Koirat Tanjan hoidossa

Eilen oli mun viikon mittaisen loman ensimmäinen lomapäivä ja miten sen parhaiten viettäisi kuin kuskaamalla koiria fyssarille Turkuun :-D. Aamulla kahdeksalta oli Jennin kanssa treffit ABC:llä, josta nappasin kyytiin myös Hertzin ja Looxin ja lähdin ajelemaan Turkua kohden. Ennen hoitoa ehdin tehdä pikkuisen lenkin Tiinan kanssa. Ei ihan kamalasti ehditty kyllä siinä höpötellä, mutta tosi kiva oli nähdä.

Mimmi oli Tanjan mielestä tosi hyvässä kunnossa. Seisoi vähän vinossa, käänsi peppua vähän oikealla. Tanja hoiti ensin jotain (maksaa?) ja kun katsottiin uudelleen seistessä niin oli suora. Edelleen se ihmetteli, miten paljon paremmalta Mimmi nyt tuntuu kuin silloin ensimmäisellä kerralla helmikuussa. Niin ihana oli kuulla tuo lause ☺.

Jotain pientä jumia oli selässä jossain. Sanoikohan Tanja sitä joksikin ylimenoalueeksi. En enää muista. Mutta oli niinku lanteesta vähän selkään päin. No, joka tapauksessa sieltä oli vähän jumissa. Myös lapojen kohdalla oli jotain pientä. Oikea lapa liikkui huonosti ja sen aiheutti joku niskassa oleva lukko. Oikea suoliluu ei liikkunut kunnolla, mutta siihenkin liikettä saatiin.

Gimma oli myös ihan kivassa kunnossa. Toki silläkin jotain oli siellä ja täällä, mutta ei mitään kovin pahaa. Kintereet sillä oli jumissa. Ainakin oikeassa takajalassa. Aika kauan kesti, ennen kuin sinne sai liikettä. Gimmalla myös tuo selän ylimenoalue(?) pikkasen jumissa. SI-nivel hieman jäykkä oikealta puolelta.

En nyt muista muuta. Muistan kuitenkin kun Tanja sanoi, että tavallisia harrastuskoiran jumeja eikä mitään vakavaa kummallakaan ☺

Reissu siis alkoi aamulla kahdeksalta ja olin illalla yhdeksältä viemässä Herbertin ja Looxin takaisin kotiin. Kohtuullisen poikki olin kyllä. Menomatka meni ihan itsekseen ja tulomatkakin melkein kokonaan. Vähän lopussa alkoi pikkasen väsyttää, mutta ei pahasti. Matka tietenkin sujuisi mukavasti kun soittelisi kaverit läpi, mutta mä en oikein osaa sitä hommaa :-(

Nyt lähdetään hyvillä mielin SM-kisoihin kun koirat on terveiksi hoidettu ☺. Vielä en ihan käsitä, että noi kisat on jo nyt. Miten ne näin pian tuli? Pientä hommaa pitää tehdä pään kanssa Mimmin suhteen. Mulla jotenkin on tekemisen ilo hukassa kun se ei mene enää samaa vauhtia. Hukassa siis siksi kun takaraivossa joku huutaa, että se ei ole vielä kunnossa kun menee hitaampaa kuin ennen. Nyt mun pitää saada mun pää tajuamaan, että se ON kunnossa eikä vaan pitkän tauon takia jaksa vielä tehdä täysillä töitä koko radan ajan. En siis tarkoita, etteikö mun mielestä olisi tosi kiva taas kisata Mimmin kanssa. Se vaan on tällä hetkellä niin erilaista kuin ennen. Paitsi tietenkin ennen rataa. Siinä se on ihan yhtä hullu kuin aina ennenkin :-DD

Mulla on nyt tosiaan ensimmäiset kertaa noissa karkeloissa sekä maksi- että minikoira. Kauheet laskelmat jo tein, että ehdinkö rauhassa molempiin rataantutustumisiin ja radalle. Näytti ihan hyvältä. Pitää vaan nyt osata muistaa kaksi rataa yhtä aikaa. Uskon, että se ei ole mulle mikään vaikea juttu ☺. Hyvillä mielin siis odottelen kisoja!