Kuva: Taija Linna
Mimmi lähti hyvin liikkeelle. Mulla tuli ihan vau-fiilis kun tuntui, että se meni lujaa. Ei hetkeen ole tuolta tuntunut. Ehkä tästä johtui mun alitajuntaan tullut kiireen tuntu. Alku siis meni hyvin. Keppien jälkeen heitin hypylle ja lähdin itse jo pussin ja muurin väliin tekemään valssia. Sinne tuli kiire, mutta halusin kuitenkin tehdä noin. Olisin ihan yhtä hyvin tai huonosti ehtinyt, vaikka olisi pitänyt ohjauksen hypylle päällä ja katseen koirassa. Nyt en näin tehnyt ja rima tipahti. Muurilta valssi valahti kun Mimmi tuli hiukkasen lujaa siihen. Sain kuitenkin kääntymään ja seuraavaltakin hypyltä valssilla mukaan juuri ja juuri. Seuraava hyppy ok, mutta takaakiertoon sitten taas ohjasin hutiloiden kun muka taas oli kiire. Voi elämän kevät mun kanssa!! Loppurata meni kuitenkin kivasti. Aa:lta otin sokkarilla hypylle ja siitä koira putkeen. Putkelta sokkarilla puomille ja puomin jälkeisen hypyn jälleen sokkarilla ja siitä takaakiertoon. Tää meni ihan nappiin! Ainoa kohta, jossa pelkäsin, että en onnistu. Kaikesta hutiloinnista huolimatta oli hyvä fiilis maalissa. Mimmi pinkoi lujaa :-)). Toivotaan, että tyttö pysyy nyt kunnossa eikä jumiudu enää kovin pahasti.
En ole pitkään aikaan noin pahasti kisoissa hutiloinut ohjausten kanssa. Tämä muistutus tuli tosi hyvään kohtaan! Mieluummin teen tuon pikku kisoissa kuin karsinnoissa. Lauantaina Kokkolan starteissa täytyy keskittyä vielä paremmin ohjauksiin ja pitää se ohjaava käsi päällä tarpeeksi kauan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti