Mimmistä S AVA!

Ruotsin kisat pidettiin Skutskärissä mukavalla nurmikkokentällä. Järjestäjien toimesta oli hyvä buffetti, josta sai ostaa leipää, ruokaa tai herkkuja kohtuullisin hinnoin. Kisoihin ilmoittautuminen hoitui Ruotsissa eri lailla kuin Suomessa. Ilmoitustaululla oli lähtölistat, josta jokainen kävi itse yliviivaustussilla vetämässä oman nimen yli kun tuli paikalle ja kirjoitti itselleen ylös kilpailunumeron. Toinen ilmoittautuminen tehtiin ennen omaa rataa radan vieressä olevalle toimitsijalle, joka piti lähtöjärjestystä yllä. Vähän oli vaikea seurata omaa vuoroa kun kuulutukset eivät kuuluneet aina kovin kauas enkä kaikkien kuuluttajien ääntämisestä saanut oikein selvää. Oli pakko aina välillä käydä kuumakallen kanssa radan vieressä katsomassa mikä numero siellä on menossa. Sinänsä tämä tapa oli aika joustava. Jos et ollut omalla vuorolla paikalla niin sait ilmoittautua radan viereen jälkikäteenkin ja startata vaikka viimeisenä. Myöskään aikatauluissa ei kerrottu kuin alkamisaika ja järjestys miten kisat etenevät. Tässä piti sitten itse suorittaa hieman laskemista että osasi arvioida oman luokan alkamisen. Sinänsä hyvä systeemi ettei tullut turhia odotuksia kuten Suomessa, jos ollaan aikataulusta edellä. Ihan leppoisat kisat kyllä :-)

Torstai oli ensimmäinen kisapäivä ja heti onnistuttiin tekemään kaksi nollaa. Ihan outoa meiltä :-D. Ensimmäinen rata oli hyppäri. Menin radalle luottavaisin mielin, vaikka valitsinkin pariin kohtaan leikkauksen valssauksen sijaan, koska halusin niitä harjoitella. Ohjaus meni aika lailla suunnitelmien mukaan, ainoastaan yksi sokkari vaihtui tavalliseksi valssiksi. Tulokseksi tuli nolla ja voitto ja saatiin hyppyserti.

Agilityradan alku oli aika haastava, pari hyppyä ja sitten oli aika lailla suora linja suoraan putkeen ja pitikin mennä kepeille. Mallailin alkuun sekä valssia että vekkausta ja päädyin vekkaukseen. Toimi hyvin ja sain Mimmin hienosti kepeille. Muuten rata oli kohtuullisen helppo. Lopussa luulin, että saatiin puomilta kontaktivirhe, mutta ei onneksi saatukaan. Voitettiin tämäkin rata ja saatiin Serti ja Mimmistä tuli S AVA :-)

Perjantai alkoi agilityradalla. Tässäkin alku aiheutti pientä pohdintaa. Mutkaputkesta mentiin lyhyeen suoraan putkeen niin, että aa-este näkyi aika selvästi mutkaputkesta tultaessa. Tätä mietin aika kauan, että kumpaa puolta vien, ettei Mimmi bongaa aa:ta. Päädyin luottamaan siihen, että saan Mimmin irtoomaan mutkaputkeen, jolloin ehdin viedä sen suoraan putkeen sokkarilla ja tehdä uuden sokkarin suoran putken jälkeen. Tämä onnistui hienosti, mutta aiheutti pientä kiirettä seuraavaan kohtaan. Renkaan jälkeisellä hypyllä yritin tehdä päällejuoksun tapaisen, mutta ei onnistunut kun tuli ihan liian kiire. Mimmi tömähti mun jalkoihin ja luulinkin, että meidän tulos oli tämän takia vitonen. Jatkoin kuitenkin täysillä loppuun ja loppurata olikin tosi hyvä. Mun yllätykseksi tulos oli nolla ja voitettiin kisa.

Hyppyradalla tein alkuun sellaisen kutsun, joten en yleensä uskalla tehdä. Radan alku oli suunnilleen seuraavanlainen:

Menin vastaanottamaan nelosen linjalle kolmosen siivekkeen kohdalle. Autoin ohjauksella Mimmin kakkoselle, käänsin kolmoselle ja siirryin itse jo ottamaan vastaan nelosen taakse, josta vein vastaisella vitoselle valssaten siinä ja heitto putkeen. Tämä meni ihan sairaan hienosti. Vähän pelkäsin, että mitäs sitten tapahtuu, jos Mimmi päättääkin taas yhtäikkiä varastaa. Päätin, että sitten vien sen takaisin ja otan homman uusiksi. Ei varastanut, vaan oli oikein rauhallinen lähdössä. Jatkoradalla sitten vähän räpellettiin. Pussiin oli aika huono kulma viedä koira enkä ollut sitä tosiaankaan huomannut vaan vein Mimmin sinne ilman suoristamista ja se tömähti oikein kunnolla pussin kehikkoon, raukka. Mulla meni vähän homma sekaisin tämän takia kun en tiennyt tuleeko se ehjänä pussista ulos ja sain väärin kepeille. Koira näytti kuitenkin normaalilta ja jatkettiin rataa ja nyt yksi leikkaus epäonnistui. Tein taas mun virheen, että olin liian aikaisin liian lähellä estettä, jolla leikata ja mun vauhti stoppas ja niin stoppas Mimminkin ja saatiin siitä kielto. Olen itseeni tyytyväinen kun kuitenkin korjasin nuo virheet ja otin tuloksen. Tämä virheen korjaaminen on myös harjoittelua karsintoja varten, mieluummin virhe kuin hylly siellä.

Lauantaina oli ensin agilityrata. Tältä radalta saatiin puomilta vitonen. Mielestäni näin, että Mimmi tuli tarpeeksi alas, mutta ei sitten vissiin ollut tullut. Ihmiset, jotka olivat istuneet puomin alastulon kohdalla sanoivat, että selvästi otti vasemmalla etutassulla. No jos se niin vähän sen otti niin ehkä virhe oli ihan ansaittukin, vaikka yhden tassun kontaktin pitäisikin riittää. Vähän kyllä harmitti koska tälläkin radalla Mimmillä oli nopein aika. Itse rata meni tosi tahmeesti. Tuntui, että Mimmi ei irronnut yhtään mihinkään ja kääntyi vain mun jaloille koko ajan. Ihan kamala tunne radan jälkeen.

Hyppäri oli sitten katastrofi, ei onnistunut yhtään mikään! Alussa sain yhden hypyn takaakiertoon, vaikka se olisi pitänyt hypätä minusta poispäin. Sain tuon kojratuksi, mutta sitten tipahti rima. Sylkkäri seuraavalle hypylle oli aika hyvä. Lyhyen suoran putken jälkeen oli rengas ja Mimmi hyppäsi sen renkaan ja kehikon välistä. Ihan outoa! Se on tuon kerran aiemmin tehnyt ja se oli viime vuonna karsinnoissa jumalattoman vedätyksen seurausta. Kepeillä testasin reipasta vedätystä eikä malttanut pujotella viimeistä keppiä. Itse en tuota nähnyt eli lopetus johtui varmasti siitä kun en pitänyt kontaktia koiraan vaan jätin sen oman onnensa nojaan. Ja kun en tuota huomannut ja jatkettiin rataa niin tulokseksi tuli hylly. Yksi poispäinkäännös tökkäsi vielä tosi pahasti tuolla radalla. Kyllä pisti mielen matalaksi tämä räpellys. Kamalaa kun mikään ei onnistunut!

Sunnuntai alkoi myös agilityradalla. Rata oli muuten ihan täydellinen, mutta kepeillä meni tokaan väliin kiertokulmasta. Videolta katsoin että ehkä tein jonkinlaisen nykäisyn kun luulin, että Mimmi on jo oikein kepeillä sisällä. Mutta ei se tuosta voi olla kiinni kun ei ennenkään ole vaikuttanut. Ehkä me molemmat sitten ollaan sen verran enemmän kierroksilla kisoissa, että pitää vähän rauhoittaa pujottelun alku. Otin siis vetämällä kepeille ja leikkasin takana. Radan jälkeen oli kuitenkin tosi hyvä fiilis kun muuten meni oikein sujuvasti.

Hyppärillä sitten onnistuttiin jälleen tekemään nolla. Yksi pyörhähdys tuli poispäinkäännöskohdassa ja tässä hävittiin kisan voitto. Meidät voitti joku ruotsalainen Eddie-sheltti 0,01 sekunnilla. Mua harmittaa kovasti kun en tuota kyseistä shelttiä nähnyt kertaakaan kun meni kuulema tosi kivasti omalla moottorilla se koira. Kiva fiilis jäi tästäkin radasta. Profiili oli sellainen, että jos et ehdi sinne minne kuvittelit niin sitten oot pulassa. Mä ehdin nippa nappa joka paikkaan paitsi tuohon pyörähdyskohtaan, joten aika hyvin osaan arvioida mun ja koiran liikkumisen ja vauhdin :-)

Meidän nollaradat olen lisännyt tuonne.

Kiitos mukavasta matkaseurasta Anjalle, Pirjolle, Milalle sekä erityisesti Nooralle :-)