Voi hemmetti mikä päivä eilen oli! Mulla oli (ja on edelleen) nuhan takia tosi huono olo. Onneksi sain sairaslomaa töistä torstain ja perjantain niin pääsin kotiin lepäämään. Eilen kuitenkin oli pakko mennä käymään Mimmin kanssa silmätarkistuksessa kun kerran ajan olin saanut. Olin sen varannut jo varmaan pari kuukautta sitten. Ei nyt ehkä ihan noin kauaa, mutta kauan aikaa sitten kuitenkin. Täältä noita aikoja on vaikea saada kun täyttyvät heti kun klinikalle tulee vieraileva silmälääkäri kun omista lääkäreistä ei vielä löydy pätevöitynyttä. Tällä kerralla lääkäriksi oli pyydetty Päivi Kallioniemi.
Minä en noista silmätarkistuksista ymmärrä yhtään mitään, mutta kannan oman korteni kekoon, että saataisiin jotain tietoa jälkeläisten silmätilanteesta ja mahdollisista sairauksista. Eli tässä jutussa saattaa teksti olla hyvinkin väärää kun mulla ei ole termit hallussa.
Ensin katsoi tämä Päivi Mimmin silmät jonku suurennuslasin läpi. Lääkärillä itsellään oli joku hökötys päässä. Se katsoi yhtä silmää ihan hirvittävän kauan kerrallaan ja sitten vaihtoi toiseen silmään. Vaihtoi takas ensimmäiseen ja taas toiseen. Lääkäri kysyi multa "Onko tällä paljon jälkeläisiä?". Vastasin "Ei ole yhtään. Mitä siellä on vikana kun noin kysyit?". Ei sanonut tuossa tilanteessa vielä sen kummempaa, kertoi vaan, että jotain siellä näkyy. Katsoi silmät vielä jollain toisellakin laitteella.
Tämän jälkeen saman homman teki klinikan oma lääkäri, Erica Malm. Hän ymmärtääkseni opiskelee silmälääkäriksi, joten ihan ok, että hänkin katsoi silmät. Mimmi oli niin hienosti koko tuon session ajan. Musta ainakin tuntui, että ne molemmat tsiikas ihan järkyttävän kauan aikaa Mimmin silmiä ja toinen vaan kiltisti seisoo pöydällä eikä yhtään pistä hanttiin. Mimmi saikin lääkäreiltä kiitosta, oli kuulema mukava tutkia silmiä kun koira on paikallaan. No varmasti näin onkin :-)
Kun Erica oli myös silmät katsonut niin lääkärit puhui keskenään jotain mistä mä en ymmärtänyt mitään. Jotain renkaita oli jossain näkynyt ja sitten puhuivat verisuonista ja jotain muuta vielä. Sitten varsinainen silmälääkäri kertoi, että jotain muutoksia silmän ulkoreunoilla on. Hän epäilee, että se on PRA, mutta ei ole varma. Papereihin hän ei ehkä kuitenkaan uskalla epäilystään laittaa koska se taas aiheuttaa hänelle puhelinsoittoja sun muita. Mä olin ihan pihalla tuossa vaiheessa! Ei kai nyt lääkäri noin voi puhua? Siis ihan oikeesti! Sanoin sitten, että tämä on tärkeää tietoa niin minulle kuin kasvattajallekin ja mitä nyt sitten kerron kasvattajalle. Lääkäri hetken mietti ja laittoi paperiin ruksin PRA-epäilyttävä ja iski leiman perään ja kertoi myös minulle diagnoosin. Uusintapeilaus n. 12:n kuukauden päästä ja jos ei ole muutoksia niin epäily oli turha.
Ensimmäinen ajatus oli, että voi vittu (anteeksi), Mimmistä tulee sokea!!
Kasvattaja-Annen kanssa kun olin jutellut muutaman kerran niin tilanne vähän selkiytyi. Puhuttiin, että ei todellakaan kannata odottaa tuota 12 kuukautta ennen uutta lausuntoa, vaan se kannattaa tehdä jo aiemmin. Sain Annelta muutaman lääkärin nimen ja tänään sitten soitin Pakilan Eläinlääkäriasema Tikki:in ja varasin ajan Jerker Mårtensonilta. Sain ajan Stadi Games viikonlopun yhteyteen perjantaille (29.5.) niin ei tarvitse erikseen lähteä ajelemaan. Pomokin ystävällisesti lupasi mulle vapaapäivän.
Onneksi ei tarvitse kuin kaksi viikkoa odottaa toista arviota tilanteesta. Jos tämä toinen lääkäri on samaa mieltä kuin ensimmäinen niin tiedänpähän mikä meitä odottaa jossain vaiheessa. Jos taas toinen lääkäri on sitä mieltä, että silmät on terveet niin hän pelastaa kyllä mut tästä piinasta enkä ikinä enää vie koiriani tuolle ekalle lääkärille!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Voi Kati.. mä jotenkin ymmärrän sun fiiliksen ihan hirveen hyvin!! Kauheen kurja tilanne.. Mut se Mårtensson on huippuhyvä!! Sellanen kuule "ennenvanhaan" eläinlääkäri kirjotuskoneineen.. :D Ihana!! :) Se kysy multa aikanaan, että "pureeko se?" Sutisesta.. ;) Ei purru. Hali sinne ja jaksamista oottamiseen!! Kyl se siit vielä hyväksi kääntyy!! Ja JOS yhtään lohduttaa, ni VAIKKA sillä olis PRA, ni nekään ei kaikki sokeudu. Joten ei vielä kirvestä kaivoon, millään muodolla!!
Täällä ihan sekaisin tuntein tuota diagnoosia pyörittelen edelleen. Eipä tässä auta muu kun odottaan Jerkkerin (Miiran kans samaa mieltä että oikeen ihqu setä)tarkastusta ja laittaa kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että tulos olis ihan jotain muuta kun edellinen.
Kaikki tutut lähettelee tsempityksiä ja että piinaava pariviikkonen menis nopeeta. Ja jos diagnoosi pysyy niin sitten toivotaan, että se on mahdollisimman hitaasti etenevää laatua.
Sorry, painon varmaan väärää namiskukkelia kun mulle tuli kirjoittajaks Anonyymi ! Siis oikeesti Anne, the Kasvannainen. Koitetaas uusiks....
Kiitos ihanat ystävät <3
Aikoinaan nauroin jo sitä kun vein Lyyliä eläinlääkärille ja lääkärisetä kysyi, että pureeko se. Mutta enhän mä mitään belgeistä tiennyt ja jälkeen päin ajateltuna ihan hyvä kysymys, vaikka Lyyli ei purrukaan :-D
Kiva kuulla, että tuo lääkärisetä on mukava. Väkisin ajatukset vaan koko ajan menee tuohon PRA:han. Ihan tyhmää, mutta ei vaan voi mitään!
Ja tuo varsinkin oli hyvä uutinen, että ei kaikki kuitenkaan sokeudu! Jostain luin, että menee 1-8 vuotta sokeutumisessa ja tässä tapauksessa kyllä toivon, että se ois toi 8 vuotta!
Toki nyt muutenkin kun on suurin paniikki mennyt ohi niin osaa ajatella vähän järkevämmin :-)
Kati, täältä kans peukutuksia. Odottaminen on niiin piinallista... Toivotaan, että saat vielä kirmata monta vuotta makeen Mimmin kanssa. Nauti joka ikisestä kisasta ja treenista. Sul on niin mahtava (t) koiruli (t) :))Tsemppiä lääkärissä käyntiin ja Stady Gamesiin. Olen hengessä mukana.
No voi höh, toi toinen anonyymi on Tiina G
Voi kökkö.
Mutta Jerker on kyllä tosi arvostettu täällä ja useimpien meidänkin koirien silmät peilannut. Ja aina on kysynyt "pureeko" oli sitten mali, bc tai chihuahua :o)
Peukutuksia kovin uusinta peilaukseen.
Kiva kun tuut StadiGameseihin, nähdään!
Koitahan jaksaa toivotaan et aika menee nopeesti ja uusi lausunto on aivan muuta! Tsemppiä teille kaikille
Lähetä kommentti