EW-leirillä

Perjantaina tulikin sitten äkkilähtö kun lunastin Anjan agilitykoulutukseen peruuntuneen paikan. Olin menossa vain lauantain koulutukseen kun tiesin, että perjantaille tulisi kamala kiire. Ehdin vain pikaisesti töiden jälkeen pyörähtää kotona ja napata Gimman mukaan kun huristelin jo Lapuaa kohden. Myöhästyin vain viisi minuuttia :-). Leiri oli tosiaan Lapualla, Wanha Karhumäessä. Paikka oli ihan mukava muuten, mutta kunnon kenttää siellä ei ollut. Pieni nurmialue, jonne Anja joutui tekemänsä radat soveltaen mahduttamaan. Kivat radat niistä kuitenkin tuli.

Yllättäen sain taas neuvoksi pitää ohjauksen päällä tarpeeksi kauan. Kuinkahan monen mulle pitää tuosta sanoa ennen kuin opin sen? Ehkä mut voi jo laskea toivottamaksi tapaukseksi :-D. Radoilla sai tehdä aika monen moista, päällejuoksuja, saksalaisen, niisto-sokkareita, valsseja, leikkauksia. Hirmu mukavaa oli, vaikka saatiinkin vain pätkissä onnistumaan.

Perjantaina onnistuin venäyttämään selkäni. En kyllä tiedä mitä tein, että näin kävi, mutta niin vaan kipeytyi selkä iltaa kohden. Radalla mielestäni ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Ainoa mahdollinen tilanne mikä tulee mieleen on se kun komensin Praytä pysymään paikalla ja muutaman kerran käännyin tämän takia aika nopsaan. Siinäkään en kyllä tuntenut mitään ihmeellistä. Onneksi mulla oli Burana 600:sta mukana ja yöksi sain jotain lihaksi rentouttavaa, kiitos Misa :-).

Lauantaina selkä oli edelleen kipeä, mutta päätin silti treenata kun kerran pääsin jotenkin liikkumaan. Treenejähän ei tietenkään voi jättää väliin :-P. Vähän jäykkää oli meidän meno ja siitä johtui varmasti osa virheistä, mutta ei todellakaan kaikki. Pussin ja putken jälkeistä poispäinkäännöstä pitää muistaa harjoitella. Hypyillä me tuo jo osataan, mutta näköjään ainakaan pussin jälkeen ei onnistu millään. Treenin alle siis tämä. Myöskin meidän pitäisi treenata lähetystä yksittäiselle hypylle. Tätä mun on pitänyt tehdä jo kauan aikaa, mutta en vaan saa aikaiseksi, vaikka voisin ihan omalla pihalla treenata. Ongelmia meillä oli myös pujotteluun menossa. Oli yli 90 asteen avokulma, jonne Gimma meni kyllä oikein sisälle, mutta ei vaan tajunnut lähteä pujottelemaan. Kerran tehtiin sitten niin, että lelu oli ekassa välissä valmiina ja kerran niin, että menin törkkäämään kepeille ja siitä jatkettiin pujottelemista. Näiden juttujen jälkeen onnistui jo radallakin. Aika outo juttu tuo, ettei pujotellut.

Molempina iltoina meille oli varattu iso kota, jossa oli mukava grillailla ja jutustella. Mukavia ihmisiä oli koko leiri täynnä :-)

Sunnuntaina en sitten enää tehnyt mitään kun vähän tiputti vettä ja nurmikkokenttä meni aika liukkaaksi. Pelkäsin, että liukastun ja mun selkä vaan pahenee.