Jennin, Markon ja Eltsun kanssa kasvihuoneeella treenaamassa Agiliitoa. Mulla oli mukana vain Mimmi kun Gimmalla on edelleen juoksu. Olin toivonut radalle loppusuoraa ja putkea puomin alle mutkalle niin, että molemmat päät on tyrkyllä ja mennäänkin puomille. Keinu oli myös toiveissa. Nää kaikki löytyi Jennin suunnittelemalta radalta, kiitos :-). Loppusuoran lisäksi oli aika paljon muutakin suoraa, joten meikäläinen sai ihan juosta.
Alku oli hyvä kepeille asti. Jäin hypyn puolelle ohjaamaan vippaamalla kepeille. Tilaa oli niin vähän, että en saanut sitä onnistumaan. Mimmi ei meinannut kiertää ekaa keppiä millään. Kepeille vienti onnistui kuiten vaihtamalla putken edessä puolta ja heittämällä kepeille. Tää oli tosi hyvä. Kepeillä kesti sivuttaissuunnassa hyvin mun ottaman välimatkan. Pelkäsin, että otin liikaakin etäisyyttä, mutta hyvin se sen kuitenkin kesti. Toisella kerralla otin kepeille menon uudelleen niin, että jäin hypyn puolelle ohjaamaan. Tällä kerralla tein sen poispäin käännöksellä ja sillä toimi tosi hyvin. Nyt vaan tuli ongelma keppien lopussa kun jätti pujottelun kesken. Liikaa toistoja etäisyydellä niin aina käy näin. Laitoin loppuun lelupalkan ja pujotteli hyvin, joten ei paniikkia tästä kuitenkaan.
Ensimmäinen keinu oli tosi hyvä Mimmin keinuksi. Meni reippaasti päähän saakka ja oli juuri ja juuri niin kauan keinulla, että se ehti ottaa maahan ennen kuin hyppäsi pois. Mun on kyllä tarkoitus treeneissä saada se pysymään siellä ihan oikeesti koska kisoissa ei varmaan ikinä tule pysymään kunnolla. Jos treeneissä saan sen pysähtymään ja odottamaan mun lupaa niin uskon, että saan sen kisoissakin kestämään edes sen verran, että keinu ottaa maahan ennen kuin lähtee siitä pois. Toistojen jälkeen vähän alkoi hidastaa keinulle kiipeämistä ja mennä epävarmemmin, mutta ei mitenkään mahdottoman huonosti kuitenkaan. Joka pysäytyksen jälkeen luvan kanssa pois ja kunnon bileet pystyyn.
Keinun jälkeen luukutusta, oli kiva painella välilllä suoraan ja lujaa :-). Seuraava ongelma tuli puomille menossa, vaikka aloin jo ennen 20-hyppyä käskyttämään kiipeekiipeekiipee niin silti valitsi putken. Tämä on aiemmin toiminut hirvittävän hyvin, mutta nyt kun ei ole tätä hetkeen tehty niin eipä sitten toiminutkaan. Toisella kerralla ja muillakin kerroilla joka kerta meni oikein. Tämä vaan vahvistaa sen, että kaikkea pitää tasaisin väliajoin treenata eikä mitään pidä ottaa itsestään selvyytenä.
Loppusuora meni hyvin. Laitoin lelun maaliin ja vaikka Mimmi ei sitä nähnyt niin eteni hyvin ja meni lelulle kun kerroin sille että siellä sellainen on. Ensimmäisellä kerralla juoksin aika lailla itse mukana, että ei se oikeastaan mikään eteenlähtetys edes ollut. Otin useampia toistoja tästä niin, että jäin itse kauemmas ja Mimmin piti oikeasti mennä eteen ilman mua. Meni tosi hyvin. Niin makeeta, että sille oikeesti kelpaa nykyään myös paikalla oleva lelupalkka. En olisi pari vuotta sitten vielä uskonut tätä, jos joku olisi näin väittänyt. Onneksi nyt uskoin kun Jenni näin kehotti tekemään :-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti