Eilen illalla ennen nukkumaan menoa pissatin vielä koirat pihalla. Katoin, että kaikki pissas ja saan nukutuksi yöni rauhassa. Tarpeiden teon jälkeen aloin laittaa autoa lämppärijohtoon kiinni, johto on autotallissa. Otin johdon ulos tallista ja pistin oven kiinni ja pistin auton piuhaan ja menin sisälle. Ulko-ovella huomasin, että Pimu ei ole mukana. Huutelin muutaman kerran, mutta kun ei näkynyt niin menin sisälle ja ajattelin, että kyllä se sieltä tulee. Menin hetken päästä uudelleen katsomaan ovelle, mutta ei vieläkään näy missään. Nyt huutelin jo vähän kovemmalla äänellä, mutta ei vaan mummoa näy. Vihaisena tokaisin, että syö rauhassa sonnat ja menin sisälle syömään iltapalaa. Olin ihan varma, että se oli löytänyt jonku herkkupaikan. Iltapalan syönnin jälkeen menin uudelleen ovelle kurkkimaan eikä vieläkään näy. Nyt huusin jo kitarisat pitkällä Pimua eikä ääntäkään kuulunut. Eiku takki päälle ja taskulampun kans tsiikaileen mihin se on jäänyt. Yhtäkkiä tajusin, että hitto vie, se varmasti livahti autotallin ovesta kun hain johdon ja siellähän se. Eikä mitään ääntä pitänyt! Outoa sinänsä kun on muuten kuitenkin aika haukkuherkkä ja sitten kun ois hyvä, että vähän haukkuis niin ei sitten millään...
Oon mä kerran unohtanut Pimun Vähiksessä asuessa kylppäriin. Se oli siellä varmaan pari tuntia ennen kuin huomasin, että yksi koira puuttuu. Ei silloinkaan mitenkään ilmoittanut, että on sinne teljetty. Tuolla nyt oli sentäs lämmin, että ei ois haitannut vaikka ois ollu koko yön, mutta täällä autotallissa on kylmä. Onneks ei kovin kauaa siellä kuitenkaan joutunut olemaan. Meidän Lyyli taas on kerran unohtunut ulos koko yöksi. Silloin ei onneksi ollut talvi, että pärjäsi oikein mainiosti, mutta oli aamulla vähän pöllähtäneen oloinen kun päästin sisälle :-D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Nii-in, nopeet koirat.... :D Enää ei harmita yhtään myöntää, että on meilläkin Olli jäänyt joskus ihmettelemään suljetun ulko-oven taakse, että miksei hän pääse sisälle... :D
"mustatakkinen pikkuriiviö tulee"
Nyt mä tajusin kuka sä oot!! Aivot lomalla niin ei heti raksuta ;-). Mä vielä jotenkin ymmärrän, että sheltin (ja aussin) hukkaa helposti johonkin, mutta että me ollaan onnistuttu meidän Lyylikin hukkaamaan :-D
susukin aikoinaan vietti meidän kylmiössä muutaman hetken. Hetken aikaa kesti ennen kun se löytyi. Aika näytti kuluvan sillä että nyysäs lattiaa läpi ruuan toivossa.
Niinpä! Sakukin on sellainen, että haukkuu aina ku innostuu, tehdään jotain jne. No kerran ku se jäi vahingossa pihalle, ni kiipesi sellaiselle ulkotuolille ja tuijotti vaan sisälle. No vähän säikähdin, ku katsoin sattumalsta ulos.
Shokki jäi kerran vaatekaappiin :) Iskä oli sulkenu sen ja mä kans huusin ja etsin ja sit vasta tajuttiin, et se on siellä kaapissa :D
Lähetä kommentti