sunnuntai 28. joulukuuta 2008
"Suden" jälkiä metsässä
Miten voikin yksi puhelinkeskustelu vaikuttaa siihen mitä näkee ja kuulee metsässä :-D. Lähdin agilityharrkojen jälkeen lenkille kun oli vielä valoisaa. Alkumatkan kävelin peltoteitä pitkin, jolloin myös juttelin Eltsun kanssa puhelimessa. Se kertoi, että oli eilen EHKÄ nähnyt suden heidän lähellä eli noin kuuden kilometrin päästä täältä. Silloin oli kyllä ollut jo pimeätä ja otsalampun valossa havainto tehty, mutta oli kuulema hyvin paljon suden oloinen. Apuva! Mähän tietty sitten kun metsään tuosta peltotieltä menin näin koko ajan suden jälkiä. Oli varmasti vain isojen koirien jälkiä, mutta minkäs teet kun ne näytti ihan suden jäljiltä :-D. Harri tosin kotona kertoi, että suden jälki on sen verran iso, että sen kyllä tunnistaa. No ei ne pelkät jäljet... Mähän tietty kuulin koko ajan jotain ääniä lenkin aikana ja mun mielestä koiratkin käyttäytyi ihan ihmeellisesti, pysähteli koko ajan kuuntelemaan ääniä. Tais olla mun mielikuvituksen tuotetta koko homma :-D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kati, solet ihana!! :D Toivotaan, ettei ole hukkanen. Jos se olis vaiks joku naapuruston iso ajokoira; eiks sellasia ole olemassa? ;) Mukavaa uutta vuotta!!
Kyllä nää metsät täällä on sen verran isoja, että siellä saattaa hyvinkin susihukkasia olla. Mä kuitenkin luotan (ja toivon) siihen, että ne väistää ihmistä. Ihmisen mieli vaan välillä tekee tepposet. Hyvää uutta vuotta myös teidän perheelle :-)
Lähetä kommentti