Tämä viikko pyhitettiin tokolle

Toko-paniikki vain kasvaa. Mun oli tarkoitus tällä viikolla päästä vähän aksailemaankin, mutta oli pakko nyt jättää se välistä ja keskittyä tokoon. Kai me agilitya osataan, vaikka viikkoon ei olekaan tehty mitään. Jaa, Mimmin kanssa ei ole tehty kahteen viikkoon, mutta eipä kai tuokaan haittaa. Toivottavasti.

Maanantaina virittelin hyppyesteen omalle pihalle. Käytin agilityhypyn siivekkeitä apuna. Laitoin ne väärin päin, niin, että siivekeosat oli keskelle ja reunoille jäi vain pystyosat. Siivekkeitä vasten laitoin nojaamaan kevythäkin läjään laitettuna. Vähän kapea este tuli, mutta ajaa varmasti asiansa. Nyt kun on otettu Gimman kanssa tuota kontaktin ottoa niin se ei osaa katsoa hyppyestettä ollenkaan. Jos lelu on valmiina takana niin toki silloin katsoo, mutta ilman lelua ei. Nakottaa vaan mua. Mikä sinänsä on ihana asia kun aiemmin ei sitä ole tehnyt. Odotin vaikka kuinka kauan, että edes vilkaisisi hyppyä, mutta ei, tapittaa vain mua. Tuossa kun annan hyppykäskyn niin ei lähde mihinkään. Pakko oli sitten ottaa vain leluavulla, että saatiin onnistuminen. Mun (toko)aivot ei keksinyt mitään järkevää tässä vaiheessa.

Liikkeestä seisomisessa ollaan päästy siihen, että testasin melkein liikkeenä. En siis antanut seuraa-käskyä, mutta en enää myöskään peruuttanut edessä, vaan kävelin pois päin Gimmasta. Hyvin stoppaa silti. Mulla tuli yhtäkkiä Pekka Korrin sanat mieleen "jäävissä liikkeissä voidaan erikseen harjoitella palaamista koiran luo". Eli Gimma seisomaan ja minä kävelen jonkin matkan päähän ja palaan sen viereen. Ei ollutkaan helppo juttu. Alkaa väistää sivuun. Onnistuu kun koko ajan kehun, mutta ei ilman kehua. Namilla kun yritin auttaa pysymään asennossa niin meni istumaan. Miksi mä vasta nyt muistin, että tätäkin pitäisi treenata??

Tiistaina en ehtinyt tehdä mitään kun piti mennä työpaikan järkkäämään iltatapahtumaan. En millään olisi halunnut mennä, mutta mun oli vähän niinku pakko. Olin tavallaan osa järjestäjistä, puolittain pakotettuna (=en kehdannut kieltäytyä). Kiva ilta oli kuitenkin. Ja varmaan oli hyvä pitää välipäivä treeneissä.

Keskiviikkona olin treenaamassa Hennan kentällä. Yllättäen jälleen treenasin hyppyä. Koitettiin niin, että pidin kaulapannasta kiinni ja yritin innostaa hypylle. En saanut mitään vetoa Gimmaan hypylle päin. Koitettiin sitten niin, että menin aika lähelle hyppyä ja sanoin "missä hyppy" ja heti kun katsoi hyppyä kohden annoin käskyn. Toimi. Kisoissa tuskin toimii koska siinä on pidempi viive "missä hyppy" ja hyppy-käskyn välillä. Tuomari siinä höpöttelee onko valmista sun muuta. Ja mä kun luulin joku aika sitten, että tämä liike on helppo nakki :-P

Seuraamista koitettiin vähän pidempää pätkää. Näytti kuulema paljon paremmalta kuin joku aika sitten, vaikka ei vieläkään sellaista ole kuin pitäisi. Gimma vähän poikittaa niin, että peppu menee mun taakse. Johtunee siitä, että olen viime aikoina palkannut aina viistosti vasemmalle eteen. Ja tuota palkkaamista tein tietty sen takia kun poikitti aiemmin toisin päin :-D. Tätähän tää on, pientä hienosäätöä koko ajan.

Innostuin tekemään myös Hertzin kanssa. Otettiin pikkuisen hyppyä ja sivulla kontaktin pitoa. Koitin ottaa myös pari askelta, mutta heti tulee väljyyttä. Hertzissä on mukavasti potkua ja siitä varmasti sais kivan tokokoiran, Marko ;-).

Torstaina käytiin OCA:n kentällä kehänauhatreeneissä. Sinne piti etukäteen miettiä mitä tekee. Olin päättänyt tehdä paikallamakuun, liikkeestä seisomisen lyhyellä seuraamisella, luoksetulo, hyppy, seuraaminen pysähdyksen kera. Tähän lisättiin vielä paikan päällä luoksepäästävyys.

Luoksepäästävyys meni kivasti. Kovasti Gimma olisi halunnut mennä moikkaamaan "tuomaria", mutta en päästänyt. Kisoissa pitää muistaa, että ei saa pistää remmillä vastaan, jos koira lähtee. Ei se onneksi enää yritä hyppimällä mennä moikkaamaan.

Paikallamakuu hyvä, tosin maahan en meinannut sitä saada millään. Kotona ruokakuppitreeneissä läsähtää saman tien maahan kun annan käskyn, mutta kertaakaan en ole sitä ekalla saanut maahan yhteisliikkeessä. Annan siinä varmasti käskyn jotenkin erilailla. Outoa silti. Makasi kuitenkin paikallaan vähän yli kaksi minuuttia. Hieman haisteli maata ja katseli ympärille. Menin sivulle ja edelleen pysyi hyvin maassa. Vapautin ilman perusasentoa.

Liikkeestä seisominen: pysähdys hyvä ja jäi sinne kun kävelin pois. Koiran viereen palaaminen vaan on ongelmallista, väistää mua kun olen hiljaa. Entistä enemmän harmittaa kun en ole tätä huomannut treenata erikseen.

Luoksetulo oli hyvä. Uskoisin, että ihan kympin arvoinen.

Hyppy: sanoin ennen liikettä "missä hyppy", jolla sainkin sen sitä katsomaan. Kuitenkin tuomarin höpötysten aikana alkoi katsoa mua. Kun lupa saatiin antaa käsky odotin hetken, että katsoisi hyppyä. Ei katsonut, joten annoin käskyn. Lähti, mutta ei hypännyt. Toisella käskyllä hyppäsi. Jälleen väisti kun yritin mennä sivulle.

Seuraaminen oli tuomari-Susannan mielestä ihan ok alokasluokkaan. Paljon parempaa kuin jokin aika sitten. Itse en oikein vielä tuosta seuraamisesta tykkää, mutta sillä mennään nyt. Ensimmäisessä pysäytyksessä meni viiveellä istumaan, toisessa oikein hyvin. Nyt tuli mieleen, että käännöksiä en ole treenannut pitkään aikaan :-O. Osaakohan se niitä enää ollenkaan?

Sellainen fiilis näistä treeneistä jäi, että ihan keskeneräisen koiran kanssa ollaan kisoihin menossa. Hyvällä säkällä joka liikkeestä saadaan jokunen piste, mutta hyvin ei varmasti mene kuin ehkä luoksetulo. Siinäkin tietenkin voi kisatilanteessa tapahtua vaikka mitä.

Niin, ja sellainen asia tuli tässä nyt mieleen. Olen päättänyt, että en opeta kaukokäskyjä uudelleen kun kerran ne osataan. Jos siitä jokunen piste lähtee pois niin sitten lähtee. Meidän tavoitteena ei ole tokossa olla SM-joukkueessa. TVA voisi olla kiva, mutta en tiedä jaksanko edes treenata ja kisata niin pitkälle. Tämä jää nähtäväksi :-)