Torstaina lähdin töistä vähän aikaisemmin, että ehdin hyvin Tampereelle iltakisoihin. Etukäteen katsottuna aikataulu oli laskettu mun mielestä ihan liian tiukaksi, vain 2,5 tuntia kisojen välissä. Oli ilmoitettu vain kisojen alkamisajankohta eikä luokkia erikseen. Laskin, että lähemmäs kaksi tuntia menee mineillä ja medeillä, mutta laskin väärin. Hitto, että ne sai kisat rullaamaan hienosti. Mulla oli vielä 30 kilometriä jäljellä kun Anne soittaa mulle, että medit jo tutustuu. Iski paniikki! Navigaattori näytti reitin Tampereen keskustan läpi, mutta itse muistelin ajaneeni sinne myös ohitustien kautta. Pikainen soitto Mimmin kasvattaja-Annelle, että kumpaa kautta on nopeampi ja niin menin sitten ohitustien kautta. Piti pikkuisen kaahata, mutta kovin pahasti en uskaltanut. Ehdin juuri ja juuri ilmoittautua kun rataan tutustuminen jo alkoi. Onneksi Gimman lähtönumero oli sen verran myöhäinen, että ehdin hyvin käydä kävelyllä ennen suoritusta. Inhoon kun tulee kiire!!
Ekalla radalla en ollut ollenkaan oma itseni. Kiire ja paniikki selvästi vaikutti muhun. Tykkään olla ajoissa kisapaikalla, että ehdin kunnolla ilmoittautua, käydä koirien kanssa kävelyllä ja hörpätä vaikka kupin kahvia ennen kuin menen rataan tutustumiseen. Niin, ja rataa tykkäisin myös ihmetellä etukäteen. Nää kaikki jäi nyt pois kuvioista. Yllättävän hyvin sain kuitenkin radan painetuksi päähäni. Itse radan alku meni hyvin. Twisti-kohdassa en ehtinyt tarpeeksi hyvin koiran alta pois, joten se lähti mun selän taakse ja kävi etujaloilla aa:lla kun piti mennä putkeen. Aa ihan hyvä, kepeille hienosti avokulmasta sisään. Keppien lopussa tein sokkarin ja hyvin kesti senkin. Hypyn valssissa jäin paikalleen, eikä Gimmalla ollut mitään hajua mihin pitäisi jatkaa. Pyöri siinä muutaman rundin ennen kuin löysi puomin. Puomi oli ihan hyvä ja siitä pikku suora maaliin.
Mimmin kanssa menin vain jälkimmäisen hyppyradan kun ensimmäiseen en ehtinyt. Rata ei mikään kamalan paha ollut. Keppien jälkeistä elämää piti kyllä hetken aikaa miettiä, oli aika kinkkinen. En saanut millään askeleita sopimaan, jos menin keppien puolelta hyppyjä. Menin sitten toiselle puolelle ihmettelemään, että mitä siinä voisi tehdä. Tulokseksi tuli pakkovalssi ja sitten saksalainen. Toimi tosi hyvin. Saksalaisessa mulla vaan on ongelmana ehtiä Mimmin alta pois. Se hyppää niin pirun nopeesti. Pituudelta heitin hypyn taakse vähän turhan voimakkaasti ja Mimmi lähti hakemaan putkea. Ihmeen kaupalla sain sen sieltä huudetuksi pois. Lopussa ei sitten mitään ihmeellistä. Tulos nolla ja toinen sija. Anu voitti sheltti Riinalla. Onnea vielä tätäkin kautta :-). Mimmin rata löytyy täältä.
Gimman kanssa sama hyppäri samalla lailla ohjattuna ihan loppua lukuun ottamatta. Saksalaisessa tipahti rima. Putkeen menossa pientä pyörimistä. Seuraavalla putkella kielto ja kun laitoin uudelleen sinne niin tuli uudelleen pois. Kolmas kerta toden sanoo ja sitten mentiin koko putki. Pussin jälkeisellä hypyllä töks-töks leikkaus.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti