Niin on melkein kaikki lumet sulaneet ja taas on märkää, pimeää ja liukasta. Niin tylsää! Onneksi metsäpolut eivät ole menneet liukkaiksi niin uskaltaa siellä käydä kuitenkin koirien kanssa lenkillä.
Eilen harjoittelin Gimman kanssa sohvalla nenäkosketusta. Tajusti heti homman nimen ja onnistui oikein hienosti. Oletin, että se ei halua takajalkoja jättää niin ylös, mutta oletin taas väärin :-). Muutama nokkimissessio otettiin ja tosi hyvin tarjoaa haluttua toimintoa. Tämän jälkeen otin myös kaukokäskyjä ja treenattiin lähinnä asennossa pysymistä kun meinaa itsestään vaihtaa asentoa. Ihan hyvin alkoi sekin mennä. Hitsit, että se tekee niin kivasti noi asennon vaihdot! Lopuksi vielä pieni paikallamakuu. Tää näyttää siltä, että siinä ei mitään ongelmaa tulekaan. Tosin nyt otetaan ylilyhyellä matkalla ja pienellä ajalla, joten pitää jatkossa muistaa etten liian nopeasti vaikeuta harjoitusta.
Mimmin kanssa koitin myös nenäkosketusta, mutta sille ei meinannut sopivaa koroketta löytyä. Sohva on vähän liian korkea :-D. Otin sit kaljalaatikon, mutta se oli taas vähän liian liukas. Tehtiin siitä kuitenkin muutama sessio ja ihan kivasti sekin nokkii. Täytyy miettiä Mimmiystävällisempi koroke jatkoon. Sivulletuloa otettiin naksun avulla niin, että mulla ei ollut nami valmiiksi kädessä. Yritän sillä karsia käteen pomppimisen pois ja aika hyvin se tolla systeemillä näyttää toimivan. Mimmi vaan ei osaa pyöräyttää peppua sivulle niin kuin Gimma. Se tekee joka kerta sellaisen hassun lenkin mun takana ja sitten vasta tulee sivulle. Tekee siis saman kuin ihan aluksi kun vein sitä namikädellä oikeaan paikkaan. Tuo lenkki pitäisi kyllä saada pois. Nyt teinkin ihan pieniä siirtymisiä västäpäivään ja näytti jo välillä siirtävän vain pepun oikeaan paikkaan. Jos tuo joskus saadaan kuntoon niin voisin kyllä Mimminkin kanssa vielä käydä kokeilemassa tokokisoissa onnea.
Pimun kanssa vähän avoimen kaukoja ja sivulle tuloa. Ahdistuu ihan sikana sivulletulosta, menee kasaan eikä halua mennä istumaan. Joko sitä sattuu se liike tai sit vaan mun läheisyys ahdistaa. Toisaalta kaukoissa pomppaa maasta istumaan tosi reippaasti niin ei kai sitä kuitenkaan satu. Tosi outoa kun ei tuossa ennen mitään ongelmaa ole ollut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti