, mutta olikin vasta 22:30 :-O. Oikeat yökisat siis... Rata lähti kohtuullisesti liikkeelle parilla valssilla. Keppien jälkeinen kohta aiheutti mulle päänvaivaa. En kuitenkaan keksinyt siihen mitään järkevää tapaa, joten päädyin ottamaan kepeillä sivuittaisetäisyyttä ja luottamaan siihen, että ehdin Mimmin edelle ohjaamaan oikeille hypyille. Vähän alkoi arveluttaa kun Nooralla kävi Bonon kanssa juuri niin kuin ajattelin, että siinä käy, jos on myöhässä. En kuitenkaan vaihtanut omaa ohjaussuunnitelmaa. Oli lähellä, että meilläkin ei olisi käynyt samalla lailla, mutta sain kuitenkin tökätyksi Mimmin oikealle esteelle. Pituuden jälkeen oli myös läheltäpititilanne, mutta senkin sain pelastetuksi. Nolla tältä radalta ja voitto.

Sunnuntain kisat alkoi mineillä klo 7:00 aamulla. Haukotus! Onneksi nykyään näkee lähtöjärjestyksen etukäteen ja kun kerran Mimmin kanssa startattiin ihan viimeisten joukossa niin ei tarvinnut kovin aikaisin paikalle kun ehti tutustumisen jälkeen hyvinkin lämppärilenkille. Mineillä oli tämän päivän radoilla tuomarina Anne Savioja. Oli kyllä tosi paljon haasteellisemmat radat kuin perjantaina. Kivaa :-))

Ensimmäinen rata meni oikeastaan ihan käsikirjoituksen mukaan lukuun ottamatta aan jälkeistä muuria, josta tulikin kielto. Meidän ongelma on juoksu-aa ja sen jälkeen tiukka käännös takaisinpäin. Aika usein olen nuo selvittänyt, mutta nyt taisi muuri olla vähän hukassa ja käänsin Mimmin vähän liian tiukasti. Tällä radalla Mimmi pysähtyi puomilla ja lähti vasta luvalla pois, hyvä hyvä. Rata löytyy täältä.

Toinen rata oli hyppäri. Mimmi vähän varasti alussa ja ihan vähän sekoitti mun pakkaa. Ei onneksi kovin pahasti kuitenkaan. 3-hypyn niisto-sokkari vähän töksähti. Pituuden jälkeiselle hypylle mun piti tehdä myös niisto-sokkari, mutta en sitten ehtinytkään. Sain Mimmin kuitenkin esteeltä toiselle oikeassa järjestyksessä. Törkkäys kepeille oli hyvä, vaikka ei näitä viime aikoina olekaan harjoiteltu. Koko rata meni tiukoilla käännöksillä eikä oikein mistään olisi voinut sen suhteen nipistää (paitsi alun kökkökohta), mutta silti musta tuntui tuo rata kauhean nihkeältä. Tuntui kuin Mimmi ei olisi liikkunut yhtään mihinkään. Samaten tuntui, että aina ennen käännöstä se oli jo melkein ottamassa kiellon kunnes päättikin hypätä esteen. Ihan hirvee fiilis maalissa. Yllättävintä tässä tietty oli se, että tämä nihkeä rata riitti voittoon... Kai se oli vain tuo rataprofiili, joka teki sen tunteen, että koira ei liiku mihinkään kun ei päässyt yhtään luukuttamaan. Rata onpi täällä.

Päivän viimeinen rata lähti kivasti käyntiin. Alun ihmisnuolessa olin ihan varma, että Mimmi hyppää jälleen päin mun kättä, mutta nyt tulikin tosi kivasti ohjaukseen mukaan. Hienoa! Pussin jälkeen vähän jännitin kääntyykö Mimmi mun jalkoihin vai jatkaako suoraan, onneksi meni sen verran suoraan, että sain nätisti ohjatuksi seuraavalle hypylle. Kepeille tein pakkovalssin, jossa lähdin vähän liian aikaisin liikkeelle ja Mimmi meni 2-väliin. Loppurata ihan hyvä. Täältä voi katsella radan.

Medien ajaksi Anjan luo. Ehdittiin hyvin tehdä ruoka, syödä ja ottaa tunnin tirsat ennen kuin piti lähteä takaisin kisapaikalle. Tirsat vaan teki mulle sen, että kesti hetken ennen kuin heräsin uudelleen :-P. Makseilla tuomarina oli Johanna Wüthrich. Nyt radat oli kivempia kuin perjantaina mineillä.

Gimman ensimmäinen rata meni aika lailla nappiin ja se saikin siitä ensimmäisen nollatuloksen 3-luokasta. Olipas kivaa :-). Sijoitus oli 14. 85 koiran joukosta, ei paha ollenkaan. Hävittiin voittajalle sellaiset 2,5 sekuntia. Aika kaukana on kärki vielä, mutta eiköhän me tässä pikku hiljaa kiritä tuota eroa umpeen :-). Nollarata nähtävissä täällä.

Seuraavaksi oli vuorossa hyppäri. Alku lähti jälleen hyvin liikkeelle. Ei paljon olisi voinut parantaa. Muurin jälkeen sitten tökkäsi meno. Olin ehkä vähän liian takana ohjaamassa tuossa tilanteessa enkä saanut Gimmaa muurin jälkeiselle hypylle. Jos olisin ollut hieman edessä näyttämässä minne mennään niin tuokin kohta olisi onnistunut. Jos ja jos :-D. Kielto siis hypyltä, jonka korjasin ja seuraavan hypyn sain Gimman hyppäämään väärään suuntaan, joten tulokseksi hylly. Tosi kiva fiilis oli kuitenkin radan jälkeen. Hyppärit taitaa olla tällä hetkellä meidän juttu kun siellä ei ole niitä ärsyttävän hitaita kontaktiesteitä :-P. Hyppäri löytyy täältä. Alku vähän sumun sekaista, mutta kirkastuu matkan varrella...

Viimeinen rata oli jälleen agilityrata. Eipä siinäkään paljon parantamisen varaa ollut. Aa mentiin kahteen kertaan ja jälkimmäiseltä saatiin kontaktivirhe. Ehkä pitäisi katsoa kuitenkin koiraa niin tietäisi milloin sen sieltä vapauttaa. Gimma vaan hidastaa entisestään kun mä alan sitä tuijottaa... Mutta ehkä mieluummin vielä hitaammat kontaktit virheettömästi kuin vähän nopeammat virheellä. Jotain noille pitäisi tehdä, mutta mitä?? Rata on täällä.

Tosi hyvä mieli jäi molempien kisoista. Mimmillä kuusi starttia, joista kolme nollaa, kaksi hyvää vitosta ja yksi tahallinen hylly, joka olisi ollut myös hyvä vitosrata. Tasaisuus suorituksissa on nyt lisääntynyt, mikä on oikein hyvä asia. Gimman kanssa viikonloppu toi uskoa, että me selvitään 3-luokan radoista siinä missä muutkin. Gimman kanssa me nyt käydään vain nauttimassa kisailemista ilman mitään tavoitteita. Otetaan toki vastaan mielellään nollat, jos niitä vaan siunaantuu :-)

Maanantaina ennen kotiinlähtöä käytiin vielä Tuijan hallilla treenaamassa. Mimmillä näytettiin shelttimenoa joillekin Iiriksen tutuille, jotka meinaavat hommata sheltin. Gimman kanssa koitettiin namia palkkana puomilla. Ei ainakaan näin yhdellä kerralla ollut mitään apua vauhtiin :-(

Kiva oli käydä kisaamassa isoissa kisoissa ja nähdä jälleen paljon tuttuja joka puolelta Suomea. Varsinkin maksikisaajia oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Niitä kun ei ole näillä nykyisillä kisajärjestyksillä juurikaan nähnyt.

Kiitos Anjalle jälleen täyshoidosta :-)). Teillä on aina niin kiva käydä <3